KHO:2020:59

Kunnan tekninen lautakunta oli päättänyt lopettaa tuulivoimayhtiön hakemuksesta käynnistetyn tuulivoimaosayleiskaavan valmistelun sekä toisella päätöksellä kumonnut alueelle kaavan laatimista varten määrätyn rakennuskiellon. Kaavan valmistelun jatkamiselle ei lautakunnan päätöksen perustelujen mukaan ollut edellytyksiä, koska kunnanvaltuusto oli aiemmin päättänyt, että kaava-alueella olisi noudatettava 1 500 metrin suojaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä. Hallinto-oikeus oli ratkaissut tuulivoimayhtiön teknisen lautakunnan päätöksistä tekemät valitukset yhdellä päätöksellä ja hylännyt valitukset.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ollut nimenomaista säännöstä maankäyttö- ja rakennuslain nojalla määrätyn rakennuskiellon kumoamisesta. Vaikka rakennuskiellon kumoamisesta ja sitä koskevasta menettelystä ei ollut maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetty, kunnalla oli katsottava olevan oikeus päättää siitä noudattaen soveltuvin osin vastaavia menettelyjä kuin rakennuskieltoa määrättäessä. Maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:n 1 momentista seurasi, että rakennuskiellon kumoamista koskevasta päätöksestä valitettiin siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Muutoksenhaku hallinto-oikeuden päätökseen edellytti tältä osin valituslupaa.

Kaavan valmistelun lopettamista koskevalla päätöksellä oli lopullisesti ratkaistu, että tuulivoimayhtiön ja kunnan välisessä kaavoitussopimuksessa tarkoitetun tuulivoimaosayleiskaavan valmistelu lopetetaan. Kysymys oli valituskelpoisesta kunnan viranomaisen päätöksestä, johon haettiin muutosta kunnallisvalituksella. Päätös kaavan valmistelun lopettamisesta vaikutti välittömästi tuulivoimayhtiön oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun, joten yhtiöllä oli oikeus valittaa lautakunnan päätöksestä.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että kunnalla oli maankäyttö- ja rakennuslain perusteella laaja harkintavalta sen suhteen, miten se halusi alueitaan kehittää ja mille alueille kaavoitusta suunnataan. Kunnan velvollisuudesta laatia ja pitää yleiskaava ajan tasalla ei seurannut yksittäiselle maanomistajalle tai muulle yksityiselle oikeuden haltijalle oikeutta saada kunnan alueita kaavoitetuksi haluamallaan tavalla, vaan kaavan laatiminen oli kunnan harkittavissa. Myöskään maakuntakaavassa tietylle alueelle osoitettu tuulivoimaloiden alue tai tuulivoimayhtiön kanssa tehty kaavoitussopimus eivät velvoittaneet kuntaa hyväksymään alueelleen tietyn sisältöistä yleiskaavaa. Kunnalla oli vastaava harkintavalta myös sen päättäessä jonkin tietyn alueen kaavoituksen keskeyttämisestä tai lopettamisesta. Lautakunta ei ollut ylittänyt harkintavaltaansa päättäessään kaavan valmistelun lopettamisesta.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 20 § 1 momentti, 36 §, 38 § 1 momentti, 190 § 1 momentti

Kuntalaki 137 § 2 momentti

Hallintolaki 6 §

Päätös, jota valitukset koskevat

Turun hallinto-oikeus 9.11.2018 nro 18/0340/1

Asian aikaisempi käsittely

Kemiönsaaren tekninen lautakunta on 12.12.2017 (§ 134) päättänyt luopua Gräsbölen tuulipuiston osayleiskaavasta ja lopettaa kaavan valmistelun, koska valtuuston päätöksen 29.9.2014 myötä edellytyksiä tuulivoimaosayleiskaavalle ei enää ollut.

Lautakunta on 12.12.2017 tekemällään toisella päätöksellä (§ 135) lisäksi päättänyt, että Gräsbölen tuulipuiston kaava-alueiden maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n mukainen rakennuskielto päättyy.

Lautakunta on 20.2.2018 tekemillään eri päätöksillä (§ 19 ja § 20) hylännyt Lounaisvoima Oy:n edellä mainittuihin päätöksiin kohdistuneet oikaisuvaatimukset.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Lounaisvoima Oy:n valitukset Kemiönsaaren teknisen lautakunnan 20.2.2018 tekemistä päätöksistä (§ 19 ja § 20).

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset ja oikeuskäytäntö

Kuntalain 137 §:n 1 momentin mukaan lautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Pykälän 2 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n 1 momentin mukaan, kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille, kunta voi määrätä alueelle rakennuskiellon ja 128 §:ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen.

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2015:116 katsonut, että maakuntakaavassa tietylle alueelle osoitettu tuulivoimaloiden alue tai maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n asemakaavan laatimistarvetta koskevat säännökset eivät velvoittaneet kunnanvaltuustoa hyväksymään alueelle tietynsisältöistä asemakaavaa. Myöskään kunnan ja tuulivoimayhtiön välisellä asemakaavoituksen käynnistämistä koskevalla sopimuksella ei ollut tällaista vaikutusta valtuuston päätöksentekoon.

Asiassa saatu selvitys

Kemiönsaaren kunnan tekninen lautakunta on 22.3.2011 Varsinais-Suomen Energia Oy:n hakemuksesta päättänyt käynnistää Gräsbölen tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen.

Tekninen lautakunta on 16.8.2011 asettanut Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan suunnittelualueen rakennuskieltoon 31.12.2013 saakka.

Kunta ja Varsinais-Suomen Energia Oy ovat 22.9.2011 päivätyllä sopimuksella sopineet tuulivoimarakentamista ohjaavan osayleiskaavan laatimisesta sopimuksen karttaliitteessä osoitetulle Gräsbölen lähettyvillä sijaitsevalle alueelle. Sopimuksen mukaan kaavoitusta käynnistettäessä on alustavasti suunniteltu 5–8 tuulivoimalan rakentamista alueelle. Yhtiö on sopimuksessa sitoutunut vastaamaan kaavoituskustannuksista. Yhtiö voi siirtää sopimuksen toiselle yhtiölle ilman kunnan suostumusta tietyin sopimuksesta ilmenevin edellytyksin. Lounaisvoima Oy on valituksessaan ilmoittanut Varsinais-Suomen Energia Oy:n siirtäneen sille sopimuksen.

Tekninen lautakunta on päätöksellään 27.1.2014, jota se on korjannut päätöksellään 24.2.2014, pidentänyt rakennuskiellon voimassaoloaikaa 31.12.2015 saakka.

Valtuusto on 29.9.2014 päättänyt, että osayleiskaava palautetaan tekniselle lautakunnalle. Valtuusto on katsonut, että asukkaiden terveyden turvaamiseksi ja viihtyvyyden vaalimiseksi vaaditaan vähintään 1 500 metrin etäisyys tuulimyllystä lähimpään asutukseen.

Tekninen lautakunta on 27.4.2015 esittänyt kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus ja valtuusto käsittelevät osayleiskaavan. Päätöksen esittelytekstin mukaan valtuuston palautuspäätös tarkoittaa käytännössä, ettei Gräsbölen alueelle voida rakentaa tuulivoimaloita. Ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, että laaditaan tuulivoimaosayleiskaava, johon ei ole suunniteltu tuulivoimaloita.

Kunnanhallitus on 28.4.2015 päättänyt palauttaa asian tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi valtuuston palautuspäätöstä 29.9.2014 noudattaen.

Tekninen lautakunta on 24.4.2017 päättänyt asettaa Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan suunnittelualueen rakennuskieltoon 15.8.2021 saakka.

Tekninen lautakunta on 12.12.2017 päättänyt lopettaa Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan valmistelun ja määrätä osayleiskaavan suunnittelualueen rakennuskiellon päättymään. Päätöksen esittelytekstin mukaan rakennuskielto on kumottava, koska se ei kaavoituksen päättyessä ole enää välttämätön.

Lautakunta on valituksenalaisilla päätöksillään 20.2.2018 hylännyt Lounaisvoima Oy:n oikaisuvaatimukset osayleiskaavan valmistelun lopettamista ja rakennuskiellon päättymään määräämistä koskevista päätöksistä.

Oikeudellinen arvio

Kunnalla on alueensa käytön suunnitteluun liittyvän harkintavaltansa mukaisesti oikeus päättää, laaditaanko kunnan alueelle tuulivoimakaavoja ja mille alueille niitä mahdollisesti laaditaan. Vaikka maakuntakaava maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyllä tavalla on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa, kunta voi harkintavaltansa perusteella päättää olla kaavoittamatta tuulivoimarakentamista sellaiselle alueelle, joka maakuntakaavan mukaan soveltuu tuulivoimarakentamiseen. Maakuntakaava ei myöskään velvoita kuntaa määräämään rakennuskieltoa näille alueille eikä estä kuntaa määräämästä rakennuskieltoa päättymään.

Tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista annetut säädökset eivät sellaisenaan estä suunnittelemasta tuulivoimala-alueita siten, että voimalat sijoittuvat kauemmaksi asutuksesta kuin mikä olisi esimerkiksi melusta aiheutuvien terveyshaittojen tai ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ehdottomasti välttämätöntä. Kunta voi alueiden käytön suunnitteluun liittyvän harkintavaltansa perusteella päättää pidemmistä etäisyyksistä kuin säädökset edellyttävät. Asiassa ei ole ilmennyt, että valtuuston päätös Gräsbölen alueella sovellettavista tuulivoimaloiden ja asutuksen välisistä etäisyyksistä olisi johtunut epäasiallisista syistä. Päätös ei siten loukkaa tasapuolisen kohtelun vaatimusta, vaikka samoja etäisyysvaatimuksia ei ole sovellettu kaikissa kunnan alueelle suunnitelluissa tuulipuistohankkeissa.

Kunnan ja Lounaisvoima Oy:n välisellä kaavoitusta koskevalla sopimuksella ei ole voitu sitovasti sopia kaavan sisällöstä. Sopimus ei myöskään ole ollut esteenä, kun kunta on päättänyt lopettaa tuulivoimapuiston kaavoittamisen Gräsböleen. Kunnan ja Lounaisvoima Oy:n välisestä sopimuksesta ei ole voinut syntyä yhtiölle hallintolain 6 §:ssä tarkoitettuja oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia tietynlaisen kaavan laatimista ja hyväksymistä kohtaan. Asian arviointiin ei vaikuta se, voiko yhtiölle aiheutua kaavan laatimatta jättämisestä sen väittämää korvattavaa vahinkoa.

Edellä sanottu huomioon ottaen päätös Gräsbölen tuulipuiston yleiskaavoituksen lopettamisesta ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Myöskään päätös määrätä rakennuskielto päättymään ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Kuntalaki 137 §

Hallintolaki 6 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 38 §

Muutoksenhakua koskeva ohjaus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Hannamaija Falck ja Tuomo Knaapi sekä asessori Juho Vuori, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Lounaisvoima Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja teknisen lautakunnan päätökset kumotaan ja asiat palautetaan tekniselle lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Teknisen lautakunnan päätös lopettaa Gräsbölen tuulipuiston osayleiskaavan laatiminen on virheellinen ja hyvän hallinnon perusteiden vastaisena lainvastainen. Samoin päätös kaavan laatimiseksi asetetun rakennuskiellon kumoamisesta on virheellinen ja lainvastainen.

Päätös kaavan laatimisen lopettamisesta perustuu kunnanvaltuuston 29.9.2014 tekemään päätökseen, jossa on katsottu, että asukkaiden terveyden turvaamiseksi ja viihtyvyyden vaalimiseksi vaaditaan vähintään 1 500 metrin etäisyys tuulivoimalasta lähimpään asutukseen. Vaatimus on mielivaltainen, eikä tällaista etäisyysvaatimusta ole oikeuskäytännössä tai tuulivoimaa koskevissa selvityksissä todettu aiheelliseksi. Gräsbölen alue on Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan kaavaselostuksessa katsottu tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi.

Kunnanvaltuusto ei ole edellyttänyt nyt vaadittua 1 500 metrin etäisyyttä muissa kaavahankkeissa kuten 9.12.2014 hyväksytyssä Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavassa. Suojaetäisyyden vaatiminen Gräsbölen alueella on siten kohtuutonta ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen vastaista. Päätökselle ei ole maankäytöllisiä perusteita.

Muutoksenhaun kohteena olevat päätökset ovat myös vastoin Kemiönsaaren kunnan ja Lounaisvoima Oy:n välistä Gräsbölen tuulivoimapuistoalueen kaavoitusta koskevaa sopimusta. Sopimuksen mukaan osapuolet ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisuista tilanteisiin, joissa tuuli-voimahanke ei toteudu vähintään 75-prosenttisesti tai ei ollenkaan. Jos tuulivoimahanke ei toteudu, kunta on korvausvastuussa Lounaisvoima Oy:lle aiheuttamastaan vahingosta.

Kemiönsaaren tekninen lautakunta on antanut selityksen, jossa se on viitannut asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittänyt valituksen hylkäämistä.

Lounaisvoima Oy:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Vastaselitystä ei ole annettu.

Korkein hallinto-oikeus on, siltä varalta, että asian saattamisen korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi katsottaisiin edellyttävän rakennuskiellon kumoamista koskevilta osin valituslupaa, varannut Lounaisvoima Oy:lle tilaisuuden ilmoittaa ne perusteet, jonka vuoksi sille tulisi myöntää asiassa valituslupa. Yhtiölle on samalla varattu tilaisuus täsmentää niitä perusteita, joiden vuoksi yhtiö katsoo, että sillä on asiassa rakennuskiellon kumoamista koskevilta osin valitusoikeus.

Lounaisvoima Oy on 26.2.2020 tänne saapuneessa kirjoituksessaan esittänyt perusteet, joiden nojalla yhtiölle tulisi myöntää valituslupa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus oikaisee hallinto-oikeuden päätökseen liitetyn muutoksenhakuosoituksen kuulumaan siten, että valituksen tekeminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää rakennuskiellon kumoamista koskevilta osin valituslupaa. Muilta osin päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

2. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian rakennuskiellon kumoamista koskevilta osin valituslupa-asiana. Valituslupaa ei myönnetä. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna tältä osin ratkaisua valitukseen.

3. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian osayleiskaavan valmistelun lopettamista koskevilta osin valitusasiana. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Hallinto-oikeuden päätökseen liitetyn muutoksenhakuosoituksen oikaiseminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n 1 momentin mukaan, kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille, kunta voi määrätä alueelle rakennuskiellon ja 128 §:ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:n 1 momentin mukaan muutosta kunnan viranomaisen tämän lain mukaiseen muuhun kuin 188, 189, 189 a, 189 b ja 190 b §:ssä tarkoitettuun päätökseen ja maakunnan liiton 33 §:n 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole nimenomaista säännöstä maankäyttö- ja rakennuslain nojalla määrätyn rakennuskiellon kumoamisesta. Vaikka rakennuskiellon kumoamisesta ja sitä koskevasta menettelystä ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetty, kunnalla on katsottava olevan mahdollisuus päättää siitä noudattaen soveltuvin osin vastaavia menettelyjä kuin rakennuskieltoa määrättäessä.

Edellä lausutusta ja maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:n 1 momentista seuraa, että rakennuskiellon kumoamista koskevasta päätöksestä valitetaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, ja että hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätökseen liitetty muutoksenhakuosoitus on oikaistava kuulumaan siten, että valituksen tekeminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää rakennuskiellon kumoamista koskevilta osin valituslupaa.

2. Valituslupahakemuksen hylkääminen rakennuskiellon kumoamista koskevilta osin

Sen perusteella, mitä asiassa on esitetty ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:n 1 momentissa ja hallintolainkäyttölain (586/1996) 13 §:n 2 momentissa (891/2015) säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta.

3. Valituksen hylkääminen osayleiskaavan valmistelun lopettamista koskevilta osin

Muutoksenhaku kaavan valmistelun lopettamista koskevaan päätökseen

Kysymyksessä olevan Gräsbölen tuulivoimaosayleiskaavan laatiminen on käynnistetty Varsinais-Suomen Energia Oy:n hakemuksesta. Yhtiö on lisäksi tehnyt 22.9.2011 kunnan kanssa sopimuksen 5–8 tuulivoimalan rakentamisen mahdollistavan tuulivoimaosayleiskaavan laatimisesta ja sopimuksessa muun ohella sitoutunut vastaamaan kaavoituskustannuksista. Varsinais-Suomen Energia Oy on sittemmin siirtänyt sopimuksen Lounaisvoima Oy:lle.

Muutoksenhaun kohteena olevalla teknisen lautakunnan päätöksellä on lopullisesti ratkaistu, että Lounaisvoima Oy:n ja kunnan välisessä sopimuksessa tarkoitetun tuulivoimaosayleiskaavan valmistelu lopetetaan. Kysymys on valituskelpoisesta kunnan viranomaisen päätöksestä, johon haetaan muutosta kunnallisvalituksella. Päätös kaavan valmistelun lopettamisesta vaikuttaa välittömästi Lounaisvoima Oy:n oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun, joten yhtiöllä on oikeus valittaa lautakunnan päätöksestä.

Kuntalain 137 §:n 2 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai

3) päätös on muuten lainvastainen.

Kaavan valmistelun lopettamista koskevan päätöksen lainmukaisuus

Kunnan tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain 20 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan huolehtia alueiden käytön suunnittelusta, rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan sekä maapolitiikan harjoittamisesta. Lain 36 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla.

Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain perusteella laaja harkintavalta sen suhteen, miten se haluaa alueitaan kehittää ja mille alueille kaavoitusta suunnataan. Kunnan velvollisuudesta laatia ja pitää yleiskaava ajan tasalla ei seuraa yksittäiselle maanomistajalle tai muulle yksityiselle oikeuden haltijalle oikeutta saada kunnan alueita kaavoitetuksi haluamallaan tavalla, vaan kaavan laatiminen on kunnan harkittavissa. Myöskään maakuntakaavassa tietylle alueelle osoitettu tuulivoimaloiden alue tai tuulivoimayhtiön kanssa tehty kaavoitussopimus eivät velvoita kuntaa hyväksymään alueelleen tietyn sisältöistä yleiskaavaa. Kunnalla on vastaava harkintavalta myös sen päättäessä jonkin tietyn alueen kaavoituksen keskeyttämisestä tai lopettamisesta.

Tuulivoimaloiden melu- ja välkehaittojen ehkäisemiseksi annetut säännökset ja ohjeet määrittelevät suojaetäisyydet, joita tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä on maankäytön suunnittelussa vähintään käytettävä. Koska kunnan eri alueille suunniteltavat tuulivoima-alueet voivat olla olosuhteiltaan ja muun ohella tuulivoimaloiden lukumäärän ja mitoituksen osalta erilaisia, kunta voi kuitenkin ottaa myös mainitut aluekohtaiset erityispiirteet huomioon määrittäessään suojaetäisyyksiä, jotka kullakin alueella on tuulivoimaloiden ja asutuksen välille tarpeen asettaa. Korkein hallinto-oikeus myös selvyyden vuoksi toteaa, että Turun hallinto-oikeus on 29.12.2016 antamallaan päätöksellä kumonnut Lounaisvoima Oy:n valituksessa mainitun kunnanvaltuuston päätöksen Nordanå-Lövbölen tuulivoimaosayleiskaavan hyväksymisestä, eikä Nordanå-Lövbölen alueella ole ollut voimassa olevaa tuulivoimaosayleiskaavaa nyt kysymyksessä olevaa teknisen lautakunnan päätöstä tehtäessä.

Näillä perusteilla lautakunta ei ole ylittänyt harkintavaltaansa katsoessaan, ettei kaavoituksen jatkamiselle ole enää edellytyksiä kaupunginvaltuuston määritettyä alueelle 1 500 metrin suojaetäisyyden tuulivoimaloiden ja asutuksen välille, eikä lautakunnan päätös ole valituksessa tarkoitetulla tavalla hallintolain 6 §:stä johtuvien, muun ohella tasapuolista kohtelua koskevien hallinnon oikeusperiaatteiden vastainen.

Täydentävät perustelut ja lopputulos

Tekninen lautakunta ei ole Gräsbölen tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen lopettamisesta päättäessään ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös ole Lounaisvoima Oy:n valituksessa esitetyillä perusteilla muutoinkaan lainvastainen.

Tämän vuoksi ja kun lisäksi otetaan huomioon edellä ilmenevät kaavan valmistelun lopettamista koskevat hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole tältä osin perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Kari Tornikoski, Taina Pyysaari, Pekka Aalto ja Juha Lavapuro. Asian esittelijä Petri Hellstén.