KHO:2020:93

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen oli hyväksynyt A:n suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen omakotitalon ja autotallin rakentamiseen noin 0,6 hehtaarin suuruiselle kiinteistölle. Kiinteistö sijaitsi noin 70 metrin etäisyydellä moottoritiestä.

Asiassa oli ratkaistavana, oliko ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueella valitusoikeutta hanketta koskevasta suunnittelutarveratkaisupäätöksestä.

ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valituksessa esitetyt valitusperusteet liittyivät alueiden käyttöön ja rakentamisen ohjaukseen, jotka kuuluivat sen tehtäviin ja toimialaan. Kun otettiin huomioon, että ELY-keskusten eri vastuualueiden tehtävät ja toimivalta oli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa määritelty erillisiksi, ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueella ei ollut asiassa maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun naapuriasemaan perustuvaa valitusoikeutta sen johdosta, että saman ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue toimi rakennuspaikkaan rajoittuvan moottoritien tienpitoviranomaisena. Sillä valituksessa esitetyllä seikalla, että ELY-keskuksen työjärjestyksen mukaan suunnittelutarveratkaisuista valittaminen kuului ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen yksikön tehtäviin, ei ollut asiassa ratkaisevaa merkitystä.

Rakennuspaikka ei sijoittunut erityisiä luonnon tai kulttuuriympäristön arvoja omaavalle alueelle, eikä hanke vähäisyytensä vuoksi muutoinkaan sellaisenaan ollut maankäyttö- ja rakennuslain 18 §:n 2 momentissa tarkoitettu vaikutuksiltaan valtakunnallinen tai merkittävä maakunnallinen asia, joka mainitun säännöksen perusteella kuuluisi ELY-keskuksen valvottavaksi. Myöskään suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen hyväksymisestä aiheutuvia mahdollisia kerrannaisvaikutuksia, kuten vaikutusta saman kunnan alueella muissa vastaavissa asioissa tehtäviin päätöksiin, ei voitu pitää asian maakunnallisen tai valtakunnallisen merkityksen perusteena.

Hallinto-oikeuden päätöksen, jolla ELY-keskuksen valitus oli jätetty tutkimatta, lopputulosta ei muutettu.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 18 § 2 momentti, 193 § 1 momentti

Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 3 § 1 momentti ja 4 § 2 momentti

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 2 §

Päätös, jota valituslupahakemus ja valitus koskevat

Helsingin hallinto-oikeus 13.9.2019 nro 19/0585/5

Asian aikaisempi käsittely

Mäntsälän kuntakehityslautakunta on 20.3.2019 (§ 38) hyväksynyt A:n suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen 229 k-m2:n suuruisen omakotitalon ja 99 k-m2:n suuruisen autotallin rakentamiseen 0,6303 hehtaarin suuruiselle kiinteistölle 505-410-21-514.

Päätöksen perustelujen mukaan hanke on oikeusvaikutteisen Arolan-Jokelanseudun osayleiskaavan mukainen. Osayleiskaava on saanut edellisen hakemuksen jälkeen lainvoiman. Alue on tämän jälkeen suunniteltu eikä alueelle kohdistu uutta isoa rakentamisen painetta. Hakemuksen kohteena oleva tila on vanha rakennuspaikka. Hakijan toimesta tehdyn meluntorjunnan takia melutasojen ohjearvot eivät ylity. Rakennuspaikka on maaperätutkimuksen mukaan rakentamiskelpoinen. Hanke ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hanke ei vaaranna maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumista. Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaiset erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella täyttyvät.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) valituksen sekä pidentänyt suunnittelutarveratkaisun voimassaoloajan päättymään kahden vuoden kuluttua hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n mukaan valitusoikeus suunnittelutarveratkaisua koskevasta 137:n mukaisesta päätöksestä on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;

2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;

3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;

4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;

5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;

6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä

7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Pykälän 2 momentin mukaan viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 18 §:n 1 momentin mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. Pykälän 2 momentin mukaan elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat.

Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii sille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 3 §:n mukaan kuuluvista tehtävistä. Mainitun lain 3 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan tehtävien toimialaan kuuluu liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen, ja edelleen 1 momentin kohdan 9 mukaan ympäristönsuojelu, alueiden käyttö, rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito, luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö sekä vesivarojen käyttö ja hoito. Mainitun lain 2 momentin 3 kohdan mukaan tehtäviin kuuluu valvoa yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa, tuottaa ja jakaa ympäristöä koskevaa tietoa sekä parantaa ympäristötietoutta, ehkäistä ja torjua ympäristövahinkoja ja -haittoja, huolehtia valtion vesitaloudellisista luvista ja yksityisoikeudellisista sopimuksista sekä huolehtia ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta.

Mainitun lain 4 §:n 2 momentin mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jakautuu sille kuuluvien tehtävien hoitamista varten vastuualueisiin. Keskuksen vastuualueista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun asetuksen 2 §:n mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on muun ohella seuraavia vastuualueita: 2) liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue, jolla hoidetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 3 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettuja --- sekä muita erikseen säädettyjä tehtäviä; 3) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, jolla hoidetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 3 §:n 1 momentin 9 kohdassa ja 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja sekä muita erikseen säädettyjä tehtäviä.

Kuntakehityslautakunta on myöntänyt suunnittelutarveratkaisun 229 k-m2:n suuruisen omakotitalon ja 99 k-m2:n suuruisen autotallin rakentamiseen moottoritie E75, Arolan Kylätien ja Linjatien väliin sijoittuvalle kiinteistölle 505-410-21-514. Kulku rakennuspaikalle tapahtuu Arolan kylätieltä olemassa olevasta liittymästä.

Asiakirjoissa on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen 7.9.2017 päivätty lausunto valituksenalaisesta rakennushankkeesta maanteiden 4 ja 11673 varressa.

Uudenmaan ELY-keskus/alueidenkäyttöpäällikkö on valituksessaan hallinto-oikeudelle esittänyt, että sen valitusoikeus asiassa perustuu siihen, että se on tienpitoviranomaisena hankekiinteistön naapuri.

Hallinto-oikeus katsoo, ettei ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualuetta ole pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajana tai haltijana. Hallinto-oikeus toteaa, ettei maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n 1 momentin 7 kohdan ja hallintolainkäyttölain 6 §:n 2 momentin mukainen ja tienpitoviranomaisena toimiva Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue ole valittanut asiassa. Kyseessä oleva suunnittelutarveratkaisu ei ole myöskään maankäyttö- ja rakennuslain 18 §:n 2 momentissa tarkoitettu vaikutuksiltaan valtakunnallinen ja maakunnallisesti merkittävä ELY-keskuksen valvottavana oleva asia.

Edellä mainituilla perusteilla valittajana olevalla ELY-keskuksen vastuualueella ei ole valitusoikeutta tässä asiassa, minkä vuoksi hallinto-oikeus jättää valituksen tutkimatta.

Valituksen käsittelyyn kuluneen ajan vuoksi hallinto-oikeus pidentää kuntakehityslautakunnan päätöksen voimassaoloaikaa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ilkka Hartikainen, Jaana Moilanen ja Elena Feldman, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan, ELY-keskuksen valitus tutkitaan ja kuntakehityslautakunnan päätös kumotaan.

ELY-keskus on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Rakennuspaikka sijaitsee noin 70 metrin etäisyydellä Lahden moottoritiestä. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, ettei ELY-keskuksella ole tienpitoviranomaisen ominaisuudessa hankkeen naapurina asiassa valitusoikeutta.

Vaikka ELY-keskus jakautuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 4 §:n 2 momentin mukaan sille kuuluvien tehtävien hoitamista varten vastuualueisiin, on kyse kuitenkin yhdestä viranomaisesta. ELY-keskuksen oman työjärjestyksen mukaan ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ympäristövaikutukset ja alueidenkäyttö -yksikkö valvoo valtakunnallisten ja merkittävien maakunnallisten asioiden lisäksi ELY:n toimialaan liittyvien erityislakien välittymistä kaavoitukseen, rakentamiseen ja muuhun alueidenkäyttöön. Työjärjestyksen mukaan mainittu yksikkö vastaa muun ohella suunnittelutarveratkaisuja koskevista valituksista. ELY-keskuksella on hankkeen naapurina asiassa valitusoikeus.

Mäntsälän maankäyttölautakunta on aikaisemmin 3.6.2009 myöntänyt vastaavan suunnittelutarveratkaisun hakemuksen kohteena olevalle tilalle. Helsingin hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen Uudenmaan ympäristökeskuksen valituksesta 24.3.2010 eikä korkein hallinto-oikeus 29.3.2012 antamallaan päätöksellä muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. Mainitun korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan hankkeen toteuttaminen ilman laaja-alaisempaa kaavallista harkintaa aiheuttaisi silloisen maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdissa tarkoitettuja seurauksia eli haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle sekä haitallista yhdyskuntakehitystä. Päätöksen perusteluissa todetaan edelleen, että maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttäisi lisäksi pysyvän asutuksen sallimista myös alueen muille vastaavassa asemassa oleville maanomistajille, mikä johtaisi suunnittelemattoman asutuksen lisääntymiseen alueella.

Alueen maankäytölliset olosuhteet eivät ole muuttuneet edellä mainitun korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen, eikä asiassa ole muutoinkaan ilmennyt mitään uutta hakemuksen hyväksymisen oikeudellisten edellytysten tueksi. Kuntakehityslautakunnan tekemälle suunnittelutarveratkaisulle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:ssä tarkoitettuja oikeudellisia edellytyksiä.

Mäntsälän kuntakehityslautakunta on antanut selityksen.

A on antanut selityksen.

Uudenmaan ELY-keskus on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii valituksen.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Suunnittelutarveratkaisun voimassaoloaika pidennetään päättymään kahden vuoden kuluttua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä.

Perustelut

Kysymyksenasettelu korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Rakennushanke koskee omakotitalon ja autotallin rakentamista kiinteistölle, joka sijaitsee noin 70 metrin etäisyydellä valtatiestä 4 (Lahden moottoritie).

Asiassa on ratkaistavana, onko Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueella valitusoikeutta hanketta koskevasta Mäntsälän kuntakehityslautakunnan tekemästä suunnittelutarveratkaisupäätöksestä.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valituksessa esitetyt valitusperusteet liittyvät alueiden käyttöön ja rakentamisen ohjaukseen, jotka kuuluvat sen tehtäviin ja toimialaan. Kun otetaan huomioon, että ELY-keskusten eri vastuualueiden tehtävät ja toimivalta on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa määritelty erillisiksi, ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueella ei ole puheena olevassa suunnittelutarveratkaisua koskevassa asiassa maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun naapuriasemaan perustuvaa valitusoikeutta sen johdosta, että saman ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue toimii rakennuspaikkaan rajoittuvan valtatien 4 (Lahden moottoritie) tienpitoviranomaisena. Valituksessa mainitulla työjärjestyksen määräyksellä, joka koskee muun ohella suunnittelutarveratkaisuista valittamista, ei ole asiassa ratkaisevaa merkitystä.

Kysymyksessä oleva rakennuspaikka ei sijoitu erityisiä luonnon tai kulttuuriympäristön arvoja omaavalle alueelle, eikä hanke vähäisyytensä vuoksi muutoinkaan sellaisenaan ole maankäyttö- ja rakennuslain 18 §:n 2 momentissa tarkoitettu vaikutuksiltaan valtakunnallinen tai merkittävä maakunnallinen asia, joka mainitun säännöksen perusteella kuuluisi ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valvottavaksi. Myöskään suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen hyväksymisestä aiheutuvia mahdollisia kerrannaisvaikutuksia, kuten vaikutusta saman kunnan alueella muissa vastaavissa asioissa tehtäviin päätöksiin, ei voida pitää asian maakunnallisen tai valtakunnallisen merkityksen perusteena.

Hallinto-oikeuden on ratkaisustaan ilmenevien perustelujen ja siinä mainittujen lainkohtien nojalla tullut jättää valitus tutkimatta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Valituksen käsittelyyn kuluneen ajan vuoksi korkein hallinto-oikeus pidentää kuntakehityslautakunnan päätöksen voimassaoloaikaa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisset oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari, Jaakko Autio ja Monica Gullans. Asian esittelijä Petri Hellstén.