KHO:2020:100

Kiinteistöä käytettiin kesäasuntona erään liiton jäsenten vuokrauskäytössä. Sitä vuokrattiin kesäisin kesäkuusta syyskuuhun kerrallaan yhden perheen käyttöön sekä joitakin kertoja kesässä muuhun vuokrauskäyttöön. Kiinteistöllä oli kompostoiva ulkokäymälä ja kaksi kaivoa, joiden vettä käytettiin pesuvetenä. Kiinteistön talousveden käyttö oli mantereelta kanistereilla tuotavan kantoveden varassa. Ympäristötarkastajan tarkastuksessa oli arvioitu syntyvien harmaiden jätevesien määrä vähäiseksi sekä todettu jätevesien käsittelyn olevan asianmukaista. Kun otettiin huomioon kiinteistön käyttö lähinnä kesäkuukausiin rajoittuvana vapaa-ajan asuntona, kiinteistön vaatimaton varustetaso ja se, ettei kiinteistöllä ollut käytössään juoksevaa vettä, kiinteistön vesihuoltopalvelujen tarvetta voitiin pitää vähäisenä. Arvioitaessa kiinteistön vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäistä tarvetta suhteessa liittämisestä aiheutuviin kustannuksiin liittäminen muodostui kiinteistön omistajalle vesihuoltolain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti kohtuuttomaksi.

Vapauttaminen edellytti vesihuoltolain 11 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan lisäksi, ettei vapautuksen myöntäminen vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Kun otettiin huomioon asiassa vesiosuuskunnan taloudellisesta tilanteesta saatu selvitys sekä jo aiemmin vireillä olleet hakemukset ja myönnetyt vapautukset liittämisvelvollisuudesta, haetun vapautuksen myöntämisen katsottiin vaarantavan vesihuollon taloudellisen ja asianmukaisen hoitamisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Edellytyksiä vesiosuuskunnan vesijohto- ja paineviemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta vapauttamiseen ei näin ollen ollut. Sen vuoksi hallinto-oikeuden ja ympäristönsuojelupäällikön päätökset kumottiin ja vapauttamista koskeva hakemus hylättiin.

Vesihuoltolaki 10 § 1 momentti (119/2001) ja 11 §

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 23.11.2018 nro 18/0753/5

Asian aikaisempi käsittely

Helsingin ympäristönsuojelupäällikkö on 19.10.2017 (§ 118) myöntänyt kiinteistölle Oivala, joka sijaitsee Helsingin 50. kaupunginosassa (Villinki), korttelissa 1 tontilla 311 ja vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, vapautuksen vesi- ja viemäriverkostoon liittymisestä toistaiseksi.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Villingin vesiosuuskunnan valituksen ympäristönsuojelupäällikön päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään nyt kysymyksessä olevilta osin seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Vesihuoltolain 10 §:n 1 momentin (9.2.2001/119) mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin.

Vesihuoltolain 11 §:n 1 momentin (1.9.2014/681) mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen vapautuksen 10 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön liittämisvelvollisuudesta tässä pykälässä säädetyin perustein. Ennen vapautuksen myöntämistä vesihuoltolaitokselle ja kiinteistön omistajalle tai haltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto.

Lainkohdan 2 momentin mukaan vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos:

1) liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; ja

2) vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

Lainkohdan 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi edellytyksenä vesijohtoon liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on, että kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä. Edellytyksenä jätevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on 2 momentissa säädetyn lisäksi, että kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

Asiassa saatu selvitys ja asian oikeudellinen arviointi

= = =

Kiinteistö Oivalan vapauttaminen liittymisvelvollisuudesta

Ympäristönsuojelupäällikkö on kiinteistö Oivalan hakemuksen johdosta myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan vapautuksen liittymisestä Villingin vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon.

Vapauttamishakemuksesta ilmenee, että Suomen Arkkitehtiliiton omistamaa kiinteistö Oivalaa käytetään kesäasuntona liiton jäsenten vuokrauskäytössä. Kiinteistöllä sijaitsevalla huvilalla on suojeluarvoja, ja vireillä olevassa asema-kaavaehdotuksessa on asetettu määräyksiä rakennuksessa suoritettaville korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöille. Kiinteistöllä on kaksi kaivoa, joiden vettä käytetään pesuvetenä. Juomavesi tuodaan mantereelta kanistereissa. Talousveden käyttö huvilalla ja veden käyttö saunarakennuksessa perustuu kantoveteen ja on näin ollen vähäistä. Kiinteistöllä on kompostoiva ulkokäymälä. Kiinteistöllä syntyvät jätevedet johdetaan ilman saostuskaivoa maaperään ja imeytetään maahan ilman putkistoa.

Kiinteistöllä on ennen vapauttamisen myöntämistä tehty ympäristötarkastajan tarkastus 7.9.2017. Tarkastuksesta laadittujen merkintöjen mukaan Villa Oivalassa ei käsitellä vettä sisätiloissa. Astioiden pesupaikka on perustettu ulos pihalle. Tiskaus tapahtuu kantovedellä ja käytetty vesi imeytyy rehevään kasvillisuuteen ja maahan. Saunassa peseydytään kantovedellä. Harmaa vesi kulkee saunan lattiakourua pitkin saunan taakse ja imeytyy maastoon. WC:ssä asiointia varten kiinteistöllä on pieni erillinen huussirakennus, jonka järjestelyt todettiin asianmukaiseksi. Tarkastuksen perusteella on todettu, ettei kiinteistöllä pääse syntymään jätevedestä ympäristöhaittoja. Vettä käytetään vähän ja vähäiset vesimäärät imeytyvät maastoon riittävän kaukana merestä. Huvilan käyttö voidaan arvioida vastaavaksi kuin yhden perheen kesäkäytössä olevan vaatimattomasti varustellun kantoveden varassa olevan kesämökin käyttö. Tarkastuksessa mukana olleiden hakijan edustajien, SAFA:n arkkitehtien mukaan vesihuollon liittymiskustannukset olisivat kohtuuttoman suuret, kun otetaan huomioon, että varoja on käytetty Oivalan kunnostamiseen, etäisyys liittymäkohtaan on yli 100 metriä, tarvetta juoksevalle vedelle ei ole ja vesihuoltoon liittyvät muutostyöt eivät olisi mahdollisia ilman ympäristön ja rakennusten suojeluarvojen vaarantumista.

Vesiosuuskunta on lausunnossaan 11.6.2017 vastustanut vapautuksen myöntämistä. Vesiosuuskunnan mukaan käyttäjien vähäisyys vaarantaa osuuskunnan toiminnan taloudellisia edellytyksiä ja vesihuollon asianmukaista hoitoa. Kiinteistö Oivalan liittymiskustannukset ovat kohtuulliset ja liittymiskohta sijaitsee kiinteistön rajalla. Vesiosuuskunnan mukaan jätevesien käsittely kiinteistöllä ei täytä vaatimuksia, eikä kiinteistöllä ole riittävästi juomakelpoista vettä. Vetoaminen rakennussuojelumääräyksiin ei vesiosuuskunnan mukaan ole peruste vapauttamiselle.

Elintarviketurvallisuusyksikkö on lausunnossaan 12.6.2017 todennut, ettei vesijohtoverkostosta vapauttamiselle ole terveydensuojelullisia esteitä. Vapautus liittämisestä tulee kuitenkin perua, jos jätevesien käsittelyn todetaan aiheuttavan terveydellisiä haittoja, tai mikäli kiinteistön käyttötarkoitus tai olosuhteet muuttuvat oleellisesti.

Hallinto-oikeus toteaa, että vesihuoltolain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettua vapautusta haettaessa on ensisijaisesti tutkittava, onko liittäminen verkostoon kiinteistön omistajalle tai haltijalle lainkohdassa tarkoitetulla tavalla kohtuutonta. Vain siinä tapauksessa, että liittämistä on pidettävä kohtuuttomana, on harkittava muiden säädettyjen edellytysten täyttymistä. Vapautus liittämisestä myönnetään kuitenkin vain kaikkien edellytysten täyttyessä kyseisen kiinteistön kohdalla. Kohtuuttomuuden arvioinnissa on otettava huomioon erityisinä syinä lähinnä kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin, liittymän rakentamiskustannuksiin tai muodostuvan jäteveden vähäisen määrän tai näihin verrattavaan objektiivisesti havaittavissa olevaan seikkaan liittyvät syyt.

Kun otetaan huomioon kiinteistön käyttötarkoitus eli vähäinen käyttö vain kesäkuukausiin rajoittuvana vapaa-ajan asuntona, kiinteistön varustetaso ja se, että kiinteistöllä ei ole käytössään lainkaan juoksevaa vettä, muodostuisi kiinteistö Oivalan liittäminen Villingin Vesiosuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon kohtuuttomaksi vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäisen tarpeen perusteella sen omistajalle Suomen Arkkitehtiliitolle. Hallinto-oikeus toteaa, ettei hakemusvaiheessa ole arvioitu liittymiskustannusten suuruutta, koska vapauttaminen on myönnetty vesihuoltopalvelujen vähäisen tarpeen perusteella.

Vesiosuuskunta on hakemusvaiheessa antamassaan lausunnossa ja valituksessaan vedonnut siihen, että vapautuksen myöntäminen vaarantaa vesihuollon taloudellisen ja asianmukaisen hoitamisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Vesiosuuskunnan mukaan sen toiminta on ollut tappiollista ja vesiosuuskuntaan on liittynyt odotettua vähemmän kiinteistöjä. Hallinto-oikeus toteaa, että vaikka vesiosuuskunnan toiminta on asiassa saadun selvityksen perusteella ollut tappiollista ja tulos odotettua huonompi, ei asiassa ole selvitetty, että vapautuksen myöntäminen yhdelle vapaa-ajan käytössä olevalle kiinteistölle vaarantaisi vesihuollon taloudellisen ja asianmukaisen hoitamisen tulevaisuudessa ottaen huomioon myös, että alueelle on valmistumassa asemakaavoitus.

Kiinteistöllä on asiassa saadun selvityksen mukaan käytettävissä sen hakemuksessa esitetty käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä. Kiinteistöllä suoritetussa ympäristönsuojelutarkastuksessa on todettu, että jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulain 155 §:ssä säädetyn mukaisesti eikä kiinteistöllä pääse syntymään jätevedestä ympäristöhaittoja mereen. Ympäristönsuojelupäällikkö on siten voinut myöntää vapautuksen kiinteistö Oivalalle liittymisvelvollisuudesta Villingin Vesiosuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon. Päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Jaana Moilanen ja Nina Tuominen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Villingin vesiosuuskunta on pyytänyt lupaa valittaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Helsingin ympäristönsuojelupäällikön päätökset kumotaan ja kiinteistö Oivalalle myönnetty vapautus kumotaan.

Vesiosuuskunta on uudistanut asiassa aikaisemmin esittämänsä ja on lisäksi esittänyt seuraavaa:

Liittämisvelvollisuus ei ole Suomen Arkkitehtiliitolle (SAFA) vesihuoltolain 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla kohtuuton. Kiinteistö Oivalan vesihuoltolaitoksen palvelujen tarvetta ei voida pitää vähäisenä.

Kiinteistöä käytetään kesäaikana, kuten Villingin saaren muitakin huvilakiinteistöjä. Tällaista käyttöä ei voida pitää lainkohdan tarkoittamana vähäisenä käyttönä. Tämä ilmenee esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden 27.8.2015 antamasta päätöksestä, jolla hylättiin Villingin vesiosuuskunnan toiminta-alueen vahvistamispäätöksestä tehdyt valitukset. Päätöksessä todettiin seuraavaa: ”Kun otetaan huomioon Villingin saarella olevien rakennettujen kiinteistöjen suuri määrä, kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin on vesihuoltolain 7 §:n mukaisesti tarpeen siitä huolimatta, ettei pääosin vapaa-ajan kiinteistöjen käyttö ole ympärivuotista.”

SAFA:n kotisivuilta ilmenee, että liiton jäsenet perheineen voivat hakea jo talvella hakuaikana viikon mittaista ajanjaksoa Oivalassa viikoiksi 26−32 sekä juhannukseksi. Muina aikoina kiinteistöä vuokrataan varausten perusteella päiväksi, viikonlopuksi tai viikoksi. Vuokrauskausi loppuu syyskuussa.

Villingin vesiosuuskunnan vesihuoltoverkosto on rakennettu vain kesäkäyttöön. Verkosto avataan vapuksi ja suljetaan sekä tyhjennetään lokakuussa sääolosuhteiden mukaan. Siten kiinteistö Oivala tarvitsee vettä melkein koko sen ajan, kun vesihuoltoverkosto on käytössä. Käyttö ei ole vähäistä. Kiinteistön veden käytöstä ei ole todennettua tietoa. Kiinteistöllä on kaksi kaivoa, joista toinen on porakaivo, ja ne mahdollistavat suurienkin vesimäärien käytön.

Liittymisvelvollisuuden kohtuuttomuutta arvioidaan kokonaisharkinnalla. Käyttötarpeen vähäisyys ei hallituksen esityksen perusteella merkitse suoraan kohtuuttomuutta kiinteistön omistajan kannalta, vaan se on vain yksi kokonaisarvion osatekijä. Kokonaisharkinnassa on otettava huomioon myös liittymiskustannusten suuruus ja kiinteistön omistajan taloudellinen asema. Vapautusta vesihuollon liittymisvelvollisuudesta on hakenut varsin varakas liitto.

Villingin vesiosuuskunnan vuoden 2018 palveluhinnaston mukaan osuusmaksu on ollut 500 euroa ja liittymismaksu 1.12.2018 on 11 595 euroa, eli yhteensä 12 050 euroa. Tämä summa ei voi olla kiinteistö Oivalan omistajalle kohtuuton.

Kiinteistön Oivala vapauttaminen liittämisvelvollisuudesta vaarantaa vesihuoltolain 11 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Vesihuoltoverkosto on rakennettu Villingin saareen siten, että kaikilla kiinteistöillä on liittymismahdollisuus ja liitoskohdat sijaitsevat lähellä jokaista kiinteistöä. Rakennuskustannusten takaisinmaksu perustuu siihen, että jokainen kiinteistö liittyy ja maksaa liittymismaksun. Käyttöön perustuva vesimaksu ei voi olla koskaan niin suuri, että sillä lyhennettäisiin laina ja maksettaisiin verkoston investointi.

Helsingin kaupunki päätti vuonna 2014, että Villingin vesiosuuskunta toimii Villingin saaressa vesihuoltolaitoksena. Toiminta-alueen päätöksen myötä osuuskunnalle tuli velvollisuus hoitaa vesihuoltotoimintaa taloudellisesti ja asiallisesti. Päätös antoi osuuskunnalle monopoliaseman ja synnytti kiinteistöille liittymisvelvollisuuden.

Osuuskunnan velkojen maksu perustuu liittymismaksuihin ja liittyjien määrään. Valitusprosessin pitkäkestoisuus on pysäyttänyt tilanteen ja vähentänyt suuresti uusien liittyjien määrää. Tämä on johtanut siihen, että osuuskunnan taseessa oma pääoma on vuosina 2016−2018 pudonnut 73 080 eurosta 35 913 euroon. Ennusteen mukaan oma pääoma on vuoden 2019 lopussa enää 12 113 euroa. Oma pääoma on syöty kokonaisuudessaan vuonna 2020, jos liittyjien vuosittainen määrä ei lisäänny. Jokainen yksittäinen liittymismaksu on tärkeä.

Perustamisvaiheessaan vuonna 2007 Villingin vesiosuuskunnalla ei ole ollut tietoa asemakaavan laatimisen poikkeuksellisen pitkästä kestosta. Asemakaavan myötä ehkä lisääntyvä rakentamisen määrä ei ehdi vaikuttaa vuoteen 2020 mennessä eikä sillä ole vaikutusta jo rakennettujen kiinteistöjen liittymisvelvollisuuteen. Toiminta-alueellaan vesihuoltolaitoksella on huolehtimisvelvollisuus vesihuollosta. Laissa säädettyjen velvoitteiden hoitaminen vaarantuu, jos vesiosuuskunnalla ei ole varoja käytettävissä. Jokainen päätös, joka vapauttaa yhdenkään kiinteistön liittymismaksusta, vaarantaa Villingin vesiosuuskunnan huolehtimisvelvollisuuden ja siten vaarantaa vesihuollon asianmukaisen hoitamisen toiminta-alueella.

Voittoa tekevien liittojen, vuokraustoimintaa harjoittavien yritysten ja Helsingin kaupungin usean tontin vapauttaminen (vireillä on kuuden kiinteistön vapauttaminen) liittymismaksusta antaa yksityisille kiinteistön omistajille vääristyneen kuvan liittymisvelvollisuudesta vapautumisen perusteista. Kiinteistön Oivala vapauttaminen johtaisi lisääntyviin vapautushakemuksiin. Vaikka vapautumista liittämisvelvollisuudesta käsitellään aina kiinteistökohtaisesti, lain mukaan kuitenkin päätöksen heijastusvaikutus on otettava huomioon. Lain mukaan vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä vain silloin, kun kaikki vapautumisen edellytykset täyttyvät.

Helsingin ympäristöseuranta ja valvonta -yksikön päällikkö on antanut valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta lausunnon, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Vapauttamisen perusteena on ollut se, että liittyminen verkostoon muodostuisi hakijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve kiinteistöllä. Kohtuuttomuuden arvioinnissa vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve on yksi laissa luetelluista kriteereistä. Kohtuuttomuuden arvioinnissa otetaan huomioon objektiivisesti havaittavissa olevat syyt. Omistajaan liittyvillä subjektiivisilla syillä, kuten varallisuudella, ei ole merkitystä.

Kiinteistö Oivala on käytössä vain kesäisin, eikä sitä voi edes käyttää talvella. Kiinteistön rakennuksiin ei mene vesijohtoja ja ne ovat viemäröimättömiä. Kiinteistö on kantoveden varassa, siellä ei ole vesikäymälää ja syntyvän harmaan jäteveden määrä on vähäinen. Kiinteistön käytön voidaan arvioida vastaavan yhden perheen kesäkäytössä olevan vaatimattomasti varustellun kantoveden varassa olevan kesämökkikiinteistön käyttöä. Arvio on tehty hakemuksen tietojen ja tehdyn tarkastuskäynnin perusteella. Vesihuoltolaitoksen palveluiden tarve kiinteistöllä Oivala on varustelutason vaatimattomuuden ja vähäisen vedenkäytön vuoksi vesihuoltolaissa tarkoitetulla tavalla vähäinen. Kiinteistöllä on lisäksi haluttu vaalia alkuperäistä 1920-luvun kesähuvilamiljöötä. Omistajalla ei ole tarvetta eikä halua parantaa suojeltujen rakennusten vesihuollon varustelutasoa.

Vesihuoltolain mukaan vapauttaminen ei saa vaarantaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Villingin vesiosuuskunnan valitukseen hallinto-oikeudelle liitetystä vuoden 2018 tilinpäätöksestä käy ilmi, että verkoston rakentamisen kokonaiskustannukset ovat olleet yhteensä 604 893,71 euroa. Tilikauden tulos vuonna 2018 on ollut 29 823,06 euroa alijäämäinen, mikä on siirretty osuuskunnan voitto-/tappiotilille.

Villingin vesiosuuskunnan vesihuoltoverkosto on rakennettu jo ennen toiminta-alueen hyväksymispäätöstä pääosin valmiiksi siten, että kaikilla kiinteistöillä on liittämismahdollisuus ja liitoskohdat sijaitsevat jokaisen kiinteistön rajan läheisyydessä. Vesihuoltoverkoston rakennuskustannusten takaisinmaksu perustuu siihen, että jokainen kiinteistö liitetään verkostoon ja maksaa liittymismaksun. Lausunnon mukaan vesiosuuskunnan olisi tullut vesihuoltoverkostoa suunniteltaessa sekä jo ennen investointeihin ja rakentamiseen ryhtymistä ottaa huomioon se, ettei jokaista kiinteistöä liitetä verkostoon, jos vapautusedellytykset täyttyvät.

Helsingin kaupunginhallitus päätti 3.2.2014 hyväksyä Villingin vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Villingin saaren Villingin vesiosuuskunnan hakemuksen mukaisesti siten, että tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle vesiosuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostojen piiriin on 1.1.2016 ottaen kuitenkin kiinteistöjen liittymisvelvollisuuden osalta huomioon niiden vesihuoltotarve. Tällä on todennäköisesti viitattu ympäristölautakunnan asiassa antamaan lausuntoon ja liittämisvelvollisuutta koskevaan vapautusmahdollisuuteen. Ympäristölautakunta on 25.6.2013 lausunnossaan muun muassa katsonut, että kiinteistöt voivat liittyä verkostoihin siinä aikataulussa, kun kiinteistöjen vesihuoltotarve edellyttää liittymistä.

Tämän lisäksi vesiosuuskunnan on täytynyt olla tietoinen, että alueen asemakaavoituksen suunnittelu ja lainvoimaisen päätöksen saaminen eivät tapahdu nopeasti. Kaavoituksen etenemisen myötä on kuitenkin todennäköistä, että liittymismäärä tulee kasvamaan ja osuuskunnan talous kohenee. Tämä on aiemmin ollut myös osuuskunnan oma näkemys. Villingin alueelta on tullut tähän asti vireille yhdeksän vapautushakemusta. Seitsemän hakemusta on tähän mennessä käsitelty ja vesiosuuskunta on valittanut niistä kaikista. Vaikka liittämisvelvollisuus on saarelaisten tiedossa, hakemustulvaa ympäristönsuojeluviranomaisessa ei kuitenkaan ole syntynyt. Tämä viittaa vähäiseen vapautuksen saavien määrään varsinkin, kun saarella olevat kiinteistöt ovat hyvin eri tasoisesti varusteltuja.

Myös Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisessa päätöksessään todennut, että vaikka vesiosuuskunnan tämänhetkinen tulos on tappiollinen, Villingin vesiosuuskunta ei ole selvittänyt, että vapautuksen myöntäminen yhdelle vapaa-ajan käytössä olevalle kiinteistölle vaarantaisi vesihuollon taloudellisen ja asianmukaisen hoitamisen tulevaisuudessa, kun otetaan huomioon, että alueelle on valmistumassa asemakaavoitus.

Vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemärijohtoon liittäminen ja siitä vapauttaminen perustuu tapauskohtaiseen arviointiin ja sillä hetkellä vallitseviin olosuhteisiin. Vapauttamista koskeva päätös on voimassa toistaiseksi ja mikäli olosuhteet kiinteistöllä muuttuvat siten, että vapautumisen edellytykset eivät enää täyty, tulee kiinteistön liittäminen vesi- ja viemärijohtoon arvioida uudelleen.

Hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Suomen Arkkitehtiliitto ry on antanut valituslupahakemuksen ja valituksen sekä lausunnon johdosta vastineen. Yhdistys on aikaisemmin lausumansa lisäksi muun ohella viitannut vesihuoltolain 1.9.2014 voimaan tulleen 10 §:n (681/2014) 2 ja 3 momentissa säädettyihin taajaman ulkopuolella olevien kiinteistöjen liittämisvelvollisuutta koskeviin lievennyksiin. Oivalan kiinteistöllä talousveden käyttö huvilalla ja saunarakennuksessa perustuu kantoveteen ja on näin ollen vähäistä. Juomavedet jokainen vuokralainen on tuonut mukanaan mantereelta tai hakenut yhdysveneen laiturissa olevasta vesipisteestä. Kiinteistöllä on kompostoiva ulkokäymälä. Talousjätevesien johtaminen ja käsittely tapahtuu siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Oivalan kiinteistöä vuokrataan kerrallaan yhden perheen käyttöön. Näiden niin sanottujen perheviikkojen ulkopuolella kiinteistö on ollut vuokrattuna kesäisin vain muutamina iltoina. Huvilaan ei ole mahdollista rakentaa vesijohtoa tai viemäriä rikkomatta sen rakennussuojelullisia arvoja.

Villingin vesiosuuskunta on antanut vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Villingin vesiosuuskuntaa koskee vesihuoltolain 10 §:n 1 momentti (119/2001) ja vapautus liittämisvelvollisuudesta voidaan siten myöntää vain saman lain 11 §:ssä säädetyin perustein. Vapautuksen hakija ei voi vaatia lievennystä uuden lain 10 §:n (681/2014) perusteella. Kysymyksessä olevaa huvilaa käytetään viikkovuokrausperiaatteen lisäksi erilaisiin tilaisuuksiin, kuten suurien ryhmien, jopa 60 henkilön, virkistyskäyttöön vuokrausajan ulkopuolella. Nämä ryhmät liikkuvat isoilla, vuokratuilla Helsingin saaristossa käytetyillä risteilyaluksilla. Kiinteistön vesihuoltolaitoksen palvelujen tarve ei ole vähäistä.

Vesiosuuskunta ei ole perustanut talouttaan uusien, asemakaavan sallimien rakennusten varaan, vaan saaressa jo oleviin noin 60 kiinteistöön kaikkiaan sadasta kiinteistöstä. Vesisuuskunnan vuoden 2018 toimintakertomuksen mukaan sen jäsenmäärä oli tilikauden lopussa 31 kiinteistöä, joista 29 kiinteistöä oli maksanut liittymismaksun. Vesihuollon piiriin kytkettyjä kiinteistöjä oli tilikauden lopussa 26. Vesiosuuskunnan toiminta-alueella on liittymisvelvollisia nykyisistä kiinteistöistä arviolta vielä 45, joilla on vesihuoltotarve.

Villingin vesiosuuskunnan kirjanpidossa liittymismaksut eivät kulje tuloslaskelman kautta eivätkä siten vaikuta tulokseen. Maksut kirjataan suoraan omaan pääomaan, koska ne ovat osuuskunnan sääntöjen mukaan palautuskelpoisia sääntöjen määräämien edellytysten täyttyessä. Vesiosuuskuntaan liittymishinta vuonna 2020 on 12 360 euroa. Tähän mennessä on valituksenalaisen asian lisäksi tehty seitsemän muuta vapautuspäätöstä touko-marraskuussa 2019 sekä maaliskuussa 2020. Näistä kuusi vapautushakemusta oli tullut vireille 4.4.2017 ja kaksi vapautushakemusta 19.11.2018. Kaikista vapautuspäätöksistä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Tehtyjen kahdeksan vapautuspäätöksen vuoksi vesiosuuskunta menettää liittymismaksuja yhteensä 98 880 euroa. Osuuskunnan velkojen maksukyky perustuu liittymismaksuihin ja liittyjien määrään. Ennusteen mukaan oma pääoma on vuoden 2019 lopussa enää 14 000 euroa ja vuonna 2020 oma pääoma on menetetty, jos liittyjien määrä ei lisäänny. Villingin vesiosuuskunnan vuoden 2018 liiketulos on ollut negatiivinen ja omavaraisuusaste on ollut 7,4 prosenttia. Osuuskunnan maksukyvyttömyyden uhka on toteutunut vuoden 2018 lopussa.

Asiantuntijoiden mukaan kesähuvilalla, jossa on sauna, käytetään päivässä 100 litraa vettä henkilöä kohden. Vuokrauskäytössä kohtuullinen talousvesimäärä on niin suuri, että sen kuljettaminen saareen ei ole tarkoituksenmukaista, jos veden kysymyksessä olevan kiinteistön tapauksessa saisi pumpattua porakaivosta. Kantovesi ei automaattisesti tarkoita vähäistä määrää.

Vastaselitys on lähetetty Suomen Arkkitehtiliitto ry:lle tiedoksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Helsingin hallinto-oikeuden ja Helsingin ympäristönsuojelupäällikön päätökset kumotaan ja Suomen Arkkitehtiliitto ry:n hakemus vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta vapauttamisesta hylätään.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Vesihuoltolain mukaan vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos kaikki laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Asiassa on ensiksi vesihuoltolain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan perusteella arvioitava, muodostuisiko liittäminen verkostoon kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy huomioon ottaen. Jos näin havaitaan olevan, on seuraavaksi momentin 2 kohdan mukaisesti arvioitava, vaarantaisiko vapauttaminen vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

Asiassa saatu selvitys

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan vesiosuuskunnan liittymismaksu vuonna 2020 on 12 360 euroa, minkä lisäksi tarvitaan 150 euron hintainen liitoskohtalausunto. Vesijohtoverkoston liitoskohta sijaitsee noin sadan metrin päässä kiinteistön rajan läheisyydessä ja liittämiseen tarvitaan vesiosuuskunnan mukaan vain maastoon kätkeytyvä vesijohtoputki. Tarvittava maanpäälle asennettava muoviputki maksaa vesiosuuskunnan arvion mukaan noin 500 euroa.

Asiassa saatua selvitystä ja asian aikaisempia vaiheita on muutoin selostettu edellä hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa kohdassa Kiinteistö Oivalan vapauttaminen liittymisvelvollisuudesta.

Sovellettavat säännökset ja niitä koskevat perustelut

Vesihuoltolain 10 §:n 1 momentin (119/2001) mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin.

Vesihuoltolain 11 §:n 1 momentin (681/2014) mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen vapautuksen 10 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön liittämisvelvollisuudesta tässä pykälässä säädetyin perustein. Ennen vapautuksen myöntämistä vesihuoltolaitokselle ja kiinteistön omistajalle tai haltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto.

Lainkohdan 2 momentin mukaan vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos:

2) vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

Hallituksen esityksessä laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 218/2013 vp) todetaan 11 §:n kohdalla (liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen) muun ohella, että liittämisvelvollisuudesta vapauttamisen keskeiset periaatteet säilyisivät pitkälti nykyisenlaisina. Muutokset tulisivat voimaan ilman siirtymäaikaa.

Alkuperäistä vesihuoltolain 11 §:ää (119/2001) (Liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen) koskevassa hallituksen esityksessä (HE 85/2000 vp, s. 30) on todettu, että tarkoituksena on, että verkostoon liittämisvelvollisuus olisi pääsääntö, josta kiinteistö voidaan vapauttaa vain poikkeustapauksessa. Pykälässä säädettäisiin vapauttamisen edellytyksistä tällaisissa poikkeustapauksissa. Vapauttamisesta päättäisi hakemuksen perusteella tapauskohtaisesti kunnan terveydensuojeluviranomainen. Vapauttamista ei ole katsottu voitavan jättää vesihuoltolaitoksen ja kiinteistön omistajan tai haltijan väliseksi asiaksi, koska liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen tulisi kysymykseen vain laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Kysymys olisi oikeudellisista edellytyksistä, joiden täyttyessä vapautus olisi aina myönnettävä.

Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan yleisenä edellytyksenä vapauttamiselle olisi, että liittäminen muodostuisi erityisistä syistä kohtuuttomaksi kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Erityisiä syitä olisivat esimerkiksi liittämisestä aiheutuvien kustannusten suuruus tai vesihuoltolaitoksen palvelujen käytön vähäinen tarve. Tarkemmin erityisiä syitä ei ilmaistaisi laissa, vaan niiden olemassaolo harkitaan tapauskohtaisesti. Erityisten syiden olemassaolo ei siis yksinään riittäisi perusteeksi vapauttamiselle, vaan lisäksi edellytettäisiin, että liittäminen muodostuisi kiinteistön omistajan tai haltijan kannalta kohtuuttomaksi.

Kiinteistön omistajan ja haltijan lisäksi vapauttamista olisi pykälän mukaan arvioitava vesihuoltolaitoksen kannalta. Eräs liittämisvelvollisuuden tavoitteista on turvata vesihuoltolaitoksen taloudelliset toimintaedellytykset toiminta-alueella. Tämän mukaisesti 2 momentin 2 kohdan edellytysten arvioinnissa olisi otettava huomioon, ettei poikkeaminen vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Edellytyksen arvioinnissa olisi otettava huomioon paitsi käsillä oleva vapauttamishakemus, myös jo myönnetyt ja odotettavissa olevat poikkeukset. Vapautusta haettaessa vesihuoltolaitokselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jolloin se voi esittää oman näkemyksensä siitä, vaarantaisiko poikkeaminen yksinään tai yhdessä muiden myönnettyjen poikkeuksien kanssa vesihuollon taloudellisen ja asianmukaisen hoitamisen laitoksen toiminta-alueella.

Vesihuoltolain 11 §:ää (119/2001) on muutettu 1.9.2014 voimaan tulleella vesihuoltolain muuttamisesta annetulla lailla 681/2014. Sitä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 218/2013 vp) todetaan vesihuoltolain 11 §:n kohdalla (Liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen) muun ohella seuraavaa:

Pykälään tehtäisiin useita muutoksia, mutta liittämisvelvollisuudesta vapauttamisen keskeiset periaatteet säilyisivät pitkälti nykyisenlaisina. Muutokset tulisivat voimaan ilman siirtymäaikaa. Lisäksi pykälän 1 momenttiin tehtäisiin tekninen tarkistus, jonka perusteella vapautusta ei myönnettäisi kiinteistölle, vaan kiinteistön liittämisvelvollisuudesta.

Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin vaatimus ottaa huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, kun arvioidaan verkostoon liittämisen kohtuullisuutta kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Pykälän nykyinen 2 momentti myös jaettaisiin 3 momentiksi selvyyden parantamiseksi.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Sovellettava laki ja liittämisvelvollisuuden peruste

Vesihuoltolain 10 § (681/2014) on lain siirtymäsäännösten mukaan tullut voimaan 1.9.2014. Siirtymäsäännösten mukaan ennen mainitun lain voimaantuloa hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, jossa laitos on ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi, kiinteistön liittämisvelvollisuus laitoksen vesijohtoon ja viemäriin määräytyy 31 päivään joulukuuta 2018 asti lain voimaan tullessa voimassa olleen 10 §:n mukaisesti.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Helsingin kaupunginhallitus on päätöksellään 3.2.2014 hyväksynyt Villingin vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Villingin saaren. Päätös on tullut lainvoimaiseksi Helsingin hallinto-oikeuden päätöksellä 27.8.2015 nro 15/0656/5. Villingin vesiosuuskunnan vesihuoltoverkosto on rakennettu jo ennen toiminta-alueen hyväksymispäätöstä pääosin valmiiksi siten, että liitoskohdat sijaitsevat jokaisen kiinteistön rajan läheisyydessä. Villingin vesiosuuskunta on siten ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi ennen vesihuoltolain 1.9.2014 voimaan tullutta muutosta (681/2014). Kiinteistön liittämisvelvollisuus Villingin vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon on näin ollen määräytynyt tässä asiassa vesihuoltolain (119/2001) mukaan.

Kiinteistö Oivala sijaitsee Villingin vesiosuuskunnan toiminta-alueella, mutta kiinteistöä ei ole liitetty Villingin vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Villingin vesiosuuskunnan toiminta-alue on hyväksytty edellä lausutun mukaisesti 3.2.2014.

Pääsääntöisesti vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevat kiinteistöt on liitettävä vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon vesihuoltolain 10 §:n 1 momentin (119/2001) mukaisesti, eikä sovellettavan säännöksen mukaan kiinteistön sijainnilla ole asiassa merkitystä. Liittämisvelvollisuudesta vapauttamisen edellytyksistä säädetään vesihuoltolain 11 §:ssä.

Liittämisvelvollisuudesta vapauttamisen edellytysten arvioinnin perusteet

Valituksessa on kyse kesäasuntokäytössä olevan kiinteistön liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksena toimivan Villingin vesiosuuskunnan vesijohto- ja paineviemäriverkostoon, joka on käytettävissä vuosittain huhti-marraskuun välisen ajan. Liitämisvelvollisuudesta vapauttamisen edellytykset määräytyvät vesihuoltolain 11 §:n (681/2014) mukaan. Pykälän 2 momentissa tarkoitettua vapautusta haettaessa on ensisijaisesti arvioitava, onko liittäminen verkostoon kiinteistön omistajalle tai haltijalle lainkohdassa tarkoitetulla tavalla kohtuutonta. Vain siinä tapauksessa, että liittämistä on pidettävä kohtuuttomana, on harkittava muiden säädettyjen edellytysten täyttymistä. Vapautus kiinteistön liittämisestä myönnetään kuitenkin vain kaikkien edellytysten täyttyessä.

Kohtuuttomuuden arvioinnissa on otettava huomioon erityisinä syinä lähinnä kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin, liittymän rakentamiskustannuksiin tai muodostuvan jäteveden vähäisen määrän tai näihin verrattavaan objektiivisesti havaittavissa olevaan seikkaan liittyvät syyt. Erityiset syyt muodostavat yhden perusteen liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle vain siinä tapauksessa, että liittäminen muodostuisi niiden takia kiinteistön omistajan tai haltijan kannalta kohtuuttomaksi. Lainkohdassa tarkoitetun kohtuuttomuuden arviointia ei voida perustaa yksinomaan esimerkiksi kiinteistön omistajan henkilöön liittyviin tai vastaavanlaisiin syihin.

Liittämisen kohtuuttomuus

Asiassa on ensin ratkaistava, muodostuisiko kiinteistö Oivalan liittäminen Villingin vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon kiinteistön omistajalle vesihuoltolain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti kohtuuttomaksi erityisesti mahdollinen vesihuoltopalvelujen vähäinen tarve huomioon ottaen.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Suomen Arkkitehtiliitto ry:n omistamaa kiinteistöä Oivala käytetään kesäasuntona liiton jäsenten vuokrauskäytössä (niin sanotut perheviikot) sekä joitakin kertoja kesässä muussa vuokrauskäytössä. Toisaalta kiinteistön on mahdollista saada vesiosuuskunnan palveluja käyttöönsä vain osan vuodesta, koska verkosto on pääosin osakkaiden käytettävissä noin huhtikuusta marraskuuhun. Kiinteistö on käytössä ainoastaan kesäkuusta syyskuuhun. Kiinteistö sijaitsee Helsingin keskustan tuntumassa Villingin saaressa, jonka asemakaavoitus on ollut vireillä.

Kysymyksessä ei edellä lausuttuun nähden ole tavanomaiseen yhden perheen kesäkäytössä olevaan loma-asuntoon rinnastettava vapaa-ajan asunto, ja vesihuoltopalvelujen tarpeen vähäisyyttä voidaan tässä tapauksessa pitää tulkinnanvaraisena. Oikeuskäytännössä vesihuoltopalvelujen tarpeen vähäisyyttä pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaisesti arvioitaessa on annettu merkitystä sille, että vaatimattomasti varustellun kesämökkikiinteistön käyttövesi on perustunut kantoveteen.

Oivalan kiinteistöä vuokrataan kerrallaan lähtökohtaisesti vain yhden perheen käyttöön. Kiinteistöllä on kompostoiva ulkokäymälä ja kaksi kaivoa, joiden vettä käytetään pesuvetenä. Ympäristötarkastajan 7.9.2017 suorittamassa tarkastuksessa on todettu, että kiinteistön talousveden käyttö on mantereelta kanistereilla tuotavan kantoveden varassa. Tarkastuksessa on arvioitu syntyvien harmaiden jätevesien määrä vähäiseksi sekä todettu jätevesien käsittelyn olevan asianmukaista. Kun otetaan huomioon kiinteistön vaatimaton varustetaso ja ettei kiinteistöllä ole käytössään juoksevaa vettä, kiinteistön vesihuoltopalvelujen tarvetta voidaan pitää näissä oloissa vähäisenä. Arvioitaessa kiinteistön vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäistä tarvetta suhteessa liittämisestä aiheutuviin kustannuksiin muodostuisi liittäminen kiinteistön omistajalle kohtuuttomaksi. Kohtuuttomuuden arviointia ei voida perustaa yksinomaan hakijayhdistyksen taloudellista asemaa koskeviin seikkoihin tai kiinteistön museaalisten arvojen säilyttämiseen.

Taloudellisten edellytysten arviointi

Asiassa on liittämisen kohtuuttomuuden arvioinnin jälkeen ratkaistava vesihuoltolain 11 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti, vaarantaako vapauttaminen vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Hallituksen esityksen (HE 85/2000 vp) mukaan 2 kohdan edellytysten arvioinnissa on otettava huomioon paitsi käsillä oleva vapauttamishakemus, myös jo myönnetyt ja odotettavissa olevat poikkeukset.

Vesiosuuskunta on hakemusvaiheessa antamassaan lausunnossa ja valituksissaan asiassa vedonnut siihen, että vapautuksen myöntäminen vaarantaa vesihuollon taloudellisen ja asianmukaisen hoitamisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Vesiosuuskuntaan on liittynyt odotettua vähemmän kiinteistöjä ja sen toiminta on ollut tappiollista. Kiinteistö Oivalan vapautushakemus on tullut vireille 24.4.2017, jolloin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella on lisäksi ollut vireillä jo viiden muun kiinteistön 4.4.2017 tehdyt vapautushakemukset. Oivalan kiinteistölle 19.10.2017 myönnetty liittämisvelvollisuudesta vapauttamista koskeva päätös on ollut vesiosuuskunnan toiminta-alueella ensimmäinen.

Vesiosuuskunnan selvityksen mukaan se on perustanut taloutensa Villingin saaressa olevan noin 60 kiinteistön liittymiseen. Villingin vesiosuuskunnan toiminta-alueella on kaikkiaan noin sata kiinteistöä, joista valituksessa esitetyn mukaan rakennettuja huvilakiinteistöjä on noin 80. Vesiosuuskunnan valituksessa on todettu, että vuoden 2018 toimintakertomuksen mukaan sen jäsenmäärä on ollut mainitun tilikauden lopussa 31 kiinteistöä, joista 29 kiinteistöä oli maksanut liittymismaksun. Vesihuollon piiriin kytkettyjä kiinteistöjä oli mainitun tilikauden lopussa 26. Villingin vesiosuuskunnan mukaan sen toiminta-alueella on vielä arviolta 45 liittymisvelvollista kiinteistöä, joilla on vesihuoltotarve.

Vesiosuuskunta on valituksessaan hallinto-oikeudelle todennut muun ohella, että ympäristönsuojelupäällikön vapauttamispäätös merkitsee, että vesiosuuskunta on maksukyvytön vuoden 2019 lopussa ja että päätöksen mukaisilla perusteilla lähes kaikilla Villingin saaren kiinteistöillä olisi tulevaisuudessa perusteet hakea vapautusta vesihuoltoverkostoon liittämisestä. Vesiosuuskunta on ilmoittanut joutuneensa vuoden 2016 aikana korottamaan liittymismaksua kaikilta jo olevilta ja tulevilta käyttäjiltä ja osuuskunnan rahoitustarve on tuolloin vesiosuuskunnan mukaan ollut seuraavina viitenä vuotena yhteensä 329 316 euroa.

Vesiosuuskunnan korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemän valituksen mukaan sen verkoston rakentamisen kokonaiskustannukset ovat olleet 602 989,71 euroa, joista kirjanpidossa vuoden 2017 lopussa kustannukset olivat 594 513,71 euroa (2,5 %:n tasapoisto). Rakennuskustannusten takaisinmaksu perustuu valituksen mukaan siihen, että jokainen kiinteistö liittyy ja maksaa liittymismaksun. Ympäristöpäällikkö on vesiosuuskunnan valituksen johdosta antamassaan, 14.2.2020 päivätyssä lausunnossaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle todennut, että Villingin alueelta on tullut siihen mennessä vireille yhdeksän vapautushakemusta ja seitsemän hakemusta on ratkaistu. Niistä kaikista vesiosuuskunta on valittanut. Vesiosuuskunnan 18.3.2020 päivätyn vastaselityksen mukaan siihen mennessä vesiosuuskunnan toiminta-alueelta on tehty kiinteistö Oivala mukaan lukien yhteensä kahdeksan vapautuspäätöstä, jotka eivät ole lainvoimaisia.

Vesisosuuskunnan velkojen maksu perustuu liittymismaksuihin ja liittyjien määrään. Vesiosuuskunnan mukaan sen vuoden 2018 liiketulos on ollut negatiivinen ja omavaraisuusaste on ollut 7,4 %. Vesiosuuskunnan taseessa oma pääoma on vuosina 2016−2018 pudonnut 73 080 eurosta 35 913 euroon. Ennusteen mukaan oma pääoma on vuoden 2019 lopussa enää 12 113 euroa ja oma pääoma on kokonaisuudessaan menetetty vuonna 2020, jos liittyjien vuosittainen määrä ei lisäänny. Vesiosuuskunnan maksukyvyttömyyden uhka on valituksen mukaan toteutunut jo viimeistään vuoden 2018 lopussa.

Kun otetaan huomioon selvitys vesiosuuskunnan taloudellisesta tilanteesta sekä jo aiemmin vireillä olleet vapautushakemukset ja sittemmin myönnetyt vapautukset, haetun vapautuksen myöntäminen vaarantaisi Villingin vesiosuuskunnan vesihuollon taloudellisen ja asianmukaisen hoitamisen tulevaisuudessa.

Lopputulos

Edellytyksiä vesihuoltolain 11 §:ssä tarkoitetun vapautuksen myöntämiseen Villingin vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta ei edellä lausutuilla perusteilla ole. Sen vuoksi hallinto-oikeuden ja ympäristönsuojelupäällikön päätökset on kumottava ja vapauttamista koskeva hakemus on hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Janne Aer, Anne Nenonen, Jaakko Autio ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Irene Mäenpää.