KHO:2020:116

A omisti julkisesti noteeratun B Oyj:n osakkeita. B Oyj:n tarkoituksena oli toteuttaa niin sanottu scrip dividend -menettely, jossa kukin osakkeenomistaja voisi päättää osallistumisesta yhtiön maksuttomaan osakeantiin vaihtoehtona rahana maksettavalle varojenjaolle. Scrip dividend -menettelyssä A:lle ja B Oyj:n muille osakkeenomistajille jaettaisiin merkintäasiakirjoja, jotka olisivat kyselylomakkeen kaltaisia asiakirjoja tai vaihtoehtoisesti osakeyhtiölain 3 luvun 12 §:n mukaisia todistuksia. Merkitsemisasiakirjojen perusteella saatujen vastausten mukaisesti toteutettavassa osakeannissa osakkeenomistajille annettaisiin B Oyj:n uusia liikkeelle laskettavia osakkeita. Uusien osakkeiden määrä vastaisi merkintäajankohtaa lähinnä olevan ajanjakson painotetun keskikurssin mukaan laskettuna rahana maksettavan osingon määrää. Mikäli osakkeenomistaja jättäisi merkintäasiakirjansa käyttämättä, yhtiö maksaisi osakekohtaisen varojenjaon rahana. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A:lle kertyy tuloverolain 33 a §:ssä tarkoitettua osittain veronalaista osinkotuloa, kun hän merkitsee scrip-kuponkien perusteella B Oyj:n uusia osakkeita.

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu verovuosille 2020–2024.

Äänestys 4–1.

Tuloverolaki 29 § 1 momentti ja 33 a § 1 ja 3 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Keskusverolautakunta 16.6.2020 nro 21/2020

Asian käsittely keskusverolautakunnassa

A on ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittänyt muun ohessa seuraavaa:

B Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinkiin. Yhtiön osingonjakopolitiikkana on jakaa yli 50 prosenttia tilikauden voitosta osakkailleen. Vuonna 2020 yhtiön yhtiökokouksessa on päätetty jakaa osinkoa sekä palauttaa osakkeenomistajille varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.

Joukkovelkakirjalainojen liikkeelle laskeminen on B Oyj:lle tärkeä rahoitusmuoto. Tällaisen rahoituksen edellytyksenä on investointitason luottoluokitus. Luottoluokituksen puolustamiseksi sekä vakavaraisuuden ja likviditeetin parantamiseksi yhtiössä on suunniteltu niin sanottuun scrip dividendiin siirtymistä.

Scrip dividend on B Oyj:n toimialalla tyypillinen tapa jakaa osinkoa tai muuta varojenpalautusta. Scrip dividend -menettelyn keskeinen piirre on, että osakkeenomistajille tarjotaan mahdollisuus vastaanottaa varojenjako joko yhtiön uusina osakkeina tai rahana. Tällaisessa varojenjaossa osakkeenomistaja saisi joko tietyn määrän yhtiön uusia osakkeita suhteessa hänen jo omistamiinsa osakkeisiin tai vaihtoehtoisesti rahana maksettavan osingon.

Suomen osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaisia säännöksiä scrip dividendin toteuttamisesta. Myöskään arvo-osuusjärjestelmässä scrip dividendin toteuttamisesta ei ole nimenomaisia säännöksiä. Tämän vuoksi scrip dividend olisi Suomessa tarkoitus toteuttaa käyttämällä maksutonta osakeantia jakaen osakkeenomistajille "ilmaisosakkeita" ja toisaalta suunnattua varojenjakoa niille osakkeenomistajille, jotka eivät ole ilmoittaneet ottavansa kyseisiä ilmaisosakkeita. Kyse olisi varojenjaosta, koska yhtiö voi jakaa varoja myös sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.

Scrip dividend -tyyppisen varojenjaon osalta päätösvalta on lähtökohtaisesti yhtiökokouksella. Yhtiökokous voisi kuitenkin valtuuttaa hallituksen tekemään kyseisen päätöksen tai päätökset. Hallitus voisi siten tehdä päätöksen maksuttomasta suunnatusta osakeannista niille osakkeenomistajille, jotka ovat scrip-kupongin perusteella päättäneet vastaanottaa uusia osakkeita, sekä päättää suunnatusta varojenjaosta rahana niille osakkeenomistajille, jotka eivät ole käyttäneet scrip-kuponkejaan. Osakkeenomistajat voisivat päättää, haluavatko he vastaanottaa uusia osakkeita vai rahaa, jo ennen kuin yhtiöoikeudellista päätöstä kummankaan jakamisesta olisi tehty.

Rahana maksettava osinko olisi osaketta kohden enintään yhtiökokouksen antaman valtuutuksen mukainen. Osakkeina saatava scrip dividend määritellään tyypillisesti vallitsevan kurssitason perusteella vastaamaan rahana maksettavaa osinkoa. Tyypillinen määrittelytapa verrokkiyhtiöissä on huomioida scrip dividendin valinneiden osakkeenomistajien kurssiriski ja käyttää merkintäajankohtaa lähinnä olevan ajanjakson painotettua keskikurssia. Näin on tarkoitus toimia myös nyt.

Yhtiön hallitus päättäisi järjestelyyn liittyen merkintäasiakirjasta ("scrip-kuponki"). Merkintäasiakirjaa käyttämällä osakkeenomistaja voisi ilmoittaa yhtiölle haluavansa saada maksuttomassa annissa yhtiön uusia osakkeita ja luopuvansa samalla oikeudesta saada rahaa yhtiöltä suunnatussa osingonjaossa. Merkintäasiakirjaa käytettäessä osakkeenomistaja ilmoittaisi merkinnästä ennen kuin yhtiön hallitus käyttäisi yhtiökokoukselta saamaansa osakeantivaltuutusta. Mikäli Euroclear, Nasdaq Helsinki tai jokin muu taho edellyttäisi, että scrip-kuponki annetaan osakeyhtiölain 3 luvun 12 §:n mukaisena todistuksena, osakeantia koskeva päätös olisi edellä mainittua muodollisempi. Osingonjakoa koskeva päätös tehtäisiin kuitenkin edelleen scrip-kupongin mukaisen valintaperiodin päättymisen jälkeen. Näin ollen yhtiön hallitus ei missään tilanteessa käytä vielä scrip-kupongista päättäessään yhtiökokouksen hallitukselle antamia valtuutuksia osingonjaosta/varojenjaosta.

Sikäli kuin osakkeenomistaja ei haluaisi valita uusia osakkeita, osakkeenomistaja jättäisi scrip-kupongin käyttämättä. Käyttämättä jääneiden scrip-kuponkien haltijoille maksettaisiin osakekohtainen osinko, tai scrip-kupongit lunastettaisiin teknisesti arvo-osuusjärjestelmässä pois osingon suuruista rahakorvausta vastaan. Yhtiöoikeudellisesti kysymys olisi suunnatusta varojenjaosta eli joko voitonjaosta tai varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta, josta yhtiön hallitus tekisi yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen perusteella päätöksen vasta sen jälkeen, kun tiedettäisiin ketkä ovat valinneet ilmaisosakkeita.

Lähtökohtaisesti kysymys olisi siten ensinnäkin maksuttomasta annista vanhoille osakkeenomistajille. Osakkeenomistajan tulisi kuitenkin aktiivisesti käyttää scrip-kuponkiaan tietyn ajan kuluessa saadakseen ilmaisosakkeet. Mikäli osakkeenomistaja ei tekisi mitään, hän ei saisi ilmaisosakkeita, vaan osingon. Edellä mainitun ajanjakson jälkeen yhtiö selvittäisi kuinka paljon scrip-kuponkeja on käytetty ilmaisosakkeiden saamiseen ja toisaalta jäänyt käyttämättä. Yhtiön hallitus antaisi yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen nojalla maksutta uusia osakkeita niille, jotka ovat "käyttäneet" scrip-kuponkia valitakseen ilmaisosakkeita ja toisaalta päättäisi maksaa osinkoa tai varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta niille, jotka eivät ole käyttäneet scrip-kuponkeja (toisin sanoen jotka eivät ole etukäteen luopuneet osinko-oikeudestaan). Scrip-kuponkeja käyttämällä osakkeenomistajat ovat hyväksyneet sen, että yhtiö voi jakaa varoja suunnatusti vain niille, jotka eivät ole scrip-kuponkien käyttämisen yhteydessä (uusia osakkeita saaden) luopuneet oikeudesta saada osinkoa tai pääomanpalautusta.

A on toimittanut keskusverolautakunnalle lisäselvitystä, jonka mukaan scrip-kuponki voi olla hakemuksessa todetun mukaisesti joko merkintäasiakirja tai Euroclearin (tai muun tahon) vaatimuksesta osakeyhtiölain 3 luvun 12 §:n mukainen todistus. Yhtiön lähtökohta on näistä ensimmäinen vaihtoehto, jolloin kyse olisi kyselylomakkeen kaltaisesta merkintäasiakirjasta, joka ei olisi siirtokelpoinen arvopaperi. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, pystyykö Euroclear laskemaan tällaisen scrip-kupongin liikkeeseen järjestelmässään, vai tuleeko Euroclear edellyttämään osakeyhtiölain mukaista todistusta, joka tällöin lähtökohtaisesti olisi siirtokelpoinen. Lähtökohtana on, että hakijan tulee menettelyssä valita ottavansa joko osakkeet tai rahaa eikä hän voi valita molempia. Tätä ei kuitenkaan voitane estää, jos osakkeenomistajalla on kaksi (tai useampi) eri arvo-osuustiliä, jolloin valinta voisi olla erilainen niiden suhteen. Menettelyä tältä osin ei ole vielä päätetty.

Ennakkoratkaisukysymykset

A on siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kyse pyytänyt keskusverolautakunnalta ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

1. Realisoiko hakemuksessa tarkoitetun scrip-kupongin saaminen hakijalle veronalaista luovutusvoittoa tai muuta veronalaista tuloa?

2. Mikäli hakija valitsee saada yhtiöltä saamansa scrip-kupongin perusteella ilmaisosakkeita, realisoituuko hakijalle veronalaista tuloa vai sovelletaanko ilmaisosakkeiden saamiseen TVL 47 §:n 3 momentin mukaisia periaatteita, jolloin hänelle ei realisoidu veronalaista tuloa?

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu

Keskusverolautakunta on lausunut ennakkoratkaisukysymyksiin 1 ja 2 ennakkoratkaisuna seuraavaa:

1. Hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa scrip-kupongin (jäljempänä "merkintäasiakirja") saaminen ei realisoi hakijan verotuksessa luovutusvoittoa tai muuta veronalaista tuloa.

2. Hakijalle ei realisoidu veronalaista tuloa, mikäli hakija päättää merkitä B Oyj:ltä saamansa merkintäasiakirjan perusteella ilmaisosakkeita hakemuksessa kuvatulla tavalla. Osakkeiden merkintään sovelletaan hakijan verotuksessa tuloverolain 47 §:n 3 momentin mukaisia periaatteita.

Lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on hakijan vaatimuksesta noudatettava verovuosilta 2020–2024 toimitettavissa tuloverotuksissa.

Keskusverolautakunta on selostettuaan tuloverolain 29 §:n 1 momentin, 32 §:n 1 momentin, 33 a §:n 1 ja 3 momentin sekä 47 §:n 3 momentin säännökset ja asiassa esitetyn selvityksen lausunut ennakkoratkaisukysymyksiä 1 ja 2 koskevana arviointina ja johtopäätöksenä seuraavaa:

Keskusverolautakunta toteaa, että hakemuksessa kuvatussa järjestelyssä B Oyj:n osakkeenomistajille ei siirry yhtiön varoja siinä vaiheessa, kun yhtiö luovuttaa merkintäasiakirjat osakkeenomistajilleen. Siten keskusverolautakunta katsoo, että merkintäasiakirjan saaminen ei realisoi hakijan verotuksessa luovutusvoittoa tai muuta veronalaista tuloa. Niin ikään tilanteessa, jossa hakija päättää merkitä merkintäasiakirjan perusteella osakkeita yhtiön järjestämässä suunnatussa maksuttomassa osakeannissa, keskusverolautakunta katsoo, että aiemman osakeomistuksen perusteella ja vastikkeetta merkityt osakkeet eivät hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa realisoi hakijan verotuksessa veronalaista tuloa. Hakijan aikaisemmin omistamien B Oyj:n osakkeiden hankintameno jaetaan tällöin hakijan aikaisemmin omistamien sekä niiden perusteella merkitsemien osakkeiden hankintamenoiksi tuloverolain 47 §:n 3 momentin mukaisesti.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on valituksessaan ensisijaisesti vaatinut, että ennakkoratkaisu poistetaan kokonaan. Jos ennakkoratkaisua ei poisteta, ennakkoratkaisu on kysymysten 1 ja 2 osalta kumottava ja uutena ennakkoratkaisuna lausuttava näiltä osin, että scrip-kupongin saaminen realisoi hakijan verotuksessa osinkona verotettavaa veronalaista tuloa ja että hakijalle realisoituu veronalaista tuloa, mikäli hakija päättää merkitä B Oyj:ltä saamansa merkintäasiakirjan perusteella ilmaisosakkeita hakemuksessa kuvatulla tavalla. Osakkeiden merkintään ei sovelleta hakijan verotuksessa tuloverolain 47 §:n 3 momentin mukaisia periaatteita.

Jos korkein hallinto-oikeus ei hyväksy edellä esitettyjä vaatimuksia, oikeudenvalvontayksikkö on viimesijaisesti vaatinut, että ennakkoratkaisu kysymysten 1 ja 2 osalta kumotaan ja että uutena ennakkoratkaisuna lausutaan näiltä osin, että hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa kyselylomakkeen kaltaisen siirtokelvottoman scrip-kupongin saaminen ei realisoi hakijan verotuksessa luovutusvoittoa tai muuta veronalaista tuloa mutta että hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa siirtokelpoisen, osakeyhtiölain 3 luvun 12 §:n mukaisen scrip-kupongin saaminen realisoi hakijan verotuksessa osinkona verotettavaa veronalaista tuloa. Hakijalle realisoituu myös veronalaista tuloa, mikäli hakija päättää merkitä B Oyj:ltä saamansa merkintäasiakirjan perusteella ilmaisosakkeita hakemuksessa kuvatulla tavalla. Osakkeiden merkintään ei sovelleta hakijan verotuksessa tuloverolain 47 §:n 3 momentin mukaisia periaatteita.

Oikeudenvalvontayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Asiassa on jäänyt selvittämättä muun muassa seuraavat asian ratkaisemisen kannalta olennaiset seikat: mikä on scrip-kupongin oikeudellinen ja taloudellinen luonne, tuottaako scrip-kuponki erillään sen myöntämisen perusteena olleesta osakkeesta oikeuden osallistua maksuttomaan osakeantiin tai saada varojenjakoa yhtiöltä, onko scrip-kuponki luovutettavissa kolmannelle ja voiko yhtiö lunastaa kupongin muulta kuin sen alkuperäiseltä saajalta vastikkeellisesti. Tämän vuoksi asiassa ei ole annettu verohallinnosta annetun lain 15 §:n mukaista selvitystä asian ratkaisemiseksi.

Ainakin siirtokelpoinen scrip-kuponki tuottaa oikeuden saada yhtiöstä rahaosinkoa tai yhtiön osakkeita vastikkeetta. Scrip-kuponki on jo tällä perusteella rahanarvoinen etuus, vaikka osingonjakopäätöstä ei olisi vielä tehty. Julkisesti noteerattuun osakkeeseen liittyvä tuotto-odotus vaikuttaa osakkeen arvostukseen, ja tuotto-odotukselle voidaan määritellä arvo, erityisesti tilanteessa, jossa se on luovutettavissa. Scrip-kupongilla on katsottava olevan arvoa myös sen vuoksi, että yhtiön osingonjakopolitiikka on vakiintunut. Yhtiö ei lähtökohtaisesti voi antaa osakkailleen rahanarvoista etuutta ilman veroseuraamuksia, mikäli tällaista etuutta ei ole säädetty verosta vapaaksi.

Scrip-kupongeilla toteutettavassa osingonjaossa yhtiö välttyy osingonjakovelan muodostumiselta, koska varojenjakopäätös tehdään suunnatusti vain osalle osakkeenomistajista. Tällöin yhtiön oma pääoma kasvaa suhteessa tilanteeseen, jossa osingonjakopäätös tehdään kaikille osakkeille. Tämä tosiasiallisesti kasvattaa myös merkintään osallistuvien osakkeenomistajien varallisuutta suhteessa tilanteeseen, jossa osinkoa jaetaan kaikille osakkeille.

Asiassa on näin ollen kysymys siitä, realisoiko rahaosingon sijaan tapahtuva osakkeiden merkitseminen maksuttomassa osakeannissa osingosta disponoinnin (päätös tulevan osingon jakotavasta) jälkeen veronalaisen tulon hakijalle. Kysymys on siten siitä, voidaanko osakkeiden merkintä maksuttomassa osakeannissa katsoa järjestelyn kokonaisuuden perusteella osinkotuloksi tai muuksi varojenjaoksi yhtiöstä, vai tuleeko verotuksessa seurata järjestelyn yksittäisen vaiheen yksityisoikeudellista muotoa ja katsoa, ettei osakkeiden merkintä aiheuta veroseuraamuksia. Kokonaisuutena tarkasteltuna tilanne rinnastuu verotuksessa osingonjakoon muuna kuin rahana. Tätä tulkintaa tukee se, että kyseessä ei ole osakeanti, johon kaikki yhtiön osakkeenomistajat osallistuisivat, ja se, ettei järjestelylle annettu muoto – scrip-kupongin antaminen, kupongilla tapahtuva tulevasta osinkotulosta disponointi, osingonjakopäätös, suunnattuun maksuttomaan osakeantiin osallistuminen – vastaa asian varsinaista luonnetta, joka on varojen jakaminen yhtiöstä joko jakamalla osinkoa tai jakamalla varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.

A on antanut vastineen ja vaatinut Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen hylkäämistä. Ennakkoratkaisuhakemuksessa ei ole jäänyt selvittämättä valituksessa listattuja asian ratkaisemisen kannalta olennaisia seikkoja. Kun osakkeenomistaja saa scrip-kupongin, kuponki ei muodosta sitovaa oikeutta saada yhtiöltä varojenjakoa. Siten kuponkiin ei tuolloin voi kohdistua osinkoon liittyviä veroseuraamuksia. Vanhan verotus- ja oikeuskäytännön perusteella merkintäoikeuden saaminen yhtiöltä itseltään on veroseuraamukseton tapahtuma. Asiassa ei myöskään ole kysymys osingosta disponoinnista, koska valintaperiodin aikana ei ole olemassa vielä mitään A:n vallintaan tullutta osinkosaamista, josta hän voisi disponoida. Etukäteinen valintamahdollisuus ei aiheuta mitään veroseuraamuksia. Asiassa ei voida soveltaa veron kiertämistä koskevaa verotusmenettelylain 28 §:ää, koska koko scrip dividend -järjestely tehdään ennakkoratkaisuhakemuksessa kerrotuista verotukseen liittymättömistä liiketaloudellista syistä.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastaselityksen.

A on antanut lisävastineen, joka on lähetetty tiedoksi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle.

A on toimittanut lisäselvitystä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hylätään ennakkoratkaisun poistamisen osalta.

2. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hylätään ennakkoratkaisukysymyksen 1 osalta. Keskusverolautakunnan kysymystä 1 koskevaa ennakkoratkaisua ei muuteta.

3. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hyväksytään ennakkoratkaisukysymyksen 2 osalta. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu kumotaan tältä osin ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että A:lle kertyy tuloverolain 33 a §:ssä tarkoitettua osittain veronalaista osinkotuloa, kun hän merkitsee scrip dividend -kuponkien perusteella B Oyj:n uusia osakkeita ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitetulla tavalla.

Perustelut

1. Ennakkoratkaisun poistaminen

A on ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittänyt selvityksen scrip dividend -menettelyn liiketaloudellisista syistä, scrip dividend -menettelyä koskevasta päätöksenteosta ja kahdesta vaihtoehtoisesta tavasta, jolla scrip dividend -osinko voitaisiin käytännössä toteuttaa. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että esitetty selvitys kattaa asian arvioimisen ja ratkaisemisen kannalta olennaiset seikat. Keskusverolautakunnan antamaa ennakkoratkaisua ei näin ollen ole syytä poistaa. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus on siten hylättävä tältä osin.

2. Scrip dividend -kuponkien saaminen

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät keskusverolautakunnan päätöksen ennakkoratkaisukysymystä 1 koskevat perustelut ja keskusverolautakunnan soveltamat oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, keskusverolautakunnan päätöksen muuttamiseen ei tältä osin ole perusteita.

3. Uusien osakkeiden merkintä

Sovellettavat oikeusohjeet ja niiden esitöitä

Tuloverolain 29 §:n 1 momentin mukaan veronalaista tuloa ovat jäljempänä säädetyin rajoituksin verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot. Verovelvollisella on oikeus vähentää tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot (luonnolliset vähennykset).

Tuloverolain 32 §:n 1 momentin mukaan veronalaista pääomatuloa on, siten kuin siitä jäljempänä tarkemmin säädetään, omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatuloa on muun ohessa korkotulo, osinkotulo siten kuin 33 a–33 d §:ssä säädetään, vuokratulo, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, kapitalisaatiosopimuksen tuotto, metsätalouden pääomatulo, maa-aineksista saadut tulot, luovutusvoitto ja osakesäästötililtä nostettu tuotto. Pääomatuloa on myös jaettavan yritystulon, yhtymän osakkaan tulo-osuuden sekä porotalouden tulon pääomatulo-osuus.

Tuloverolain 33 a §:n 1 momentin mukaan julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 85 prosenttia on pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Saman pykälän 3 momentin mukaan julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatua osakeyhtiölain (624/2006) 13 1uvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään osinkona, ja siihen sovelletaan, mitä tässä pykälässä säädetään.

Tuloverolain 47 §:n 3 momentin mukaan verovelvollisen aikaisemmin omistamien osakkeiden tai osuuksien hankintamenoa ei oteta huomioon näiden perusteella merkityn optiolainan, optio-oikeuden, vaihtovelkakirjan tai merkintäoikeuden hankintamenoa laskettaessa. Verovelvollisen aikaisemmin omistaman osakkeen tai osuuden hankintameno sekä sen perusteella merkityn osakkeen tai osuuden hankintameno jaetaan sekä aikaisemmin omistetun että sen perusteella merkityn osakkeen tai osuuden hankintamenoksi. Jos rahastoanti ja uusmerkintä on toteutettu samanaikaisesti, jaetaan aikaisemmin omistetun osakkeen ja sen perusteella annissa saatujen osakkeiden yhteenlaskettu hankintameno kaikkien näiden osakkeiden hankintamenoksi.

Saatu selvitys

A omistaa julkisesti noteeratun B Oyj:n osakkeita. B Oyj:n tarkoituksena on toteuttaa niin sanottu scrip dividend -menettely, jossa kukin osakkeenomistaja voisi päättää osallistumisesta yhtiön maksuttomaan osakeantiin vaihtoehtona rahana maksettavalle varojenjaolle. Menettelyyn ryhtymisestä päättäisi B Oyj:n hallitus yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen mukaisesti.

Scrip dividend -menettelyssä yhtiön osakkeenomistajille jaettaisiin merkintäasiakirjoja (scrip-kuponkeja), jotka olisivat kyselylomakkeen kaltaisia asiakirjoja tai vaihtoehtoisesti osakeyhtiölain 3 luvun 12 §:n mukaisia todistuksia. Merkitsemisasiakirjojen perusteella saatujen vastauksien mukaisesti toteutettavassa osakeannissa osakkeenomistajille annettaisiin B Oyj:n uusia liikkeelle laskettavia osakkeita. Uusien osakkeiden määrä vastaisi merkintäajankohtaa lähinnä olevan ajanjakson painotetun keskikurssin mukaan laskettuna rahana maksettavan osingon määrää.

Mikäli osakkeenomistaja jättäisi merkintäasiakirjansa käyttämättä, yhtiö maksaisi osakekohtaisen varojenjaon rahana. Menettelyä koskevat lopulliset päätökset tehtäisiin yhtiökokouksen antamien valtuuksien perusteella B Oyj:n hallituksessa merkintäasiakirjoihin liittyvän valintaperiodin päättymisen jälkeen.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on ratkaistavana, kertyykö A:lle veronalaista tuloa, jos hän saamiensa scrip-kuponkien perusteella merkitsee B Oyj:n uusia liikkeelle laskemia osakkeita maksuttomassa osakeannissa.

Osakkeiden merkintä scrip-kuponkien perusteella on vaihtoehto rahana maksettavalle varojenjaolle. B Oyj:n rahana maksama varojenjako kerryttää A:lle tuloverolain 33 a §:ssä tarkoitettua osittain veronalaista osinkotuloa.

Tuloverolaissa ei ole tarkasti määritelty osingon käsitettä. Tuloverolain 33 a §:n 3 momentin nojalla tuloverotuksessa osinkona ei pidetä vain osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua voitonjakoa vaan myös samassa lainkohdassa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta, jos varoja jakava yhtiö on julkisesti noteerattu yhtiö. Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2015:84 katsonut voitonjaon luonteiseksi eräksi varainsiirtoveron, jonka osinkoa in natura jakava yhtiö maksaa osakkaidensa puolesta, kun yhtiö maksaa osingon luovuttamalla osakkailleen tytäryhtiönsä osakkeita. Myös sanottuja osingon maksussa käytettyjä tytäryhtiön osakkeita on verotuskäytännössä pidetty osakkeenomistajien saamana osinkona.

Näin ollen tuloverotuksessa osinkoja koskevia tuloverolain säännöksiä voidaan soveltaa myös muihin voitonjaon luonteisiin eriin kuin vain osingonjakopäätöksen nojalla rahana maksettavaan osinkoon. Kun otetaan huomioon, että esillä olevassa tilanteessa suunnatussa osakeannissa osakkeita merkitsevä osakas luopuu hänelle kuuluvasta rahassa maksettavasta osingosta ja että merkittävien uusien osakkeiden määrä vastaisi sitä rahassa maksettavaa osinkoa, josta kyseessä oleva osakkeenomistaja luopuu, scrip-kuponkien perusteella tapahtuvaa osakemerkintää ei ole pidettävä tuloverolain 47 §:n 3 momentissa tarkoitettuna osakeantina vaan osakemerkinnässä osakkeenomistajalle kertyy tuloverolain 33 a §:ssä tarkoitettua osittain veronalaista osinkotuloa.

Tämän vuoksi keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu on ennakkoratkaisukysymyksen 2 osalta kumottava ja uutena ennakkoratkaisuna lausuttava ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Tällä päätöksellä ei ole ratkaistu sitä, mikä on A:lle kertyvän veronalaisen tulon määrä, kun hän merkitsee B Oyj:n liikkeelle laskemia uusia osakkeita scrip dividend -kuponkien perusteella.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Tuula Karjalainen.

Äänestyslausunto

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Hannele Ranta-Lassilan äänestyslausunto:

”Ennakkoratkaisun poistamisen ja ennakkoratkaisukysymyksen 1 osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö.

Ennakkoratkaisukysymyksen 2 osalta hylkään valituksen. En muuta keskusverolautakunnan päätöksen lopputulosta.

Perustelut

Ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvatussa järjestelyssä osakkeenomistajalla on mahdollisuus joko osallistua maksuttomaan osakeantiin ja saada siinä yhtiön osakkeita tai saada rahana maksettava voitonjako (osinko) tai varoja vapaan oman pääoman rahastosta. Kun osakkeenomistajien valinnat ovat ennakkoratkaisuhakemuksessa kerrotulla tavalla selvillä, yhtiössä tehdään osakeyhtiölain vaatimat yhtiöoikeudelliset päätökset eli päätökset osakeannista ja varojenjaosta.

Osakeannin ja varojenjaon veroseuraamuksista on verolainsäädännössä säädetty toisistaan poikkeavalla tavalla. Vaikka osakkeenomistajalla on edellä kerrottu valintamahdollisuus, sen perusteella osingon veroseuraamuksia ei voida ulottaa maksuttomaan osakeantiin.

Verotusmenettelystä annetun lain 28 § ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otan huomioon keskusverolautakunnan päätöksen perustelut ja keskusverolautakunnan soveltamat oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saadun selvityksen, keskusverolautakunnan päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.”

Asian esittelijän oikeussihteeri Tuula Karjalaisen esitys asian ratkaisemiseksi oli samansisältöinen kuin oikeusneuvos Hannele Ranta-Lassilan äänestyslausunto.