KHO:2021:69

Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt tuulivoimaosayleiskaavan, joka mahdollisti yhteensä 14 tuulivoimalan rakentamisen tuulivoimaloiden alueiksi (tv) varatuille alueille.

X, joka oli kaupungin kokonaan omistaman energiayhtiön hallituksen jäsen, oli osallistunut kaava-asian valmisteluun kaupunginhallituksen kokouksissa vuosina 2015–2017. Näissä kokouksissa oli käsitelty joko välittömästi kysymyksessä olevaa osayleiskaavaa tai tuulivoimaloita käsittävien yleiskaavojen valmistelun yleisiä periaatteita. Koska mainitut kokoukset ajoittuivat ajalle ennen vuonna 2017 valitun valtuuston toimikauden alkamista, asiassa oli uuden kuntalain (410/2015) 147 §:n 1 momentti huomioon ottaen sovellettava päätöksentekomenettelyn osalta vanhan kuntalain (365/1995) säännöksiä.

Kysymyksessä oleva energiayhtiö oli vanhan kuntalain 52 §:n 4 momentissa (519/2007) tarkoitettu kaupunkikonserniin kuuluva yhtiö. Asiassa tuli siten arvioitavaksi, oliko kaupungin ja energiayhtiön välillä ollut eturistiriitaa, tai oliko asian tasapuolisen käsittelyn turvaaminen tässä tapauksessa muuten edellyttänyt, ettei X osallistu asian käsittelyyn kaupunginhallituksen kokouksissa.

Sähkömarkkinalain mukaisesta sähköverkkoliiketoiminnasta vastasi edellä mainitun energiayhtiön tytäryhtiö. Asiassa oli kiistatonta, että kyseinen tytäryhtiö tuli saamaan osayleiskaavan mahdollistaman tuulivoimahankkeen toteutumisesta taloudellista hyötyä sen johdosta, että tuulivoimapuisto tultaisiin liittämään tytäryhtiön sähköverkkoon. Kysymys oli sinänsä sähköverkkoyhtiön tavanomaisesta ja sähkömarkkinalailla säännellystä liiketoiminnasta, mutta tällä ei ollut asiassa ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa tytäryhtiön tuulivoimahankkeen toteutumisesta saaman hyödyn merkittävyyttä. Kun otettiin huomioon tuulivoimahankkeen koko ja asiassa saatu selvitys, voitiin sen sijaan perustellusti arvioida, että toteutuessaan tuulivoimahankkeella olisi vähäistä suurempi ja pitkäkestoinen taloudellinen merkitys tytäryhtiölle. Emoyhtiöllä oli mahdollista hyötyä taloudellisesti tytäryhtiönsä tuulivoimahankkeen toteutumisesta saamasta taloudellisesta hyödystä.

Kaavoitus on päätöksentekoa, jossa joudutaan sovittamaan yhteen erilaisia, myös keskenään ristiriidassa olevia eri tahojen vaatimuksia ja tekemään valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Asian tasapuolisen käsittelyn vaatimuksella oli siten kaavoitusta koskevassa päätöksenteossa korostunut merkitys. Arvioitaessa sitä, vaarantuiko käsittelyn tasapuolisuus kaava-asiassa esteellisyyden synnyttävällä tavalla, huomiota oli kiinnitettävä muun ohella kaavaratkaisusta eri tahoille odotettavissa olevaan taloudelliseen hyötyyn. Tämän vuoksi ja kun otettiin huomioon edellä mainittu energiayhtiölle kaavaratkaisun toteutumisesta odotettavissa ollut taloudellinen hyöty, asian tasapuolisen käsittelyn voitiin tässä tapauksessa katsoa edellyttäneen, ettei energiayhtiön hallituksen jäsen osallistunut kaava-asian käsittelyyn kaupunginhallituksessa. X oli tämän vuoksi ollut vanhan kuntalain (365/1995) 52 §:n 4 momentissa (519/2007) tarkoitetulla tavalla esteellinen osallistumaan kaava-asian käsittelyyn kaupunginhallituksessa.

Kaupunginvaltuuston päätös oli syntynyt X:n esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä. Valtuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä sekä hallinto-oikeuden päätös, jolla valitus kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä oli hylätty, oli tämän vuoksi kumottava.

Kuntalaki (365/1995) 52 §:n 4 momentti (519/2007)

Kuntalaki (410/2015) 135 § 2 momentti ja 147 § 1 momentti

Ks. myös kuntalaki (410/2015) 97 § 4 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Turun hallinto-oikeus 17.12.2019 nro 19/0333/1

Asian aikaisempi käsittely

Porin kaupunginvaltuusto on 26.2.2018 (§ 21) hyväksynyt Lammin Tuulivoimapuiston osayleiskaavan.

A sekä B ja hänen asiakumppaninsa ovat muiden ohella valittaneet Porin kaupunginvaltuuston päätöksestä Turun hallinto-oikeudelle ja vaatineet, että kaupunginvaltuuston päätös kumotaan.

B ja hänen asiakumppaninsa ovat lisäksi vaatineet Porin kaupungin velvoittamista korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa laillisine korkoineen sekä valituksensa perusteina vedonneet muun ohella seuraavaan:

Osayleiskaavapäätös on valtuutettu L:n, M:n, N:n, O:n, P:n, Q:n, R:n, S:n, T:n, U:n, V:n, W:n ja X:n esteellisyyden vuoksi syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Lisäksi X on osallistunut esteellisenä kaupunginhallituksen kokouksiin. Kaavan käsittelyssä eivät ole täyttyneet lainsäädännön vaatimukset kuntalaisten kuulemisesta sekä vuorovaikutuksesta niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.

Kaava ei täytä Porin kaupunginvaltuuston 31.8.2015 mukaista päätöstä, jossa vaaditaan vähintään 2 kilometrin etäisyyttä asuinrakennusten ja yli 1 MW tuulivoimaloiden välille. Kaava poikkeaa olennaisella tavalla myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) yhteydessä arvioidusta hankkeesta.

Kaavan YVA-selostuksessa ei ole esitetty riittäviä tieteellisiä todisteita tai terveysvaikutusten arviointeja voimalamelun vaikutuksista lähialueen asukkaiden terveyteen. Kaavan vaikutukset ja yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa on selvitetty puutteellisesti. Kaavan perustana olevat meluselvitykset ovat olennaisella tavalla virheellisiä ja puutteellisia. Tuuliturbiinien melupäästötietoja ei ole annettu ympäristöministeriön mallinnusohjeen edellyttämällä tavalla. Pienitaajuista melusta aiheutuva sisätiloihin kohdistuva melutaso ylittää asumisterveysasetuksen toimenpiderajat.

Tuulivoima-aluetta ympäröivät kulttuurimaisema- sekä asuin- ja loma- asutusalueet jäisivät voimala-alueen maisemalliseen niin sanottuun dominanssivyöhykkeeseen, jossa voimalaryhmä alistaisi muut maisemalliset elementit. Hankkeen vaikutuksia linnustoon ja luontoon on arvioitu perusteettoman optimistisesti. Valituksenalainen kaava poikkeaa olennaisella tavalla maakuntakaavoituksesta. Kaavaselostuksessa esitetty riskivyöhyke (noin 250 metriä) irtoavan jään takia poikkeaa alan tutkimustiedosta. Kaavaselostuksessa ei kuvata tuulivoimatuotannon tulipaloriskejä. Tuulivoimalat haittaavat TV-signaalia ja langattomia tietoliikenneyhteyksiä laajalla alueella Ahlaisissa.

Edelleen B ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan katsoneet, että tuulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaisi lähialueen maan, asuinrakennusten ja kiinteistöjen pysyvää arvon alenemista. Hanke rajoittaisi lähialueen metsänomistajien omaisuuden käyttöä.

Porin kaupunginhallitus on antanut lausunnon.

Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunkia varaamaan muiden ohella B:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksessa esteelliseksi väitetyille henkilöille tilaisuuden antaa oma selvityksensä esteellisyysväitteiden johdosta.

A on täydentänyt valitustaan.

A sekä B ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselitykset.

A on täydentänyt vastaselitystään.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Turun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, osin jättänyt tutkimatta ja osin hylännyt A:n sekä B:n ja hänen asiakumppaniensa valitukset kaupunginvaltuuston päätöksestä sekä hylännyt B:n ja hänen asiakumppaniensa vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on perustellut B:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen sekä oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä muun ohella seuraavasti:

Lammin tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue ympäristöineen ja kaavan pääasiallinen sisältö

Lammin tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijaitsee Porin kaupungin Ahlaisten kylässä noin 25 km etäisyydellä kaupungin keskustasta. Alue sijoittuu Ahlaisten kylän pohjoispuolelle, Uksjärven ja Pohjajoen väliselle metsäalueelle. Kaavaselostuksen mukaan alue on rakentamatonta yhtä retkeilyreitin levähdyskotaa lukuun ottamatta. Lähialueilla sijaitsee metsätalousalueiden lisäksi myös maataloutta.

Kaava-alueen pinta-ala on noin 10,1 km2 ja se perustuu tuulivoimalahankkeeseen, josta on toteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaava-alue on tuulivoimalahankealuetta laajempi ja ulottuu pääosin yli 500 metrin etäisyydelle reunimmaisista suunnitelluista tuulivoimaloista. Kaava-alue kytkeytyy liikenteellisesti valtatiehen 8.

Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli toteuttaa Ahlaisten Lammin alueelle enintään 20 tuulivoimalaitoksen tuulivoimapuisto. Sittemmin hyväksytyssä osayleiskaavassa tuulivoimaloiden lukumäärä on 14. Suurin sallittu tuulivoimalan tornin napakorkeus on 150 metriä ja suurin sallittu kokonaiskorkeus 220 metriä. Kaava-alueeseen kuuluvat tuulivoimalaitokset, huoltotiet, niiden viereen sijoitettavat maakaapelit, sähköasema ja 110 kV sähkönsiirtoreitti.

(---)

Esteellisyyttä koskevat valitusperusteet

Sovellettavat säännökset

1.5.2015 voimaan tulleen kuntalain (410/2015) 12 luvun 97 §:n 1 momentin mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan, mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään.

Saman lain 147 §:n mukaan lain 12 lukua sovelletaan vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Tätä ennen toimielimiin ja johtamiseen, asukkaiden osallistumisoikeuksiin, luottamushenkilöihin, päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn sekä oikaisuvaatimukseen ja kunnallisvalitukseen sovelletaan, mitä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa kuntalaissa (365/1995) säädetään.

Viimeksi mainitun lain (jäljempänä myös: vanha kuntalaki) 52 §:n 1 momentin mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain (434/2003) 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään.

Saman pykälän 2 momentin mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

Edelleen saman pykälän 4 momentin mukaan hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa, kuntayhtymässä, kuntakonserniin kuuluvassa yhteisössä tai säätiössä. Henkilö on kuitenkin esteellinen, jos kunnan ja liikelaitoksen, kuntayhtymän, yhteisön tai säätiön edut ovat ristiriidassa keskenään taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn.

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa.

Saman lain 28 §:n 1 momentin mukaan virkamies on esteellinen:

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Saman pykälän 2 momentin mukaan läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa muun ohella virkamiehen puolisoa. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

(---)

Kaupunginhallituksen jäsenet

(---)

Pori Energia Oy:n hallituksen jäsen X on osallistunut Lammin kaava-asian käsittelyyn kaupunginhallituksen useassa kokouksessa vuosina 2015-2017. Näissä kokouksissa oli käsitelty joko välittömästi Lammin tuulivoimapuiston osayleiskaavaa tai tuulivoimaloita käsittävien yleiskaavojen valmistelun yleisiä periaatteita. Viimeisen kerran X on kaupunginhallituksen jäsenenä osallistunut Lammin tuulivoimapuiston osayleiskaavan käsittelyyn kokouksessa 30.1.2017. X kannatti äänestyksessä kaupunginhallituksen päätökseksi tullutta ehdotusta, jossa valtuustolle esitettiin Lammin tuulivoimapuiston osayleiskaavan hylkäämistä. Kaupunginvaltuusto päätti kuitenkin 27.2.2017 palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Uuden valmistelun jälkeen kaupunginhallitus päätti 18.9.2017 asettaa muutetun kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville. Kaupunginvaltuusto hyväksyi muutetun kaavaehdotuksen 27.2.2018. X osallistui kaupunginvaltuutettuna valtuuston kokoukseen ja kannatti valtuustokäsittelyssä tehtyä ehdotusta osayleiskaavan hylkäämisestä.

Asiakirjaselvityksen mukaan Pori Energia Oy on Porin kaupungin kokonaan omistama energiayhtiö. Pori Energia konsernin liiketoiminta-alueisiin kuuluvat energian tuotanto, lämmitys ja jäähdytys, erillistuotanto, sähkön myynti, tekniset palvelut sekä verkkoliiketoiminta. Pori Energia Sähköverkot Oy on Pori Energia Oy:n tytäryhtiö, jonka vastuualueena on sähkömarkkinalain mukainen sähköverkkoliiketoiminta. Pori Energia Oy toimittaa palveluja muun muassa osakkuusyhtiöidensä välityksellä myös muille kuin Porin kaupungille.

Hallinto-oikeuden on ensin arvioitava, sovelletaanko asiassa yhteisöjääviä koskevaa kuntalain poikkeussäännöstä. Tätä kysymystä on kuntalain (410/2015) siirtymäsäännös huomioon ottaen arvioitava vanhan kuntalain (365/1995) 52 §:n 4 momentin säännöksen perusteella, koska X on kaupunginhallituksen jäsenenä käsitellyt osayleiskaava-asiaa vain aikana, jolloin kunnan hallintomenettelyyn sovellettiin vanhan kuntalain säännöksiä. Vanhan kuntalain mukaan poikkeussäännös ei tule sovellettavaksi, jos Porin kaupungin ja kyseisen kuntakonserniin kuuluvan yhteisön edut ovat ristiriidassa keskenään tai jos asian tasapuolinen käsittely on edellyttänyt, että kuntakonserniin kuuluvassa yhteisössä hallituksen jäsenen asemassa oleva henkilö ei osallistu kaava-asian käsittelyyn.

Pori Energia konsernin edut tässä kaava-asiassa ovat ensisijaisesti liiketaloudellisia, ja niitä voidaan tältä kannalta katsoen pitää pääosin samansuuntaisina kaupungin etujen kanssa. Kaikkeen kaavoitukseen ja erityisesti kyseiseen hyvin kiistanalaiseen tuulivoimakaavaan liittyy kuitenkin monien erilaisten tavoitteiden, vaihtoehtojen sekä etujen ja näkemysten yhteensovittamista. Tähän nähden hallinto-oikeus katsoo, että asian tasapuolinen käsittely on edellyttänyt, ettei kyseisen kuntakonsernin hallituksen jäsen osallistu kaava-asian käsittelyyn kaupunginhallituksessa. Kuntalain yhteisöjääviä koskeva poikkeus ei siten tule sovellettavaksi tässä asiassa, joten seuraavaksi on ratkaistava, onko Pori Energia konserni asiassa asianosainen tai onko sille asian ratkaisusta odotettavissa erityistä hyötyä. Pelkästään se seikka, että Pori Energia Sähköverkot Oy on toiminut kaavan ohjausryhmässä tai antanut kaavoituksen eri vaiheissa lausuntoja, ei merkitse sitä, että Pori Energia Oy tai sen tytäryhtiö olisivat olleet tuulivoimakaava-asiassa asianosaisia. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella on kuitenkin sinänsä riidatonta, että Pori Energia konserni tulee saamaan taloudellista etua Lammin osayleiskaavan mahdollistaman tuulivoimapuiston toteutumisesta.

Pori Energia konsernin liikevaihto vuonna 2018 on ollut 137 milj. euroa ja liikevoitto 18,6 milj. euroa. Vaikka on ilmeistä, että konserni tulee saamaan taloudellista hyötyä Lammin tuulivoimapuiston toteutumisesta, hanke kuitenkin liittyy energiakonsernin tavanomaiseen liiketoimintaan eikä ole osoitettu, että kysymys olisi konsernin kannalta erityisen merkittävästä tai liiketaloudellisesti poikkeuksellisen kannattavasta hankkeesta. Edun merkityksellisyyttä arvioitaessa on myös otettava huomioon energiakonsernin liiketoiminnan laajuus sekä Lammin tuulivoimapuiston toteutumisesta mahdollisesti saatavan taloudellisen edun suhteellisen vähäinen osuus siitä. Edellä todetuilla perusteilla hallinto-oikeus katsoo, että Lammin tuulivoimakaava-asian ratkaisusta ei ole ollut odotettavissa Pori Energia konsernille sellaista hallintolaissa tarkoitettua erityistä hyötyä tai vahinkoa, että kaavapäätös olisi X:ää koskevalla esteellisyysperusteella syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

(---)

Oikeudenkäyntikulut

Asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Säännöstä voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

(---) B:n ym. (---) valitukset on hylätty. Tähän nähden ei ole kohtuutonta, että he joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

(---)

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ritva Isomoisio, Kari Hartzell, joka on myös esitellyt asian, ja Tuomo Knaapi.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituskirjelmästään tarkemmin ilmenevin perustein vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan ja Porin kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänelle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

2. B ja hänen asiakumppaninsa ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan ja Porin kaupunki velvoitetaan korvaamaan heille aiheutuneet oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Vaatimustensa tueksi B ja hänen asiakumppaninsa ovat vedonneet ensinnäkin asiassa aikaisemmin hallinto-oikeudessa lausumaansa.

Valituksessaan hallinto-oikeudelle muutoksenhakijat olivat lausuneet Porin Energia Oy:n hallituksen jäsen X:n esteellisyyttä koskevasta valitusperusteesta muun ohella seuraavaa:

Pori Energia Oy ja sen tytäryhtiö ovat kaava-asiassa asianosaisia, yhtiöllä on edustus hankkeen ohjausryhmässä ja konsernin liiketoiminnalle tulisi merkittävää taloudellista hyötyä osayleiskaavan hyväksymisestä. Pori Energia -konsernin edut ovat ristiriidassa Porin kaupungin ja sen asukkaiden etujen kanssa. Muutoksenhakijat ovat tältä osin vedonneet Pori Energia Oy:n 27.5.2015 päivättyyn valtuustoaloitetta koskevaan lausuntoon, jossa on todettu, että kahden kilometrin etäisyysvaatimus asuntojen ja voimaloiden välillä merkitsisi kaikkien vireillä olevien hankkeiden päättymistä.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa muutoksenhakijat ovat lausuneet Porin Energia Oy:n hallituksen jäsen X:n esteellisyyttä koskevasta valitusperusteesta lisäksi muun ohella seuraavaa:

Päätös kaavan hyväksymisestä on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Porin Energia Oy:n hallituksen jäsen X on esteellisenä osallistunut Lammin kaava-asian käsittelyyn kaupunginhallituksen useassa kokouksessa vuosina 2015–2017. Näissä kokouksissa on käsitelty joko välittömästi Lammin tuulivoimapuiston osayleiskaavaa tai tuulivoimaloita käsittelevien yleiskaavojen valmistelun yleisiä periaatteita.

Porin Energia Oy on Porin kaupungin kokonaan omistama energiayhtiö. Porin Energia Sähköverkot Oy on puolestaan Porin Energia Oy:n tytäryhtiö, jonka vastuualueena on sähkömarkkinalain mukainen sähköverkkoliiketoiminta. X:n esteellisyyttä on arvioitu hallinto-oikeudessa virheellisesti siltä osin kuin kaavapäätöksen seurauksena saavutettavan edun merkityksellisyyttä on arvioitu suhteuttamalla se energiakonsernin liiketoiminnan laajuuteen ja jättämällä kuvaamatta kysymyksessä olevan edun merkitystä ja laajuutta objektiivisin perustein. Liiketoiminnan laajuus on peruste esteellisyyden tiukalle tulkinnalle eikä saavutettavaa etua ole katsottava vähäiseksi.

Porin kaupunginhallitus on antanut B:n ja hänen asiakumppaneidensa valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta selityksen, jossa on vaadittu valituslupahakemuksen ja valituksen sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen hylkäämistä.

B ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

B:n ja hänen asiakumppaneidensa vastaselitys on lähetetty tiedoksi Porin kaupunginhallitukselle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. A:n valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua hänen valitukseensa.

Sen perusteella, mitä A on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole valitusluvan myöntämisen perustetta.

Sovelletut oikeusohjeet kohdan 1 osalta

Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 § 1 momentti

Hallintolainkäyttölaki 13 § 2 momentti

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 126 § 1 momentti

2. Korkein hallinto-oikeus myöntää B:lle ja hänen asiakumppaneilleen valitusluvan ja tutkii asian heidän valituksestaan.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan pääasian osalta ja kaupunginvaltuuston päätös kumotaan.

Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan ratkaisun osalta valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei tältä osin muuteta.

B:n ja hänen asiakumppaneidensa vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Perustelut (kohta 2)

1. Ratkaisu valitukseen

1.1 Kaupunginvaltuuston päätöksen lainmukaisuus

1.1.1 Kysymyksenasettelu korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asiassa on B:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksesta ensin ratkaistavana, onko kaupunginvaltuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä syntynyt virheellisessä järjestyksessä sen johdosta, että Pori Energia Oy:n hallituksen jäsen X on osallistunut kaava-asian käsittelyyn kaupunginhallituksen kokouksissa vuosina 2015–2017.

1.1.2 X:n esteellisyyttä koskeva valitusperuste

1.1.2.1 Sovellettavat ja asiaan liittyvät säännökset sekä lain esityöt

Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian

käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin mukaan virkamies on esteellinen:

(---)

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on

hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen

jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

(---).

Kuntalain (410/2015) 97 §:n 1 momentin mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan, mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään.

Kuntalain 97 §:n 2 momentin mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä säädetään hallintolain 27–30 §:ssä.

Kuntalain 97 §:n 4 momentin mukaan hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa tai kuntayhtymässä. Henkilö on saman momentin mukaan kuitenkin esteellinen, jos kunnan edut ovat ristiriidassa liikelaitoksen tai kuntayhtymän etujen kanssa taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn. Myöskään hallintolain 28 §:n 1 momentin 6 kohtaa ei sovelleta kunnassa.

Kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015. Kuntalain 147 §:n mukaan lain 12 lukua sovelletaan vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Tätä ennen toimielimiin ja johtamiseen, asukkaiden osallistumisoikeuksiin, luottamushenkilöihin, päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn sekä oikaisuvaatimukseen ja kunnallisvalitukseen sovelletaan, mitä mainitun lain voimaan tullessa voimassa olleessa kuntalaissa (365/1995, vanha kuntalaki) säädetään.

Vanhan kuntalain 52 §:n 1 momentin mukaan valtuutettu on ollut valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain (434/2003) 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen on sovellettu mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään.

Vanhan kuntalain 52 §:n 2 momentin mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on ollut voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

Vanhan kuntalain 52 §:n 4 momentin (519/2007) mukaan hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohtaa ei sovellettu kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa, kuntayhtymässä, kuntakonserniin kuuluvassa yhteisössä tai säätiössä. Henkilö on kuitenkin ollut esteellinen, jos kunnan ja liikelaitoksen, kuntayhtymän, yhteisön tai säätiön edut ovat ristiriidassa keskenään taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn.

Hallituksen esityksessä laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 263/2006 vp) todetaan edellä mainitun vanhan kuntalain 52 §:n osalta muun ohella seuraavaa:

“Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi ensinnäkin siten, että kunnan luottamushenkilö, viranhaltija tai työntekijä ei olisi esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn kunnassa, jos hän on kunnallisen liikelaitoksen, kuntayhtymän tai kuntakonserniin kuuluvan säätiön tai yhteisön hallituksen, hallintoneuvoston tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsen tai toimitusjohtaja tai sitä vastaavassa asemassa. Toiseksi ehdotetaan säädettäväksi perusteista, joilla esteellisyys poikkeuksellisesti syntyisi myös edellä mainituissa tapauksissa.

Henkilö olisi esteellinen, jos liikelaitoksen, kuntayhtymän, konserniin kuuluvan yhteisön tai säätiön edut ovat ristiriidassa kunnan edun kanssa tai asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn.

Yhteisöjäävisäännöksestä ehdotettavan poikkeuksen piiriin kuuluisivat kunnallisen liikelaitoksen, kuntayhtymän ja kuntakonserniin kuuluvan tytäryhteisön tai säätiön johtoon kuuluvat henkilöt. Esimerkiksi kuntayhtymän tai kuntakonserniin kuuluvan osakeyhtiön hallituksen jäsen ei pääsääntöisesti olisi esteellinen osallistumaan kyseistä yhteisöä koskevan asian käsittelyyn kunnassa.

Ehdotuksen mukaan yhteisöjääviä sovellettaisiin edelleen asioissa, joissa kunnan ja kuntayhtymän, tytäryhteisön tai liikelaitoksen edut olisivat ristiriidassa esimerkiksi käsiteltäessä niiden välisiä sopimuksia. (--) Hakijoiden tai asianosaisten tasapuolisen kohtelun varmistaminen voi edellyttää tasapuolisuuden varmistamiseksi esteellisyyssäännösten soveltamista myös kilpailullisessa tilanteessa, jossa viranomaisen ratkaisu ei voi olla kaikkien hakijoiden tai asianosaisten odotusten mukainen. Ehdotuksen mukaan esteellisyystilanne syntyisi myös muissa tilanteissa, joissa yhdenvertaisuus vaarantuisi.”

1.1.2.2 Pori Energia Oy:tä koskeva selvitys

Pori Energia Oy on asiassa saadun selvityksen perusteella Porin kaupungin kokonaan omistama energiayhtiö. Pori Energia konsernin liiketoiminta-alueisiin kuuluvat energian tuotanto, lämmitys ja jäähdytys, erillistuotanto, sähkön myynti, tekniset palvelut sekä verkkoliiketoiminta. Sähkömarkkinalain mukaisesta sähköverkkoliiketoiminnasta vastaa Pori Energia Oy:n tytäryhtiö Pori Energia Sähköverkot Oy. Pori Energia Oy toimittaa palveluja muun muassa osakkuusyhtiöidensä välityksellä myös muille kuin Porin kaupungille.

Pori Energia Sähköverkot Oy on saadun selvityksen perusteella toiminut kaavan ohjausryhmässä ja antanut lausuntoja kaavoituksen eri vaiheissa.

Pori Energia Sähköverkot Oy:n osayleiskaavaehdotuksesta 12.5.2016 antamassa lausunnossa on todettu seuraavaa:

”Pori Energia Sähköverkot Oy:llä ei ole huomautettavaa osayleiskaavan suhteen. Peittoon sähköasemalle on mahdollista liittää Lammin tuulipuisto 110 kV:n liittymiskenttään. Hanke näyttää toteuttamiskelpoiselta ja on sen mukainen mitä ohjausryhmässä on esitetty. 110 kV:n voimajohtoreitti on yleispiirteiltään vastaava, millä hankelupa on saatu. Mikäli 110 kV:n voimajohto aiheuttaa verkkoyhtiölle linjamuutoksia, hankevastaava maksaa muutoksista aiheutuvat kustannukset.”

1.1.2.3 Oikeudellinen arviointi

Pori Energia Oy:n hallituksen jäsen X on osallistunut osayleiskaava-asian käsittelyyn kaupunginhallituksen jäsenenä useassa kokouksessa 27.4.2015–30.1.2017 välisenä aikana. Näissä kokouksissa on käsitelty joko välittömästi Lammin Tuulivoimapuiston osayleiskaavaa tai tuulivoimaloita käsittävien yleiskaavojen laatimisen yleisiä periaatteita. Koska mainitut kokoukset ajoittuvat ajalle ennen vuonna 2017 valitun valtuuston toimikauden alkamista, asiassa on uuden kuntalain (410/2015) 147 §:n 1 momentti huomioon ottaen sovellettava päätöksentekomenettelyn osalta vanhan kuntalain (365/1995) säännöksiä.

Pori Energia Oy on vanhan kuntalain (365/1995) 52 §:n 4 momentissa (519/2007) tarkoitettu Porin kaupunkikonserniin kuuluva yhtiö. Asiassa tulee siten arvioitavaksi, onko kaupungin ja Pori Energia Oy:n välillä ollut tässä asiassa eturistiriitaa, tai onko asian tasapuolisen käsittelyn turvaaminen tässä tapauksessa muuten edellyttänyt, ettei X osallistu asian käsittelyyn kaupunginhallituksen kokouksissa.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että Pori Energia Sähköverkot Oy:n toimiminen kaavan ohjausryhmässä tai lausuntojen antaminen kaavoituksen eri vaiheessa eivät merkitse sitä, että Pori Energia Oy tai sen tytäryhtiö olisivat kaava-asiassa asianosaisia. Ottaen muun ohella huomioon kaavoituksen luonteen eri intressejä ja tavoitteita yhteensovittavana menettelynä, ei myöskään voida katsoa, että yhtäältä kunnan edut ja toisaalta Pori Energia Oy:n alla tarkemmin kuvattu enimmäkseen tytäryhtiön kautta välillisesti ilmenevä taloudellinen hyöty kaava-asiassa, olisivat kuntalain (365/1995) 52 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla keskenään eturistiriidassa.

Asiassa voidaan kuitenkin katsoa olevan kiistatonta, että Pori Energia Sähköverkot Oy tulee saamaan osayleiskaavan mahdollistaman tuulivoimahankkeen toteutumisesta taloudellista hyötyä sen johdosta, että tuulivoimapuisto liitetään sen sähköverkkoon. Kysymys on sinänsä sähköverkkoyhtiön tavanomaisesta ja sähkömarkkinalailla säännellystä liiketoiminnasta, mutta tällä ei ole asiassa ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa Pori Energia Sähköverkot Oy:n tuulivoimahankkeen toteutumisesta saaman hyödyn merkittävyyttä.

Kyseessä oleva kaavaratkaisu mahdollistaisi kooltaan 14 tuulivoimalan tuulivoimapuiston rakentamisen. Kun otetaan huomioon tuulivoimahankkeen koko ja asiassa saatu selvitys, voidaan perustellusti arvioida, että toteutuessaan tuulivoimahankkeella olisi vähäistä suurempi ja pitkäkestoinen taloudellinen merkitys Pori Energia Sähköverkot Oy:lle. Pori Energia Oy:n on mahdollista hyötyä taloudellisesti tytäryhtiönsä, Pori Energia Sähköverkot Oy:n tuulivoimahankkeen toteutumisesta saamasta taloudellisesta hyödystä. Sillä ei ole merkitystä, että kaavaratkaisu ei yksinään vielä riitä varmistamaan sitä, että suunniteltu tuulivoimahanke toteutuu. Ratkaisevaa sen sijaan on, että tuulivoimahankkeen toteuttaminen kuitenkin edellyttää asiassa ensin tehtävää kaavaratkaisua ja kaavaratkaisu mahdollistaa siten osaltaan hankkeen toteuttamisen. Toteutuessaan Pori Energia Oy:n on edellä todetulla tavalla mahdollista saada taloudellista hyötyä tuulivoimahankkeesta.

Kaavoitus on päätöksentekoa, jossa joudutaan sovittamaan yhteen erilaisia, myös keskenään ristiriidassa olevia eri tahojen vaatimuksia ja tekemään valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Asian tasapuolisen käsittelyn vaatimuksella on siten kaavoitusta koskevassa päätöksenteossa korostunut merkitys. Arvioitaessa sitä, vaarantuuko käsittelyn tasapuolisuus kaava-asiassa esteellisyyden synnyttävällä tavalla, huomiota on kiinnitettävä muun ohella kaavaratkaisusta eri tahoille odotettavissa olevaan taloudelliseen hyötyyn. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon edellä mainittu Pori Energia Oy:lle kaavaratkaisun toteutumisesta odotettavissa oleva taloudellinen hyöty, asian tasapuolisen käsittelyn voidaan tässä tapauksessa katsoa edellyttäneen, ettei Pori Energia Oy:n hallituksen jäsen osallistu kaava-asian käsittelyyn kaupunginhallituksessa. X on tämän vuoksi ollut kuntalain (365/1995) 52 §:n 4 momentissa (519/2007) tarkoitetulla tavalla esteellinen osallistumaan kaava-asian käsittelyyn kaupunginhallituksessa.

1.1.3 Lopputulos

Kaupunginvaltuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä on edellä kohdassa 1.1.2 mainitun esteellisyyden johdosta syntynyt kuntalain (410/2015) 135 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä. Hallinto-oikeuden päätös pääasiaratkaisun osalta ja kaupunginvaltuuston päätös on tämän vuoksi kumottava.

Asian tultua edellä mainitulla perusteella ratkaistuksi muista B:n ja hänen asiakumppaniensa valitusperusteista ei ole tarpeen lausua.

1.2 Oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §, hallinto-oikeus on voinut hylätä B:n ja hänen asiakumppaniensa oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen tältä osin ei ole perusteita.

2. Oikeudenkäyntikuluvaatimus korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asian laatuun ja tulkinnanvaraisuuteen nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, B:lle ja hänen asiakumppaneilleen ei ole velvoitettava maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Kari Tornikoski, Taina Pyysaari, Jaakko Autio ja Robert Utter. Asian esittelijä Petri Hellstén.