KHO:2021:139

Hallinto-oikeus oli kumonnut ammatillisen oppilaitoksen monijäsenisen toimielimen päätöksen, jolla perustutkinto-opiskelija A oli syyskuussa 2019 erotettu oppilaitoksesta toukokuun 2020 loppuun jatkuvaksi määräajaksi. Oppilaitos haki muutosta hallinto-oikeuden päätökseen.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että opiskelijan erottaminen määräajaksi oli luonteeltaan kurinpitoseuraamus, joka voitiin perustuslain 2 §:n 3 momentista johtuvista syistä määrätä vain laissa tarkoin säädellyissä tilanteissa, koska seuraamuksen määräämiseen sisältyi julkisen vallan käyttöä. Kurinpitoseuraamus kohdistui lisäksi perustuslain 16 §:n 2 momentissa turvattuun oikeuteen saada myös muuta kuin perusopetusta. Niistä tilanteista, joissa opiskeluympäristössä annettavat kurinpitoseuraamukset olivat käytettävissä, säädettiin tyhjentävästi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:ssä. Lain 93 §:ssä edellytettiin kurinpitoseuraamuksen syynä olevien tekojen tai laiminlyöntien yksilöintiä. Lisäksi oli otettava huomioon, ettei kurinpitoseuraamuksia voitu antaa vasta pitkähkön ajan kuluttua niiden perustana olevista teoista tai laiminlyönneistä taikka siitä, kun oppilaitos oli saanut niistä tiedon.

Luvattomia poissaoloja tai opiskelutehtävien laiminlyöntejä ei sellaisenaan voitu pitää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna vilpillisenä toimintana eikä myöskään lainkohdassa tarkoitettuna oppilaitoksen tai muun opiskeluympäristön järjestyksen rikkomisena, vaikka luvattomat poissaolot ja opiskelutehtävien laiminlyönnit merkitsivätkin sitä, että opiskelija laiminlöi lain 94 §:n mukaisia velvollisuuksiaan. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä eikä monijäsenisen toimielimen päätöksen syynä ollut se, että A olisi jatkanut sen kaltaista opiskeluympäristön järjestyksen rikkomista, josta hänelle oli annettu kirjallinen varoitus tammikuussa 2019. Asiassa ei ollut yksilöity myöskään muita sellaisia vakavia tekoja tai laiminlyöntejä, jotka olisivat voineet olla määräajaksi erottamisen syynä. A:n määräajaksi erottamiselle ei siten ollut esitetty ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n 1 ja 2 momentin mukaisia perusteita. Oppilaitoksen valitus hylättiin.

Suomen perustuslaki 2 § 3 momentti ja 16 § 2 momentti

Laki ammatillisesta koulutuksesta 85 §, 93 § 4 momentti ja 94 §

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 8.4.2020 nro 20/0344/1

Asian aikaisempi käsittely

Ammatillisen oppilaitoksen monijäseninen toimielin on päätöksellään 10.9.2019 erottanut perustutkinnon opiskelijan A:n oppilaitoksen opinnoista määräajaksi 10.9.2019–31.5.2020.

Syynä erottamiseen ovat olleet toistuvat luvattomat poissaolot opetuksesta, opiskelutehtävien laiminlyönti sekä järjestyssääntöjen noudattamatta jättäminen. Asiaan ei ole tullut muutosta kasvatuskeskusteluista, kirjallisesta varoituksesta ja muista oppilaitoksen opetushenkilöstön sekä apulaisrehtorin ja rehtorin kanssa käydyistä ohjauskeskusteluista huolimatta.

Päätöksessä on viitattu oppilaitoksen järjestyssääntöihin sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 ja 94 §:ään.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään A:n valituksesta kumonnut ammatillisen oppilaitoksen monijäsenisen toimielimen päätöksen.

Hallinto-oikeus on selostettuaan sovellettavina oikeusohjeina ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n 1 ja 2 momentin sekä 94 §:n 1 ja 2 momentin säännökset perustellut päätöstään seuraavasti:

Saatu selvitys

A on opiskellut toista lukukautta ammatillisessa oppilaitoksessa. Ammatillisen oppilaitoksen lausuntoon liitetyn selvityksen mukaan A on ollut ensimmäisen lukuvuoden 2018–2019 aikana luvatta poissa opetuksesta 153 tunnin ajan. Lisäksi syyslukukaudella 2019 neljän ensimmäisen viikon aikana A:lla on ollut 32 tuntia luvattomia poissaoloja. Ensimmäisellä syyslukukaudella 27.9.2018 ryhmänohjaaja on käynyt A:n kanssa kasvatuskeskustelun myöhästymisistä ja suunnittelutehtävän laiminlyönnistä ja seuraavana päivänä ryhmänohjaaja on antanut hänelle suullisen huomautuksen äidinkielen ryhmätehtävän palauttamatta jättämisestä. A:lle on 30.10.2018 annettu kirjallinen varoitus opiskelutehtävien laiminlyönnin ja toistuvien myöhästelyjen vuoksi. Opiskeluhuoltoryhmässä on 12.12.2018 A:n kanssa käyty läpi hänen autolla ajoaan urheilukentän hiekkatekonurmella, mistä on tehty rikosilmoitus. Kevätlukukaudella 11.1.2019 on annettu kirjallinen varoitus järjestyssääntöjen noudattamatta jättämisestä koskien luvatonta toimintaa uima-altaalla. Lisäksi A:n kanssa on käyty useita ohjaus- ja tukikeskusteluja apulaisrehtorin ja rehtorin kanssa ja A:ta on ohjattu opiskelijaterveydenhuoltoon ja kuraattorille. A on 10.9.2019 erotettu määräajaksi. Toisen lukuvuoden syksyn osalta oppilaitos on yksilöinyt A:n poissaoloja 32 tuntia sekä sen, ettei syksy ollut alkanut toivotulla ja yhteisesti sovitulla tavalla. Selvitystä järjestyssääntöjen rikkomisesta ei ole esitetty olleen.

Oikeudellinen arviointi ja hallinto-oikeuden johtopäätös

Asiassa on riidatonta, että A on menetellyt valituksenalaisessa päätöksessä kuvatulla tavalla. A ei ole luotettavasti selvittänyt, että hänen luvattomaksi merkityt poissaolonsa olisivat aiheutuneet asuntolan sisäilmaongelmista tai muutoin terveydellisistä syistä. A on valituksessa todennut poissaolojen ja opiskeluun liittyvien tehtävien laiminlyöntien syinä olleen peliriippuvuus ja elämänhallinnan puutteet.

A on näin ollen laiminlyönyt ilman perusteltua syytä velvollisuutensa osallistua opetukseen ja tehtäviensä tunnolliseen suorittamiseen. Hän on siten laiminlyönyt ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 94 §:ssä säädettyjä opiskelijan velvollisuuksia. Oppilaitos on toiminut laatimiensa ja oppilaille tiedotettujen ohjeiden mukaisesti puuttuessaan A:n opintojen laiminlyöntiin, ja pyrkinyt ohjaamaan häntä tuen piiriin. Tästä huolimatta A:n määräaikaisen erottamisen perusteena olleet yksilöidyt teot eivät ole olleet niin vakavia, että hänen voitaisiin todeta edellä mainitun lain 85 §:ssä tarkoitetulla tavalla rikkoneen oppilaitoksen järjestystä. A:n erottamiseen määräaikaisesti ei ole ollut edellytyksiä. Valituksenalainen päätös kumotaan.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Eija Mäkelä, Johanna Virmavirta ja Taru Torkkola. Esittelijä Niko Ohvo.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Ammatillinen oppilaitos on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja että ammatillisen oppilaitoksen monijäsenisen toimielimen päätös saatetaan voimaan.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus on katsonut opiskelijan laiminlyöneen velvollisuuksiaan, mutta oppilaitoksen järjestyssääntöjen rikkomista sekä oppilaitoksen toimintaohjeiden ja opiskelijoiden velvollisuuksien noudattamatta jättämistä yksilöityinä tekoina ei ole pidetty niin vakavina, että niillä olisi rikottu oppilaitoksen järjestystä.

Monijäseninen toimielin on perustanut päätöksensä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen tai muun opiskeluympäristön järjestystä. Mikäli toistuvaa opiskeluvelvoitteen laiminlyöntiä, luvattomia poissaoloja ja järjestyssääntöjen rikkomista ei pidetä vilpillisenä toimintana tai opiskeluympäristön järjestyksen häirintänä, ei ymmärretä sitä, millainen merkitys opiskelijan toiminnalla on hänen itsensä lisäksi koko ryhmän ja opiskelijayhteisön toimintaan sisäoppilaitoksessa, jossa on paljon suoraan peruskoulusta tulleita nuoria. Mikäli opiskelijan toiminta ei pitkäjänteisestä kasvatustyöstä, ohjauksesta, tuesta ja omista lupauksista huolimatta muutu, koulutuksen järjestäjällä tulee olla keinoja puuttua toimintaan sen vaatimalla tavalla.

Asiassa on tulkittava, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetaan vilpillisellä menettelyllä ja järjestyksen rikkomisella, jos opiskelijan lain vastainen toiminta ei ole sitä. Luvattomat poissaolot eivät ole liittyneet terveydellisiin syihin. Terveydellisistä syistä johtuvat poissaolot on kirjattu lausuntoon erikseen.

A on antanut selityksen, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja esitetty muun ohella seuraavaa:

On selvää, että tekoina väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen ja huumausaineiden käyttö ovat vakavampia ja moitittavampia kuin satunnaiset poissaolot opiskelusta. A:n määräaikainen erottaminen on koulun mukaan johtunut luvattomista poissaoloista, opiskelutehtävien laiminlyönnistä ja järjestyssääntöjen noudattamatta jättämisestä. Nämä teot, varsinkin kun otetaan huomioon, että suurin osa poissaoloista on johtunut terveydellisistä syistä, eivät voi yksinään olla niin vakavia, että ne oikeuttaisivat määräaikaiseen erottamiseen. A ei myöskään ole jatkanut varoituksen saatuaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n 1 momentissa tarkoitettua käyttäytymistä. A:lle oli tullut syyslukukaudella 2019 yksi luvaton poissaolo unohtuneen ilmoituksen vuoksi, minkä seurauksena hänet erotettiin pisimmäksi mahdolliseksi ajaksi. Yhtä poissaoloa, varsinkin kun kyseessä on ollut unohdus ilmoittaa sairastumisesta, ei voida pitää 2 momentissa tarkoitettuna käyttäytymisen jatkamisena.

Muutoksenhakija ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta vastaselityksen antamiseen mutta on pyytänyt, että tapaukseen liittyvät aiemmin toimitetut asiakirjat otetaan huomioon.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Sovellettavat oikeusohjeet

Suomen perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Perustuslain 16 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:ssä säädetään kurinpidosta. Pykälän 1 momentin mukaan opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän:

1) häiritsee opetusta;

2) käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti opiskeluympäristössä;

3) menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen tai muun opiskeluympäristön järjestystä;

4) kieltäytyy 84 §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä; taikka

5) on 84 §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.

Pykälän 2 momentin (531/2017) mukaan, jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa 1 momentissa tarkoitettua käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Lain 93 §:ssä säädetään menettelystä muun ohella kurinpitoasiassa. Pykälän 4 momentin mukaan ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta ja kirjallisen varoituksen antamista opiskelijalle on yksilöitävä kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi.

Lain 94 §:ssä säädetään opiskelijan velvollisuuksista. Pykälän 1 momentin mukaan opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti opetukseen sekä näyttöihin ja muuhun osaamisen osoittamiseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. Saman pykälän 2 momentin mukaan opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

2. Asiassa saatu selvitys

Asiassa saatu selvitys ilmenee edeltä hallinto-oikeuden päätöksen perusteluista.

3. Oikeudellinen arvio ja johtopäätös

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ratkaistavana, onko hallinto-oikeuden tullut lainvastaisena kumota ammatillisen oppilaitoksen monijäsenisen toimielimen päätös 10.9.2019, jolla A on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n perusteella erotettu oppilaitoksesta lähes vuoden määräajaksi.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että opiskelijan erottaminen määräajaksi on luonteeltaan kurinpitoseuraamus, joka voidaan perustuslain 2 §:n 3 momentista johtuvista syistä määrätä vain laissa tarkoin säädellyissä tilanteissa, koska seuraamuksen määräämiseen sisältyy julkisen vallan käyttöä. Kurinpitoseuraamus kohdistuu lisäksi perustuslain 16 §:n 2 momentissa turvattuun oikeuteen saada myös muuta kuin perusopetusta.

Niistä tilanteista, joissa opiskeluympäristössä annettavat kurinpitoseuraamukset ovat käytettävissä, säädetään tyhjentävästi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:ssä. Pykälän 1 momentin perusteella opiskelijalle, joka menettelee lainkohdassa kuvatuilla tavoilla, voidaan kurinpitoseuraamuksena antaa kirjallinen varoitus. Pykälän 2 momentin perusteella opiskelija voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, jos hän kirjallisen varoituksen saatuaan jatkaa 1 momentissa tarkoitettua käyttäytymistä. Määräajaksi erottaminen on pykälän 2 momentin perusteella mahdollista myös, jos 1 momentissa tarkoitettu teko tai laiminlyönti on vakava.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n mukaisiin kurinpitoseuraamuksiin voivat siten johtaa vain opiskelijan sellaiset teot ja laiminlyönnit, jotka on mainittu pykälän 1 momentissa. Määräajaksi erottaminen on mahdollista vain, jos opiskelija kirjallisen varoituksen antamisen jälkeen jatkaa varoituksen yhteydessä yksilöityä toimintaa tai jos teot tai laiminlyönnit ovat vakavia. Lain 93 §:stä ilmenee, että kurinpitoseuraamuksen syynä olevat teot tai laiminlyönnit on yksilöitävä. Korkein hallinto-oikeus toteaa edelleen, ettei kurinpitoseuraamuksia voida myöskään antaa vasta pitkähkön ajan kuluttua niiden perustana olevista teoista tai laiminlyönneistä taikka siitä, kun oppilaitos on saanut niistä tiedon.

Esillä olevassa asiassa on kysymys siitä, onko A menetellyt vilpillisesti tai onko hän muuten rikkonut oppilaitoksen tai muun opiskeluympäristön järjestystä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla saatuaan ensin tällaisesta käyttäytymisestä varoituksen taikka onko hän menetellyt mainitulla tavalla siten, että hänen tekoaan tai laiminlyöntiään on pidettävä vakavana.

A on päätetty kurinpitotoimena erottaa oppilaitoksesta määräajaksi 10.9.2019 eli pian hänen opintojensa toisen lukuvuoden alettua. Päätöksen laillisuutta tarkasteltaessa arvioitavana ovat ennen muuta päätöksen perusteena esille tuodut yksilöidyt teot ja laiminlyönnit toisen lukuvuoden syksyllä. Oppilaitos on tuonut esille, että A:lla oli ollut 32 tuntia poissaoloja, joista luvattomia on ollut 22 tuntia. Oppilaitos ei ole yksilöinyt syyslukukaudelta muita moitittavia tekoja tai laiminlyöntejä vaan on yleisesti viitannut siihen, ettei syksy ollut alkanut toivotulla ja yhteisesti sovitulla tavalla.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että luvattomia poissaoloja tai opiskelutehtävien laiminlyöntejä ei sellaisenaan voida pitää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna vilpillisenä toimintana eikä myöskään lainkohdassa tarkoitettuna oppilaitoksen tai muun opiskeluympäristön järjestyksen rikkomisena, vaikka luvattomat poissaolot ja opiskelutehtävien laiminlyönnit merkitsevätkin sitä, että opiskelija laiminlyö lain 94 §:n mukaisia velvollisuuksiaan. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä eikä monijäsenisen toimielimen päätöksen syynä ole ollut se, että A olisi jatkanut sen kaltaista opiskeluympäristön järjestyksen rikkomista, josta hänelle oli annettu kirjallinen varoitus tammikuussa 2019. Asiassa ei ole yksilöity myöskään muita sellaisia vakavia tekoja tai laiminlyöntejä, jotka voisivat olla määräajaksi erottamisen syynä. A:n määräajaksi erottamiselle ei siten ole esitetty ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n 1 ja 2 momentin mukaisia perusteita.

Edellä mainituilla perusteilla hallinto-oikeuden on tullut kumota ammatillisen oppilaitoksen monijäsenisen toimielimen päätös erottaa A määräajaksi oppilaitoksesta.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Outi Suviranta, Petri Helander, Juha Lavapuro, Ari Wirén ja Outi Siimes. Asian esittelijä Helmi Lajunen.