KHO:2021:142

A, X ja Y omistivat kiinteistön ja sillä sijaitsevan asuinrakennuksen määräosin. Kiinteistön ja asuinrakennuksen hallinta oli jaettu hallinnanjakosopimuksella siten, että A hallitsi asuinrakennuksen huoneistoa 1 ja X ja Y hallitsivat yhdessä asuinrakennuksen huoneistoa 2.

Huoneiston 1 kellarikerroksen asuintilana käytettävän tilan viereisen varaston kattolaudassa oli havaittu kosteutta. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen oli sakon uhalla velvoittanut A:n huoneiston 1 osalta sekä X:n ja Y:n huoneiston 2 osalta toimittamaan selvityksen seikoista, joiden perusteella voitiin arvioida havaitun kosteuden syy ja laajuus.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli A:n valituksesta ratkaistavana, oliko velvoite voitu kohdistaa häneen.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että terveydensuojelulain mukaan terveyshaitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista. Nyt esillä olevassa asiassa oli kysymys kosteusvaurioepäilystä asuinrakennuksen huoneistojen välisessä välipohjarakenteessa. Kosteusvaurio saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Välipohjarakenteen kunnossapito oli rakennuksen omistajan vastuulla, ja omistaja oli jo asemansa perusteella vastuussa siitä, että toimenpiteisiin vaurion selvittämiseksi ryhdytään. Koska A, X ja Y omistivat kyseessä olevan asuinrakennuksen määräosin, he olivat kyseisen rakennuksen omistajina yhdessä vastuussa rakennuksessa epäillyn kosteusvaurion selvittämisestä.

Uhkasakkolain mukaan uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Välipohjarakenteessa olevan kosteuden syyn ja laajuuden selvittäminen oli voinut edellyttää tutkimuksia ja rakenteiden avaamista hallinnanjakosopimuksin jaetun asuinrakennuksen eri huoneistoissa. Koska huoneistojen hallinta oli hallinnanjakosopimuksen mukaisesti jaettu huoneistoittain, lautakunnan oli tullut määrätä velvoitteen kohdistamisesta huoneistokohtaisesti hallinnan mukaisesti. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A oli osaltaan voitu sakon uhalla velvoittaa havaitun kosteuden syyn ja laajuuden selvittämiseen.

Terveydensuojelulaki 27 § 2 momentti

Uhkasakkolaki 7 § 1 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Turun hallinto-oikeus 17.06.2020 nro 20/0136/1

Asian aikaisempi käsittely

Turun rakennus- ja lupalautakunta on asiakirjoista ilmenevien vaiheiden jälkeen päätöksellään 4.10.2018 (§ 400) päättänyt juoksevan uhkasakon uhalla velvoittaa kiinteistön K omistajat A:n huoneiston 1 osalta sekä Y:n ja X:n huoneiston 2 osalta toimittamaan rakennus- ja lupalautakunnalle selvityksen seikoista, joiden perusteella voidaan arvioida asunnon 1 kellarikerroksen asuintilana käytettävän tilan viereisen varaston kattolaudassa havaitun kosteuden syy ja laajuus. Selvityksen tulee olla asetuksen 545/2015 21 §:n mukaisen asiantuntijan laatima ja se tulee laatia pintamateriaalin lisäksi välipohjan rakenteesta riittävältä laajuudelta. Selvitys on toimitettava lautakunnalle viipymättä, kuitenkin viimeistään 28.2.2019 mennessä.

Juoksevan uhkasakon määrä A:n osalta on kiinteänä peruseränä 2 000 euroa, mikäli velvoitetta ei ole täytetty määräajassa, sekä lisäeränä 200 euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka päävelvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Turun hallinto-oikeus on hylännyt A:n valituksen sekä vaatimukset kaupunginhallituksen lausunnon hankkimisesta, suullisen käsittelyn järjestämisestä ja katselmuksen toimittamisesta. Hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta A:n esittämät viranomaisten toimintaa koskevat kantelunluonteiset vaatimukset ja vaatimukset kohdistaa uhkasakko naapureihin ja viranomaisiin.

Hallinto-oikeus on perustellut pääasiaratkaisuaan, siltä osin kuin siitä nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kyse, seuraavasti:

Säännökset

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa.

Terveydensuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaan, jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Pykälän 2 momentin mukaan, jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

(---)

Uhkasakkolain 7 §:n mukaan uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Jos uhkasakko kohdistetaan useisiin asianosaisiin, kullekin on asetettava eri uhkasakko.

(---)

Asiassa saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi

(---)

Rakennus- ja lupalautakunta on valituksenalaisella päätöksellään aiemmin kerrotulla tavalla velvoittanut A:n huoneiston 1 osalta sekä X:n ja Y:n huoneiston 2 osalta toimittamaan lautakunnalle selvityksen seikoista, joiden perusteella voidaan arvioida asunnon 1 kellarikerroksen asuintilana käytettävän tilan viereisen varaston kattolaudassa havaitun kosteuden syy ja laajuus. Selvityksen tulee olla asetuksen 545/2015 21 §:n mukaisen asiantuntijan laatima ja se tulee laatia pintamateriaalin lisäksi välipohjan rakenteesta riittävältä laajuudelta.

Asuinrakennuksen omistaja on jo omistukseen liittyvän asemansa perusteella vastuussa siitä, ettei kyseisissä tiloissa oleville aiheudu terveyshaittaa. Velvoite kosteuden syyn ja laajuuden selvittämiseen asunnon 1 osalta on siten mahdollista kohdistaa A:hen, jonka hallinnassa olevien tilojen yhteydessä kyseiset kostuneet rakenteet osin sijaitsevat. Lautakunta on voinut velvoittaa A:n kosteuden syyn ja laajuuden selvittämiseen hallinnassaan olevan huoneiston 1 osalta.

(---)

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla Partanen, Hannamaija Falck ja Tiina Saari. Esittelijä Ulla Riipinen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja lautakunnan päätöksiä muutetaan siten, että hänen esittämänsä vaatimukset hyväksytään tai toissijaisesti päätökset kumotaan ja asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi ja katselmuksen suorittamiseksi asian selvittämiseksi.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Uhkasakkoa ei voida kohdistaa sellaiseen osaomistajaan, jolla ei ole mahdollisuutta noudattaa uhkasakkoa. Naapurin asunnossa remontoiminen on mahdotonta.

Turun rakennus- ja lupalautakunta on antanut vastineen.

X ja Y ovat antaneet vastineen.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus myöntää A:lle valitusluvan siltä osin kuin asiassa on kysymys asetetun velvoitteen kohdentamisesta asuinrakennuksen omistajaan ja huoneiston haltijaan.

Korkein hallinto-oikeus on mainituilta osin tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Muilta osin valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen.

Perustelut

1. Asetetun velvoitteen kohdentaminen

Asiassa on kyse terveydensuojelulain 27 §:n 2 momenttiin perustuvan velvoitteen kohdistamisesta A:han rakennuksen osaomistajana, kun rakennus on omistettu määräosin ja rakennuksen hallinta on jaettu hallinnanjakosopimuksella.

Sovellettavien säännösten osalta korkein hallinto-oikeus viittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ilmeneviin säännöksiin.

Asiassa saadun selvityksen mukaan kiinteistön ja sillä sijaitsevan asuinrakennuksen omistavat määräosin A (1/2) sekä Y (1/4) ja X (1/4). Asuinrakennuksessa on kaksi huoneistoa. Asuinrakennuksen hallinta on kiinteistönosaomistajien kesken jaettu maakaaren 14 luvun 3 §:n mukaisella hallinnanjakosopimuksella niin, että huoneistoa 1 hallitsee A ja huoneistoa 2 hallitsevat Y ja X.

Asiassa saadun selvityksen mukaan huoneiston 1 kellarikerroksen asuintilana käytettävän tilan viereisen varaston kattolaudassa on havaittu kosteutta ja välipohjan rakenteeseen kohdistuu kosteusvaurioepäily. Lautakunta on päättänyt velvoittaa kiinteistön omistajat A:n huoneiston 1 osalta sekä Y:n ja X:n huoneiston 2 osalta toimittamaan selvityksen seikoista, joiden perusteella voidaan arvioida havaitun kosteuden syy ja laajuus.

Terveydensuojelulain 27 §:n 2 momentin mukaan haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kyse on kosteusvaurioepäilystä asuinrakennuksen huoneistojen välisessä välipohjarakenteessa. Kosteusvaurio saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Välipohjarakenteen kunnossapito on rakennuksen omistajan vastuulla ja omistaja on jo asemansa perusteella vastuussa siitä, että toimenpiteisiin vaurion selvittämiseksi ryhdytään. Koska A, Y ja X omistavat kyseessä olevan asuinrakennuksen määräosin, he ovat kyseisen rakennuksen omistajina yhdessä vastuussa rakennuksessa epäillyn kosteusvaurion selvittämisestä.

Uhkasakkolain 7 §:n 1 momentin mukaan uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Välipohjarakenteessa olevan kosteuden syyn ja laajuuden selvittäminen voi edellyttää tutkimuksia ja rakenteiden avaamista hallinnanjakosopimuksin jaetun asuinrakennuksen eri huoneistoissa, koska hallinnanjaon rajapinnassa olevan rakenteen sisällä olevan mahdollisen ongelman perusteellinen selvittäminen ei yleensä ole mahdollista, jos rakenteiden avaus ja tutkiminen rajoittuu vain yhden osapuolen hallinnassa olevaan osaan. Koska asuinrakennuksen huoneistojen hallinta on hallinnanjakosopimuksen mukaisesti jaettu huoneistoittain, lautakunnan on tullut määrätä velvoitteen kohdistamisesta huoneistokohtaisesti hallinnan mukaisesti.

Lautakunta on näin ollen voinut velvoittaa A:n huoneiston 1 osalta toimittamaan lautakunnalle selvityksen seikoista, joiden perusteella voidaan arvioida huoneiston 1 kellarikerroksen asuintilana käytettävän tilan viereisen varaston kattolaudassa havaitun kosteuden syy ja laajuus.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Valituslupahakemuksen osittainen hylkääminen

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n 1 momentin mukaan valituslupa on myönnettävä, jos:

1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;

2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai

3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Sen perusteella, mitä muutoksenhakija on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen muilta kuin kohdassa 1 tarkoitetulta osin korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole valitusluvan myöntämisen perustetta.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Taina Pyysaari, Jaakko Autio ja Robert Utter. Asian esittelijä Laura Leino.