KHO:2022:25

A oli hakenut ylioppilastutkinnon kokeisiin erityisjärjestelynä kahden tunnin lisäaikaa kokeen suorittamiseen sillä perusteella, että hän sairastaa tyypin 1 diabetesta ja hänen on koetilanteessa seurattava verensokeriarvojaan sekä tehtävä tarvittavat tasapainottavat toimenpiteet.

A:n hakemus ja sen tueksi esitetyt lääkärinlausunto ja koulun rehtorin lausunto eivät osoittaneet, että A tarvitsisi kaikissa ylioppilastutkinnon kokeissa merkittäviä taukoja sairautensa vaatimiin hoitotoimenpiteisiin. Ylioppilastutkintolautakunta oli voinut hylätä hänen hakemuksensa kahden tunnin lisäajasta kaikkiin ylioppilastutkinnon kokeisiin.

Asiassa oli kuitenkin esitetty sekä yleisesti että A:ta henkilökohtaisesti koskevia perusteita sen tueksi, että verensokerin seurannasta huolimatta hänellä saattoi koetilanteessa esiintyä sellaisia poikkeavia verensokeriarvoja, jotka aiheuttivat muun muassa väsymystä. Hoitotoimien jälkeen saattoi viedä aikaa ennen kuin kognitiivinen suoriutuminen palautui normaaliksi, mistä saattoi johtua tarve pitää merkittäviä taukoja. Vaikka A:n sairaus ei siten tavallisesti edellyttänyt lisäaikaa, se saattoi altistaa hänet tilanteeseen, jossa hän ei pysty suorittamaan koetta samalla tavoin kuin muut kokelaat. Tästä syystä ehdollisen lisäajan myöntäminen kokeisiin oli tarpeen ennakoimattomia tilanteita varten.

Laki ylioppilastutkinnosta 2 § ja 9 §

Ylioppilastutkintolautakunnan 11.12.2020 hyväksytyt ja 19.2.2021 julkaistut koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottamista ylioppilastutkinnossa koskevat määräykset

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 8.9.2021 nro H4293/2021

Asian aikaisempi käsittely

A on hakenut ylioppilastutkinnon kokeisiin erityisjärjestelynä kahden tunnin lisäaikaa kokeen suorittamiseen. Hän sairastaa tyypin 1 diabetesta ja hänen on koetilanteessa seurattava verensokeriaan ja tehtävä tarvittavat korjaustoimenpiteet.

Ylioppilastutkintolautakunta ei ole päätöksellään 21.6.2021 myöntänyt A:lle tämän hakemaa lisäaikaa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään A:n valituksesta kumonnut Ylioppilastutkintolautakunnan päätöksen ja palauttanut asian Ylioppilastutkintolautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on perusteluissaan, selostettuaan sovellettavat säännökset ja Ylioppilastutkintolautakunnan määräykset, lausunut asiassa saatuna selvityksenä ja johtopäätöksinään seuraavaa:

Valittaja on hakenut ylioppilastutkinnosta annetun lain 9 §:n 1 momentissa mainitun sairauden perusteella Ylioppilastutkintolautakunnalta erityisjärjestelynä lisäaikaa kaksi tuntia kaikkiin ylioppilastutkinnon kokeisiin.

Hallinto-oikeus toteaa, että Ylioppilastutkintolautakunnan 11.12.2020 hyväksyttyjen koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottamista ylioppilastutkinnossa koskevien määräysten mukaan kokelas voi saada erityisjärjestelynä lisäaikaa kokeen suorittamiseen. Lisäajan tarkoitus on turvata tarkoituksenmukainen vastausaika niille kokelaille, joille kokeen suorittaminen on hakemuksesta ilmenevän koesuoritusta heikentävän syyn takia merkittävästi tavanomaista hitaampaa tai jotka tarvitsevat merkittäviä taukoja kokeesta suoriutuakseen. Kokelaan tarvitsemat tauot voivat olla lepotaukoja tai lisäaikaa sairauden vaatimiin hoitotoimenpiteisiin kokeen aikana.

Lastentautien erikoislääkäri T:n lausunnon mukaan valittaja joutuu koetilanteessa mittaamaan verensokeria ja tarvittaessa annostelemaan insuliinia verensokereiden ja syömisen mukaan. Lausunnon mukaan tämä vaatii normaalia enemmän aikaa ja keskittymistä. Valittaja on hallinto-oikeudessa tuonut esiin, että diabeteksen hoitoon liittyvät toimenpiteet saattavat stressaavassa koetilanteessa viedä huomattavan paljon aikaa. Hän on myös korostanut sitä, ettei diabeteksen hoitotasapainolla sinänsä ole merkitystä asiassa, vaan verensokeritasot saattavat juuri ylioppilaskokeen kaltaisessa tilanteessa vaihdella ennakoimattomasti. Valittaja on lisäksi esittänyt, että jokaisen yksilön ykköstyypin diabetes on erilainen ja jokaisen ykköstyypin diabeetikon verensokerin reagointi eri tilanteissa ja erilaisiin tilanteisiin on täysin yksilöllinen.

Asiassa saadun selvityksen perusteella hallinto-oikeus katsoo selvitetyksi, että valittaja joutuu koetilanteessa tavanomaisestikin mittaamaan verensokeria ja että tilanteen luonteesta riippuen verensokeritasot saattavat vaihdella myös ennakoimattomasti. Valittajan voidaan siten katsoa osoittaneen tarvitsevansa sairautensa vuoksi merkittäviä taukoja kokeesta suoriutuakseen. Hänelle on näin ollen myönnettävä erityisjärjestelynä lisäaikaa kokeen suorittamiseen. Ehdollisen lisäajan myöntämistä ei voida pitää valittajan tapauksessa riittävänä erityisjärjestelynä. Näillä perusteilla valituksenalainen päätös on kumottava ja asia palautettava Ylioppilastutkintolautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Laki ylioppilastutkinnosta 2 § 1 momentti ja 9 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Maarit Lindroos, Sami Myöhänen ja Henna Rintala, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Ylioppilastutkintolautakunta on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden ratkaisu tarkoittaisi muutosta Ylioppilastutkintolautakunnan nykyiseen ratkaisukäytäntöön. Muutos merkitsisi käytännössä, että jokaiselle tyypin 1 diabeetikolle tulisi myöntää erityisjärjestelynä kahden tunnin lisäaika, vaikkei siihen olisi osoitettavissa sairaudesta ja muissa koetilanteissa ilmenneestä tarpeesta johtuvaa perustetta. Lisäaikapäätöksen on perustuttava hakemuksen sekä lääkärinlausunnon ja lukion lausunnon pohjalta tehtävään yksilölliseen kokonaisarvioon lisäajan tarpeesta. Kokelaiden yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että tilapäisiä ja ennakoimattomia tilanteita varten myönnetään ensisijaisesti ehdollista lisäaikaa eikä kahden tunnin lisäaikaa kaikkiin kokeisiin.

Ylioppilastutkintolautakunnan diabeteksen perusteella tekemissä erityisjärjestelypäätöksissä lisäaikaa on myönnetty, jos hakemuksesta ja lausunnosta ilmenee, että kokeen suorittaminen on merkittävästi tavanomaista hitaampaa tai kokelas tarvitsee merkittäviä taukoja kokeesta suoriutuakseen. Syynä voivat olla esimerkiksi diabeteksen hoitotasapainon ongelmat tai vastadiagnosoitu diabetes, jossa hoitotoimenpiteet vievät tavanomaista enemmän aikaa. Koska jokaisen yksilön tyypin 1 diabetes on erilainen ja jokaisen tyypin 1 diabeetikon verensokerin reagointi eri tilanteissa on yksilöllistä, on tärkeää, että kokelaan tilanne ja merkittävän lisäajan tarve ilmenevät lääkärin ja lukion lausunnoista.

Vaikka lukion koetilanteiden harjoittelu olisi sujunut ongelmitta, ylioppilaskokeen koetilanteessa ilmenevä stressi tai muu yllättävä tilanne voi edellyttää kokelaalta poikkeuksellisia hoitotoimenpiteitä. Yllättäviin ja ennakoimattomiin tilanteisiin ensisijainen ratkaisu on ehdollinen lisäaika tai äkillisessä tilanteessa rehtorin myöntämä lisäaika. Sairauskohtauksen sattuessa kokelas ilmoittaa asiasta valvojalle. Rehtori tai valvoja arvioi erityisjärjestelyn tarpeen koetilanteessa. Ehdollisen lisäajan käyttöönotto kokeessa perustuu käytännössä kokelaan omaan ilmoitukseen lisäajan tarpeellisuudesta.

Hallinto-oikeudelle lähetetyssä lausunnossa ja vastaselityksessä kokelas kuvaa diabeteksen vaikutusta ajankäyttöönsä ja erityistilanteen lisäämää hoitotoimenpiteiden määrää. Hakemuksen liitteenä olleesta erikoislääkärin lausunnosta ei käy ilmi, että esimerkiksi kokelaan verensokerin vaihtelut olisivat niin yleisiä, että hoitotoimenpiteisiin tarvittaisiin poikkeuksellisen paljon aikaa kaikissa kokeissa. Lukion lausunnon mukaan tilanteen vaatiessa kokelaalle on annettu lisäaikaa kokeeseen. Myöskään lukion lausunnosta ei ilmene, että kokelas olisi tarvinnut tai käyttänyt säännöllisesti lisäaikaa kokeissa. Kokelaan oma kuvaus tilanteestaan on diabeteksen yksilöllisen vaihtelun puitteissa mahdollinen, mutta esitetyt asiantuntijalausunnot eivät tue hakijan kuvausta. Vaikka hakijan kuvaus voikin yleensä täydentää lisäaikahakemusta, Ylioppilastutkintolautakunta perustaa arvionsa ensisijaisesti viranomaisvastuulla tehtyihin asiantuntijalausuntoihin.

A on antanut selityksen, jossa on vaadittu, ettei valituslupaa myönnetä tai valitus hylätään. Selityksessä on esitetty muun ohella seuraavaa:

Asiassa on kysymys yksittäistä oppilasta koskevasta yksilöllisestä erityisjärjestelystä eikä hallinto-oikeuden päätöksellä muutettaisi Ylioppilastutkintolautakunnan ratkaisukäytäntöä. On kyseenalalaista, että Ylioppilastutkintolautakunta tulkitsee A:n lääkärintodistusta ja pitkäaikaissairauden tilaa sekä sen vaikutuksia ylioppilaskokeesta suoriutumiseen ilman lääketieteellistä osaamista.

Diabeteksen omahoidon toteuttaminen ylioppilaskokeen aikana vaatii koesuorituksen keskeyttämistä sekä konkreettisia toimia. Stressi vaikuttaa A:n verensokereihin erittäin voimakkaasti, jolloin hän tarvitsee tavanomaista tarkempaa seurantaa. Verensokerien voimakkaat heittelyt ja hypo- tai hyperglykemiat vaikuttavat myös hänen kognitiiviseen suoriutumiseensa. Lisäaika mahdollistaisi A:lle sen, että hän pystyisi paremmin turvaamaan verensokeritason pysymisen toivottavalla tasolla ja näin voisi suoriutua ylioppilaskoetilanteessa tasa-arvoisesti verrattuna terveisiin kokelaisiin.

Ylioppilastutkintolautakunta on aiheettomasti viivyttänyt sekä hakemuksen käsittelyä että asian käsittelyä hallinto-oikeudessa. Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeistuksessa ei mainita lisäajan myöntöperusteena, että oppilas olisi lukio-opiskelussa tarvinnut säännöllisesti lisäaikaa. Ohjeissa tai määräyksissä ei myöskään yksilöidä, mitä hakemuksen, lääkärintodistuksen tai lukion rehtorin arvion tulee tuen tarpeesta sisältää. A:n lääkäri on todennut, että A tarvitsee normaalia enemmän aikaa ylioppilaskokeen suorittamiseen. Yksityiskohtaisten potilastietojen ilmoittaminen tällaisessa lupa-asiassa ei ole tarpeellista muun ohella yksilön oikeusturvan takia.

Ylioppilastutkintolautakunta on antanut lausuman. Erityisjärjestelypäätöstä varten Ylioppilastutkintolautakunta tarvitsee asiantuntijalausunnoilla vahvistetut tarpeelliset tiedot hakijan terveydentilasta ja riittävän näytön erityisjärjestelyjen tarpeellisuudesta. Halutessaan hakija voi täydentää hakemustaan tai tehdä uuden hakemuksen, mikäli hänellä on esittää jotain sellaista uutta tietoa, joka ei ilmene alkuperäisestä hakemuksesta. Kokelaalla on mahdollisuus hakea lisäaikaa myös ehdollisena, ja lautakunnalla on valmius käsitellä hakemus hyvin nopeasti. Lisäksi koepäivänä todetusta lisäajan tarpeesta voidaan tehdä päätös myös koepäivän aikana, vaikka kokelaalla ei olisi ehdollista päätöstä lisäajasta. Lukio ei ole ollut syksyn 2021 koepäivinä yhteydessä Ylioppilastutkintolautakuntaan tällaisen äkillisen lisäajan tarpeen johdosta.

A on antanut lausuman. Ylioppilastutkintolautakunnalla on käytettävissään kahden lääkärin asiantuntijalausunnot. Ylioppilastutkintolautakunnan HUS:in osastonylilääkäri Tiinamaija Tuomelta pyytämät asiantuntijalausunnot vahvistavat sen, mitä A on prosessin aikana selvittänyt pitkäaikaissairautensa vaikutuksesta ylioppilaskoetilanteessa. Ylioppilastutkintolautakunta ei kohtele tyypin 1 diabeetikkoja yhdenvertaisesti, koska Ylioppilastutkintolautakunta tekee erilaisia päätöksiä samansisältöisiin lääkärinlausuntoihin perustuen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Ylioppilastutkintolautakunnan valitus hyväksytään siltä osin kuin kysymys on kahden tunnin lisäajasta kaikkiin ylioppilaskokeisiin.

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian myös ehdollisen lisäajan myöntämistä koskevana kysymyksenä. Asia palautetaan Ylioppilastutkintolautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi ehdollisen lisäajan myöntämistä varten. Asia siis palautetaan uudelleen käsiteltäväksi eri perustein kuin hallinto-oikeus oli päättänyt. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta asian palauttamisesta ei siten muuteta.

Perustelut

1. Sovellettavat oikeusohjeet ja Ylioppilastutkintolautakunnan määräykset

Ylioppilastutkinnosta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta vastaa riippumattomana asiantuntijaelimenä Ylioppilastutkintolautakunta.

Lain 9 §:n 1 momentin mukaan kokelas, joka on sairauden, vamman, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden, vieraskielisyyden taikka muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi estynyt suorittamasta ylioppilastutkinnon kokeita samalla tavalla kuin muut kokelaat, voi suorittaa kokeen poikkeavasti. Saman pykälän 2 momentin mukaan Ylioppilastutkintolautakunta päättää 1 momentissa tarkoitettujen erityisjärjestelyiden käytöstä hakemuksesta. Äkillisessä ja ennakoimattomassa tilanteessa erityisjärjestelyiden käytöstä voi päättää myös rehtori. Pykälän 3 momentin mukaan Ylioppilastutkintolautakunta määrää tarkemmin erityisjärjestelyiden hakemisesta ja käyttämisestä.

Ylioppilastutkintolautakunnan 11.12.2020 hyväksyttyjen ja 19.2.2021 julkaistujen koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottamista ylioppilastutkinnossa koskevien määräysten yleisten periaatteiden mukaan laissa mainitut syyt eivät automaattisesti oikeuta erityisjärjestelyiden käyttöön, vaan edellytyksenä on, että syy estää kokelasta suorittamasta koetta samalla tavoin kuin muut kokelaat. Erityisjärjestelyiden tarkoituksena on luoda kokelaille kohtuulliset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kokeiden suorittamiseen. Erityisjärjestelyiden sisältö määräytyy tapauskohtaisesti syiden luonteen ja niiden aiheuttamien vaikeuksien asteen mukaisesti. Lukio-opinnoissa tai muissa opinnoissa havaittu tuen tarve ja toteutetut tukitoimet toimivat yhtenä perusteena erityisjärjestelyiden tarvetta arvioitaessa. Muitakin perusteita voidaan käyttää erityisjärjestelyiden myöntämiselle.

Lautakunnan määräysten koetilanteen erityisjärjestelyjä koskevan 4 kohdan mukaan kokelaalle voidaan erityisjärjestelyinä myöntää asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta kokelas voi yhdenvertaisesti muiden kanssa suorittaa ylioppilastutkinnon.

Lautakunnan määräysten lisäaikaa kokeen suorittamiseen koskevan 4.1 kohdan mukaan ylioppilastutkinnon kokeet laaditaan siten, että niiden suorittaminen annetussa ajassa on yleisesti ottaen mahdollista. Ylioppilastutkinnon kokeet ovat kypsyyskokeita, jotka edellyttävät kokelaalta myös kykyä hallita ajankäyttöään. Arvostelukriteereissä (lopulliset hyvän vastauksen piirteet) otetaan huomioon myös ajankäyttöön liittyviä näkökulmia yleisellä tasolla.

Kokelas voi saada erityisjärjestelynä lisäaikaa kokeen suorittamiseen. Lisäajan tarkoitus on turvata tarkoituksenmukainen vastausaika niille kokelaille, joille kokeen suorittaminen on hakemuksesta ilmenevän koesuoritusta heikentävän syyn takia merkittävästi tavanomaista hitaampaa tai jotka tarvitsevat merkittäviä taukoja kokeesta suoriutuakseen. Kokelaan tarvitsemat tauot voivat olla lepotaukoja tai lisäaikaa sairauden vaatimiin hoitotoimenpiteisiin kokeen aikana. Koesuoritusta heikentävän syyn ja lisäajan perusteluiden tulee käydä ilmi lautakunnalle toimitetusta erityisjärjestelyhakemuksesta.

Lisäaikaa voidaan myöntää kaksi tuntia. Tätä lyhyempien erimittaisten lisäaikojen myöntäminen vaikeuttaisi suhteettomasti kokeen valvontaa ja aiheuttaisi häiriötä koetilanteeseen. Tätä pidemmät lisäajat ovat lähtökohtaisesti kokelaan jaksamisen kannalta ongelmallisia, eivätkä ne ole kohtuullisia ja mahdollisia toteuttaa eri lukioissa. Myönnettävä lisäaika on aina samanpituinen, vaikka kokelaalla olisi useampi koesuoritusta heikentävä syy, jonka perusteella lisäaikaa voi hakea.

Lisäaika voidaan myöntää myös ehdollisena. Tällöin kokelaalla on yleensä jokin sairaus, joka ei tavallisesti edellytä lisäaikaa, mutta joka voi altistaa kokelaan sairauskohtaukselle. Rehtori tai valvoja arvioi erityisjärjestelyn tarpeen koetilanteessa. Tieto erityisjärjestelyn toteuttamisesta merkitään koepöytäkirjaan.

2. Asiassa saatu selvitys

A on 23.2.2021 hakenut Ylioppilastutkintolautakunnalta erityisjärjestelynä kahden tunnin lisäaikaa kokeen suorittamiseen sekä lupaa pitää sairastamansa diabeteksen takia koetilanteessa pöydällään insuliinia ja Freestyle Libre 2 -verensokerimittaria. Hakemuksen mukaan hänen tulee koetilanteessa seurata verensokeriaan jatkuvasti, ja hän tarvitsee tähän käyttämänsä mittarin. Seuranta tapahtuu niin, että lukulaite lukee tietoa käsivarresta olevasta lähettimestä (sensori, joka mittaa glukoositasoja). Hakemuksen mukaan liitteenä olevassa lääkärinlausunnossa on tarkempi selvitys koetilanteessa mahdollisesti diabeteksen takia tehtävistä toimenpiteistä.

Hakemuksen liitteenä olleen lastentautien erikoislääkärin T:n 19.2.2021 päivätyn lausunnon mukaan A sairastaa tyypin 1 diabetesta. Lausunnon mukaan hänen käytössään on verensokerin seuranta jatkuvalla kudossensoroinnilla, joka tarkistetaan lukulaitteella. Koetilanteessa A joutuu mittaamaan verensokeria ja tarvittaessa annostelemaan insuliinia verensokereiden ja syömisen mukaan. Tämä vaatii normaalia enemmän aikaa ja keskittymistä.

Hakemukseen on liitetty myös lukion rehtorin 23.2.2021 päivätty lausunto. Lausunnossa on todettu, ettei A:n oppituntien osalta sairaus aiheuta tarvetta erityisjärjestelyille, mutta koetilanteissa hän saa pitää pöydällään verensokerimittariaan ja insuliinia. Lausunnossa on lisäksi todettu, että verensokerin laskiessa hänelle on annettu lisäaikaa kokeeseen olotilan normalisoitumiseksi.

A itse on hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa tuonut esiin, että stressi vaikuttaa hänen verensokereihinsa erittäin voimakkaasti. Mikäli hän joutuu tekemään verensokeria korjaavia toimenpiteitä, ne vievät korjausvaikutuksineen aikaa yhdestä kahteen tuntia.

Muutoksenhakukirjelmän liitteenä korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitetun sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri Tiinamaija Tuomen lausunnon mukaan insuliininpuutosdiabetesta sairastavan kokelaan tarvitsemat hoitotoimenpiteet koepäivän aikana ovat hyvin yksilöllisiä. Kaikkien tulisi kuuden tunnin stressitilanteen aikana mitata verenglukoosi kahden tunnin välein ja ottaa ateriainsuliinia vähintään kerran. Verenglukoositaso voi yksilöllisesti jännityksen ja stressin yhteydessä nousta hyvinkin merkittävästi, mikä väsyttää ja heikentää keskittymiskykyä, jolloin pitää ottaa ylimääräisiä insuliiniannoksia glukoositason korjaamiseksi. Tämän jälkeen verenglukoosia tarkistetaan puolen tunnin välein, ja aikaa kuluu myös sen miettimiseen, minkälaisia annoksia uskaltaa ottaa. Jos kokeen aikana kehittyy hypoglykemia, sen korjaaminen kestää yleensä vähintään 15 minuuttia. Hypoglykemian aiheuttama kognitiivinen häiriö kestää kuitenkin merkittävästi pidempään, jopa tunteja. Jos oppilaalla on yleensä suhteellisen tasainen verenglukoositaso ilman merkittäviä heilahteluja stressin tai syömisen yhteydessä, hän todennäköisesti ei tarvitse lisäaikaa. Toisaalta tällöinkin tarvitaan mahdollisuus ehdolliseen lisäaikaan, sillä ylioppilaskirjoitukset muodostavat monelle tavanomaista suuremman stressin. Oppilas, joka ei ole tottunut korjaamaan korkeita glukoositasoja, saattaa virhearvioinnin vuoksi ottaa liikaa insuliinia ja ajautua hypoglykemiaan.

3. Oikeudellinen arvio ja johtopäätös

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ratkaistavana ensinnä, onko A sairautensa vuoksi estynyt suorittamasta ylioppilastutkinnon kokeita samalla tavalla kuin muut kokelaat. Mikäli näin on, on vielä arvioitava hänen erityisjärjestelynä hakemansa lisäajan tarpeellisuutta kaikissa koetilanteissa.

Asiassa saadun selvityksen perusteella tyypin 1 diabetesta sairastava A seuraa säännöllisesti verensokeriarvojaan ylioppilastutkinnon kokeiden aikana. Hänellä on käytössään jatkuva glukoosisensorointi eli hän voi koetilanteessa lukea verensokeriarvonsa muutamassa sekunnissa lukulaitteen avulla. Hänen käytössään olevan lukulaitteen valmistajan internetsivuilta ilmenee, että laite näyttää ajankohtaisen arvon lisäksi suuntanuolen glukoosin muutossuunnasta (trendinuoli).

A on esittänyt lisäaikaa koskevan vaatimuksensa tueksi, että Ylioppilastutkintolautakunta tekee erilaisia päätöksiä samansisältöisiin lääkärinlausuntoihin perustuen. Korkein hallinto-oikeus viittaa tältä osin asiantuntijalääkärin Ylioppilastutkintolautakunnalle antamaan lausuntoon, jonka mukaan insuliininpuutosdiabetesta sairastavan kokelaan tarvitsemat hoitotoimenpiteet koepäivän aikana ovat hyvin yksilöllisiä. Myös Ylioppilastutkintolautakunta on ilmoittanut omasta ratkaisukäytännöstään, että lisäaikaa on voitu myöntää diabeteksen hoitotasapainon ongelmien vuoksi tai jos diabetes on vasta diagnosoitu, jolloin hoitotoimenpiteet vievät tavanomaista enemmän aikaa. Asiassa ei sitä vastoin ole tullut ilmi, että tyypin 1 diabeteksen diagnoosi ja siihen liittyvä omaseuranta sellaisenaan johtaisivat säännönmukaisesti lisäajan myöntämiseen.

Diabeteksen omaseurantaan kuuluu verensokerin seuranta. Korkein hallinto-oikeus arvioi, että diabetesta sairastavan tavanomaiseen omaseurantaan kuuluva verensokeriarvojen seuraaminen ei edellytä sellaisia merkittäviä taukoja koetilanteessa, joita ylioppilastutkinnosta annetun lain 9 §:n 3 momentin nojalla annettujen Ylioppilastutkintolautakunnan määräysten kohdassa 4.1. lisäajan myöntämiseksi tarkoitetaan.

Koetilanne kestää kuusi tuntia, joka tarkoittaa sitä, että perussairauksista riippumatta kokelaiden on yleisesti huolehdittava vireystilastaan ja sopivasta ruokailusta. Tähän nähden se, että diabetesta sairastavan on sovitettava ruokailuaan mittaustulosten perusteella ja mahdollisesti nautittava välipalaa useammin kuin kokelaiden keskimäärin, ei vielä edellytä merkittävää lisäystä ajankäyttöön. Myöskään tarvittavan ateriainsuliinin määrän arviointia ja sen ottamista omalla paikalla istuen ei voida pitää ajankäytöllisesti merkittävänä.

A:n toimittamista asiantuntijalausunnoista ei käy ilmi, että hänellä olisi säännöllisesti koetilanteissa ollut verensokeriarvojen heilahteluja, joskin hänellä on saattanut esiintyä yksittäisiä matalia verensokeriarvoja (hypoglykemia). Hän ei ole toimittanut myöskään muuta selvitystä, josta kävisi ilmi, että hänen verensokeriarvojensa voimakkaat vaihtelut olisivat stressitilanteissa yleisiä tai että hänen olisi todennäköisesti kaikissa ylioppilastutkinnon kokeissa tehtävä verensokerin tasapainottamiseksi merkittävästi aikaa vieviä toimenpiteitä. Näin ollen Ylioppilastutkintolautakunta on voinut arvioida, ettei asiassa ole esitetty perusteita, joiden nojalla A:lle olisi erityisjärjestelynä myönnettävä kahden tunnin lisäaika kaikkiin ylioppilastutkinnon kokeisiin.

Verensokerin vaihteluun vaikuttavat useat tekijät, ja saadun selvityksen perusteella koetilanteen aiheuttama stressi voi osaltaan vaikuttaa verensokeria nostavasti (hyperglykemia). Ennakoimattomia tilanteita tosin vähentää se jo edellä todettu seikka, että lukulaite osoittaa myös verensokerin muutossuuntaa. Ei silti ole poissuljettua, että A:n täytyy koesuorituksen aikana verensokerin tasapainottamisen (insuliini tai ruokailu) lisäksi jäädä odottamaan verensokerin tasaantumista. Yleisesti saatavilla olevan tiedon mukaan liian korkea verensokeri voi aiheuttaa väsymystä ja liian matala verensokeri myös väsymystä ja keskittymiskyvyttömyyttä. Hoitotoimenpiteiden toteuttaminen ja erityisesti niiden vaikutuksen odottaminen kognitiivisen suoriutumisen normalisoitumiseksi voivat edellyttää A:lta merkittäviä taukoja. Vaikka A:n sairaus ei tavallisesti edellytä lisäaikaa, asiassa saadun selvityksen mukaan se voi altistaa hänet tilanteeseen, jossa hän ei pysty suorittamaan koetta samalla tavoin kuin muut kokelaat. Tästä syystä ehdollisen lisäajan myöntäminen kokeisiin on tarpeen, jotta A voi ennakoimattomassa tilanteessa saada käyttöönsä lisäajan kokeeseen.

Näillä perusteilla Ylioppilastutkintolautakunnan päätös on kumottava ja asia on palautettava Ylioppilastutkintolautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi, jotta A:n hakema lisäaika voidaan myöntää hänelle ehdollisena.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Janne Aer, Monica Gullans ja Ari Wirén. Asian esittelijä Helmi Lajunen.