KHO:2022:60

Yhtiö oli järjestänyt niin sanottuja fantasiaurheilupelejä (Fantasy Sports), joihin osallistuttiin vastiketta vastaan ja joista saattoi voittaa rahaa. Peleissä pelaajat kokosivat oman joukkueensa SM-liigan tai NHL-liigan todellisista jääkiekkoilijoista ja kilpailivat toisiaan vastaan pyrkien keräämään joukkueelleen mahdollisimman paljon pisteitä. Pisteiden saaminen perustui joukkueessa olevien jääkiekkoilijoiden suorituksiin reaalimaailman peleissä.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana, olivatko yhtiön pelit sellaisia arpajaislaissa tarkoitettuja rahapelejä, joiden toimeenpanemisen Poliisihallitus oli voinut kieltää. Erityisesti kysymys oli siitä, oliko peleissä kysymys arpajaislain 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla toiminnasta, jossa osallistuja oli voinut saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan voiton.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että pelaajien tiedot muun ohella reaalimaailman jääkiekkoilijoiden aiemmista pelisuorituksista ja pelattavista otteluista vaikuttivat peleissä menestymiseen. Mahdollisuus menestyä peleissä yksinomaan arvaamalla oli pieni. Yksin tämä seikka ei kuitenkaan merkinnyt, että voiton saaminen peleissä ei voisi perustua ainakin osittain sattumaan.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että parhaiten menestyneiden pelaajien voiton mahdollisuuteen saattoivat lopulta vaikuttaa ratkaisevasti piste-erot, jotka johtuivat esimerkiksi pelaajan joukkueessa olevan reaalimaailman jääkiekkoilijan tilastollista tasoa paremmasta tai heikommasta suoriutumisesta yksittäisessä ottelussa, loukkaantumisesta tai muista vastaavista ennalta arvaamattomista seikoista. Vaikka pelaajien tiedoilla ja tietojen hyödyntämistä koskevilla taidoilla oli peleissä menestymisen kannalta merkitystä, tiedollisesti ja taidollisesti samantasoisten pelaajien keskinäiseen paremmuuteen ja harvojen voittajien valikoitumiseen vaikuttivat siten merkittävässä määrin sattumanvaraiset ja pelaajien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevat seikat. Voiton mahdollisuuden katsottiin perustuvan arpajaislain 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ainakin osittain sattumaan.

Kun myös muut arpajaislaissa tarkoitettujen arpajaisten tunnusmerkit täyttyivät ja kun pelejä oli pidettävä laissa tarkoitettuina rahapeleinä, Poliisihallitus oli voinut kieltää pelien toimeenpanon päätöksestään ilmenevällä tavalla. Yhtiön valitus hylättiin.

Arpajaislaki 2 § 1 mom, 3 § 1 ja 2 mom (osin 1286/2016), 11 §, 62 a § (1286/2016) ja 62 c § (661/2010)

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 24.9.2021 nro 21/0121/1

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Sanoma Media Finland Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Asian tausta

(1) Poliisihallitus on päätöksellään 21.11.2019 kieltänyt Sanoma Media Finland Oy:tä (jäljempänä myös Sanoma) toimeenpanemasta IS Liigapörssi ja Hockey GM -pelejä siten, että peleihin osallistutaan vastiketta vastaan ja pelaaja voi voittaa peleistä rahaa. Kieltojen tehosteeksi on molempien pelien osalta asetettu 300 000 euron uhkasakko. Kiellot ovat olleet voimassa kolmen kuukauden ajan 1.1.2020 ja 1.2.2020 alkaen.

(2) Hallinto-oikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään muun ohella hylännyt Sanoma Media Finland Oy:n valituksen ja vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

(3) Hallinto-oikeus on katsonut, että IS Liigapörssi ja Hockey GM -pelit täyttävät arpajaislain 2 §:ssä säädetyt arpajaisten tunnusmerkit osallistumisen vastikkeellisuudesta, rahanarvoisesta voitosta ja siitä, että voitto perustuu kokonaan tai osittain sattumaan. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kysymys on saman lain 3 §:ssä tarkoitetuista rahapeleistä, joiden toimeenpanemiseen Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus. Poliisihallitus on siten voinut kieltää Sanoma Media Finland Oy:tä toimeenpanemasta pelejä päätöksestään ilmenevällä tavalla ja asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakon.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaana Moilanen, Petteri Leppikorpi ja Liisa Selvenius-Hurme. Esittelijä Patrik Stenbäck (eri mieltä).

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(4) Sanoma Media Finland Oy on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että Poliisihallituksen ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan ja Poliisihallitus velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

(5) Poliisihallitus on vaatinut, että valitus hylätään. Poliisihallitus on myös vastustanut yhtiön vaatimusta oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(6) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ratkaistavana, ovatko Sanoman tarjoamat IS Liigapörssi ja Hockey GM -pelit sellaisia arpajaislaissa tarkoitettuja rahapelejä, joiden toimeenpanemisen Poliisihallitus on voinut päätöksestään ilmenevällä tavalla kieltää.

(7) Asiassa tulee erityisesti arvioitavaksi, onko Sanoman peleissä kysymys arpajaislain 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla toiminnasta, jossa osallistuja on voinut saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan voiton (niin sanottu sattumakriteeri). Sanoman pelejä arvioidaan sellaisina kuin niitä on Poliisihallituksen päätöstä tehtäessä toimeenpantu.

(8) Sanoman mukaan sattumakriteeri ei täyty eikä kysymys ole arpajaislain soveltamisalaan kuuluvista peleistä. Arpajaislain soveltuminen edellyttää, että sattumalla on riittävän suuri merkitys. Taitopelit on nimenomaisesti tarkoitettu jättää lain soveltamisalan ulkopuolelle, vaikka niissäkään sattuman täydellinen poissulkeminen ei ole mahdollista.

(9) Sanoman mukaan sen peleissä on kysymys taitopeleistä, joissa voitto määräytyy tuhansien osanottajien tietoon ja taitoon perustuvan paremmuuden perusteella. Kilpailua käydään taitopelien määritelmän mukaisesti kanssapelaajien pelisuorituksia vastaan eikä pelin toimeenpanijaa tai tämän asettamia kertoimia vastaan. Useita viikkoja ja satoja otteluita käsittävän pelijakson ja -kauden aikana taitavan osallistujan menestys kumuloituu, ja sattuman merkitys jää vähäisemmäksi kuin monissa muissa taitopeleissä. Pelejä ei voida voittaa arvaamalla tai sattumalta, eivätkä ne ole rinnastettavissa veikkaus- tai vedonlyöntipeleihin. Hallinto-oikeus on arvioinut asiaa virheellisesti, ja sen päätös on perusoikeuksien sekä luottamuksensuojan periaatteen ja muiden hallinnon yleisten periaatteiden vastainen.

(10) Poliisihallituksen mukaan sattumakriteeri täyttyy. Sanoman pelit ovat arpajaislain soveltamisalaan kuuluvia rahapelejä. Sanoman pelit eroavat tietoon ja taitoon perustuvista peleistä tai urheilukilpailuista erityisesti siten, että pelaaja arvioi ja arvaa kolmannen tahon suoriutumista tulevaisuudessa. Kolmannen tahon suoriutuminen on lähtökohtaisesti pelaajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, kun taas tietoon ja taitoon perustuvissa peleissä sekä urheilukilpailuissa keskeistä on omien taitojen ja suoriutumiskyvyn kehittäminen. Sanoman pelien pelaaja ei voi tiedoillaan varmistua tulevaisuuden tapahtumien toteutumisesta. Pelin lopputulos on aina osittain sattumasta riippuvainen.

Sovellettavat oikeusohjeet

(11) Arpajaislain 1 §:n 2 momentin mukaan lain tarkoituksena on taata yleishyödyllisiin arpajaisiin osallistuvien oikeusturva, estää arpajaisiin liittyvät väärinkäytökset ja rikokset sekä ehkäistä ja vähentää arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

(12) Arpajaislain 2 §:n 1 momentin mukaan kyseisessä laissa arpajaisilla tarkoitetaan toimintaa, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton.

(13) Arpajaislain 3 §:ssä säädetään rahapelien ja niiden toimeenpanomuotojen määritelmistä. Pykälän 1 momentin mukaan rahapeleillä tarkoitetaan kyseisessä laissa sellaisia arpajaisia, joista pelaaja voi voittaa rahaa. Pykälän 2 momentin 2 kohta (1286/2016) sisältää vedonlyöntipelien määritelmän, 3 kohta veikkauspelien määritelmän ja 8 kohta yhdistelmäpelien määritelmän.

(14) Arpajaislain 11 §:n mukaan Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus rahapelien toimeenpanemiseen.

(15) Arpajaislain 62 a §:n (1286/2016) 1 momentin 1 kohdan mukaan Poliisihallitus voi kieltää rahapelin toimeenpanon, jos rahapelin toimeenpanee muu kuin Veikkaus Oy. Lain 62 c §:n (661/2010) 1 momentin mukaan Poliisihallitus voi asettaa muun ohella 62 a §:ssä tarkoitetun kiellon tehosteeksi uhkasakon.

(16) Arpajaislain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 197/1999 vp, 2 §:n yksityiskohtaiset perustelut) on todettu muun ohella, että arpajaisissa voiton saaminen perustuu aina sattumaan. Sattuma on sellainen voiton määräytymisen peruste, johon ei voida vaikuttaa ennakolta. Voiton saaminen perustuu sattumaan silloin, kun sen vaikutusta voiton määräytymiseen ei tietävin tai taitavinkaan pelaaja voi poissulkea.

(17) Hallituksen esityksen mukaan veikkaus- ja vedonlyöntipelit ovat asiantuntijapelejä. Niihin osallistutaan ennen pelikohteena olevan urheilu- tai muun kilpailun alkua. Näin ollen arpajaisiin osallistuessaan pelaaja esittää arvauksen pelin lopputuloksesta. Pelaajan tiedot pelikohteena olevaan tapahtumaan vaikuttavista seikoista ovat kuitenkin merkityksellisiä. Paremmat tiedot omaava pelaaja menestyy arvauksessaan todennäköisesti paremmin kuin vähemmän tietävä pelaaja, mutta ei välttämättä, koska kilpailutoimintaan liittyy aina ennalta arvaamattomia seikkoja. Veikkaus- ja vedonlyöntipelien osalta voidaan siten todeta, että voitto määräytyy aina osittain sattuman perusteella.

(18) Hallituksen esityksessä on toisaalta todettu, että lain soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät erilaiset urheilu-, kulttuuri- ja muutkin kilpailut, joissa voittaja määräytyy osanottajien tietoon tai taitoon perustuvan paremmuuden perusteella. Näin ollen erilaiset taitolajit, kuten esimerkiksi shakki ja tikanheitto, jäisivät ehdotetun lain soveltamisalan ulkopuolelle. Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät myös taiteen alaan kuuluvat kilpailut. Lakia ei sovellettaisi myöskään esimerkiksi kauneuskilpailuihin tai muihin sen kaltaisiin arvostuslajeihin.

(19) Perustuslakivaliokunta on arpajaislain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen johdosta antamassaan lausunnossa (PeVL 23/2000 vp) todennut muun ohella, että arpajaisten toimeenpanoa koskevia rajoituksia tulee arvioida perustuslaissa turvatun elinkeinovapauden kannalta. Lausunnon mukaan arpajaisten määritelmä saattaa käytännön tilanteissa osoittautua tulkinnanvaraiseksi erityisesti, kun on arvioitava, perustuuko osallistujan mahdollinen voitto sattumaan. Valiokunta on tähdentänyt, että perustuslain kannalta tällaista määritelmäsäännöstä on tulkinnanvaraisissa tapauksissa sovellettava supistavasti.

(20) Arpajaislain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 132/2016 vp, 3 §:n yksityiskohtaiset perustelut) on todettu muun ohella, että vedonlyöntipelien kohteena voisivat olla myös niin sanotut Fantasy Sports -pelit. Fantasy Sports -peleillä on erilaisia toteutusmuotoja, mutta yleisesti niillä tarkoitetaan pelejä, joissa pelaaja luo reaalimaailman joukkuepelaajista oman kuvitteellisen joukkueensa. Pelin kohteena voivat olla esimerkiksi voitot tai pelin jokin tapahtuma. Reaalimaailman tapahtumat määrittävät kuvitteellisen joukkueen menestyksen pelin säännöissä tarkemmin määritellyllä tavalla. Peli voi kestää esimerkiksi kokonaisen reaalimaailman pelikauden, yhden kierroksen tai lyhyemmän ajanjakson. Näiden päättyessä joukkueet sijoitetaan pistejärjestykseen. Fantasy Sports -pelit ovat asiantuntijapelejä, sillä paremmat tiedot omaava pelaaja todennäköisesti menestyy arvauksessaan paremmin kuin vähemmän tietävä pelaaja. Reaalimaailman tapahtumiin liittyy kuitenkin aina ennalta arvaamattomia seikkoja siten, että voitto määräytyy aina osittain sattuman perusteella.

Keskeiset tosiseikat

(21) Saadun selvityksen perusteella IS Liigapörssi ja Hockey GM -pelit ovat niin sanottuja fantasiaurheilupelejä (Fantasy Sports) taikka valmentaja- tai managerointipelejä. Peleissä pelaaja kokoaa oman joukkueensa SM-liigan (IS Liigapörssi) tai NHL-liigan (Hockey GM) todellisista jääkiekkoilijoista. Pelaajat kilpailevat toisiaan vastaan pyrkien keräämään joukkueelleen mahdollisimman paljon pisteitä. Pisteiden saaminen perustuu pelaajan joukkueessa olevien jääkiekkoilijoiden suorituksiin reaalimaailman peleissä.

(22) Joukkueen kokoamiseksi pelaajan käytettävissä on tietty määrä virtuaalirahaa. Joukkueeseen ostettavien jääkiekkoilijoiden hinnat vaihtelevat heidän paremmuutensa mukaan. Pelin aikana joukkuetta voi muuttaa tekemällä pelaajavaihtoja, joiden lukumäärä on rajoitettu. Pelaajavaihtoihin vaikuttaa myös se, että reaalimaailmassa hyvin menestyvien jääkiekkoilijoiden hinta nousee heidän menestymisensä perusteella ja huonosti menestyvien jääkiekkoilijoiden hinta laskee. Vastaavasti pelaajan oman pelisuorituksen myötä hänen joukkueensa arvo ja siten myös budjetti pelaajavaihdoille voivat nousta tai laskea. Pelikausi kattaa koko SM-liiga- tai NHL-kauden. Pelikausi on jaettu kuuteen jaksoon, jotka kattavat 16–39 pelipäivää. Kunakin pelipäivänä voi olla useita otteluita.

(23) Sanoman peleissä on ollut yhteensä kymmeniä tuhansia pelaajia. Viisi parasta pelaajaa on saanut molemmissa peleissä pelikauden ja kunkin jakson päättyessä rahapalkinnon (100–1 500 euroa). Pelimaksu yhdeltä joukkueelta jaksoa kohden on ollut 3 euroa tai 9 euroa, joka on sisältänyt enemmän pelaajavaihtoja. Pelimaksun on voinut maksaa myös kerralla koko kaudesta, jolloin maksu on ollut 15 euroa tai 45 euroa joukkueelta.

Oikeudellinen arviointi

(24) Arpajaisten määritelmää koskevan arpajaislain 2 §:n perusteella arpajaisina pidettävän toiminnan keskeiset tunnusmerkit ovat osallistumisen vastikkeellisuus, rahanarvoinen voitto sekä kokonaan tai osittain sattumaan perustuva voitonmahdollisuus. Esillä olevassa asiassa arvioitavana on erityisesti viimeksi mainitun tunnusmerkin täyttyminen.

(25) Arpajaislain esitöiden perusteella voiton saaminen perustuisi sattumaan silloin, kun sen vaikutusta voiton määräytymiseen ei tietävin tai taitavinkaan pelaaja voi poissulkea. Toisaalta esimerkiksi urheilukilpailut ja taitolajit on tarkoitettu jättää arpajaisten määritelmän ulkopuolelle, vaikka on ilmeistä, että sattuman vaikutusta ei niissäkään voida käytännössä poissulkea.

(26) Arpajaislain esitöissä mainitut esimerkit lain soveltamisalaan kuuluvasta ja sen ulkopuolelle jäävästä toiminnasta viittaavat siihen, että sattuman arvioinnissa merkitystä on myös toiminnan luonteella. Vaikka esimerkiksi urheilukilpailut ja taitolajit jäävät niihin liittyvästä sattuman mahdollisuudesta lain soveltamisalan ulkopuolelle, saman kilpailun tai lajin tulosten arvaaminen voi silti kuulua arpajaisten määritelmään.

(27) Arpajaislain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on nimenomaisesti käsitelty sattuman merkitystä niin sanotuissa asiantuntijapeleissä. Asiantuntijapeleillä tarkoitetaan muun ohella veikkaus- ja vedonlyöntipelejä, joissa pelaajan tiedoilla pelikohteesta on merkitystä pelissä menestymisen kannalta. Pelaaja, jolla on paremmat tiedot, menestyy arvauksessaan todennäköisesti paremmin kuin vähemmän tietävä pelaaja, mutta ei välttämättä, koska kilpailutoimintaan liittyy aina ennalta arvaamattomia seikkoja. Veikkaus- ja vedonlyöntipeleissä voiton on katsottu määräytyvän aina osittain sattuman perusteella. Arpajaislain myöhempää muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 132/2016 vp) Fantasy Sports -pelit on nimenomaisesti mainittu yhtenä esimerkkinä asiantuntijapeleistä.

(28) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että Sanoman peleissä pelaajat yrittävät tietojensa perusteella arvata mahdollisimman hyvin reaalimaailman jääkiekkoilijoiden suorituksia ja pelien tapahtumia. Pelit eivät ole luonteensa puolesta rinnastettavissa hallituksen esityksessä viitattuihin urheilu-, kulttuuri- tai kauneuskilpailuihin taikka muihin esimerkkeihin toiminnasta, jonka on tarkoitettu jäävän arpajaislain soveltamisalan ulkopuolelle. Sen sijaan pelit muistuttavat luonteeltaan edellä viitattuja asiantuntijapelejä.

(29) Sanoman peleissä menestymiseen vaikuttavat pelaajien tiedot muun ohella reaalimaailman jääkiekkoilijoiden aiemmista pelisuorituksista ja pelattavista otteluista. Pelaaja, jolla on tällaista tietoa, kykenee todennäköisesti valitsemaan joukkueensa ja toteuttamaan pelaajavaihtonsa selvästi muita paremmin. Tiedon merkitystä peleissä menestymisen kannalta on omiaan korostamaan myös se, että kysymys ei ole yksinomaan reaalimaailman jääkiekkoilijan suorituksen ennakoimisesta yksittäisessä ottelussa, vaan pelikauteen ja -jaksoon sisältyy useita otteluita. Tällöin jääkiekkoilijan tuottamien pisteiden määrä voi olla jossain määrin luotettavammin arvioitavissa esimerkiksi tilastotietojen perusteella. Peleissä menestymiseen vaikuttaa myös pelaajan taito analysoida käytettävissä olevia tietoja ja tehdä niiden pohjalta muun ohella oikea-aikaisia pelaajavaihtoja.

(30) Mahdollisuus menestyä Sanoman peleissä yksinomaan arvaamalla voidaan sinänsä arvioida pieneksi. Tämä on kuitenkin asiantuntijapelin kaltaiselle pelille ominainen seikka eikä sellaisenaan merkitse, että voiton saaminen peleissä ei voisi perustua vähintään osittain sattumaan.

(31) Sanoman peleissä voiton saamisen mahdollisuus on kilpailijamäärään nähden pieni. Vaikka pelaajien tiedoilla ja tietojen hyödyntämistä koskevilla taidoilla on peleissä menestymisen kannalta merkitystä, tiedollisesti ja taidollisesti samantasoisten pelaajien keskinäiseen paremmuuteen ja harvojen voittajien valikoitumiseen on kuitenkin katsottava vaikuttavan merkittävässä määrin sattumanvaraiset ja pelaajien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevat seikat. Parhaiten menestyneiden pelaajien voiton mahdollisuuteen voivat lopulta vaikuttaa ratkaisevasti piste-erot, jotka johtuvat esimerkiksi pelaajan joukkueessa olevan reaalimaailman jääkiekkoilijan tilastollista tasoa paremmasta tai heikommasta suoriutumisesta yksittäisessä ottelussa, loukkaantumisesta tai muista vastaavista ennalta arvaamattomista seikoista.

(32) Edellä olevan perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, että Sanoman peleissä voiton mahdollisuus perustuu arpajaislain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ainakin osittain sattumaan. Kun saadun selvityksen perusteella myös muut arpajaisten tunnusmerkit täyttyvät, pelejä on pidettävä arpajaislain soveltamisalaan kuuluvina arpajaisina.

(33) Sanoman peleistä on voinut voittaa rahaa. Kysymys on siten arpajaislain 3 §:n 1 momentti huomioon ottaen rahapeleistä, joiden toimeenpanemiseen Veikkaus Oy:llä on saman lain 11 §:n mukaan yksinoikeus. Poliisihallitus on näin ollen voinut arpajaislain 62 a §:n (1286/2016) nojalla kieltää Sanoman pelien toimeenpanon päätöksestään ilmenevällä tavalla ja saman lain 62 c §:n (661/2010) nojalla asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakon.

(34) Arpajaislain vastaisesti toimeenpantujen rahapelien kieltämisen ei voida katsoa loukanneen Sanoman perustuslaissa turvattuja oikeuksia. Yhtiö ei ole voinut oikeutetusti odottaa, että tällaisten pelien toimeenpanemiseen ei tulla puuttumaan, eikä asiassa ole muutoinkaan todettavissa, että Poliisihallituksen päätös olisi yhtiön esittämällä tavalla hallinnon oikeusperiaatteiden tai lain vastainen.

(35) Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole pääasian osalta perusteita.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

(36) Kun otetaan huomioon asian laatu, asiassa saatu selvitys sekä erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos sekä hallinto-oikeudessa sovellettavaksi tullut hallintolainkäyttölain 74 §, ei ole kohtuutonta, että Sanoma on joutunut itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeuden päätöksen, jolla yhtiön vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on hylätty, muuttamiseen ei ole perusteita.

(37) Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, Sanomalle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Anne Nenonen, Joni Heliskoski, Tero Leskinen ja Toni Kaarresalo. Asian esittelijä Pekka Savola.