KHO:2022:98

Poliisilaitos oli peruuttanut C:n ampuma-aseiden hallussapitoluvat. C oli tuomittu velallisen epärehellisyydestä ja törkeästä kirjanpitorikoksesta kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Hallinto-oikeus oli C:n valituksesta kumonnut poliisilaitoksen päätöksen. Poliisihallitus valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Poliisihallituksen valitusoikeus

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että Poliisihallituksella oli ampuma-aseiden hallussapitoa koskeviin asioihin liittyvä erityinen valvontatehtävä. Poliisihallitus voi valitusoikeudellaan varmistaa, että ampuma-aseiden hallussapitoa koskeva päätös on yleinen järjestys ja turvallisuus huomioon ottaen ampuma-aselain säännösten mukainen. Poliisihallituksen valitusoikeus ampuma-aseiden hallussapitoa koskevassa asiassa oli siten tarpeen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 109 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla Poliisihallituksen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Ampuma-aseiden hallussapitolupien peruuttamisen arviointi

Kun otettiin huomioon C:n rikollisten tekojen moitittavuus, jota velallisen epärehellisyyttä koskevan teon kesto, kirjanpitorikoksen törkeä tekomuoto ja rikoksista tuomitun ehdollisen vankeusrangaistuksen pituus ilmensivät, korkein hallinto-oikeus katsoi, että teot osoittivat C:ssä sellaista yleistä piittaamattomuutta lain säännösten noudattamisessa, että häntä oli pidettävä ampuma-aselain 67 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla sopimattomana ampuma-aseiden hallussapitoon. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja saattoi poliisilaitoksen päätöksen voimaan.

Ampuma-aselaki 67 § 1 momentti 4 kohta, 115 § 1 momentti ja 118 § 3 momentti

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 109 § 3 momentti

Ks. ja vrt. KHO 2021:116 ja ks. KHO 2022:24

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Turun hallinto-oikeus 29.10.2021 nro 21/0151/1

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää Poliisihallitukselle valitusluvan ja tutkii asian.

Poliisihallituksen valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Lounais-Suomen poliisilaitoksen päätös 15.1.2020 saatetaan voimaan.

C:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Asian tausta

(1) Lounais-Suomen poliisilaitos on 15.1.2020 tekemällään päätöksellä (nro 2019/84663) ampuma-aselain 67 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla peruuttanut C:n ampuma-aseiden hallussapitoluvat.

(2) Päätöksessä on todettu, että C on tuomittu 1.1.2013–21.9.2016 tehdystä velallisen epärehellisyydestä ja 1.1.2015–21.9.2016 tehdystä törkeästä kirjanpitorikoksesta kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Päätöksen mukaan teot osoittavat tekijässään sellaista välinpitämättömyyttä lain sääntöjä ja kieltoja kohtaan, ettei C:tä enää voida pitää sopivana pitämään hallussaan ampuma-aseita.

(3) Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään C:n valituksen johdosta kumonnut poliisilaitoksen päätöksen ja velvoittanut poliisilaitoksen korvaamaan C:n oikeudenkäyntikuluina 1 488 euroa korkoineen.

(4) Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluina lausunut muun ohella, että kun otetaan huomioon C:n tekemien rikosten olosuhteet, tässä tapauksessa tekojen ei kuitenkaan ole, vaikka teoista on tuomittu vankeusrangaistus, kokonaisuutena arvioiden katsottava osoittavan C:ssä sellaista piittaamattomuutta muiden turvallisuutta tai yleistä järjestystä kohtaan, että hänen ampuma-aseiden hallussapitoluvat olisi tullut peruuttaa. Ampuma-aselain 67 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetyt edellytykset lupien peruuttamiselle eivät siten täyty.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kristian Hellman, Sami Kouki ja Hanna Harjuntausta. Esittelijä Tuomas Paulin.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(5) Poliisihallitus on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja poliisilaitoksen päätös saatetaan voimaan.

(6) C on antamassaan selityksessä vaatinut, että Poliisihallituksen valitus hylätään ja Poliisihallitus velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkoineen.

(7) Lounais-Suomen poliisilaitos on antamassaan lausunnossa yhtynyt Poliisihallituksen valituslupahakemuksessa ja valituksessa esitettyyn.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Poliisihallituksen valitusoikeus

Kysymyksenasettelu

(8) Asiassa on ensin ratkaistava, onko Poliisihallituksella oikeus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla poliisilaitoksen päätös ampuma-aseiden hallussapitolupien peruuttamisesta on kumottu.

Sovellettavat oikeusohjeet ja huomioon otettavat esityöt

(9) Ampuma-aselain 118 §:n 1 momentin (1361/2019) mukaan muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

(10) Saman pykälän 3 momentin (508/2009) mukaan ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hankkimista tai hallussapitoa koskevaa valitusasiaa hallinto-oikeudessa käsiteltäessä valtion puhevaltaa käyttää Poliisihallitus.

(11) Ampuma-aselain 118 §:n 4 momentti on kumottu 1.1.2020 voimaan tulleella lailla 1361/2019. Mainitulla lailla kumotun 118 §:n 4 momentin (508/2009) mukaan Poliisihallituksella on valitusoikeus hallinto-oikeuden päätöksestä. Eräiden poliisin hallinnonalan lakien muutoksenhakusäännösten muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä HE 75/2019 vp lausutun mukaan ampuma-aselain 118 §:n 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Poliisihallituksella on viranomaisena oikeus hakea muutosta tekemäänsä päätökseen ilman erillistä säännöstä.

(12) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 109 §:n 2 momentin mukaan alkuperäisen hallintopäätöksen tehneellä viranomaisella on oikeus hakea muutosta valittamalla hallintotuomioistuimen päätökseen, jolla hallintotuomioistuin on kumonnut viranomaisen päätöksen tai muuttanut sitä.

(13) Saman pykälän 3 momentin mukaan viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

(14) Hallituksen esityksessä HE 29/2018 vp laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on 109 §:n 3 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttu, että pelkkä viranomaisen yleinen valvontatehtävä ei sellaisenaan riitä valitusoikeuden perustaksi, vaan valvontatehtävän on liityttävä laissa säädetyn erityisen yleisen edun toteuttamiseen ja valituksen kohteena olevalla päätöksellä on oltava merkitystä säädetyn valvontatehtävän kannalta.

(15) Ampuma-aselain 115 §:n 1 momentin mukaan mainitun lain noudattamista valvoo poliisi. Rajavartiolaitos, Tulli ja Metsähallituksen erätarkastajat valvovat lain noudattamista toimialallaan.

(16) Ennen ampuma-aselain muuttamista koskevan lain 508/2009 voimaan tuloa ampuma-aselain 118 §:n 3 momentin (601/2001) nojalla ampuma-aseen hankkimista tai hallussapitoa koskevaa valitusasiaa hallinto-oikeudessa käsiteltäessä valtion puhevaltaa käytti lääninhallituksen tehtävään määräämä poliisin lääninjohtoon kuuluva virkamies ja ampuma-aselain 118 §:n 4 momentin (601/2001) nojalla valtionasiamiehellä oli valitusoikeus hallinto-oikeuden päätöksestä.

(17) Ampuma-aselain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä HE 183/1997 vp on ampuma-aselain 118 §:n 3 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että kysymyksessä olevat päätökset koskisivat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta erityisen merkityksellisinä pidettäviä esineitä. Päätökset liittyisivät suuresti myös rikosten ennalta ehkäisemiseen. Edellä mainittujen tehtävien hoitaminen on säädetty poliisin nimenomaiseksi ja yksinomaiseksi velvollisuudeksi. Edellä lausutun vuoksi pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että valitusta lääninoikeudessa käsiteltäessä valtion puhevaltaa käyttäisi lääninhallituksen tehtävään määräämä poliisin lääninjohtoon kuuluva virkamies. Valtionasiamiehen velvollisuutena olisi valvoa, että päätöksenteossa otettaisiin riittävästi huomioon yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen.

(18) Edelleen mainitussa hallituksen esityksessä ampuma-aselain 118 §:n 4 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa lausutun mukaan, jos valtionasiamies katsoisi, ettei päätös ole yleinen järjestys ja turvallisuus huomioon ottaen ampuma-aselain säännösten mukainen, hänellä olisi mahdollisuus valittaa päätöksestä. Valtionasiamiehen puhevallan käyttäminen rajoitettaisiin pykälän 3 momentissa vain hankkimista ja hallussapitoa koskeviin valitusasioihin.

(19) Poliisin hallinnosta annetun lain 1 §:n 4 momentin mukaan poliisiyksikköjä ovat Poliisihallitus ja sen alaiset yksiköt.

(20) Poliisin hallinnosta annetun lain 4 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan Poliisihallituksen tehtävänä on sisäministeriön ohjauksen mukaisesti suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa poliisitoimintaa ja sen tukitoimintoja alaistensa poliisiyksiköiden osalta.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(21) Alkuperäisen hallintopäätöksen asiassa on tehnyt Lounais-Suomen poliisilaitos. Poliisihallituksen valitusoikeus ei voi siten perustua oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 109 §:n 2 momenttiin, jonka perusteella hallinto-oikeuden kumoaman hallintopäätöksen tehneellä viranomaisella on valitusoikeus hallinto-oikeuden päätöksestä. Asiassa on ratkaistava, onko Poliisihallituksella valitusoikeus hallinto-oikeuden päätöksestä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 109 §:n 3 momentin nojalla. Mainitun momentin perusteella valitusoikeuden edellytyksenä on, että valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

(22) Ampuma-aselain 115 §:n 1 momentissa poliisille ja siten myös Poliisihallitukselle on säädetty ampuma-aselain noudattamista koskeva valvontatehtävä. Ampuma-aselain esitöissä todetulla tavalla ampuma-aseiden hallussapitoa koskevat päätökset ovat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta erityisen merkityksellisiä. Poliisihallituksen tehtävänä on ampuma-aselain 118 §:n 3 momentin nojalla käyttää valtion puhevaltaa ampuma-aseen hallussapitoa koskevaa valitusasiaa hallinto-oikeudessa käsiteltäessä. Puhevallan käyttämisen perusteena on se, että päätöksenteossa otettaisiin riittävästi huomioon yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen.

(23) Edellä lausutun perusteella Poliisihallituksella on katsottava olevan ampuma-aseiden hallussapitoa koskeviin asioihin liittyvä erityinen valvontatehtävä. Poliisihallitus voi valitusoikeudellaan varmistaa, että ampuma-aseiden hallussapitoa koskeva päätös on yleinen järjestys ja turvallisuus huomioon ottaen ampuma-aselain säännösten mukainen. Poliisihallituksen valitusoikeus ampuma-aseiden hallussapitoa koskevassa asiassa on siten tarpeen oikeudenkäynnistä hallintolaissa annetun lain 109 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla Poliisihallituksen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Pääasia

Kysymyksenasettelu

(24) Asiassa on kysymys siitä, onko poliisilaitoksen tullut peruuttaa C:lle myönnetyt ampuma-aseiden hallussapitoluvat ampuma-aselain 67 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla sen vuoksi, että C on syyllistynyt velallisen epärehellisyyteen sekä törkeään kirjanpitorikokseen ja hänet on tuomittu teoista kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

(25) Poliisihallitus on esittänyt, että kyseessä olevat teot yksinäänkin, mutta erityisesti yhdessä ilmentävät C:ssä yleistä piittaamattomuutta lakiin perustuvista velvoitteista. Kun otetaan huomioon rikosten laatu, niihin liittyvä rangaistusasteikko ja tuomittu rangaistus, kysymys on rikoksista, joiden perusteella poliisilaitos on voinut katsoa C:n sopimattomaksi pitämään hallussaan ampuma-aseita.

(26) C on esittänyt, että ampuma-aselain 67 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetyt edellytykset ampuma-aseiden hallussapitolupien peruuttamiselle eivät täyty. C:n tekojen moitittavuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että taloudellisen vahingon määrä 20 986 euroa on ollut vähäinen. C on lisäksi maksanut tuomitut vahingonkorvaukset. Tekotapa, teko-olosuhteet tai toiminnan luonne eivät myöskään osoita moitittavuutta. Teot ovat liittyneet omaan yritykseen, ne eivät ole olleet suunnitelmallisia tai laajoja eivätkä pitkäkestoisia. Vaikka rikosnimikkeitä on ollut kaksi, ne ovat liittyneet toisiinsa. C:n kohdalla kysymys ei ole vaarallisesta talousrikollisesta.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(27) Ampuma-aselain 67 §:n 1 momentissa on säädetty ehdottomista luvan peruuttamisperusteista, joiden täyttyessä aselupa on peruutettava, ja pykälän 2 momentissa harkinnanvaraisista luvan peruuttamisperusteista. Ampuma-aselain 67 §:n 1 momentin 4 kohdassa erikseen mainittujen rikosten lisäksi luvan peruuttamiseen johtavaksi rikokseksi on säädetty muu rikos, joka osoittaa luvanhaltijan sopimattomaksi pitämään hallussa ampuma-aseita.

(28) Ampuma-aselain ja eräiden muiden lakien muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä HE 179/2018 vp ampuma-aselain 67 §:n 1 momentin 4 kohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa lausutun perusteella luvan ehdottomana peruuttamisperusteena voisi olla muu sellainen rikos, josta voidaan tuomita vankeusrangaistukseen, kuten talousrikos ja liikennerikos. Perusteluissa ei ole tarkemmin käsitelty kysymystä talous- ja liikennerikoksista ehdottomana luvan peruuttamisperusteena. Kyseisessä lainkohdassa erikseen mainituiksi rikoksiksi, joihin syyllistyminen muodostaa ehdottoman luvan peruuttamisperusteen, on säädetty törkeää väkivaltaista käyttäytymistä osoittava rikos, törkeä huumausainerikos tai törkeä huumausainerikoksen edistäminen. Lisäksi ampuma-aselain 67 §:n 1 momentin 6 kohdassa rikokseksi, jonka vuoksi lupa on peruutettava, on säädetty törkeä ampuma-aserikos.

(29) Kysymystä siitä, mitkä rikokset lainsäätäjä on tarkoittanut ehdottomiksi luvan peruuttamisperusteiksi, voidaan arvioida myös suhteessa ampuma-aselain 67 §:n 2 momentissa säädettyihin harkinnanvaraisiin luvan peruuttamisperusteisiin. Ampuma-aselain 67 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan tällaisia rikoksia, joihin syyllistymisen perusteella luvan peruuttaminen on harkinnanvaraista, ovat huumausainerikos, huumausaineen käyttörikos ja huumausainerikoksen edistäminen. Lisäksi harkinnanvaraiseksi luvan peruuttamisperusteeksi on säädetty ampuma-aserikokseen, ampuma-aserikkomukseen tai muuhun ampuma-asetta käyttäen tehtyyn rangaistavaan tekoon syyllistyminen. Viimeksi mainitut harkinnanvaraiset peruuttamisperusteet liittyvät nimenomaan ampuma-aseiden käyttämiseen. Laissa ei ole nimenomaisesti säädetty muihin kuin edellä erikseen mainittuihin rikoksiin syyllistymistä harkinnanvaraiseksi peruuttamisperusteeksi.

(30) Velallisen epärehellisyyttä tai törkeää kirjanpitorikosta ei ole erikseen mainittu ampuma-aselain 67 §:n 1 tai 2 momentissa luvan peruuttamisperusteena. Poliisilaitoksen soveltama peruuttamisperuste C:n rikollisten tekojen johdosta on ollut ampuma-aselain 67 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu ehdoton luvan peruuttamisperuste syyllistymisestä muuhun sellaiseen rikokseen, joka osoittaa luvanhaltijan sopimattomaksi pitämään ampuma-aseita hallussaan.

(31) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että sen arvioiminen, osoittaako rikos sopimattomuutta ampuma-aseen hallussapitoon, on tehtävä kokonaisarvioinnin perusteella. Tällöin on otettava huomioon se, että peruuttamismahdollisuuden tarkoituksena on mahdollistaa ampuma-aseiden väärinkäytöstä aiheutuvien seurausten ennalta ehkäiseminen. Tästä näkökulmasta asiaa arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti teon laatu sekä sen moitittavuus ja vakavuus suhteutettuina aseen väärinkäytön vaaraan (ks. lyhyenä ratkaisuselosteena julkaistu korkeimman hallinto-oikeuden 30.6.2015 antama päätös taltionumero 1872). Kysymys siitä, minkälainen rikos osoittaa kyseistä sopimattomuutta, on tulkinnanvarainen, ja arviointiin sisältyy harkinnanvaraisia tekijöitä.

(32) Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että ampuma-aseen hallussapitolupa on voitu peruuttaa, kun luvanhaltija on syyllistynyt muun muassa liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kuolemantuottamukseen (KHO 2020:151), sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitoon (KHO 2014:118), useita vuosia jatkuneisiin talousrikoksiin (KHO 2012:82), pahoinpitelyyn (KHO 30.6.2015 taltionumero 1872) tai törkeään rattijuopumukseen (KHO 9.2.2012 taltionumero 217).

(33) Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussa KHO 2021:116 katsonut, ettei ampuma-aseen hallussapitolupaa voitu peruuttaa, kun luvanhaltija oli syyllistynyt petokseen, josta hänet oli tuomittu 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. A oli hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt Kansaneläkelaitosta maksamaan hänelle ajalta 20.4.–4.9.2015 perusteetonta peruspäivärahaa 3 024,60 euroa ja ajalta 1.6.–31.10.2015 perusteetonta asumistukea 672,64 euroa. A oli ilmoittanut olleensa työtön ajalla 20.4.–4.9.2015, vaikka hän oli todellisuudessa ollut tuona aikana aina tarvittaessa töissä. Työssäolonsa vuoksi A ei olisi ollut oikeutettu täysimääräiseen työttömyysetuuteen ja asumistukeen.

(34) Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussa KHO 2022:24 katsonut, että ampuma-aseen hallussapitolupa on tullut peruuttaa, kun luvanhaltija oli syyllistynyt törkeään velallisen epärehellisyyteen, josta hänet oli tuomittu kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. B oli 1.1.2013–13.12.2016 välisenä aikana osakeyhtiön hallituksen jäsenenä ja toimitusjohtajana sekä yhtiön liiketoiminnasta myös tosiasiassa vastanneena henkilönä ilman hyväksyttävää syytä luovuttanut yhtiön varoja itselleen kaikkiaan 101 687,32 euron edestä ja siten aiheuttanut yhtiön maksukyvyttömyyden oleellisen pahenemisen ja yhtiön tulemisen maksukyvyttömäksi.

(35) Ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava lupa on mahdollista peruuttaa sellaistenkin rikosten perusteella, joihin ei sinänsä liity ampuma-aseiden käyttämistä tai väkivaltaa. Myös näiden rikosten osalta luvan peruuttamismahdollisuuden tarkoituksena on yleisen turvallisuuden takaamiseksi ehkäistä ennalta ampuma-aseiden väärinkäyttöä. Peruuttamisedellytyksiä arvioitaessa on näin ollen kiinnitettävä huomiota siihen, osoittaako rikollinen teko luvanhaltijan oletettavasti aiheuttavan vaaraa itselleen tai muille taikka yleiselle turvallisuudelle tai järjestykselle (ks. KHO 2021:116).

(36) Vaikka rikollinen teko ei sellaisenaan olisi osoitus tekijänsä välinpitämättömästä suhtautumisesta omaan tai toisten henkilöiden turvallisuuteen, tekoon syyllistyminen voi kuitenkin osoittaa tekijässään sellaista yleistä piittaamattomuutta, joka voi ilmentyä myös muiden turvallisuutta tai yleistä järjestystä vaarantavana ampuma-aseen käyttämisenä. Tällaista piittaamattomuutta osoittaa esimerkiksi laajamittaiseen rikolliseen toimintaan syyllistyminen tai toimiminen osana järjestäytynyttä rikollisuutta (ks. KHO 2021:116).

(37) Piittaamattomuus ilmenee tekijänsä käytöksessä välinpitämättömyytenä lain säännösten noudattamisessa ja sisältää riskin siitä, ettei myöskään ampuma-aseisiin liittyviä säännöksiä noudateta. Tällainen yleinen piittaamattomuus saattaa näin ollen johtaa ampuma-aseiden käyttöön muiden turvallisuuden tai yleisen järjestyksen vaarantavalla tavalla (ks. KHO 2022:24).

(38) Velallisen epärehellisyys tai törkeä kirjanpitorikos rikoksina eivät suoraan osoita tekijänsä välinpitämätöntä suhtautumista omaan tai toisten henkilöiden turvallisuuteen. Asiassa on kuitenkin edellä lausutun mukaisesti arvioitava, onko C:n syyksi luettuja velallisen epärehellisyyttä ja törkeää kirjanpitorikosta pidettävä kokonaisuudessaan arvioituna tekoina, jotka osoittavat hänessä sellaista yleisestä piittaamattomuutta, minkä vuoksi hän on sopimaton pitämään hallussaan ampuma-aseita.

(39) Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut C:n 1.1.2013–21.9.2016 tehdystä velallisen epärehellisyydestä ja 1.1.2015–21.9.2016 tehdystä törkeästä kirjanpitorikoksesta kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi C on määrätty liiketoimintakieltoon, joka on alkanut 5.2.2019 ja päättynyt 5.2.2022.

(40) Käräjäoikeuden tuomion mukaan D Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja C on ilman hyväksyttävää syytä luovuttanut itselleen ja toiselle yhtiön omaisuutta ja on siten aiheuttanut yhtiön maksukyvyttömäksi tulemisen tai oleellisesti pahentanut maksukyvyttömyyttä ja syyllistynyt siten velallisen epärehellisyyteen. Vahinkoa on aiheutunut ilman hyväksyttävää syytä nostettujen varojen määrää vastaavasti yhteensä 20 986 euroa. Käräjäoikeuden tuomiossa on lausuttu, että C:n teko ei ole ollut suunnitelmallinen ja että hän on vuonna 2015 yhtiön taloudelliset vaikeudet huomattuaan pyrkinyt hoitamaan yhtiön asioita.

(41) Käräjäoikeuden tuomion mukaan lisäksi C on menettelyllään olennaisesti vaikeuttanut oikean ja riittävän kuvan saamista yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Ottaen lisäksi huomioon, että tilikautta 1.1.2015–31.12.2015 koskeva tilinpäätöksen laatiminen ja liiketapahtumien kirjaaminen 1.12.2015 lähtien on laiminlyöty kokonaan, käräjäoikeus on katsonut, että kirjanpitorikosta on myös kokonaisuutena arvioiden pidettävä törkeänä.

(42) Kun otetaan huomioon C:n rikollisten tekojen moitittavuus, jota velallisen epärehellisyyttä koskevan teon kesto, kirjanpitorikoksen törkeä tekomuoto ja rikoksista tuomitun ehdollisen vankeusrangaistuksen pituus ilmentävät, korkein hallinto-oikeus katsoo, että teot osoittavat C:ssä sellaista yleistä piittaamattomuutta lain säännösten noudattamisessa, että häntä on pidettävä ampuma-aselain 67 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla sopimattomana ampuma-aseiden hallussapitoon. Näin ollen poliisilaitoksen on tullut peruuttaa C:lle myönnetyt ampuma-aseiden hallussapitoluvat.

(43) Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätös on kumottava sekä pääasiaratkaisun että oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan ratkaisun osalta ja poliisilaitoksen päätös saatettava voimaan.

Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(44) Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, C:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Anne Nenonen, Joni Heliskoski ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Anna Ahlberg.