KHO:2022:143

A ry oli vuodesta 1998 lähtien järjestänyt avantouimareille mahdollisuuden avantouintiin sekä heille ja muille kävijöille mahdollisuuden saunomiseen uintipaikan yhteydessä olevassa 174 neliömetrin suuruisessa saunarakennuksessa. Rakennuslupa saunarakennukselle oli myönnetty vuonna 1970. Sauna oli rakennettu alueella tuolloin sijainneen leirikeskuksen sekä ammatillisten yhdistysten käyttöön. Alueelle oli hyväksytty asemakaava vuonna 2008. Asemakaavassa kiinteistö, jolla sauna sijaitsi, ja sen lähiympäristö oli osoitettu pientaloasumiseen.

Asiassa oli kyse naapuruston asukkaiden aloitteesta vireille tulleesta saunarakennuksen käyttöä koskevasta rakennusvalvonta-asiasta. Ympäristölautakunta oli päätöksellään sallinut yhdistyksen harjoittaman saunatoiminnan jatkumisen. Hallinto-oikeus oli naapuruston asukkaiden valituksesta kumonnut ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden mukaan yhdistyksen vuokraustoiminnassa oli kysymys sellaisesta käyttötarkoituksen muutoksesta, joka edellytti maankäyttö- ja rakennuslain mukaista poikkeamislupaa asemakaavamääräyksistä sekä rakennuslupaa.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli yhdistyksen valituksen johdosta ensin arvioitava, oliko saunan käytössä tai alueen olosuhteissa tapahtunut rakennusluvan myöntämisen jälkeen sellaisia olennaisia muutoksia, jotka olisivat edellyttäneet uutta rakennuslupaa. Tämän jälkeen asiassa oli otettava kantaa siihen, oliko alueelle sittemmin voimaan tulleen asemakaavan johdosta katsottava, että yhdistyksen harjoittama saunatoiminta olisi edellyttänyt ensin poikkeuksen myöntämistä asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta ja sen jälkeen uutta rakennuslupaa.

Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen luvanvaraisuutta arvioitaessa tuli tarkastella, vastasivatko rakennuksen käytön tyypilliset vaikutukset myönnettyä rakennuslupaa.

Saunarakennuksen rakennuslupaa myönnettäessä alueella ei ollut ollut voimassa asemakaavaa. Arvioitaessa sitä, oliko rakennuksen käyttötarkoitusta muutettu sillä tavoin, että käyttötarkoituksen muutos olisi edellyttänyt uutta rakennuslupaa, alueelle sittemmin voimaan tullutta asemakaavaa ei tullut ottaa tässä arvioinnissa huomioon.

Saunan koon ja saunan alkuperäisestä käytöstä saadun selvityksen perusteella oli selvää, että sauna oli tarkoitettu huomattavasti laajemmalle käyttäjäkunnalle kuin tavanomainen sauna asuinrakennuksen talousrakennuksena. Saunan käytössä ei ollut selvitetty tapahtuneen sellaisia toiminnan vaikutuksiin liittyviä muutoksia, joiden johdosta käyttötarkoituksen olisi voitu katsoa olennaisesti muuttuneen rakennusluvan mukaiseen käyttötarkoitukseen nähden.

Siltä osin kuin asiassa oli esitetty, että saunatoiminnasta oli aiheutunut kiinteistön ympäristöön muodostuneella pientaloalueella liikenteen ja pysäköinnin järjestämiseen liittyviä ongelmia, korkein hallinto-oikeus totesi, että tällaisilla alkuperäisen rakennuspaikan alueella ja sen lähiympäristössä tapahtuneilla maankäyttöön liittyvillä muutoksilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, oliko rakennuksen alkuperäisen käyttötarkoituksen katsottava muuttuneen uutta rakennuslupaa edellyttävällä tavalla. Tässä tapauksessa liikenteelliset muutokset eivät kuitenkaan saadun selvityksen perusteella olleet niin merkittäviä, että käyttötarkoituksen olisi voitu katsoa tälläkään perusteella olennaisesti muuttuneen.

Edellä lausuttu huomioon ottaen yhdistyksen harjoittama saunatoiminta ei ollut ollut rakennusluvan vastaista.

Saunan käyttö rakennusluvan mukaiseen saunatoimintaan ei myöskään ollut edellyttänyt poikkeamista asemakaavasta yksinomaan sillä perusteella, että rakennuksen käytön vaikutukset poikkesivat alueelle rakennusluvan myöntämisen jälkeen hyväksytyssä asemakaavassa osoitetun käytön tyypillisistä vaikutuksista.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 ja momentit, 125 § 5 momentti, 182 § 1 momentti

Ks. ja vrt. KHO 2021:76 ja KHO 2021:77

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 9.4.2021 nro 21/0157/2

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

B:n ja hänen asiakumppaniensa väite Ylöjärven avantouimarit ry:n muutoksenhakuoikeuden puuttumisesta hylätään.

Korkein hallinto-oikeus myöntää Ylöjärven avantouimarit ry:lle valitusluvan.

Korkein hallinto-oikeus ei tutki yhdistyksen vaatimusta haitan korvaamisesta.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.

B:n ja hänen asiakumppaniensa vaatimus asiakirjojen toimittamisesta korkeimmalle hallinto-oikeudelle hylätään.

Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin sillä on kumottu Ylöjärven ympäristölautakunnan päätös 27.11.2019 (§ 161) ja palautettu asia ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Ylöjärven ympäristölautakunnan päätös, jolla ympäristölautakunta on päättänyt olla ryhtymättä toimenpiteisiin saunaa koskevassa rakennusvalvonta-asiassa, saatetaan voimaan.

Ylöjärven avantouimarit ry:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Asian tausta

(1) Ylöjärven rakennuslautakunta on päätöksellään 14.10.1970 § 325 myöntänyt Tampereen kaupungille rakennusluvan kerrosalaltaan 174 neliömetrin suuruiselle saunarakennukselle Ylöjärven kaupungissa sijaitsevalle Kesäniemen leirikeskuksen kiinteistölle. Rakennusluvan mukaan rakennuksen pääasiallinen käyttötarkoitus on sauna.

(2) Ylöjärven ympäristölautakunta on 27.11.2019 (§ 161) tehnyt päätöksen kyseisen saunarakennuksen käyttöä koskevassa rakennusvalvonta-asiassa.

(3) Ympäristölautakunnan päätöksestä käy ilmi, että kymmenen Kesäniemen asukasta on lähettänyt ympäristölautakunnalle kirjeen, jossa on vaadittu Ylöjärven avantouimarit ry:n asemakaavan vastaisen toiminnan lopettamista Kesäniemessä kiinteistöllä Sartsa 980-406-2-384 ja alueen yhteisalueilla sekä Kesäniemen asemakaavaan merkityn venevalkaman palauttamista takaisin käyttötarkoituksen mukaiseen tilaansa poistamalla yhteisalueella sijaitseva pysäköintialue.

(4) Ympäristölautakunta on kirjelmän johdosta tekemällään päätöksellä päättänyt käynnistää kaavapäivityksen, joka sallii Kesäniemen saunan toiminnan nykymuodossaan. Samalla kaavapäivityksessä vieressä sijaitseva kaupungin omistama maa-alue kaavoitetaan pysäköintikäyttöön ja kaupunki toteuttaa pysäköintialueen saunojien käyttöön. Saunatoiminta saa ympäristölautakunnan päätöksellä jatkua nykymuodossaan toistaiseksi.

(5) B ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle vaatineet, että ympäristölautakunnan päätös kumotaan. Hallinto-oikeuden on vahvistettava, että kiinteistöllä Sartsa 980-406-2-384 harjoitettava saunatoiminta on voimassa olevan asemakaavan ja myönnetyn rakennusluvan vastaista, ja palautettava asia ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi tarvittavin ohjauksin.

(6) B ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan viitanneet aluetta koskevaan asemakaavan erillispientalojen korttelialueen aluevaraukseen AO-1 ja katsoneet, että kaavamerkintä on tarkoittanut sitä, että kaavatontille saa rakentaa yhden asunnon. Kaavamääräyksissä on lisäksi määrätty, että autopaikkoja korttelialueella on kaksi autopaikkaa asuntoa kohti. Ylöjärven avantouimarit ry:n mediassa esittämien arvioiden mukaan saunarakennusta käyttää peräti sata saunojaa päivässä neljänä päivänä viikossa, mikä tarkoittaa vuositasolla jopa yli 20 000 käyttäjää. Tämänlaajuinen toiminta ei ole tyypillistä asumiskäyttöön tarkoitetulle kiinteistölle. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Kesäniemessä ovat täysin riittämättömät kuvatun laajuista toimintaa varten. Saunatoiminta on myös aiheuttanut alueella melua ja järjestyshäiriöitä. Saunaa myös vuokrataan eteenpäin. Kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen rakennuslupa on myönnetty talousrakennukselle, jolloin toiminta nykymuodossaan ei ole myöskään rakennusluvan mukaista.

(7) Hallinto-oikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään B:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen johdosta kumonnut ympäristölautakunnan päätöksen ja palauttanut asian ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on perustellut ympäristölautakunnan päätöksen kumoamista ja palauttamista uudelleen käsiteltäväksi muun ohella seuraavasti:

(8) Valituksen kohteena oleva sauna sijaitsee asemakaavassa osoitetulla erillispientalojen korttelialueella. Saunan ja avannon käyttäjämääristä on esitetty erisuuntaisia arvioita, mutta saunaa vuokraavan yhdistyksen Ylöjärven avantouimarit ry:n antaman selvityksen perusteella saunaa lämmitetään avantouimareille neljänä päivänä viikossa ja näinä päivinä käyttäjiä on keskimäärin useita kymmeniä. Lisäksi saunaa vuokrataan muina aikoina sopimuksen mukaan. Käyttäjille on varattu kiinteistöllä noin 20 autopaikkaa, mutta satunnaisesti ruuhka-aikoina autoja pysäköidään lisäksi viereiselle venevalkama-alueelle tai kadulle.

(9) Saadun selvityksen perusteella kiinteistöllä Sartsa on tavanomaiseen omakotiasumiseen verrattuna moninkertainen määrä tilapäisiä käyttäjiä. Kysymys on laajamittaisesta vuokraustoiminnasta, joka ei vastaa kaavan käyttötarkoituksen mukaista omakotiasumista. Vuokraustoimintaa ei ole pidettävä myöskään vuonna 1970 myönnetyn rakennusluvan mukaisena yksinomaan siitä syystä, että sauna on rakennettu silloin toiminnassa olleen leirikeskuksen käyttöön. Saunan nykyinen käyttö ja alkuperäinen käyttö leirikeskuksen tarpeisiin eivät ole verrattavissa keskenään. Nyt puheena olevassa vuokraustoiminnassa on siten kysymys sellaisesta käyttötarkoituksen muutoksesta, joka edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista poikkeamislupaa asemakaavamääräyksistä sekä rakennuslupaa. Koska poikkeamis- ja rakennuslupaa ei ole myönnetty, ympäristölautakunta ei ole voinut olla ryhtymättä asiassa toimenpiteisiin.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Virpi Juujärvi, Ria Savolainen ja Maria Kuusinen, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(10) Ylöjärven avantouimarit ry (jäljempänä myös ”yhdistys”) on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja B:n ja hänen asiakumppaniensa hallinto-oikeudelle tekemä valitus hylätään.

Yhdistys on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

(11) Suuri saunarakennus, kooltaan 174 m2, on rakennettu vuonna 1971 Tampereen kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestön käyttöön ja rakennus on ollut kaikkien järjestöön kuuluneiden työntekijöiden ja ammattiosastojen sekä muidenkin yhteisöjen käytössä. Yhteisjärjestön sauna on ollut kahtena päivänä viikossa kaikkien jäsenten käytössä ja sinne on myös järjestetty yhteinen linja-autokuljetus Tampereelta. Saunaa vuokrattiin myös muille järjestöille. Rakennusta ei ole rakennettu samalla tilalla olleiden majoitustilojen talousrakennukseksi, vaan sen käyttötarkoituksena on ollut alun perin sauna- ja kokoontumisrakennus, joka oli tarkoitettu laajaan käyttöön, ei ainoastaan alueella majoittuvien saunatilaksi.

(12) Yhdistys on aloittanut toimintansa saunan tiloissa vuonna 1998. Alueelle on hyväksytty ensimmäinen asemakaava vuonna 2008 siten, että saunarakennus sijoittuu yhdelle alueen omakotitonteista. Saunarakennus sijaitsee asemakaavan mukaisella rakennusalalla. Kulku alueelle tapahtuu normaalisti yleistä katualuetta käyttäen. Autopaikkoja tontilla on yhteensä 20, mikä normaalitilanteessa riittää avantosaunan käyttäjille. Keskimäärin käyttäjiä on saunapäivinä noin 70 henkilöä, mikä jakautuu 6–8 tunnin ajalle, joten pysäköinnin tarve normaalipäivänä on kerrallaan noin 10–20 autolle. Toiminnan luonteessa tai käyttäjämäärissä ei voida katsoa tapahtuneen olennaisia muutoksia sitten 1970-luvun. Myöhemmin hyväksytyllä asemakaavalla ei voida kumota rakennuspaikalla vuodesta 1971 olleen saunan rakennusluvan mukaista käyttötarkoitusta.

(13) Ylöjärven ympäristölautakunta on selityksessään todennut tyytyneensä hallinto-oikeuden päätökseen ja katsovansa, että valitus tulisi hylätä perusteettomana.

(14) B ja hänen asiakumppaninsa ovat selityksessään ensisijaisesti vaatineet valituksen jättämistä tutkimatta ja toissijaisesti sen hylkäämistä. Korkeimman hallinto-oikeuden tulee hankkia oikeudenkäyntiä varten käyttöönsä kiinteistön vuokrasopimus muutoksineen ja liitteineen, yhdistyksen hallituksen kokouspöytäkirja kokouksesta, jossa yhdistys on tehnyt päätöksen hyväksyä kaupungin esittämä aiesopimus sekä yhdistyksen hallituksen päätösasiakirjat vuodelta 2021 ennen aiesopimuksen allekirjoittamista.

(15) C ja D ovat kiinteistön Sartsa omistajina antamassaan selityksessä todenneet, että kiinteistö on vuokrattu Ylöjärven avantouimarit ry:lle. He ovat toimittaneet kiinteistöä koskevan vuokrasopimuksen.

(16) Ylöjärven avantouimarit ry on antanut vastaselityksen. Yhdistys on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluista sekä toiminnalle aiheutuneen haitan korvaamista.

(17) B:lle ja hänen asiakumppaneilleen on varattu tilaisuus lausua C:n ja D:n lausumasta ja yhdistyksen vastaselityksestä. B:n ja asiakumppaneiden lausuman mukaan yhdistyksellä ei ole asiassa oikeussuojan tarvetta, koska saunarakennuksen käyttö on lopetettu vuonna 2022 ja rakennus on sen jälkeen purettu ja siirretty muualle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Väite yhdistyksen muutoksenhakuoikeudesta

(18) Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole erikseen säädetty valitusoikeudesta rakennusvalvonta-asioissa. Näin ollen valitusoikeus määräytyy oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain perusteella. Mainitun lain 7 §:n 1 momentin mukaan valitusoikeus on sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

(19) C ja D omistavat kiinteistön Sartsa 980-406-2-384, jolla kyseessä oleva saunarakennus sijaitsee. Esitetyn selvityksen mukaan Ylöjärven avantouimarit ry on hallinnut kiinteistöä ja saunarakennusta vuokrasopimuksen perusteella. Rakennusvalvonta-asia koskee yhdistyksen kiinteistöllä harjoittamaa saunatoimintaa. Hallinto-oikeus on kumonnut lautakunnan päätöksen, jolla on asiallisesti sallittu toiminnan jatkaminen kiinteistöllä. Hallinto-oikeuden mukaan ympäristölautakunnan tulee ryhtyä asiassa rakennusvalvontatoimiin. Saunatoiminnan mahdollinen päättyminen hallinto-oikeuden antaman päätöksen jälkeen ei ole poistanut yhdistyksen oikeussuojan tarvetta.

(20) Edellä todettuun nähden hallinto-oikeuden päätös vaikuttaa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 7 §:n 1 momentissa tarkoitetusti välittömästi yhdistyksen oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Yhdistyksellä on näin ollen asianosaisena oikeus hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen.

Haitan korvaamista koskeva vaatimus

(21) Ylöjärven avantouimarit ry on vaatinut yhdistykselle aiheutuneen haitan korvaamista. Vaatimuksen tutkiminen ei korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 §:n nojalla kuulu korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan. Tämän vuoksi vaatimus on oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla jätettävä tutkimatta.

Vaatimus asiakirjojen toimittamisesta

(22) Hallintotuomioistuimen on oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 37 §:n 1 momentin mukaisesti huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi. Korkein hallinto-oikeus katsoo asiassa esitetyt vaatimukset ja saatu selvitys huomioon ottaen, että vaadittujen asiakirjojen toimittaminen tuomioistuimeen ei ole asian ratkaisemiseksi tarpeen.

Pääasia

Kysymyksenasettelu

(23) Asiassa on kysymys maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta rakennusvalvonta-asiasta, joka koskee Ylöjärven avantouimarit ry:n harjoittaman saunatoiminnan sallittavuutta asemakaava-alueella sijaitsevalla kiinteistöllä.

(24) Asiassa on yhdistyksen valituksen johdosta ensin arvioitava, onko saunan käytössä tai alueen olosuhteissa tapahtunut rakennusluvan myöntämisen jälkeen sellaisia olennaisia muutoksia, jotka olisivat edellyttäneet uutta rakennuslupaa.

(25) Tämän jälkeen asiassa on otettava kantaa siihen, onko alueelle sittemmin voimaan tulleen asemakaavan johdosta katsottava, että yhdistyksen harjoittama saunatoiminta olisi edellyttänyt ensin poikkeuksen myöntämistä asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta ja sen jälkeen uutta rakennuslupaa.

(26) Lopuksi asiassa on otettava kantaa siihen, onko ympäristölautakunta voinut olla ryhtymättä rakennusvalvontatoimenpiteisiin.

Sovellettavat oikeusohjeet ja lain esityöt

(27) Maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momentin mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon siten kuin jäljempänä säädetään.

(28) Saman pykälän 2 momentin mukaan asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia.

(29) Maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 5 momentin mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin.

(30) Maankäyttö- ja rakennuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 101/1998 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa on 125 §:n kohdalla todettu muun ohella seuraavaa:

”Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen vaatisi rakennusluvan. Käyttötarkoituksen muutosta verrattaisiin, kuten nykyisinkin, myönnettyyn rakennuslupaan tai rakennuksen aikaisempaan käyttöön. Lisäksi säädettäisiin, että luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavoituksen toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. Rakennuslupaan verrattavasti siten käsiteltäisiin sellaiset muutokset, joilla vaikutetaan ympäristön maankäyttöön tai lisätään rakennuksen käytön riskillisyyttä. Esimerkkeinä ovat liiketilan muutos myyntitilasta ravintolaksi tai teollisuustilan muutos palovaarallisuusluokaltaan vaativammaksi.”

(31) Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n 1 momentin mukaan, jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.

Saatu selvitys

(32) Rakennuslupa kysymyksessä olevalle saunarakennukselle on myönnetty vuonna 1970. Rakennusluvan mukaan rakennuksen kerrosala on 174 neliömetriä ja sen pääasiallinen käyttötarkoitus on sauna. Tuolloin rakennuspaikkana on ollut Veittijärven rannalla sijaitseva Kesäniemen leirikeskuksen kiinteistö. Rakennusluvan mukaan kiinteistön pinta-ala on tuolloin ollut 1,9 hehtaaria. Rakennus on rakennettu vuonna 1971.

(33) Kesäniemen leirikeskus ja sen yhteydessä sijaitseva edellä mainittu saunarakennus on rakennettu Tampereen kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestön eli KTV ry:n käyttöön. Yhdistyksen mukaan KTV ry on ollut Tampereen kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö, johon on kuulunut yli 20 ammattiyhdistystä jäsenistöineen. Kesäniemi on ollut yhteisjärjestön jäsenten ja heidän perheidensä vapaa-ajan käytössä vuodesta 1945 vuoteen 2001. Yhdistyksen mukaan Kesäniemen historiasta kirjoitetussa teoksessa mainitaan uuden, vuonna 1971 rakennetun saunan olleen henkilöstön yleisessä käytössä kahtena päivän viikossa, muina aikoina sauna oli varattavissa muun muassa ammattiosastojen kokoontumis-, koulutus- ja saunatiloiksi. Uutta saunaa käytettiin läpi vuoden ja tavoitteeksi oli asetettu 10 000 käyttäjää vuodessa. Saunaa vuokrattiin myös muille järjestöille.

(34) Ylöjärven avantouimarit ry on aloittanut toimintansa saunarakennuksen tiloissa vuonna 1998. KTV ry:n luovuttua Kesäniemen alueen käytöstä Tampereen kaupunki vuokrasi Kesäniemen saunarakennuksen Ylöjärven avantouimareille vuonna 2002. Yhdistyksen vuokranantajana on toiminut Tampereen kaupunki vuoteen 2014 saakka ja sen jälkeen C ja D. Kesäniemen alueella tehtyjen kiinteistötoimitusten jälkeen saunarakennus on tullut sijaitsemaan C:n ja D:n omistamalla kiinteistöllä Sartsa 980-406-2-384. Kiinteistö on pinta-alaltaan noin 0,15 hehtaaria.

(35) Kesäniemen alueelle on vuonna 2008 hyväksytyllä asemakaavalla osoitettu pientaloasutusta. Kiinteistö, jolla saunarakennus sijaitsee, on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa erillispientalojen korttelialueen (AO-1) tontiksi, jolle kaavamääräyksen mukaan saa rakentaa yhden asunnon. Naapurikiinteistöille on asemakaavassa osoitettu lähivirkistysaluetta, venevalkama sekä katualuetta. Kesäniementien varteen on osoitettu autopaikkojen korttelialue, joka on osoitettu myös nyt kyseessä olevan kiinteistön Sartsa käyttöön.

(36) Ympäristölautakunnan päätöksessä on todettu, että saunarakennuksen käyttäjäkunnan suuruus on ollut noin 10 000 henkilöä vuodessa. Yhdistyksen mukaan saunaa lämmitetään avantouimareille neljänä päivänä viikossa ja näinä päivinä käyttäjiä on keskimäärin useita kymmeniä. Lisäksi saunaa vuokrataan yksityiskäyttöön muina aikoina. Käyttäjille on varattu kiinteistöllä noin 20 autopaikkaa, mutta ruuhka-aikoina autoja on pysäköity lisäksi viereiselle venevalkama-alueelle tai kadulle.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(37) Korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä (KHO 2021:76 ja KHO 2021:77) on katsottu, että rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen luvanvaraisuutta arvioitaessa tulee tarkastella, vastaavatko rakennuksen käytön tyypilliset vaikutukset myönnettyä rakennuslupaa. Tätä arviota tehdessä myös alueelle kaavassa osoitetun käyttötarkoituksen yleinen luonne sekä siihen liittyvät ennakoitavissa olevat ja oikeutetut odotukset tulee ottaa luvanvaraisuutta arvioitaessa huomioon. Korkein hallinto-oikeus korostaa, että kysymys on tällöin tilanteesta, jossa rakennuslupa on myönnetty asemakaavan mukaisesti.

(38) Nyt kysymyksessä olevan saunarakennuksen rakennuslupaa myönnettäessä alueella ei ole ollut voimassa asemakaavaa. Arvioitaessa sitä, onko rakennuksen käyttötarkoitusta muutettu sillä tavoin, että käyttötarkoituksen muutos olisi edellyttänyt uutta rakennuslupaa, alueelle sittemmin voimaan tullutta asemakaavaa ei tullut ottaa tässä arvioinnissa huomioon.

(39) Saunarakennuksen koon ja sen alkuperäisestä käytöstä saadun selvityksen perusteella on selvää, että saunarakennus on tarkoitettu huomattavasti laajemmalle käyttäjäkunnalle kuin tavanomainen sauna asuinrakennuksen talousrakennuksena. Saunarakennuksen nykykäytön rakennusluvan mukaisuutta arvioitaessa käyttötarkoituksen muutosta tulee lain esitöistä ilmenevästi verrata myönnettyyn rakennuslupaan tai rakennuksen aikaisempaan käyttöön. Nyt kysymyksessä olevan rakennuksen rakennusluvan mukainen käyttötarkoitus on sauna. Edellä ilmenevän asiassa saadun selvityksen perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, että saunan käytössä ei ole selvitetty tapahtuneen sellaisia toiminnan vaikutuksiin liittyviä muutoksia, joiden johdosta käyttötarkoituksen voitaisiin katsoa olennaisesti muuttuneen rakennusluvan mukaiseen käyttötarkoitukseen nähden.

(40) B ja hänen asiakumppaninsa ovat esittäneet, että yhdistyksen harjoittamasta saunatoiminnasta on aiheutunut kiinteistön ympäristöön muodostuneella pientaloalueella liikenteen ja pysäköinnin järjestämiseen liittyviä ongelmia. Tällaisilla alkuperäisen rakennuspaikan alueella ja sen lähiympäristössä tapahtuneilla maankäyttöön liittyvillä muutoksilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko rakennuksen alkuperäisen käyttötarkoituksen katsottava muuttuneen uutta rakennuslupaa edellyttävällä tavalla. Tässä tapauksessa liikenteelliset muutokset eivät kuitenkaan saadun selvityksen perusteella ole niin merkittäviä, että käyttötarkoituksen voitaisiin katsoa tälläkään perusteella olennaisesti muuttuneen.

(41) Yhdistyksen harjoittama saunatoiminta ei näin ollen ole ollut rakennusluvan vastaista.

(42) Korkein hallinto-oikeus myös katsoo, toisin kuin hallinto-oikeus, että saunan käyttö rakennusluvan mukaiseen saunatoimintaan ei ole edellyttänyt poikkeamista asemakaavasta yksinomaan sillä perusteella, että rakennuksen käytön vaikutukset poikkeavat alueelle rakennusluvan myöntämisen jälkeen hyväksytyssä asemakaavassa osoitetun maankäytön tyypillisistä vaikutuksista.

(43) Edellä selostetun perusteella ympäristölautakunnan päätös olla ryhtymättä asiassa rakennusvalvontatoimenpiteisiin ei ole lainvastainen. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut ympäristölautakunnan päätöksen ja palautanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Ylöjärven ympäristölautakunnan päätös, jolla ympäristölautakunnan on katsottava päättäneen olla ryhtymättä toimenpiteisiin saunaa koskevassa rakennusvalvonta-asiassa, saatetaan voimaan.

Oikeudenkäyntikuluja koskeva vaatimus

(44) Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, Ylöjärven avantouimarit ry:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Laura Leino.