KHO:2023:6

Asiassa oli kysymys siitä, olivatko eräät tutkinnanjohtajana toimineen aluesyyttäjän päätökset esitutkinnan toimittamatta jättämisestä virkavelvollisuuden rikkomista koskevassa asiassa julkisia vai salassa pidettäviä. Kysymys oli asiaan osallisten poliisimiesten nimistä ja syntymäajoista, poliisimiehen saaman vamman kohdistumista koskevasta tiedosta sekä asianomistajan saaman vamman kohdistumista ja vamman syntytapaa koskevista tiedoista.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että päätökset esitutkinnan toimittamatta jättämisestä olivat esitutkintaa varten laadittuja asiakirjoja, joiden salassapito julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla päättyi, kun aluesyyttäjä teki päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että henkilön yksityiselämän suojaa koskevat salassapitosäännökset julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 ja 26 kohdassa voivat molemmat tulla sovellettavaksi saman momentin 3 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen julkisuutta ja salassa pidettävyyttä koskevassa arvioinnissa.

Tutkinnanjohtajan päätöksiin sisältyneet poliisimiehen saaman vamman kohdistumista sekä asianomistajan saaman vamman kohdistumista ja vamman syntytapaa koskevat tiedot olivat sisällöltään yleisluonteisia. Niistä ei ilmennyt eikä ollut pääteltävissä vammojen yksityiskohtainen laatu, vakavuus tai pysyvyys. Mainitut tiedot sisältyivät tutkinnanjohtajan päätösten tapahtumainkuvaukseen ja olivat päätöksillä ratkaistujen asioiden arvioinnin kannalta merkityksellisiä seikkoja. Mainittuja tietoja ei niiden yleisluonteinen sisältö ja esitystarkoitus huomioon ottaen voitu pitää julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdassa tarkoitettuina henkilön terveydentilaa koskevina salassa pidettävinä tietoina.

Suomen perustuslaki 12 § 2 momentti
Esitutkintalaki 9 luku 7 § 1 momentti ja 11 luku 1 § 1 momentti
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki) 1 § 1 momentti, 9 § 1 momentti, 22 § sekä 24 § 1 momentti 3, 25 ja 26 kohta

Ks. KHO 2021:26 ja KHO 2021:170

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 31.3.2021 nro 21/0087/1

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian tausta

(1) Helsingin Sanomien toimittaja A on 8.10.2019 pyytänyt saada valtakunnansyyttäjän toimistolta virkavelvollisuuden rikkomista koskevassa asiassa tehdyt tutkinnanjohtajan (aluesyyttäjä) päätökset siitä, että esitutkintaa asiaan osallisten poliisimiesten toiminnasta ei toimiteta. Kysymyksessä olevat päätökset on toimitettu A:lle samana päivänä siten, että niistä on peitetty asiaan osallisten poliisimiesten nimet ja syntymäajat sekä poliisimiehen ja asianomistajan vammakuvaukset. A on 7.11.2019 pyytänyt saada asiassa valituskelpoisen viranomaisratkaisun.

(2) Syyttäjälaitos (valtakunnansyyttäjän toimisto) on päätöksessään 20.11.2019 todennut muun ohella, että sekä nimien että vammakuvausten salaaminen perustuu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 24 §:n 1 momentin 3 kohtaan. Tiedot liittyvät samaa tapahtumainkulkua koskevaan keskusrikospoliisissa edelleen avoinna olevaan toiseen rikosasiaan. Syyttäjälaitos on katsonut, että tietojen antaminen olisi vaarantanut rikoksen selvittämistä tai tutkinnan tarkoituksen toteutumista sekä estänyt tuomioistuinta käyttämästä oikeuttaan määrätä asiakirjojen salassapidosta. Lisäksi tiedot ovat omiaan aiheuttamaan asiaan osallisille vahinkoa tai kärsimystä. Lopuksi Syyttäjälaitos on todennut, että vammakuvauksissa on lisäksi kyse julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan mukaisista salassa pidettävistä terveydentilatiedoista, ja tiedot ruumiillisen väkivallan kohteeksi joutuneen henkilön nimestä ja vammasta ovat saman momentin 26 kohdassa tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja yksityiselämään liittyvistä arkaluonteisista seikoista.

(3) Helsingin hallinto-oikeus on A:n valituksesta kumonnut valtakunnansyyttäjän toimiston (Syyttäjälaitoksen) päätöksen ja oikeuttanut A:n saamaan tiedot poliisimiesten henkilöllisyydestä sekä poliisimiesten ja asianomistajan vammakuvauksista.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Viima, Riikka Valli-Jaakola ja Nina Tuominen. Esittelijä Henna Nevalainen.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(4) Syyttäjälaitos on pyytänyt lupaa valittaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

(5) A on selityksessään katsonut, että valitusluvan myöntämiselle tai valituksen hyväksymiselle ei ole perusteita.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. Kysymyksenasettelu

(6) Asiassa on kysymys siitä, ovatko eräät tutkinnanjohtajana toimineen aluesyyttäjän päätökset esitutkinnan toimittamatta jättämisestä virkavelvollisuuden rikkomista koskevassa asiassa julkisia vai salassa pidettäviä. Kysymys on asiaan osallisten poliisimiesten nimistä ja syntymäajoista, poliisimiehen saaman vamman kohdistumista koskevasta tiedosta sekä asianomistajan saaman vamman kohdistumista ja vamman syntytapaa koskevista tiedoista. Korkein hallinto-oikeus on tutustunut kysymyksessä oleviin neljään päätökseen.

(7) Ratkaistavaksi tulee ensinnäkin, ovatko päätökset esitutkinnan toimittamatta jättämisestä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja esitutkintaa varten laadittuja asiakirjoja. Kysymys on myös siitä, ovatko tiedot salassa pidettäviä sen takia, että tutkinnanjohtajan päätöksiä koskevan tietopyynnön ratkaisemishetkellä keskusrikospoliisissa on ollut vireillä samaan tapahtumainkulkuun liittyvä esitutkinta murhan yritystä ja virkamiehen väkivaltaista vastustamista koskevassa asiassa, jossa tutkinnanjohtajan päätöksissä tarkoitetut poliisimiehet ovat olleet asianomistajan ja/tai todistajan asemassa.

(8) Edelleen ratkaistavaksi tulee, ovatko edellä tarkoitetut tiedot yksityiselämän suojaan liittyvän julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 26 kohdan perusteella salassa pidettäviä ja voiko sanotun lainkohdan lisäksi niin ikään yksityiselämän suojaan liittyvä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohta tulla sovellettavaksi asiakirjojen julkisuutta ja salassa pidettävyyttä koskevassa arvioinnissa.

(9) Jos julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan katsotaan tulevan sovellettavaksi, on ratkaistava, ovatko tutkinnanjohtajan päätöksiin sisältyvät poliisimiehen saaman vamman kohdistumista sekä asianomistajan saaman vamman kohdistumista ja vamman syntytapaa koskevat tiedot sanotussa lainkohdassa tarkoitettuja henkilön terveydentilaa koskevia tietoja ja siten salassa pidettäviä.

2. Salassapito julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella

2.1 Hallinto-oikeuden ratkaisu

(10) Hallinto-oikeus on katsonut, että vaikka julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohta ei sisällä nimenomaista mainintaa esitutkinnan toimittamatta jättämistä koskevasta päätöksestä, on tällainen päätös julkisen vallankäytön valvontaan liittyvien näkökohtien vuoksi sekä lain esityöt huomioon ottaen perusteltua rinnastaa syyttämättäjättämispäätökseen. Päätökset esitutkinnan toimittamatta jättämisestä ovat siten hallinto-oikeuden mukaan lähtökohtaisesti tulleet julkisiksi päätöksentekohetkellä syyttäjän päätettyä jättää esitutkinnan toimittamatta.

(11) Hallinto-oikeus on lisäksi katsonut, että nyt arvioinnin kohteena olevissa esitutkinnan toimittamatta jättämistä koskevissa päätöksissä sekä keskusrikospoliisilla edellä mainittujen päätösten tekohetkellä edelleen vireillä olleessa väkivaltarikoksia koskevassa esitutkinnassa ei ole ollut eikä olisi voinut olla sellaista vaikutusta toisiinsa, että toisen esitutkinnan vireilläolo olisi voinut estää tiedon luovuttamisen virkarikosasioissa tehdyistä esitutkinnan toimittamatta jättämistä koskevista päätöksistä. Virkarikosepäilyihin liittyvät esitutkinnan toimittamatta jättämistä koskevat päätökset ovat hallinto-oikeuden mukaan siten tulleet julkisiksi julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella syyttäjän päätettyä jättää esitutkinnan toimittamatta.

2.2 Osapuolten kannat korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(12) Syyttäjälaitos on todennut, että A:n 8.10.2019 tekemän tietopyynnön kohteena olleet päätökset ovat esitutkintalain 11 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja tutkinnanjohtajan päätöksiä siitä, aloitetaanko asiassa esitutkinta poliisin toiminnan johdosta. Tutkinnanjohtajana on toiminut esitutkintalain 2 luvun 4 §:n 1 momentin perusteella syyttäjä. Syyttäjälaitoksen mukaan kysymyksessä olevat tutkinnan päätökset eivät rinnastu syyttäjän päätöksiin esitutkinnan lopettamisesta tai syyttämättä jättämisestä, sillä esitutkintaa ei ole aloitettu eikä ketään asetettu rikoksesta epäillyn asemaan. Hallinto-oikeus on virheellisesti rinnastanut tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän tekemän tutkinnan päätöksen muihin syyttäjän päätöksiin.

(13) Syyttäjälaitos on lisäksi todennut, että syyttäjän suorittaman esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 2 momentin mukaisen esiselvityksen kohteena ollut tapahtumainkulku on ollut myös keskusrikospoliisin johtamassa tutkinnassa murhan yritystä ynnä muuta koskevana asiana, jossa poliisimiehet ovat olleet asianomistajan ja/tai todistajan asemassa. Poliisimiehiä koskevien nimi- ja vammatietojen määrittäminen vain asianosaisjulkisiksi on siten päätöksentekovaiheessa ollut tarpeen henkirikoksen yritystä koskevan rikostutkinnan turvaamiseksi. Nimi- ja vammatietojen yleisöjulkisuus olisi Syyttäjälaitoksen mukaan vaikuttanut ennakollisesti salassapitoon keskusrikospoliisin johtamassa esitutkinnassa.

(14) Syyttäjälaitos on edelleen todennut, että keskusrikospoliisin tutkinnassa olleessa asiassa on ollut kyse murhan yrityksestä, jollaisessa asiassa asianomistajan nimitietojen yleisöjulkisuus on poikkeuksellista. Poliisimiehet ovat olleet suorittamassa heille lakisääteisesti määrättyä tehtävää ilman toisin toimimisen mahdollisuutta. Olisi kohtuutonta, että he jäisivät ilman rikoksen asianomistajalle kuuluvaa oikeutta yksityisyyteen tai että rikostutkinta vaarantuisi siksi, että he ovat virkamiehiä. Myöskään todistajien nimitietojen yleisöjulkisuus ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyä ei Syyttäjälaitoksen näkemyksen mukaan ole perusteltua.

(15) A on todennut, että sekä syyttämättäjättämistä koskevan syyttäjän päätöksen että tutkinnan lopettamista koskevan tutkinnanjohtajan päätöksen julkisuuteen sovelletaan julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohtaa. Lainkohtaa on A:n näkemyksen mukaan perusteltua soveltaa myös tutkinnanjohtajan päätökseen jättää esitutkinta toimittamatta ottaen huomioon, että lain sanamuodon mukaan syyttämättäjättämispäätös rinnastuu siihen, ”kun asia on jätetty sikseen”.

(16) A on lisäksi todennut, ettei Syyttäjälaitos ole esittänyt uskottavia perusteita sille, miksi tietopyynnön kohteena olevat päätökset olisivat asianosaisjulkisia siten, että esiselvityksen kohteina olleiden poliisimiesten nimet olisi pidettävä salassa. Kyseessä on ollut itse kouluhyökkäyksen esitutkinnasta erillinen prosessi, joka on ollut jopa eri viranomaisen selvitettävänä. Siten on A:n mukaan perusteltua katsoa, että näitä kahta asiaa koskevat asiakirjat tulevat julkisiksi eri aikaan.

2.3 Asiaan liittyvät oikeusohjeet ja lain esityöt

2.3.1 Suomen perustuslaki

(17) Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.

(18) Perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

2.3.2 Esitutkintalaki

(19) Esitutkintalain 2 luvun 4 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan syyttäjä johtaa esitutkintaa, jos poliisimiehen epäillään tehneen rikoksen virkatehtävän suorittamisen yhteydessä.

(20) Esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 3 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan tutkinnanjohtaja päättää tarvittaessa siitä, toimitetaanko esitutkinta, ja päätöksen tekemiseen mahdollisesti tarvittavien seikkojen selvittämisestä.

(21) Esitutkintalain 9 luvun 7 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan esitutkinta-asiakirjojen julkisuudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa.

(22) Esitutkintalain 11 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan esitutkinnan toimittamatta jättämisestä, lopettamisesta 3 luvun 9 §:n 1 momentin taikka 10 tai 10 a §:n nojalla sekä päättämisestä saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi on tehtävä kirjallinen päätös. Sama koskee muuta vastaavaa esitutkintapäätöstä, joka voi vaikuttaa asianosaisen oikeuksiin, etuihin tai velvollisuuksiin.

2.3.3 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki)

(23) Julkisuuslain 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei mainitussa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.

(24) Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.

(25) Julkisuuslain 22 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se mainitussa tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. Pykälän 2 momentin mukaan salassa pidettävää viranomaisen asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.

(26) Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä:
(---)
3) (---) esitutkintaa ja syyteharkintaa varten saadut ja laaditut asiakirjat (---), kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa taikka kun syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai kun asia on jätetty sikseen, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna rikoksen selvittämistä tai tutkinnan tarkoituksen toteutumista tai ilman painavaa syytä aiheuta asiaan osalliselle vahinkoa tai kärsimystä tai estä tuomioistuinta käyttämästä oikeuttaan määrätä asiakirjojen salassapidosta oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (370/2007) mukaan;
(---).

2.3.4 Julkisuuslakia koskeva hallituksen esitys

(27) Hallituksen esityksen (HE 30/1998 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa on lain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan kohdalla todettu muun ohella seuraavaa:

”Säännöksen tarkoituksena on varmistaa esitutkinnan onnistuminen, estää esitutkintatietojen ennenaikaisesta julkiseksi tulosta rikoksesta epäillylle aiheutuvat vahingot sekä turvata tuomioistuimelle mahdollisuus käyttää sille kuuluvaa oikeutta määrätä asiakirjojen salassapidosta oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain mukaisesti.

(---)

Jos syyttäjä päätyy tekemään asiassa syyttämättäjättämispäätöksen, tulisivat esitutkinta-asiakirjat tästä ajankohdasta lukien julkisiksi. Esitutkintaviranomainen voi lopettaa esitutkinnan myös asiaa syyteharkintaan viemättä, ja tarkastus- tai valvontaviranomainen voi jättää rikosasiaa koskevan ilmoituksen sikseen. Tällöin ehdotuksen mukaan tutkintaan tai ilmoitukseen liittyvien asiakirjojen salassapitovelvollisuus lakkaisi pääsäännön mukaan, kun asian käsittelyn lopettamisesta on tehty päätös.

(---)

Esitutkinnan tavoitteena on rikoksen selvittäminen, joka saattaa vaarantua esitutkintaa koskevien tietojen tullessa julkisiksi liian varhaisessa vaiheessa. Tutkittavan asian yhteydessä esille tulleiden seikkojen paljastuminen voi vaikeuttaa esimerkiksi muiden rikokseen osallisten syyllisyyden selvittämistä taikka asiaan liittyvien muiden rikosten tutkintaa.”

2.4 Oikeudellinen arviointi

(28) A:n tietopyynnön kohteena olevilla päätöksillään 8.10.2019 tutkinnanjohtajana toiminut aluesyyttäjä on päättänyt, että neljää poliisimiestä koskevassa virkavelvollisuuden rikkomista koskevassa asiassa ei toimiteta esitutkintaa. Tässä asiassa on ollut kysymys poliisin voimakeinojen käyttämisestä eräässä oppilaitoksessa Kuopiossa tapahtuneiden väkivaltarikosten ja niiden yritysten epäiltyä tekijää kohtaan. Kysymyksessä olevat tutkinnanjohtajan päätökset ovat esitutkintalain 11 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja päätöksiä esitutkinnan toimittamatta jättämisestä, joissa päätösharkinta on tapahtunut soveltaen esitutkintalain 3 luvun 3 §:n mukaista kriteeristöä.

(29) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että vaikka tutkinnanjohtaja onkin päättänyt, että esitutkintaa ei asiaan osallisten poliisimiesten osalta toimiteta, päätöksiä on niiden rikostutkinnallinen luonne huomioon ottaen pidettävä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuina esitutkintaa varten laadittuina asiakirjoina. Ratkaisua esitutkinnan toimittamatta jättämisestä on pidettävä lainkohdassa tarkoitettuna asian sikseen jättämisenä. Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan lainkohdassa tarkoitetut asiakirjat eivät ole sanotun lainkohdan perusteella salassa pidettäviä enää sen jälkeen, kun asia on jätetty sikseen. Tutkinnanjohtajan päätökset esitutkinnan toimittamatta jättämisestä ovat siten lähtökohtaisesti tulleet yleisöjulkisiksi päätöshetkellä.

(30) Syyttäjälaitoksen näkemyksen mukaan tutkinnanjohtajan päätökset ovat tietopyynnön ratkaisemishetkellä 20.11.2019 kuitenkin olleet julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella salassa pidettäviä sen takia, että samanaikaisesti keskusrikospoliisissa on ollut vireillä samaan tapahtumainkulkuun liittyvä esitutkinta murhan yritystä ja virkamiehen väkivaltaista vastustamista koskevassa asiassa, jossa tutkinnanjohtajan päätöksessä tarkoitetut poliisimiehet ovat olleet asianomistajan ja/tai todistajan asemassa.

(31) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan sanamuoto ja lain esitöissä lausuttu eivät tue sitä tulkintaa, että lainkohdassa tarkoitettu asiakirja voisi asian sikseen jättämisen tai muun julkiseksituloajankohdan jälkeen enää olla lähtökohtaisestikaan salassa pidettävä muuta samaan tapahtumainkulkuun liittyvää epäiltyä rikosta koskevan esitutkinnan vireilläolon perusteella. Lisäksi julkisuusperiaatteesta johtuu, että asiakirjajulkisuutta rajoittavia säännöksiä ei voida soveltaa laventavasti. Toisaalta julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan salassapitosäännöksen tarkoituksen perusteella ei ole välttämättä poissuljettua tulkita sääntelyä niin, että rikosepäilyyn läheisesti liittyvää asiaa koskevan esitutkinnan vireilläolon vuoksi toisessa asiassa laadittu julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu asiakirja jäisi salassa pidettäväksi lainkohdassa tarkoitetun julkiseksituloajankohdan jälkeenkin. Vaikka nyt kysymyksessä olevat tutkinnanjohtajan päätökset ja keskusrikospoliisissa vireillä ollut esitutkinta liittyvätkin samaan tapahtumainkulkuun, korkein hallinto-oikeus katsoo, että Syyttäjälaitoksen esittämän perusteella keskusrikospoliisissa vireillä olleelle esitutkinnalle ei kuitenkaan voida antaa edellä tarkoitettua merkitystä tutkinnanjohtajan päätösten julkisuutta ja salassa pidettävyyttä koskevassa arvioinnissa.

(32) Edellä lausutun perusteella tietopyynnössä tarkoitetut tutkinnanjohtajan päätökset eivät tietopyynnön ratkaisemishetkellä ole olleet julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella miltään osin salassa pidettäviä.

3. Salassapito julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 tai 26 kohdan perusteella

3.1 Hallinto-oikeuden ratkaisu

(33) Hallinto-oikeus on katsonut, että vammakuvauksista ei ilmene eikä niistä ole pääteltävissä syntyneiden vammojen laatu, pysyvyys tai vakavuus, eikä niiden tällöin voida katsoa olevan julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan tarkoittamia terveydentilaa tai vammaisuutta ilmaisevia tietoja. Vammakuvausten ei hallinto-oikeuden mukaan myöskään voida katsoa olevan julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 26 kohdan tarkoittamaa arkaluonteista tietoa. Koska päätökset ovat tulleet julkisiksi julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella, eikä vammakuvauksia voida pitää julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 tai 26 kohdan perusteella salassa pidettävinä, on myös päätöksiltä ilmeneviä poliisimiesten henkilötietoja hallinto-oikeuden päätöksen mukaan pidettävä julkisena tietona.

3.2 Osapuolten kannat korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(34) Syyttäjälaitos on katsonut, että tietopyynnön kohteena olevissa päätöksissä olevat tiedot poliisimiehen ja asiaan osallisen siviilihenkilön vammamekanismista ja vammakuvauksesta muodostavat lääkärinlausunnon keskeisen sisällön esitietoina ja tutkimushavaintoina. Syyttäjälaitoksen mukaan hallinto-oikeuden tarkemmin perustelematon ratkaisu siitä, että vammakuvaukset eivät ole julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan perusteella salassa pidettäviä, ei ole korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännön eikä ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännön mukainen. Hallinto-oikeuden tulkinta johtaisi Syyttäjälaitoksen mukaan siihen, että esimerkiksi väkivaltarikosasioissa lääkärinlausuntojen ydinsisältö eli rikoksen yhteydessä saatu vamma olisi lähtökohtaisesti yleisöjulkinen tieto ollessaan vammakuvaus viranomaisen päätöksessä. Tämä ei ole julkisuuslain tarkoitus, sillä terveystiedot on säädetty ehdottomasti salassa pidettäviksi.

(35) Syyttäjälaitos on todennut, että poliisimiehet ovat olleet myös rikoksen uhreja. Rikoksen uhria koskevat tiedot ovat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 26 kohdan perusteella salassa pidettäviä, jos tiedon antaminen loukkaisi rikoksen uhrin oikeuksia tai hänen muistoaan tai läheisiään. Rikoksen uhria loukkaavien tietojen salassa pidon edellytyksenä on myös, ettei tiedon antaminen ole tarpeen viranomaisen tehtävän suorittamiseksi. Syyttäjälaitoksen näkemyksen mukaan poliisimiehiä koskevien nimi- ja vammatietojen määrittäminen asianosaisjulkiseksi on siten päätöksentekovaiheessa ollut tarpeen julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 26 kohdan perusteella, koska väkivaltarikoksen kohteeksi joutuminen ja vammautuminen sen johdosta ovat yksityiselämään liittyviä arkaluonteisia henkilöä koskevia tietoja. Vammamekanismista ja -kuvauksesta on tässä tapauksessa mahdollista tehdä suoria johtopäätöksiä henkilön työ- tai toimintakyvystä sekä hoidon tarpeesta.

(36) A on katsonut, että tapahtumat eivät ole liittyneet poliisimiesten yksityiselämään, vaan he ovat olleet suorittamassa virkatehtäviään. A:n mielestä nimien salassapitoa ei siis voi perustella poliisimiesten yksityisyyden suojalla.

(37) A:n näkemyksen mukaan tietopyynnön kohteena olleissa päätöksissä on kuvattu vammoja hyvin yleisellä tasolla mustattujen kohtien koosta päätellen. A on katsonut, että päätökset eivät ole sisältäneet tietoja yksityiskohtaisista vammankuvauksista puhumattakaan siitä, että niihin sisältyisi tietoa hoidosta, hoidon tarpeesta tai vamman pysyvyydestä. A on todennut, että näin yleisellä tasolla oleva tieto ei ole julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdassa tarkoitettu terveystieto tai sanotun momentin 26 kohdassa tarkoitettu arkaluonteinen yksityiselämään liittyvä tieto.

(38) A on katsonut, että viime kädessä kyse on siitä periaatteellisesti merkittävästä laintulkinnasta, sovelletaanko julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella tehtyihin päätöksiin lainkaan muita yksityiselämää suojaavia sanotun momentin kohtia kuin kohtaa 26. A:n mielestä lainsäätäjä on selkeästi tarkoittanut, että rikosasioissa sovelletaan vain kohtaa 26. Näin ollen rikosasioihin liittyvissä asioissa terveystietojen julkisuutta ei ainakaan pääsääntöisesti voida rajoittaa julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan perusteella.

(39) A:n näkemyksen mukaan Syyttäjälaitoksen kanta, jonka mukaan vammankuvaus olisi niin arkaluontoinen tieto, että se olisi rikosasiaa koskevassa päätöksessä salassa pidettävä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 26 kohdan perusteella, merkitsisi huomattavaa rajoitusta sellaisiin tietoihin, jotka ovat olennaisia arvioitaessa niin rikoksen tunnusmerkistön täyttymistä kuin rangaistuksen mittaamista. A on katsonut, että lainsäätäjä ei ole tarkoittanut näin pitkälle menevää salassapitoa.

3.3 Sovellettavat julkisuuslain säännökset ja lain esityöt

(40) Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä:
(---)
25) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja (---) henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta (---);
26) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja rikoksesta epäillyn, asianomistajan tai muun rikosasiaan liittyvän henkilön yksityiselämään liittyvistä arkaluonteisista seikoista samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja rikoksen uhrista, jos tiedon antaminen loukkaisi rikoksen uhrin oikeuksia tai hänen muistoaan tai läheisiään, jollei tiedon antaminen ole tarpeen viranomaisen tehtävän suorittamiseksi;
(---).

(41) Julkisuuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 30/1998 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa on lain 24 §:n kohdalla todettu mm., että ”pykälä on pyritty jakamaan kohtiin kokoamalla yhteen samaan asialliseen salassapitoperusteeseen kuuluvat seikat. Siten kohdat eivät ole toistensa poissulkevia, ja samaan asiakirjaan voi sisältyä eri kohtien mukaan salassa pidettäviä osia.”

(42) Kyseisen hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on lain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan kohdalla todettu muun ohella, että ”kohta koskee paitsi sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yksiköiden hallussa olevia, myös muilla viranomaisilla olevia kohdassa lueteltuja tietoja sisältäviä asiakirjoja, kuten lääkärintodistuksia tai ruumiinavauspöytäkirjoja. Hoidon toteuttamiseksi suoritettuja toimenpiteitä ovat esimerkiksi potilaan hoitoon toimittaminen tai noutaminen. Siten lähetystöjen konsuliasioina hoitamat sairaustapauksia tai poliisilla olevat virka-apua koskevat asiakirjat, jotka koskevat pakkohoitoon noutamista, ovat salassa pidettäviä.”

(43) Saman hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on lain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan kohdalla todettu, että vaikka rikosta ja esitutkintaa koskevien tietojen sekä rikosasian haastehakemuksen ja haasteen sekä siihen annetun vastauksen salassapitovelvollisuus päättyy ehdotuksessa olevan olettaman mukaan, kun asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa tai kun esitutkinta muuten loppuu, ”[e]situtkinta-aineisto saattaa kuitenkin siihen sisältyvien yksityiselämään liittyvien arkaluonteisten tietojen vuoksi olla salassa pidettävä esitutkinnan päätyttyäkin siten kuin momentin 26 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi.”

(44) Edelleen saman hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on lain 24 §:n 1 momentin 26 kohdan kohdalla todettu muun ohella seuraavaa:

”Esitutkinta-aineiston tuleminen julkiseksi tutkinnan päätyttyä on eräissä tapauksissa aiheuttanut ongelmia. Esimerkiksi kysymyksen ollessa seksuaalirikoksesta voi epäillylle aiheutua julkisuudesta haittaa silloinkin, kun syytettä rikoksesta ei nosteta. Myös tällaisen rikoksen uhriksi joutuneelle julkisuudesta voi olla kohtuuttomia seurauksia. Esitutkintapöytäkirjassa voi olla arkaluonteisia tietoja myös henkilöistä, joilla ei ole osuutta epäiltyyn rikokseen tai jotka ovat uhrin asemassa. Aineiston julkiseksi tuleminen saattaa esimerkiksi insestitapauksissa vaarantaa lapsen edun. Esitutkinta-aineistoon kuuluvat rikoksen uhrin kuvat voivat myös sisältää kohdassa tarkoitetulla tavalla yksityiselämään liittyviä arkaluonteisia tietoja.

Epäkohtien poistamiseksi ehdotetaan säädettäväksi, että esitutkinta-asiakirjoihin sisältyvät yksityiselämään liittyvät arkaluonteiset tiedot jäisivät esitutkinnan päätyttyäkin salaisiksi. Säännös merkitsee myös, että silloin kun oikeudenkäyntiaineistoon sisältyy kohdassa tarkoitettuja tietoja, tulee aineisto aina pitää näiltä osin käsittelyn päätyttyä salaisena. Kohtaan ei edellä tarkoitetuilta osin sisälly vahinkoedellytyslauseketta, joten nämä tiedot kuuluisivat ehdottoman salassapitovelvollisuuden piiriin.

Kohdan mukaan salassa pidettäviä olisivat myös asiakirjat, jotka sisältävät tietoja rikoksen uhrista, jos tiedon antaminen loukkaisi rikoksen uhrin oikeuksia tai hänen muistoaan tai läheisiään. Säännöksen tarkoituksena on antaa mahdollisuus olla antamatta esimerkiksi väkivaltarikoksen uhrin valokuvia. Vahinkoedellytyslauseke on muotoiltu olettamana asiakirjan julkisuus.”

3.4 Oikeudellinen arviointi

(45) Syyttäjälaitoksen ja hallinto-oikeuden soveltamat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 ja 26 kohdat ovat henkilön yksityiselämän suojaa koskevia salassapitosäännöksiä. Julkisuuslakia koskevassa hallituksen esityksessä on mainittu, että esitutkinta-aineisto saattaa siihen sisältyvien yksityiselämään liittyvien arkaluonteisten tietojen vuoksi olla salassa pidettävä esitutkinnan päätyttyäkin siten kuin lain 24 §:n 1 momentin 26 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi. Onkin selvää, että viimeksi mainittu säännös voi lähtökohtaisesti tulla sovellettavaksi nyt käsillä olevassa tilanteessa, jossa tietopyynnön kohteena olevat asiakirjat ovat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja, mutta eivät sen perusteella salassa pidettäviä.

(46) Arvioitaessa sitä, voiko julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 26 kohdan lisäksi momentin 25 kohta tulla sovellettavaksi sanotun momentin 3 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen julkisuutta ja salassa pidettävyyttä koskevassa arvioinnissa, on ensinnäkin merkitystä sillä seikalla, että momentin 26 kohta koskee nimenomaan rikosasiaan liittyvien henkilöiden yksityiselämään liittyvien tietojen salassa pidettävyyden edellytyksiä. Sanotun lainkohdan soveltamisalan erityisyys kuten myös edellä viitattu hallituksen esityksen maininta tukevat sitä tulkintaa, että julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohta ei koskisi momentin 3 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja ainakaan niiltä osin kuin niihin sisältyy momentin 26 kohdassa tarkoitettujen henkilötahojen yksityiselämään liittyviä tietoja.

(47) Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan soveltumista tukee kuitenkin se, että lain 24 §:ää säädettäessä lähtökohtana on hallituksen esityksestäkin ilmenevästi ollut se, että pykälän eri salassapitokohdat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan samaan asiakirjaan voi sisältyä eri kohtien mukaan salassa pidettäviä osia. Myös esitutkintalakia koskevan hallituksen esityksen (HE 222/2010 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa on lain 9 luvun 7 §:n kohdalla todettu, että julkisuuslain 24 §:n 1 momentin osalta esitutkinnassa voivat tulla sovellettaviksi muutkin kohdat kuin 3 kohta.

(48) Tähän nähden korkein hallinto-oikeus katsoo, että julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 26 kohdan lisäksi myös momentin 25 kohta voi tulla sovellettavaksi momentin 3 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen julkisuutta ja salassa pidettävyyttä koskevassa arvioinnissa niiltäkin osin kuin asiakirjoihin sisältyy 26 kohdassa tarkoitettujen henkilötahojen yksityiselämään liittyviä tietoja.

(49) Tutkinnanjohtajan päätöksiin sisältyvät poliisimiehen saaman vamman kohdistumista sekä asianomistajan saaman vamman kohdistumista ja vamman syntytapaa koskevat tiedot ovat sisällöltään yleisluonteisia. Niistä ei ilmene eikä ole pääteltävissä vammojen yksityiskohtainen laatu, vakavuus tai pysyvyys. Mainitut tiedot sisältyvät tutkinnanjohtajan päätösten tapahtumainkuvaukseen ja ovat päätöksillä ratkaistujen asioiden arvioinnin kannalta merkityksellisiä seikkoja. Mainittuja tietoja ei niiden yleisluonteinen sisältö ja esitystarkoitus huomioon ottaen voida pitää julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdassa tarkoitettuina henkilön terveydentilaa koskevina tietoina. Tutkinnanjohtajan päätökset eivät näin ollen ole sanotun lainkohdan perusteella salassa pidettäviä miltään osin.

(50) Tutkinnanjohtajan päätökset sisältävät tietoja asiaan osallisista poliisimiehistä ja asianomistajasta. Päätöksiä on sisältöönsä ja rikostutkinnalliseen luonteeseensa nähden sinänsä pidettävä sellaisina asiakirjoina, joihin sovelletaan julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 26 kohtaa. Arvioitaessa päätösten salassa pidettävyyttä sanotun lainkohdan perusteella on otettava huomioon, että asiaan osalliset poliisimiehet ovat päätöksissä kuvatussa tilanteessa toimineet virkatehtävissään. Heidän nimiään, syntymäaikojaan ja poliisimiehen saaman vamman kohdistumista koskevaa tietoa ei siten voida pitää lainkohdassa tarkoitettuina yksityiselämään liittyvinä seikkoina eikä tietoja ylipäätään voida pitää lainkohdassa tarkoitettuina arkaluonteisina seikkoina. Myöskään asianomistajan saaman vamman kohdistumista ja vamman syntytapaa koskevia tietoja ei niiden yleisluonteisuus huomioon ottaen voida pitää lainkohdassa tarkoitettuina arkaluonteisina seikkoina. Tutkinnanjohtajan päätökset eivät näin ollen ole myöskään julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 26 kohdan perusteella salassa pidettäviä miltään osin.

4. Johtopäätös

(51) Edellä lausutun vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen ja Robert Utter. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.