KHO:2023:33

A Oy:n arvonlisäverollinen liiketoiminta muodostui hallintopalvelujen myynnistä konserniyhtiöille. Yhtiö oli listautunut pörssiin ja sen yhteydessä oli tapahtunut listautumisanti. Tähän oli sisältynyt osakemyynti, jossa yhtiön silloiset osakkeenomistajat olivat myyneet omistamiaan osakkeita. Lisäksi henkilöstölle oli suunnattu osakeanti, josta saadut varat olivat tulleet yhtiölle.

Asiassa oli ratkaistavana yhtiön listautumisantiin liittyvien kulujen arvonlisäveron vähennysoikeus ja sen laajuus. Asiassa oli kysymys siitä, olivatko yhtiön pörssiin listautumiseen ja sen yhteydessä tapahtuneeseen henkilöstöantiin sekä osakkeiden myyntiin liittyvät hankinnat tulleet kokonaisuudessaan yhtiön arvonlisäverollista liiketoimintaa varten vai oliko niistä osaa pidettävä osakkeenomistajien osakkeiden myyntiin liittyvinä yhtiölle vähennyskelvottomina hankintoina.

Yhtiön listautuminen ei ollut tapahtunut yksinomaan osakeannin järjestämiseksi ja varojen keräämiseksi yhtiön vähennykseen oikeuttavan toiminnan hyväksi. Tämän vuoksi listautumisen yhteydessä tapahtunut henkilöstöanti ei merkinnyt sitä, että yhtiöllä olisi sen perusteella ollut oikeus vähentää listautumiskuluihin sisältyvät arvonlisäverot täysimääräisesti.

Listautumisen yhteydessä tapahtuneen vanhojen osakkeenomistajien osakkeiden myynnin osalta saadut tulot olivat kertyneet osakkeita myyneille osakkaille. Tämä osakkeiden myynti oli tapahtunut ensisijaisesti osakkeenomistajien intressissä. Yhtiön vanhojen osakkaiden osakkeiden myyntiä varten tehdyt hankinnat eivät olleet tapahtuneet yhtiön arvonlisäverolain 102 §:n mukaista verollista liiketoimintaa varten. Yhtiöllä ei ollut tältä osin arvonlisäveron vähennysoikeutta. Osakkeiden myynti oli otettava huomioon myös listautumiseen kokonaisuudessaan kohdistuviin hankintoihin sisältyneen arvonlisäveron vähennysoikeutta rajoittavana.

Yhtiön harjoittamaa liiketoimintaa oli pidetty kokonaan vähennykseen oikeuttavana. Kun lisäksi otettiin huomioon yhtiön listautumisen merkitys sen harjoittamalle verolliselle toiminnalle ja yhtiön listautumiseen liittyvät velvollisuudet, yhtiön vähennysoikeuden ulkopuolelle jäi vain osakkeenomistajien osakemyyntiin liittyvä osuus listautumista varten tehtyjen hankintojen hintaan sisältyvästä arvonlisäverosta. Yhtiön vähennysoikeutta oli lähtökohtaisesti tarkasteltava hyödykekohtaisesti hankitun tavaran tai palvelun todellisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset kumottiin ja asia palautettiin Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi listautumiskulujen vähennyskelpoisen osuuden uudelleen laskemista varten.

Arvonlisäverotus verokausilta 7/2015–12/2015 ja 1/2016.

Arvonlisäverolaki 102 § 1 momentti 1 kohta ja 2 momentti sekä 117 §
Neuvoston direktiivi 2006/112/EY yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 168 artiklan a alakohta
Unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C-465/03, Kretztechnik (EU:C:2005:320), C-108/14 ja C-109/14, Larentia + Minerva ja Marenave Schiffahrt (EU:C:2015:496), C-126/14, Sveda (EU:C:2015:712) ja C-405/19, Vos Aannemingen (EU:C:2020:785)

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 6.4.2022 nro H1951/2022

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää A Oy:lle valitusluvan ja tutkii asian.

1. Yhtiön valitus hylätään siltä osin kuin siinä on vaadittu yhtiön täysimääräistä arvonlisäveron vähennysoikeutta listautumiseen liittyvistä kuluista.

Yhtiön toissijainen vaatimus hyväksytään osittain. Arvonlisäveron vähennysoikeutta on tarkasteltava yhtiön valituksenalaisten hankintojen todellisen käyttötarkoituksen mukaan. Yhtiöllä on arvonlisäveron vähennysoikeus valituksenalaisten listautumiskulujen osalta lukuun ottamatta sellaisia hankintoja, jotka on tehty osakkeenomistajien osakemyyntiä varten. Osakkeenomistajien osakemyynti on otettava huomioon vähennykseen oikeuttamattomana toimintana myös listautumiseen kokonaisuudessaan kohdistuvien hankintojen osalta. Hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset kumotaan hyväksytyiltä osin ja asia palautetaan Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi.

2. Yhtiön vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Asian tausta

(1) A Oy on konsernin emoyhtiö. Yhtiön arvonlisäverollinen liikevaihto muodostuu hallintopalvelujen myynnistä konserniyhtiöille. Lisäksi yhtiö vastaa konsernin kehittämisestä ja ohjauksesta.

(2) Yhtiö on listautunut NASDAQ OMX Oy:n pörssilistalle joulukuussa 2015. Ennen listautumista pörssiin yhtiön enemmistöomistaja on ollut B Ky. C Oy on suomalainen yritysten kasvuun keskittyvä pääomasijoittaja ja B Ky on yksi sen hallinnoimista rahastoista.

(3) Yhtiön listautuminen on toteutettu järjestämällä instituutiomyynnistä ja yleisömyynnistä koostuva osakemyynti, jossa B Ky ja muut osakkeenomistajat tarjosivat yhdessä ostettavaksi omistamiaan yhtiön osakkeita. Lisäksi järjestettiin henkilöstöanti, jossa vakituisessa työ- tai toimisuhteessa oleville henkilöille sekä yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajille tarjottiin merkittäväksi yhtiön uusia osakkeita.

(4) Listalleottoesitteen mukaan yhtiön kaikkien osakkeiden lukumäärä ennen listautumista oli 7 812 300 kappaletta. Listalleottoesitteen päivämääränä yhtiöllä oli yhteensä 78 osakkeenomistajaa. Ennen listautumista B Ky oli yhtiön suurin osakkeenomistaja omistaen noin 65,2 prosenttia yhtiön osakkeista. Muut yhtiön suurimmat osakkeenomistajat ennen listautumista olivat lähinnä yksityishenkilöitä. Muiden osakkaiden omistusosuudet vastasivat ennen listautumista kunkin osakkeenomistajan osalta enintään 5,5 prosentin osuutta yhtiön kaikista osakkeista. Lisäksi yhtiöllä oli hallussa sen omia osakkeita määrä, joka vastasi noin 3,1 prosentin osuutta yhtiön kaikista osakkeista. Yhtiö ei myynyt omia osakkeitaan listautumisen yhteydessä.

(5) Yhtiön joulukuussa 2015 antaman pörssitiedotteen mukaan listautumisessa myyvät osakkeenomistajat myivät osakemyynnissä yhteensä 4 000 000 yhtiön olemassa olevaa osaketta. Henkilöstöannissa merkittyjen uusien osakkeiden lukumäärä oli 45 967 kappaletta.

(6) Osakemyynnistä osakkaat ovat saaneet noin 40,2 miljoonaa euroa ja henkilöstöannista yhtiölle on kertynyt noin 300 000 euroa. Listalleottoesitteen mukaan henkilöstöannilla saatavat varat käytetään yhtiön yritystoiminnan yleisiin tarkoituksiin.

(7) Listautumisen yhteydessä B Ky irtautui osittain yhtiön omistuksestaan myymällä osakemyynnissä omistamiaan osakkeita. Listautumisen jälkeen B Ky oli edelleen yhtiön suurin osakkeenomistaja sen omistusosuuden ollessa noin 12 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Listautumisen yhteydessä B Ky:n osakkeille asetettu luovutusrajoitus päättyi kesäkuussa 2016. B Ky:n verkkosivuillaan kesäkuussa 2016 julkaiseman tiedotteen mukaan B Ky myi omistamansa yhtiön 939 436 osaketta nopeutetussa tarjousmenettelyssä rajatulle joukolle institutionaalisia sijoittajia. Osakemyynnin jälkeen B Ky ei omista yhtiön osakkeita.

(8) Listautumiseen liittyvät kulut on kirjattu yhtiön kirjanpidossa erilliselle projektille. Yhtiö on toimittanut Verohallinnolle koonnin projektille kirjatuista kuluista. Sen mukaan listautumiseen liittyviä kuluja on kirjattu yhtiön kirjanpitoon yhteensä 1 171 052,19 euroa ajanjaksolla 7/2015–2/2016. Projektille kirjattuihin ostoihin kohdistuva arvonlisävero on yhteensä 248 678,17 euroa. Yhtiö on antamansa selvityksen mukaan käsitellyt ostoihin sisältyvän arvonlisäveron kokonaan verotuksessa vähennyskelpoisena.

(9) Arvonlisäverollisia listautumiseen liittyviä palveluja on ostettu 25 eri palveluntarjoajalta.

(10) Yhtiö on toimittanut Verohallinnolle verotarkastuksen yhteydessä 11.6.2009 B Ky:n ja strategisten sijoittajaosakkaiden välillä tehdyn yhtiön osakkaiden omistukseen liittyvän päivitetyn osakassopimuksen sekä 15.6.2011 B Ky:n ja vähemmistöosakkaiden välillä tehdyn vähemmistöosakkaiden osakassopimuksen. Näiden perusteella yhtiö on listattava arvopaperipörssiin, jos B Ky sitä edellyttää ja tämän valitseman investointipankin mielestä edellytykset listautumiselle ovat olemassa. Lisäksi, jos yhtiötä ei ole listattu arvopaperipörssiin tai myyty 12.8.2012 mennessä ja B Ky vaatii yhtiön koko osakekannan myyntiä, osapuolet sitoutuvat yhtiön koko osakekannan myyntiin tai yhtiön muuhun realisointiin erikseen sovittavalla tavalla.

(11) Verohallinto on 16.5.2018 tehnyt päätöksen verottamatta jättämisestä verokausilta 7/2015–12/2015 ja 1/2016 yhtiön listautumiseen liittyvistä kuluista vähentämien arvonlisäverojen osalta.

(12) Verotuksen oikaisulautakunta on 7.1.2020 tekemillään päätöksillä hyväksynyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vaatimuksen, jonka mukaan yhtiöllä ei ole oikeutta vähentää listautumiskuluihin sisältyvää arvonlisäveroa muutoin kuin siltä osin, kun ne ovat kohdistettavissa henkilöstöantiin. Henkilöstöantiin kohdistuvaksi vähennyskelpoiseksi osuudeksi on katsottu 0,6 prosenttia listautumiskuluista. Vähennyskelvoton arvonlisäveron osuus 237 313,10 euroa on määrätty yhtiön maksettavaksi.

(13) Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään muun ohella hylännyt yhtiön verotuksen oikaisulautakunnan päätöksestä tekemän valituksen ja vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

(14) Hallinto-oikeuden mukaan kun otetaan huomioon erityisesti, että listautumiseen on katsottava ryhdytyn merkittäviltä osin yhtiön omistajien intressissä näiden irtaantumiseksi yhtiöstä osakkeet myymällä, miltä osin varat eivät ole tulleet yhtiölle vaan vanhoille osakkeenomistajille, listautumista ei voida pitää toimena, jonka välittömänä yksinomaisena syynä on yhtiön arvonlisäverollinen liiketoiminta, eikä toimena, joka on yhtiön liiketoiminnan välitön, pysyvä ja välttämätön jatke unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä edellytetyllä tavalla. Vaikka listautumisesta koituu yhtiön liiketoiminnalle hyötyä, ei listautumista toteutetulla tavalla voida katsoa objektiivisesti arvioiden toteutetun pääasiassa yhtiön liiketoiminnan tarkoituksessa.

(15) Hallinto-oikeus on katsonut, että ratkaistavana olevassa asiassa, jossa listautumiseen on katsottava ryhdytyn osin sekä yhtiön että sen osakkaiden intressissä ja jossa hankittu pääoma on kertynyt osin yhtiölle ja osin sen osakkaille, yhtiöllä on oikeus vähentää listautumiseen liittyviin kuluihin sisältynyt arvonlisävero vain siltä osin kuin listautuminen liittyy yhtiön oman osakepääoman korottamiseen yhtiön yleisen taloudellisen toiminnan hyväksi. Hallinto-oikeuden mukaan sillä, että yhtiön enemmistöosakas on ollut pääomasijoitustoimintaa harjoittava yhtiö, ei ole asiassa merkitystä.

(16) Hallinto-oikeus on todennut, että siltä osin kuin kulujen on katsottava liittyvän yhtiön liiketoimintaan, ovat kulut vähennyskelpoisia ja siltä osin kuin osakkeenomistajat ovat yhtiön listautumisessa myyneet omistamiaan osakkeita ja näin saadut varat ovat hyödyttäneet niitä, listautumisen järjestämisestä aiheutuneiden kulujen on katsottava kohdistuvan muuhun kuin yhtiön omaan liiketoimintaan.

(17) Verotuksen oikaisulautakunnan päätöksessä kulujen kohdistamiseen on sovellettu laskentatapaa, jossa laskentaperusteena on käytetty uusien listautumisen yhteydessä liikkeelle laskettujen osakkeiden, 45 967 kappaletta, suhteellista osuutta yhtiön ulkona olevien, 7 614 767 kappaletta, osakkeiden kokonaismäärästä listautumisen jälkeen. Näin lasketun osuuden, 0,6 prosenttia, on katsottu kohdistuvan uusien osakkeiden antiin ja yhtiöllä olevan oikeus vähentää listautumiseen liittyvät kulut tältä osin liiketoimintansa yleiskuluna.

(18) Hallinto-oikeus on todennut, että koska listautumisen yhteydessä tapahtunut osakemyynti on ollut osa yhtiön listautumisjärjestelyä samoin kuin osakeanti, ei osakkeiden myynnin tarkastelu erikseen muista listautumiseen liittyvistä järjestelyistä ole perusteltua määritettäessä, miltä osin kulujen on katsottava liittyvän yhtiön liiketoimintaan ja olevan vähennyskelpoisia ja miltä osin osakkeenomistajat ovat yhtiön listautumisessa myyneet omistamiaan osakkeita ja kulujen on katsottava kohdistuvan muuhun kuin yhtiön omaan liiketoimintaan. Siltä osin kuin järjestelyssä saadut tulot ovat kertyneet yhtiölle, kyse on rahoituksen hankkimisesta yhtiön liiketoimintaa varten yhtiön yleisen taloudellisen toiminnan hyväksi. Sen sijaan siltä osin kuin listautumisen yhteydessä yhtiön osakkaat ovat myyneet omistamiaan osakkeita, osakkeiden myynnistä saadut tulot ovat kertyneet suoraan osakkeita myyneille osakkaille. Tältä osin kyse ei ole ollut rahoituksen hankkimisesta yhtiön liiketoimintaa varten yhtiön yleisen taloudellisen toiminnan hyväksi. Näin ollen laskentatapaa määritettäessä täsmällisimpään lopputulokseen johtaa listautumiseen liittyvien kulujen erottelu vähennyskelpoiseen osakeannin osuuteen ja vähennyskelvottomaan osakkeiden myynnin osuuteen.

(19) Hallinto-oikeus on katsonut, ettei yhtiön listautumista varten ostamia asiantuntijapalveluja ja listautumista varten toteuttamia hankintoja voida kuluja yksittäin tarkastelemalla erotella osakeantiin ja myyntiin kohdistuviin osuuksiin, kun kulut ovat niiden selitteiden mukaankin kohdistuneet yleisemmin listautumiseen liittyviin toimenpiteisiin. Yhtiön valituksessaan esittämä laskentatapa vähennyskelpoisen ja vähennyskelvottoman osuuden laskemiseksi kulukohtaisesti ei hallinto-oikeuden mukaan johda täsmällisempään lopputulokseen kuin verotuksen oikaisulautakunnan päätöksessä käytetty osakkeiden suhteelliseen osuuteen perustunut laskentapa. Sillä seikalla, että listautumisen toteuttaminen pelkällä henkilöstöannilla olisi oikeuttanut yhtiön vähentämään suuremman osuuden listautumiseen liittyneistä kuluistaan, ei ole merkitystä nyt puheena olevan järjestelyn kulujen vähennyskelpoista osuutta määritettäessä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marianne Lastikka, Antti Pietinen, joka on myös esitellyt asian, ja Mikko Äijälä.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(20) Yhtiö on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset kumotaan ja Verohallinnon päätökset saatetaan voimaan. Yhtiöllä on katsottava olevan täysimääräinen vähennysoikeus listautumiseen liittyvistä kuluista. Toissijaisesti, jos kuluista katsotaan olevan vain osittainen vähennysoikeus, listautumiskulujen vähennyskelpoisuus on ratkaistava niiden todellisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Tällöin henkilöstöannille on kohdistettava ne kulut, jotka olisivat aiheutuneet pelkän henkilöstöannin järjestämisestä, ja yhtiöllä on katsottava olevan vähennysoikeus listautumiseen kohdistuvista kuluista siltä osin kuin niillä on läheisempi yhteys yhtiön liiketoimintaan kuin entisten omistajien irtautumiseen yhtiöstä. Lisäksi yhtiö on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista viivästyskorkoineen.

(21) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on vaatinut, että yhtiön valitus ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. Pääasiaa koskeva ratkaisu

Kysymyksenasettelu

(22) Asiassa on ratkaistavana A Oy:n listautumisantiin liittyvien kulujen arvonlisäveron vähennysoikeus ja sen laajuus.

(23) Asiassa on riidatonta, että yhtiö harjoittaa yksinomaan arvonlisäverollista liiketoimintaa ja sillä on täysimääräinen vähennysoikeus yleiskuluistaan. Näin ollen nämä seikat eivät ole nyt ratkaistavana.

Osapuolten kannat

(24) Yhtiön mukaan listautumiskulut ovat sen liiketoiminnan yleiskuluina vähennyskelpoisia. Yhtiön pääomistajan hyötyminen listautumisesta ja listautumisen yhteydessä tapahtunut osakkeiden myynti eivät ole perusteita evätä yhtiön vähennysoikeutta listautumiskulujen sisältämästä arvonlisäverosta. Listautumisen ja osakkeiden myynnin välinen yhteys ei merkitse sitä, että listautumista ei olisi toteutettu yhtiön liiketoiminnan tarkoituksessa. Listautumisen tarkoituksena on ollut saattaa yhtiön osakkeet julkisen kaupankäynnin kohteeksi.

(25) Yhtiö on listautumisen yhteydessä maksanut itse vain sellaisia kuluja, jotka ovat aiheutuneet listautumisesta ja sen valmistelusta. Nämä kulut olisivat aiheutuneet yhtiölle listautumisesta riippumatta siitä, myydäänkö listautumisessa olemassa olevia osakkeita vai ei.

(26) Pääosa yhtiölle listautumisen yhteydessä syntyneistä kuluista on syntynyt seuraavista toimenpiteistä: listalleottoesitteen laadinta sekä esitteen laatimisen yhteydessä laaditun oikeudellisen, taloudellisen ja verotuksellisen due diligence -tarkastuksen tekeminen ja raportin laadinta, muu listautumiseen ja pörssiyhtiön velvollisuuksiin liittyvä oikeudellinen ja tilintarkastajan neuvonanto sekä listautumiseen liittyvä mainonta-, markkinointi- ja sijoittajaviestintä. Yhtiö katsoo, että näillä kuluilla on suora ja välitön yhteys yhtiön liiketoimintaan.

(27) Listautumisprosessin aikana ja sen jälkeen yhtiö on ollut velvollinen noudattamaan arvopaperimarkkinalainsäädännön velvoitteita. Esimerkiksi listalleottoesite sekä yhtiön raportointi ja tiedottaminen listautumisen aikana ja sen jälkeen ovat tarkasti säädeltyjä. Listautumisen kulut ovat aiheutuneet suurelta osin näiden lakisääteisten yhtiölle kuuluvien velvoitteiden täyttämisestä. Kyseiset velvoitteet eivät koske yhtiön osakkeenomistajia. Kuluissa on näin ollen kyse listautuvan yhtiön eikä sen entisten osakkeenomistajien kuluista. Vaikka osa kuluista liittyisi välillisesti myös osakekauppaan, listautumisen kulut eivät koske osakkeiden myyntiin liittyvää neuvonantoa.

(28) Yhtiön listautumisen tarkoituksena oli vahvistaa yhtiön kykyä toteuttaa strategiaansa listautumisesta saatavien hyötyjen kautta. Listautumisella tavoiteltuja hyötyjä olivat muun muassa varmistaa riittävä ja monipuolinen rahoitus yhtiölle hyväksyttävillä ehdoilla, yhtiön tunnettuuden kasvattaminen sekä yhtiön houkuttelevuuden lisääminen työntekijöiden näkökulmasta ja luotettavuuden kasvattaminen liikekumppanina. Listautuminen mahdollisti myös pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustinjärjestelmät, jotka sitouttavat henkilöstöä strategiakaudeksi ja palkitsevat onnistuneesta strategian toteutuksesta.

(29) Listautumisesta aiheutuneet kulut kirjattiin yhtiössä erilliselle projektille. Nämä kulut eivät sisällä sellaisia kuluja, joista ensisijaisesti hyötyivät yhtiön omistajat ja joissa oli kyse osakkeiden myyntiin liittyvästä neuvonannosta.

(30) Vähennyksen jakoperusteen osalta yhtiö on esittänyt, että verotuksen oikaisulautakunnan ja hallinto-oikeuden käyttämä henkilöstöannin myötä liikkeelle laskettujen uusien osakkeiden ja olemassa olleiden osakkeiden lukumäärän suhde ei ole oikea tapa jakaa kuluja vähennyskelpoiseen ja -kelvottomaan osaan. Jos yhtiö olisi järjestänyt pelkästään suunnatun annin työntekijöilleen, annista aiheutuneet kulut ja niiden sisältämä arvonlisävero olisivat olleet huomattavasti suuremmat kuin osakkeiden lukumäärän suhteelliseen osuuteen perustuva määrä. Suurin osa syntyneistä kuluista olisi aiheutunut myös pelkästä henkilöstöannista. Yhtiön mukaan ainoastaan entisten osakkeenomistajien osakeomistusten varmentamiseen ja luovutusrajoituksiin liittyvät kulut olisivat jääneet syntymättä.

(31) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mukaan yhtiön listautuminen on toteutettu järjestämällä sekä osakemyynti että henkilöstölle suunnattu osakeanti. Järjestelyssä kerätyt varat ovat yhteensä noin 40,5 miljoonaa euroa. Järjestelyn on asian taloudellisten tosiseikkojen perusteella katsottava toteutetun tämän pääoman hankintatarkoituksessa. Suoran ja välittömän yhteyden määrittäminen on tehtävä kyseisen pääomanhankintaa koskevan liiketoimen objektiivisen sisällön perusteella. Kysymys ei ole ollut järjestelystä, jolla olisi hankittu pääomaa vain yhtiölle. Yhtiöllä voi olla arvonlisäveron vähennysoikeus listautumiseen liittyvistä hankinnoista vain siltä osin kuin kysymys on ollut rahoituksen hankkimisesta yhtiön liiketoiminnan tarpeisiin.

(32) Siltä osin kuin listautumisannin kulut voidaan kohdistaa henkilöstöantiin, kysymys on yhtiön liiketoiminnan yleiskuluista. Siltä osin kuin listautumisannin yhteydessä yhtiön osakkaat ovat myyneet yhtiön osakkeita, osakkeiden myynnistä saadut tulot eivät ole kertyneet yhtiölle vaan yhtiön osakkeita myyneille osakkeenomistajille. Tältä osin listautumisannissa ei ole ollut kysymys rahoituksen hankkimisesta yhtiölle sen liiketoimintaa varten, eivät kulut ole yhtiön taloudellista toimintaa palvelevia hankintoja.

(33) Listautumiseen liittyy toimenpiteitä, jotka kuuluvat listautuvan yhtiön vastuulle siitä riippumatta, perustuuko listautumisanti yhtiön omistajien osakemyyntiin vai yhtiön uusien osakkeiden liikkeellelaskuun. Tästä huolimatta suoran ja välittömän yhteyden edellytys vähennysoikeutta määritettäessä edellyttää taloudellisten tosiseikkojen huomioon ottamista objektiivisesti. Tämän vuoksi asiassa ei voida antaa merkitystä sille, että vastaavia listautumiskuluja olisi syntynyt myös siinä tilanteessa, että yhtiö olisi listautunut pörssiin siten, että listautumisanti olisi toteutettu pelkästään uusien osakkeiden antina. Vähennysoikeus voi olla vain siltä osin kuin listautumisannissa hankittu pääoma on kohdistettu yhtiön verolliseen liiketoimintaan.

(34) Oikeudenvalvontayksikön mukaan minkään nyt kysymyksessä olevan hankinnan ei voida katsoa kohdistuvan suoraan yksinomaan osakemyyntiin tai henkilöstöantiin, joten vähennys on jaettava. Ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähentämiseksi on otettava huomioon verovelvollisen hankkimien tavaroiden ja palvelujen tosiasiallinen käyttö. Sillä seikalla, että listautumisen toteuttaminen pelkällä henkilöstöannilla olisi oikeuttanut yhtiön vähentämään suuremman osuuden listautumiseen liittyneistä kuluista, ei ole merkitystä järjestelyn kulujen vähennyskelpoista osuutta määritettäessä. Yhtiö ei ole valituksessaan esittänyt sellaista laskentatapaa vähennyskelpoisen ja kelvottoman osuuden laskemiseksi, joka johtaisi täsmällisempään lopputulokseen kuin hallinto-oikeuden päätöksessä käytetty laskentapa.

Sovellettavat oikeusohjeet

(35) Arvonlisäverolain 102 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron. Saman pykälän 2 momentin mukaan verollisella liiketoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka tämän lain mukaan aiheuttaa tavaran tai palvelun myyjälle verovelvollisuuden.

(36) Lain 117 §:n mukaan tavarasta tai palvelusta, jonka verovelvollinen on hankkinut tai ottanut vain osittain vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, saadaan vähennys tehdä vain siltä osin kuin tavaraa tai palvelua käytetään tähän tarkoitukseen.

(37) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY (arvonlisäverodirektiivi) 168 artiklan a alakohdan mukaan siltä osin kuin tavaroita ja palveluja käytetään verovelvollisen verollisiin liiketoimiin, verovelvollisella on oikeus siinä jäsenvaltiossa, jossa tämä suorittaa kyseiset liiketoimet, vähentää verosta, jonka tämä on velvollinen maksamaan, arvonlisäveron, joka on kyseisen jäsenvaltion alueella maksettava tai maksettu tavaroista tai palveluista, jotka toinen verovelvollinen on luovuttanut tai luovuttaa tälle.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Listautumiskulujen vähennyskelpoisuus

(38) Asiassa on ensiksi ratkaistava kysymys siitä, ovatko valituksessa tarkoitetut yhtiön pörssiin listautumiseen ja sen yhteydessä tapahtuvaan henkilöstöantiin sekä osakkeiden myyntiin liittyvät hankinnat tulleet kokonaisuudessaan arvonlisäverolain 102 §:ssä tarkoitetulla tavalla yhtiön arvonlisäverollista liiketoimintaa varten vai onko niistä osaa pidettävä osakkeenomistajien osakkeiden myyntiin liittyvinä yhtiölle vähennyskelvottomina hankintoina.

Vähennysoikeuden yleisistä edellytyksistä

(39) Unionin tuomioistuimen (EUT) vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vähennysoikeus kuuluu erottamattomasti arvonlisäverojärjestelmään eikä sitä lähtökohtaisesti voida rajoittaa. Sitä sovelletaan välittömästi kaikkeen arvonlisäveroon, joka on tullut maksettavaksi aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa suoritettujen liiketoimien yhteydessä. Jotta arvonlisävero voitaisiin vähentää, aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa toteutetuilla liiketoimilla on oltava suora ja välitön yhteys myöhemmässä vaihdannan vaiheessa toteutettuihin liiketoimiin. Aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa toteutetuista tavaroista tai palveluista maksetun arvonlisäveron vähennysoikeus edellyttää siis, että näiden tavaroiden tai palvelujen hankintakulut kuuluvat niihin osiin, joista vähennykseen oikeuttavien liiketoimien hinta muodostuu (esimerkiksi yhdistetyissä asioissa C-108/14 ja C-109/14, Larentia + Minerva ja Marenave Schiffahrt, annetun tuomion 22–23 kohta).

(40) Verovelvolliselle myönnetään kuitenkin vähennysoikeus myös, vaikka tietyn aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa toteutetun liiketoimen ja yhden tai useamman myöhemmässä vaihdannan vaiheessa toteutetun vähennykseen oikeuttavan liiketoimen välillä ei ole suoraa ja välitöntä yhteyttä, kun kyseessä olevien palvelujen kustannukset ovat osa verovelvollisen yleiskuluja ja sellaisenaan osia, joista verovelvollisen tarjoamien tavaroiden ja palvelujen hinta muodostuu. Tällaisilla kustannuksilla nimittäin on suora ja välitön yhteys verovelvollisen koko taloudelliseen toimintaan (edellä mainitun tuomion 24 kohta).

(41) EUT:n oikeuskäytännöstä ilmenee, että sovellettaessa suoraa yhteyttä koskevaa arviointiperustetta on otettava huomioon kaikki olosuhteet, joissa kyseiset liiketoimet on toteutettu, ja huomioon on otettava vain ne liiketoimet, jotka liittyvät objektiivisesti verovelvollisen veronalaiseen toimintaan. Tällaisen yhteyden olemassaolo on arvioitava kyseisen liiketoimen objektiivisen sisällön perusteella (tuomio asiassa C-126/14, Sveda, 29 kohta).

(42) Asiassa C-465/03, Kretztechnik, antamassaan tuomiossa EUT todennut, että kun pääasian osalta otettiin huomioon, että yhtäältä osakeanti on kuudennen direktiivin soveltamisalaan kuulumaton liiketoimi ja että toisaalta mainittu yhtiö suoritti tämän liiketoimen korottaakseen pääomaansa yleisen taloudellisen toimintansa hyväksi, on katsottava, että niiden palvelujen kustannukset, jotka yhtiö hankki kyseisen liiketoimen yhteydessä, ovat osa yhtiön yleiskuluja ja muodostavat sellaisina osan yhtiön tuotteiden hinnasta. Tällaisilla palveluilla nimittäin on suora ja välitön yhteys verovelvollisen koko taloudelliseen toimintaan (tuomion 36 kohta oikeustapausviittauksineen). Tästä seuraa, että kuudennen direktiivin 17 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan mainitulla yhtiöllä oli oikeus vähentää koko niihin kustannuksiin sisältynyt arvonlisävero, jotka tälle yhtiölle aiheutuivat niistä eri palveluista, jotka se hankki toteuttamansa osakeannin yhteydessä, kuitenkin sillä edellytyksellä, että kaikki ne liiketoimet, jotka tämä yhtiö suoritti taloudellisen toimintansa yhteydessä, olivat verollisia liiketoimia.

(43) Asiassa C-405/19, Vos Aannemingen, oli kysymys tilanteesta, jossa Vos Aannemingen harjoitti taloudellisena toimintanaan asuinrakennusten rakentamista ja myyntiä. Koska nämä kiinteistöt oli rakennettu kolmansien osapuolten omistamalle maapohjalle, maapohjan omistajat myivät itse Vos Aannemingenin myymiä asuntoja vastaavat maapohjan jakamattomat osuudet. Vos Aannemingen vastasi mainontakuluista, hallintokuluista ja kiinteistönvälittäjän palkkioista ja vähensi tämän jälkeen niihin liittyvän arvonlisäveron kokonaisuudessaan.

(44) Asiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko kuudennen direktiivin 17 artiklan 2 kohdan a alakohtaa tulkittava siten, että se, että rakennuttajana toimivalle verovelvolliselle aiheutuneet kustannukset, jotka muodostuivat sen asuntojen myynnin yhteydessä maksamista mainontakuluista, hallintokuluista ja kiinteistönvälittäjän palkkioista, koituivat myös kolmannen osapuolen hyväksi, oli esteenä sille, että verovelvollinen voi vähentää näihin kustannuksiin liittyvän ostoihin sisältyvän arvonlisäveron kokonaisuudessaan, kun mainittujen kustannusten ja verovelvollisen taloudellisen toiminnan välillä oli suora ja välitön yhteys ja kun kolmannelle osapuolelle koituva hyöty oli verovelvollisen yrityksen tarpeisiin nähden toissijainen (tuomion 21 kohta).

(45) Tuomion 28 kohdan mukaan, kun verovelvolliselle suoritettujen palvelujen ja tämän taloudellisen toiminnan välinen suora ja välitön yhteys näytetään toteen, ei se, että myös kolmas osapuoli hyötyy mainituista palveluista, voi olla perusteena sille, että verovelvolliselta evättäisiin näihin palveluihin liittyvä vähennysoikeus, edellyttäen kuitenkin, että kolmannen osapuolen saama hyöty kyseisestä palvelujen suorituksesta on verovelvollisen tarpeisiin nähden toissijainen.

Yhtiön pörssiin listautuminen

(46) Pörssiin listautuvat yhtiöt voivat harjoittaa erilaista liiketoimintaa ja listautuminen voi tapahtua eri syistä ja eri tavoin, sisältäen mahdollisesti esimerkiksi uusien osakkeiden osakeannin tai vanhojen osakkeenomistajien osakkeiden myynnin. Myös yhtiöiden listautumisen yhteydessä ostamat palvelut voivat olla sisällöltään ja käyttötarkoitukseltaan erilaisia.

(47) Ratkaistavana olevassa asiassa yhtiön arvonlisäverollinen liiketoiminta muodostuu hallintopalvelujen myynnistä konserniyhtiöille. Yhtiön pörssiin listautumisen yhteydessä on tapahtunut listautumisanti. Tähän on sisältynyt osakemyynti, jossa yhtiön silloiset osakkeenomistajat ovat myyneet omistamiaan osakkeita. Lisäksi on tapahtunut henkilöstölle suunnattu uusien osakkeiden osakeanti, jonka osalta saadut varat ovat tulleet yhtiölle.

(48) Yhtiön listalleottoesitteen mukaan yhtiön kaikkien osakkeiden lukumäärä ennen listautumista oli 7 812 300 kappaletta. Listautumisessa yhtiön osakkeenomistajat ovat myyneet 4 000 000 yhtiön olemassa olevaa osaketta ja uusia osakkeita on merkitty henkilöstöannilla 45 967. Osakemyynnistä osakkaat ovat saaneet noin 40,2 miljoonan euron nettovarat ja henkilöstöannista yhtiölle on kertynyt varoja noin 300 000 euroa.

(49) Nyt kysymyksessä olevan kaltaiseen listautumiseen voi liittyä hankintoja, jotka kohdistuvat vain listautumisen yhteydessä tapahtuvaan osakeantiin tai vain vanhojen osakkeenomistajien osakkeiden myyntiin. Lisäksi osa hankinnoista voi kohdistua listautumiseen kokonaisuudessaan. Yhtiö voi ostaa listautumisen yhteydessä myös esimerkiksi sellaisia palveluja, jotka liittyvät laajemmin yhtiön toimintaan pörssiyhtiönä. Nyt kysymyksessä olevia hankintoja tulee lähtökohtaisesti tarkastella hyödykekohtaisesti niiden sisällön ja todellisen käyttötarkoituksen mukaisesti.

Osakeantiin kohdistuvat hankinnat

(50) Henkilöstöannin osalta yhtiölle on listautumisen yhteydessä kertynyt varoja sen yleisen taloudellisen toiminnan hyväksi. Kun asiassa on riidatonta, että yhtiö harjoittaa yksinomaan arvonlisäverollista liiketoimintaa, sillä on arvonlisäveron vähennysoikeus siltä osin kuin hankinnat kohdistuvat osakeannin järjestämiseen.

(51) Ratkaistavana oleva asia poikkeaa EUT:n asiassa C-465/03, Kretztechnik, antaman tuomion olosuhteista, jossa listautuminen oli tapahtunut järjestämällä osakeanti ja listautumisessa kerätyt varat olivat kertyneet yhtiölle sen yleisen taloudellisen toiminnan hyväksi. Nyt ratkaistavana olevassa asiassa yhtiön listautuminen ei ole tapahtunut yksinomaan osakeannin järjestämiseksi ja varojen keräämiseksi yhtiön vähennykseen oikeuttavan toiminnan hyväksi. Tämän vuoksi listautumisen yhteydessä tapahtuva henkilöstöanti ei merkitse sitä, että yhtiöllä olisi sen perusteella oikeus vähentää listautumiseen liittyvien kulujen sisältämät arvonlisäverot täysimääräisesti.

Vanhojen osakkeenomistajien osakkeiden myyntiin kohdistuvat hankinnat

(52) Listautumisen yhteydessä tapahtuneen vanhojen osakkeenomistajien osakkeiden myynnin osalta saadut tulot eivät ole kertyneet yhtiölle vaan osakkeita myyneille osakkaille. Tämä osakkeiden myynti on tapahtunut ensisijaisesti osakkeenomistajien intressissä. Yhtiön vanhojen osakkaiden osakkeiden myyntiä varten tehdyt hankinnat eivät ole tapahtuneet yhtiön arvonlisäverolain 102 §:n mukaista verollista liiketoimintaa varten. Yhtiöllä ei ole tältä osin arvonlisäveron vähennysoikeutta.

Listautumiseen kokonaisuudessaan ja yhtiöön kohdistuvat hankinnat

(53) Arvopaperipörssiin listautumisella voi olla myönteinen vaikutus yhtiön vähennykseen oikeuttavan toiminnan harjoittamiseen. Listautuminen voi vaikuttaa esimerkiksi yhtiön rahoituksen saamiseen, tunnettuuteen sekä henkilöstön rekrytointiin. Lisäksi listautumiseen liittyy toimenpiteitä, jotka kuuluvat nimenomaan listautuvan yhtiön vastuulle siitä riippumatta, perustuuko listautumisanti yhtiön omistajien osakemyyntiin vai myös yhtiön uusien osakkeiden liikkeellelaskuun. Nämä seikat puoltavat yleisesti ottaen listautumiseen liittyneisiin asiantuntijapalveluihin ja muihin hankintoihin sisältyneen arvonlisäveron vähennysoikeutta.

(54) Yhtiön listautumiseen on liittynyt keskeisesti yhtiön osakkeenomistajien osakkeiden myynti, mikä on ilmennyt myös listalleottoesitteestä. Vanhojen osakkaiden osakemyyntien määrä on ollut merkittävä. Tässä tilanteessa listautumisesta ja siihen liittyvistä kustannuksista, kuten listautumiseen liittyvästä neuvonannosta, listautumisesitteen laatimisesta ja listautumisen markkinoinnista osakkeenomistajille koituvaa hyötyä ei voida pitää ainoastaan toissijaisena yrityksen tarpeisiin nähden. Näin ollen osakkeiden myynti on otettava huomioon myös listautumiseen kokonaisuudessaan kohdistuviin hankintoihin sisältyneen arvonlisäveron vähennysoikeutta rajoittavana. Tämän suhteen ei ole merkitystä sillä, että mainitut kustannukset olisivat mahdollisesti olleet samansuuruiset, jos listautuminen olisi toteutettu toisella tavalla, ilman osakkeenomistajien osakkeiden myyntiä.

(55) Yhtiön harjoittamaa liiketoimintaa on pidetty kokonaan vähennykseen oikeuttavana. Kun lisäksi otetaan huomioon yhtiön listautumisen merkitys sen harjoittamalle verolliselle toiminnalle ja yhtiön listautumiseen liittyvät velvollisuudet, listautuminen ja siihen liittyvät hankinnat ovat tulleet yhtiön vähennykseen oikeuttavan toiminnan hyväksi laajemmin kuin mitä pelkkä listautumisessa tapahtuneen osakeannin suhde osakemyyntiin tai yhtiön osakkeiden kokonaismäärään osoittaisi. Yhtiön vähennysoikeuden ulkopuolelle jää siten vain osakkeenomistajien osakemyyntiin liittyvä osuus listautumista varten tehtyjen hankintojen hintaan sisältyvästä arvonlisäverosta.

(56) Yhtiön listautuminen aiheuttaa muutoksia yhtiön toimintaan. Pörssiyhtiönä toimiminen voi aiheuttaa yhtiölle tarvetta neuvontapalveluihin, jotka liittyvät esimerkiksi pörssiyhtiön yhtiöoikeudellisiin velvollisuuksiin, kirjanpitoon sekä sijoittajaviestintään. Myös esimerkiksi yhtiön rahoitus voi tulla järjesteltäväksi uudelleen. Näihin liittyvät hankinnat eivät ole yhtiölle vähennyskelvottomia osakkeenomistajien osakkeiden myyntiin liittyvinä kuluina. Kun yhtiön toimintaa on pidetty kokonaan vähennykseen oikeuttavana, tämän kaltaiset yleiskulut ovat yhtiölle kokonaan vähennykseen oikeuttavia. Merkitystä ei ole sillä, että kyseisiä palveluja on ostettu jo listautumisen aikana ja niitä on kirjattu listautumiseen liittyvälle projektille.

Vähennysoikeuden määrittäminen ja jakaminen

(57) Yhtiöllä ei edellä todetun mukaisesti ole sen ensisijaisesti vaatimaa täysimääräistä arvonlisäveron vähennysoikeutta listautumiseen liittyvistä hankinnoista. Näin ollen asiassa tulee ratkaistavaksi yhtiön toissijainen vaatimus listautumiskulujen vähennyskelpoisuudesta niiden todellisen käyttötarkoituksen mukaisesti.

(58) Arvonlisäverolain 117 §:n mukaan tavarasta tai palvelusta, jonka verovelvollinen on hankkinut vain osittain vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, saadaan vähennys tehdä vain siltä osin kuin tavaraa tai palvelua käytetään tähän tarkoitukseen. Arvonlisäverolain mukainen vähennysoikeus perustuu tavaroiden ja palvelujen tosiasialliseen vähennykseen oikeuttavaan käyttöön.

(59) Yhtiön vähennysoikeutta on lähtökohtaisesti tarkasteltava hyödykekohtaisesti hankitun tavaran tai palvelun todellisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Silloin, kun hyödykettä käytetään sekä vähennykseen oikeuttavaan että siihen oikeuttamattomaan tarkoitukseen, vähennyksen suhdeluku on pyrittävä määrittämään niin, että se kuvastaa hyödykkeen tosiasiallista käyttöä eri tarkoituksiin.

(60) Vaikka verotarkastuskertomuksessa on esitetty listautumiseen liittyvälle projektille kirjattuja kuluja, siinä ei ole arvioitu yhtiön vähennysoikeutta edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Verohallinto ei ole verotarkastuskertomuksen perusteella määrännyt yhtiölle maksettavaksi arvonlisäveroa. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön oikaisuvaatimuksen johdosta tehdyssä verotuksen oikaisulautakunnan päätöksessä kulujen kohdistamiseen on sovellettu laskentatapaa, jossa laskentaperusteena on käytetty uusien listautumisen yhteydessä liikkeelle laskettujen osakkeiden suhteellista osuutta yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä listautumisen jälkeen. Näin lasketun osuuden, 0,6 prosenttia, on katsottu kohdistuvan uusien osakkeiden antiin ja yhtiöllä olevan oikeus vähentää listautumiseen liittyvät kulut vain tältä osin liiketoimintansa yleiskuluna. Hallinto-oikeus ei ole muuttanut oikaisulautakunnan päätöstä.

(61) Korkein hallinto-oikeus pitää edellä mainitulla tavalla laskettua vähennyskelpoista 0,6 prosentin osuutta listautumiskuluista selvästi liian alhaisena, kun otetaan huomioon, että yhtiön vähennysoikeuden ulkopuolella ovat vain osakkeenomistajien osakemyyntiä varten tehdyt hankinnat ja listautumiseen kokonaisuudessaan kohdistuvien hankintojen osalta osakkeenomistajien osakemyyntiin liittyvä osuus.

(62) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että näyttövelvollisuus vähennysoikeudesta on verovelvollisella eikä tämän osoittamiseksi ole riittävää, että verovelvollinen vetoaa toimintansa olevan kokonaisuudessaan arvonlisäverollista ja vähennykseen oikeuttavaa. Yhtiöllä ei ole täysimääräistä vähennysoikeutta myöskään sillä perusteella, että vastaavat kulut olisivat syntyneet, jos listautuminen olisi toteutettu toisella tavalla, ilman osakkeenomistajien osakkeiden myyntiä. Yhtiön on siten esitettävä vähennettäviksi vaadittavista listautumiskuluistaan sellaista selvitystä, jonka perusteella voidaan laskukohtaisesti luotettavasti arvioida, kohdistuvatko hankinnat yhtiön omaan arvonlisäverolliseen vähennyskelpoiseen liiketoimintaan vai yhtiön osakkeenomistajien vähennyskelvottomaan osakemyyntiin. Vasta tämän jälkeen tulee arvioitavaksi myös tarkempi vähennysoikeuteen liittyvä jakoperuste niiden hankintojen osalta, jotka liittyvät sekä yhtiön vähennykseen oikeuttavaan toimintaan että osakkeenomistajien vähennyskelvottomaan osakemyyntiin.

(63) Edellä esitetyillä perusteilla hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset on kumottava ja asia palautettava Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi listautumiskulujen vähennyskelpoisen osuuden uudelleen laskemista varten. Verohallinnon on varattava yhtiölle tilaisuus esittää yksityiskohtaisempaa lisäselvitystä yhtiön tekemien hankintojen sisällöstä ja niiden kohdistamisesta vähennyskelpoiseen ja - kelvottomaan osuuteen.

Oikeudenkäyntikulut

(64) Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, yhtiölle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Vesa-Pekka Nuotio, Joni Heliskoski ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Marita Eeva.