KHO:2023:38

Oppilaalle oli myönnetty hänen omien olosuhteidensa perusteella maksuton koulukuljetus perusopetukseen oppilaan väestörekisterin mukaisesta asuinpaikasta. Asiassa oli ratkaistavana, oliko kaupunki velvollinen järjestämään oppilaalle vastaavan kuljetuksen myös siitä kodista, jota ei ollut ilmoitettu hänen viralliseksi asuinpaikakseen.

Kaupungin velvollisuutta järjestää oppilaalle maksutonta koulukuljetusta siitä kodista, joka ei ollut hänen virallinen asuinpaikkansa, ei voitu perustaa koulukuljetusta koskevaan perusopetuslain 32 §:ään.

Asiaa oli arvioitava seuraavaksi oppilaan kannalta ottaen huomioon se, että hänelle oli myönnetty koulukuljetus terveydellisistä syistä. A oli vakavien toimintarajoitteidensa ja tarvitsemansa aikuisen henkilön vahvan tuen vuoksi koulumatkojen kuormittavuuden osalta tosiasiallisesti epäedullisemmassa asemassa kuin ne vuoroasumisen vuoksi eri paikoissa asuvat oppilaat, joilla ei ollut vastaavia terveydellisiä ongelmia. Koulukuljetuksen järjestäminen myös toisen vanhemman luota oli omiaan vähentämään koulumatkojen kuormittavuutta ja siten osaltaan tukemaan A:n toimintakykyä. Sitä voitiin siten pitää tarpeellisena turvaamaan A:n oikeutta saada perusopetusta ja edetä opinnoissa yhdenvertaisesti muiden oppilaiden kanssa. Matkasta aiheutuvia lisäkustannuksia ei ollut pidettävä kaupungin kannalta kohtuuttomina. A:lle oli myönnettävä hänen hakemansa koulukuljetus yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuna kohtuullisena mukautuksena.

Suomen perustuslaki 16 § 1 momentti

Perusopetuslaki 32 § 1 momentti

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 7 b § 1 ja 2 momentti

Yhdenvertaisuuslaki 8 § ja 15 § 1 momentti

Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 24 artikla

KHO 2006:10

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 4.7.2022 nro H3946/2022

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian tausta

(1) Helsingin kaupungin esi- ja perusopetuksen oppilashuollon päällikkö on 29.6.2021 myöntänyt A:lle koulukuljetuksen tilauskuljetuksena perusopetuslain 32 §:n nojalla ja henkilökohtaista kuljetustarvetta puoltavan lääkärinlausunnon perusteella. Kuljetus on myönnetty kodin ja koulun välisiin koulumatkoihin ajalle 11.5.2021–4.6.2022.

(2) A huoltajanaan B on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että oppilashuollon päällikön päätös kumotaan ja asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi siten, että A:lle (myöhemmin myös oppilas) myönnetään koulukuljetus vuoroviikoin myös isän osoitteesta. Asiassa on kuultava yhdenvertaisuusvaltuutettua.

(3) Yhdenvertaisuusvaltuutettu on hallinto-oikeuden pyynnöstä antanut lausunnon. Vammaisten lasten koulukuljetusten osalta yksinomaan perusopetuslain 32 §:n tulkinta voi johtaa vammaisen oppilaan syrjintään. Lausunnossa käsitellään välillistä syrjintää ja kohtuullisia mukautuksia.

(4) Lausunnon mukaan asiassa on arvioitava, saattaako kunnan tulkintakäytäntö oppilaan muita epäedullisempaan asemaan jonkin syrjintäperusteen vuoksi yhdenvertaisuuslain 13 §:n tarkoittamalla tavalla. Tapauksessa vammaisuus ja vuoroasuminen perhesuhteena aiheuttavat yhdessä epäedullisemman aseman kuin kumpikaan syrjintäperuste yksinään. Vammattomiin tai ainoastaan väestörekisteriin merkityssä osoitteessa asuviin vammaisiin lapsiin nähden oppilaan pääsy kouluun hankaloituu aina niinä viikkoina, kun hän asuu isänsä luona.

(5) Mukautusvelvollisuus koskee myös lainsäädännön tulkintaa. Mukautusvelvoitteella on erityinen painoarvo, kun on kysymys koulutuksesta. A on sellainen vammainen henkilö, jonka kohdalla kunnan on tehtävä mukautuksia, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi. Kuljetuksen tarve on kiistaton. Kysymyksessä olevat matkat poikkeavat toisistaan vain vähän lopussa, joten mahdollisten lisäkustannusten ei voida tässä yksittäisessä tapauksessa katsoa muodostuvan kunnalle kohtuuttomiksi. Tähän nähden kunnan tulisi pystyä osoittamaan, että vastaavia tapauksia olisi niin runsaasti, että ne yhdessä muodostavat kohtuuttoman taloudellisen rasitteen kunnalle.

(6) Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut oppilashuollon päällikön päätöksen ja palauttanut asian tälle uudelleen käsiteltäväksi. Kun otetaan huomioon A:n sairaudesta ja sen vaikutuksesta hänen liikkumiseensa saatu selvitys, viranhaltijan olisi tullut tehdä asianmukaiset ja tässä tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada koulutusta. Kun kotien välinen matka on vain yksi kilometri, kuljetuksesta isän luota aiheutuvia järjestelyjä ei voida pitää kohtuuttomana kaupungille. Koulukuljetus olisi tullut myöntää myös oppilaan isän luota yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitettuna kohtuullisena mukautuksena.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Virpi Ikkelä, Minna Ruuskanen ja Eve Juuriala. Esittelijä Marja Huilla.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(7) Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen vs. toimialajohtaja on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

(8) Perusopetuslaissa kunnan opetuksen järjestämisvelvollisuus on sidottu asumiseen. Oppilaan lähikoulu osoitetaan asuinosoitteen perusteella, jonka mukaan määräytyy myös oikeus perusopetuslain 32 §:n mukaiseen koulumatkaetuun.

(9) Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lähtee siitä, että lapsi asuu virallisesti yhdessä osoitteessa, vaikka vanhemmat voivat sopia tai tuomioistuin päättää vuoroasumisesta.

(10) A:lle on tehty henkilökohtainen kuljetuspäätös hänen väestötietojärjestelmän mukaiseen osoitteeseensa. Perusopetuslakia koskevan oikeuskäytännön mukaan (KHO 2006:10) kaupungilla ei ole velvollisuutta järjestää koulukuljetuksia sen huoltajan luota, joka asuu muualla kuin missä oppilaan väestötietojärjestelmään merkitty vakituinen asuinpaikka on.

(11) Kohtuullisten mukautusten tarkoituksena on saattaa vammainen henkilö yhdenvertaiseen asemaan muiden henkilöiden kanssa. A asuu terveydentilastaan huolimatta huoltajiensa päätöksen perusteella eri paikoissa vuoroviikoin. Hän on siten ilman mukautuksiakin samassa asemassa kuin muutkin eri osoitteissa asuvat oppilaat, eikä kaupungilla ole velvollisuutta järjestää kuljetusta vaaditulla tavalla.

(12) A huoltajanaan B on selityksessään todennut, että hallinto-oikeuden tulkinta kohtuullisista mukautuksista on oikea ja yhdenvertaisuuslain sanamuodon, hengen ja tarkoituksen mukainen. Kohtuullisten mukautusten arvioinnissa on kyse yksittäistapauksessa vammaisuuden vuoksi huomioitavista erityistarpeista koulukuljetuksen järjestämisessä. Ratkaisun KHO 2006:10 jälkeen ovat tulleet voimaan muun muassa yhdenvertaisuuslaki ja YK:n vammaissopimus, jotka ovat ratkaisevasti muuttaneet oikeustilaa.

(13) C on selityksessään esittänyt, että lapsella on vaikeuksia koulunkäynnissä. Koulukuljetuksen sujuminen helpottaisi koulupäivän kuormitusta merkittävästi, kun siirtymisiin kuluisi vähemmän aikaa ja voimavaroja.

(14) Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimivaltainen viranhaltija on uudistanut aikaisemmin lausumansa, mikä on lähetetty tiedoksi muille osapuolille.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(15) Oppilaalle on myönnetty hänen omien olosuhteidensa perusteella maksuton koulukuljetus perusopetukseen hänen väestörekisterin mukaisesta asuinpaikastaan. Asiassa on ratkaistavana, onko kaupunki velvollinen järjestämään oppilaalle vastaavan kuljetuksen myös siitä kodista, jota ei ole ilmoitettu hänen viralliseksi asuinpaikakseen. Mikäli velvollisuutta ei ole perusopetuslain perusteella, on ratkaistava, onko kuljetus myönnettävä oppilaan olosuhteissa yhdenvertaisuuslain 15 §:n 1 momentin mukaisena kohtuullisena mukautuksena.

Oikeus koulukuljetukseen perusopetuslain perusteella

(16) Suomen perustuslain 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että perusopetuksen maksuttomuus tarkoittaa myös tarpeellisia koulukuljetuksia (PeVM 25/1994 vp s. 9).

(17) Perusopetuslain 32 §:n 1 momentissa oikeus maksuttomaan kuljetukseen kytketään ensin koulumatkan pituuteen. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun koulumatka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi.

(18) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että perusopetuslakiin ei sisälly asuinkunnan tai siellä olevan asuinpaikan määritelmää. Perusopetuslaissa ei ole myöskään yksiselitteisesti säädetty oikeudesta maksuttomaan koulukuljetukseen tilanteessa, jossa lapsen huoltajat asuvat eri osoitteissa ja lapsi asuu vuorotellen tai osan ajasta toisen huoltajan luona.

(19) Helsingin kaupunki on hallintokäytännössään soveltanut opetuslautakunnan vuonna 2007 hyväksymiä periaatteita peruskoulujen koulumatkojen järjestämisestä. Näiden pohjalta kaupunki myöntää yhteishuoltajuuden perusteella matkakorvauksen väestörekisterin mukaisesta asuinpaikasta koulumatkaetuuden myöntämisedellytysten täyttyessä.

(20) Ratkaisussa KHO 2006:10 on ollut arvioitavana maksuton koulukuljetus vuoroasumistilanteessa, jossa lapsen vanhemmat asuivat eri lähikoulujen oppilaaksiottoalueilla. Lapsen väestörekisteriin merkitty vakituinen asuinpaikka oli äidin luona, minkä perusteella hänen lähikoulunsa oli osoitettu. Ratkaisun mukaan kunnalla ei ollut perusopetuslain 32 §:n nojalla velvollisuutta myöntää oppilaalle maksutonta koulukuljetusta lähikouluunsa toisen vanhempansa luota. Ratkaisun mukaan tämä ei loukannut perustuslain 16 §:n 1 momentin mukaista oikeutta maksuttomaan perusopetukseen eikä lapsen oikeutta tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asunut.

(21) Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2006 antaman ratkaisun jälkeen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin (lapsenhuoltolaki) on lisätty säännöksiä vuoroasumisesta (190/2019, voimaan 1.12.2019). Niiden perusteella vuoroasumista koskevaan sopimukseen on kirjattava tai tuomioistuimen päättäessä vuoroasumisesta määrättävä, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi (7 b § 2 momentti ja 9 a §).

(22) Hallituksen esityksessä laiksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 88/2018 vp) lausutaan esityksen tavoitteista ja keskeisistä ehdotuksista vuoroasumisen osalta muun ohella, että lapsen virallisen asuinpaikan määräytyminen on perheille merkityksellinen asia. Monet yhteiskunnan palvelut ja etuudet suoritetaan sen mukaan, kumman vanhemman luona lapsen väestötietojärjestelmän mukainen asuinpaikka on, kun vanhemmat asuvat eri osoitteissa. Arjen kannalta tärkeiksi on koettu erityisesti oikeus asumistukeen, koulukuljetuksiin, terveydenhoitopalveluihin ja lapsilisään vuoroasumistilanteessa. --- Esitys ei sisällä muutoksia erityislainsäädännössä säädettyjen etuuksien ja oikeuksien määräytymisperusteisiin. Ehdotetut vuoroasumista koskevat säännökset eivät siis vaikuttaisi välittömästi lapsen ja perheen saamien palveluiden ja etuuksien määräytymiseen.

(23) Eduskunta on hyväksyessään lain hyväksynyt lausuman, jonka mukaan se edellyttää, että hallitus mahdollisimman pian selvittää ja arvioi vuoroasumisen vaikutukset ja muutostarpeet etuuksia ja palveluja koskevaan lainsäädäntöön sekä valmistelee viipymättä tarvittavat lainsäädäntömuutokset annettaviksi eduskunnalle (EV 175/2018 vp).

(24) Korkein hallinto-oikeus toteaa yleisesti käytettävissä olevien lähteiden perusteella, että vuoroasumisen vaikutuksista sosiaaliturvaan ja palveluihin on tehty selvityksiä. Esimerkiksi selvityksessä ”Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva - Vuoroasumisen nykytila ja merkitys etuus- ja palvelujärjestelmän kannalta” (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimus- toiminnan julkaisusarja 2020:51) on käsitelty koulukuljetusmahdollisuutta. Selvityksen mukaan sekä lähivanhemmat että etävanhemmat nostivat yhdeksi lapsen asumiseen liittyväksi ongelmaksi sen, että kunnan järjestämää koulukuljetusta ei ollut mahdollista saada lapsen toisesta kodista. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut toimenpidesuunnitelman lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamiseksi vuoroasuvien lasten tilanteissa (STM raportteja ja muistioita 2021:34).

(25) Vaikka vuoroasumisella voi kiistatta olla kielteisiä vaikutuksia oppilaan mahdollisuuteen saada maksutonta koulukuljetusta, korkein hallinto-oikeus katsoo edellä kuvatun valossa, että jos nykyistä oikeustilaa haluaan muuttaa, tämä on tehtävä lainsäädännöllä.

(26) Edellä mainitun perusteella kaupungilla ei ole oppilaan asuessa toisen vanhempansa luona velvollisuutta suoraan perusopetuslain 32 §:n nojalla järjestää hänelle vaadittua maksutonta koulukuljetusta myös tuosta kodista.

Oikeus koulukuljetukseen kohtuullisten mukautusten kannalta

(27) Asiaa on kuitenkin arvioitava vielä A:n olosuhteissa ottaen huomioon se, että hänelle ei ole myönnetty koulukuljetusta koulumatkan pituuden vuoksi vaan terveydellisistä syistä. Koulukuljetusta puoltavan lääkärinlausunnon mukaan hänellä on monimuotoinen ja vaikea-asteinen neuropsykiatrinen oireisto, joka laskee hänen toimintakykyään merkittävästi. Oppilaan isän mukaan koulumatkan rasittavuus kuormittaa lasta ja heikentää hänen kykyään käydä koulua.

(28) Edellä kohdassa 20 kuvatun oikeuskäytännön ja muotoutuneen hallintokäytännön jälkeen vuoden 2015 alusta on tullut voimaan yhdenvertaisuuslaki. Sen 8 §:ssä kielletään syrjintä muun ohessa vammaisuuden perusteella. Kesäkuussa 2016 Suomessa on tullut voimaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus, jonka 24 artikla koskee koulutusta.

(29) Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko vaadittu koulukuljetus myös toisen huoltajan luota myönnettävä A:lle yhdenvertaisuuslain 15 §:n 1 momentissa ja vammaisyleissopimuksen 24 artiklassa tarkoitettuna kohtuullisena mukautuksena.

(30) Yhdenvertaisuuslain 15 §:n 1 momentin mukaan muun muassa viranomaisen ja koulutuksen järjestäjän on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada koulutusta.

(31) Hallituksen esityksessä yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 19/2014 vp) on yhdenvertaisuuslain 15 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttu muun ohella, että kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan YK:n vammaisyleissopimuksen mukaan tarvittaessa yksittäistapauksissa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta, ja joilla varmistetaan vammaisten ihmisten mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

(32) Ehdotuksen mukaan mukautusten tulee olla kulloisessakin tilanteessa tarvittavia. Mukautukset ovat luonteeltaan tapauskohtaisia ja niiden tulee vastata kyseisessä konkreettisessa tilanteessa vammaisen ihmisen tarpeisiin. Toimenpide on ”tarvittava” esimerkiksi silloin, kun jokin palvelu ei ole vammaisen ihmisen saatavilla muihin henkilöihin verrattuna vastaavalla tavalla ilman mukautusta. --- Mukautusten kohtuullisuudella tarkoitetaan yhtäältä sitä, että mukautuksista ei saa koitua kohtuutonta taloudellista tai muunlaista rasitetta, ja toisaalta sitä, että mukautusten tulee vammaisten ihmisten näkökulmasta kohtuullisella tavalla toteuttaa heidän yhdenvertaiset mahdollisuutensa saada esimerkiksi palveluja. ---

(33) Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 2 momentin mukaan kohtuullisten mukautusten epääminen on laissa tarkoitettua syrjintää.

(34) Oikeuskäytännössä kysymys kohtuullisista mukautuksista koulukuljetuksen suhteen on ollut ratkaistavana korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa KHO 2020:60. Tuossa asiassa harvinaista perinnöllistä sairautta sairastanut oppilas jatkoi perheen asuinpaikan muutoksen jälkeen koulua koulun rehtorin päätöksellä aikaisemmassa lähikoulussaan, johon hänellä oli ennen muuttoa ollut oikeus saada koulukuljetus. Viranhaltija oli hylännyt hakemuksen koulumatka-avustuksesta sillä perusteella, että lapsen koulu ei ollut lähikoulu. Päätös oli perustunut perusopetuslain sinänsä selkeään 32 §:n 3 momenttiin, jonka perusteella oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista, kun oppilas otetaan muuhun kuin lähikouluun. Korkein hallinto-oikeus otti kuitenkin huomioon oppilaan sairauden ja sen vaikutuksen hänen käyttäytymiseensä, koulukuljetuksen arvioidut kustannukset sekä sen, että haettu koulumatka oli suunnilleen yhtä pitkä kuin se olisi lähikouluun. Kaupunki ei ollut voinut näissä olosuhteissa edellyttää, että maksuttoman koulukuljetuksen saamiseksi oppilaan olisi tullut vaihtaa lähikouluunsa. Oppilaalle tuli myöntää maksuton koulukuljetus hänen jo esikoulusta käymäänsä kouluun yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitettuna kohtuullisena mukautuksena.

(35) Nyt esillä olevassa asiassa oppilaalle on myönnetty oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen väestörekisteriin merkitystä kotiosoitteesta hänen terveydentilansa vuoksi. Asiassa esitetty tarve saada koulukuljetus myös toisen vanhemman luota ei suoraan johdu erityisistä terveydellisistä syistä, vaan huoltajien tekemästä vuoroasumisratkaisusta.

(36) Asiakirjoihin sisältyy oppilasta koskeva lääkärinlausunto. Nykyoireiden kuvauksessa todetaan, että arjessa ovat selkeinä tulleet esiin kehitykselliset erityispiirteet ja psyykkinen joustamattomuus. Haasteita on tullut esille vireystilan ja mielialan sääntelyssä sekä oman toiminnan ohjauksessa. A tarvitsee kaikissa arjen toimissaan aikuisen vankkaa tukea. Lausunnosta ilmenee, että hän ei ollut hetkeen kyennyt käymään koulua ryhmässä. Hänellä diagnosoitu monimuotoinen ja vaikea-asteinen neuropsykiatrinen oireisto laskee merkittävästi hänen toimintakykyään heijastuen vahvasti myös hänen kykyynsä käydä koulua.

(37) Psykologin koulukuljetusta koskevassa lausunnossa on viitattu aikaisempiin lausuntoihin opetuksen erityisjärjestelyistä. Lausunnon mukaan A ei kykene vielä itsenäisiin taitoihin kulkemisessa ilman kohtuutonta kuormitusta. Jos kuormitusta ei vähennetä hyvin tuetulla arkiympäristöllä, on todennäköinen riski muun ohessa koulusta syrjäytymiseen tai koulukieltäytymiseen.

(38) Saadun selvityksen perusteella korkein hallinto-oikeus arvioi, että A on vakavien toimintarajoitteidensa ja tarvitsemansa aikuisen henkilön vahvan tuen vuoksi koulumatkojen kuormittavuuden osalta tosiasiallisesti epäedullisemmassa asemassa kuin ne vuoroasumisen vuoksi eri paikoissa asuvat oppilaat, joilla ei ole vastaavia terveydellisiä ongelmia. Näissä olosuhteissa koulukuljetuksen järjestäminen myös toisen vanhemman luota on omiaan vähentämään koulumatkojen kuormittavuutta ja siten osaltaan tukemaan A:n toimintakykyä. Sitä voidaan siten pitää tarpeellisena turvaamaan A:n oikeutta saada perusopetusta ja edetä opinnoissa yhdenvertaisesti muiden oppilaiden kanssa.

(39) Matka toisen vanhemman luota kouluun ei ole olennaisesti pidempi tai muusta syystä kustannuksiltaan korkeampi kuin väestörekisteriin merkitystä kotiosoitteesta. Tähän nähden aiheutuvia lisäkustannuksia ei ole pidettävä kaupungin kannalta kohtuuttomina.

(40) Edellä mainituilla perusteilla A:lle on myönnettävä hänen hakemansa koulukuljetus yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitettuna kohtuullisena mukautuksena.

(41) Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Petri Helander, Monica Gullans, Juha Lavapuro ja Ari Wirén. Asian esittelijä Milla Wartiovaara.