KHO:2023:40

Kansaneläkelaitos oli hylännyt hakemuksen ja hallinto-oikeus valituksen perustoimeentulotuen myöntämisestä muuttokustannuksiin ja uuden asunnon vuokravakuuteen. Hylkäämistä oli perusteltu keskeisesti sillä, että asiassa ei ollut esitetty hyväksyttävää perustetta muuttamiselle asuntoon, jonka vuokra ylitti kyseisellä alueella kohtuullisena pidettävät asumiskustannukset.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että toimeentulotuesta annetussa laissa ei ollut nimenomaisesti säädetty tällaisesta edellytyksestä asuntoon muuttoon liittyvien menojen huomioon ottamiselle. Lain 7 b §:ssä (815/2015) oli kuitenkin säädetty, että perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon välttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot. Muuttoon liittyviä menoja voitiin lähtökohtaisesti pitää välttämättöminä vain, kun itse muuttoa oli pidettävä säännöksessä tarkoitetulla tavalla välttämättömänä.

Toimeentulotuen hakijalla on yleensä parhaat edellytykset esittää selvitystä muuttonsa syistä. Näin ollen tukea myönnettäessä lähtökohtana voitiin pitää sen arvioimista, oliko hakija esittänyt muutolleen sellaista perustetta, jonka vuoksi muuttoa voitiin pitää edellä tarkoitetulla tavalla välttämättömänä. Kun tällaista perustetta ei ollut esitetty eikä muutoinkaan todettavissa, hakemus perustoimeentulotuen myöntämisestä uuden asunnon vuokravakuuteen ja muuttokustannuksiin oli voitu hylätä.

Äänestys perusteluista 4–1.

Laki toimeentulotuesta 1 § 1 momentti, 2 § 1 momentti, 7 § (1218/2005) sekä 7 b § (815/2015) 1 momentti 1 kohta sekä 2 ja 3 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 7.10.2021 nro H4923/2021

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian siltä osin kuin asiassa on kysymys toimeentulotuen myöntämisestä vuokravakuuteen ja muuttokustannuksiin. X:n valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Muilta osin valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen muilta kuin edellisessä kappaleessa mainituilta osin.

Asian tausta

(1) Kansaneläkelaitos (jäljempänä myös Kela) on 14.12.2020 antamallaan päätöksellä myöntänyt X:lle perustoimeentulotukea ajalle 1.1.–31.5.2021. X:n hakemus on hylätty vuokravakuuden ja muuttokustannusten osalta, koska asunnon vaihdolle A:n kaupungista B:n kuntaan ei ollut perusteltua syytä. B:n kunnassa sijaitsevan asunnon vuokra 600 euroa kuukaudessa on lisäksi ylittänyt B:n kunnan alueella kohtuullisena pidettävän vuokran, joka on 537 euroa kuukaudessa.

(2) Kansaneläkelaitoksen oikaisuvaatimuskeskus on 21.12.2020 antamallaan päätöksellä hylännyt X:n oikaisuvaatimuksen vuokravakuuden ja muuttokustannusten osalta. Päätöksen perustelujen mukaan muutosta aiheutuvia kustannuksia voidaan huomioida menoina tai vuokravakuus myöntää silloin, kun muutto on perusteltu. Näin on esimerkiksi silloin, kun muuton syynä on avio- tai avoero, vakavat terveydelliset syyt, perhekoon muutos, asunnottomuus tai asunnottomuuden uhka, työ- tai opiskelupaikan saaminen toiselta paikkakunnalta tai asunnon vaihtaminen edullisempaan. Vuokravakuutta ei yleensä myönnetä, kun kysymyksessä ovat mukavuussyyt, kohtuullista vuokratasoa kalliimpaan asuntoon muutto tai muutto, joka johtuu muusta kuin työ- tai opiskelupaikan saamisesta. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty perusteita, joiden vuoksi asunnon vaihtoa voitaisiin pitää perusteltuna. Lisäksi asunnon vuokra ylittää kohtuulliset asumismenot. Riittävänä perusteluna ei voida pitää sitä, että asiakas muuttaa edullisempaan asuntoon etenkin, kun saatavilla olisi ollut kohtuuhintaisia asuntoja. Muuttokustannuksia tai vuokravakuutta kohtuullista tasoa kalliimpaan asuntoon ei myönnetä, jos muutolle ei ole hyväksyttäviä perusteita.

(3) Hallinto-oikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään hylännyt X:n valituksen. Päätöksen perustelujen mukaan X ei ole esittänyt hyväksyttävää perustetta muuttamiselle asuntoon, jonka vuokra on kohtuullisina pidettäviä asumismenoja suurempi.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaana Moilanen ja Petteri Leppikorpi. Esittelijä Anni Krona.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(4) X on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Kansaneläkelaitoksen päätökset kumotaan.

(5) Kansaneläkelaitos on vaatinut valituksen hylkäämistä.

(6) X:lle on varattu tilaisuus antaa vastaselitys.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Vuokravakuus ja muuttokustannukset

Kysymyksenasettelu

(7) Asiassa on ratkaistavana, onko Kansaneläkelaitos voinut hylätä X:n vaatimuksen asunnon vuokravakuuden ja muuttokustannusten huomioon ottamisesta perustoimeentulotukea myönnettäessä.

(8) X:n mukaan muuttokustannuksiin ja vuokravakuuteen olisi tullut myöntää toimeentulotukea. Hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole otettu kantaa siihen, että X ei ole saanut Kelalta ohjausta ennen vuokrasopimuksen allekirjoitusta. Tämän vuoksi X ei ollut tietoinen Kelan kohtuullisten asumiskustannusten määrästä B:n kunnassa. Hän on yrittänyt vaihtaa asuntonsa edullisempaan, mutta tämä ei ole toistaiseksi onnistunut maksuhäiriömerkinnän vuoksi.

(9) Kansaneläkelaitoksen mukaan sen internetsivuilla on kerrottu esimerkinomaisesti menoista, joihin voi hakea perustoimeentulotukea. Vuokravakuutta voi hakea jo asuntotarjouksen tai alustavan vuokrasopimuksen perusteella. X ei ole ennen sopimuksen allekirjoittamista varmistanut Kelasta oikeuttaan saada vuokravakuus perustoimeentulotukena, joten hän on ottanut tietoisen riskin. Koska perustoimeentulotukea myönnetään toimeentulotuesta annetussa laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä, hakijan tietoisuudella tai olettamuksilla tuen myöntämisen edellytyksistä ei ole asian kannalta merkitystä.

(10) Mikäli henkilö on toimeentulotuen tarpeessa, välttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot kuten tavanomainen vuokravakuus ja muuttokustannukset voidaan hyväksyä. Jotta muuttokustannuksia voidaan pitää välttämättöminä, muutolle tulee kuitenkin olla sellainen syy, että sitä on perusteltua tukea viimesijaisella sosiaalihuoltoon kuuluvalla taloudellisella tuella. Koska asumismenot huomioidaan perustoimeentulotuessa tarpeellisen suuruisina, on lisäksi perusteltua edellyttää, että asunto, johon muutetaan, on asumiskustannuksiltaan Kelan asumisnormin mukainen tai että hakijalla on muutoin erityiset perusteet kohtuullista tasoa kalliimmalle asunnolle.

(11) X on asunut vuodesta 2005 alkaen A:n kaupungissa yksiössä, jonka vuokra 650 euroa kuukaudessa on alittanut alueen kohtuullisena pidettävän tason. Hän on irtisanonut sopimuksen, tehnyt isänsä kanssa uuden sopimuksen tämän omistamasta suuremmasta asunnosta B:n kunnassa ja hakenut sen jälkeen uuden asunnon vuokravakuutta ja muuttokustannuksia perustoimeentulotukena. Uuden asunnon vuokra 600 euroa kuukaudessa on ylittänyt B:n kunnassa kohtuullisena pidettävän tason, joka on 537 euroa kuukaudessa.

(12) X ei ole esittänyt muutolle muuta syytä kuin edullisemmat asumiskustannukset. X:n asuminen A:n kaupungissa on ollut turvattua, sillä vuokrasopimus on ollut voimassa toistaiseksi, ja asumiskustannukset ovat olleet kohtuulliset. Jotta muutto edullisempaan asuntoon voisi yksinään olla peruste tukea muuttoa perustoimeentulotuella, tulisi uuden asunnon olla Kelan asumisnormin mukainen ja asumiskustannusten olla siinä määrin edullisemmat, että muuton voitaisiin arvioida edistävän hakijan itsenäistä selviytymistä ja siten todennäköisesti vähentävän myös toimeentulotuen tarvetta jatkossa. X:n asumiskustannukset uudessa asunnossa ovat ylittäneet Kelan asumisnormin vähäistä enemmän ja olleet vain 50 euroa pienemmät kuin A:n kaupungissa. Lisäksi B:n kunnassa on ollut tarjolla X:n asumistarvetta vastaavia edullisempia asuntoja. X:n vaatimus vuokravakuuden ja muutosta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta toimeentulotuesta on siten voitu hylätä.

Sovellettavat oikeusohjeet

(13) Toimeentulotuesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.

(14) Saman lain 2 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.

(15) Saman lain 7 §:n (1218/2005) mukaan perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, sen mukaan kuin jäljempänä on erikseen säädetty.

(16) Saman lain 7 b §:n 1 momentin 1 kohdan (815/2015) mukaan perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon yleisestä asumistuesta annetun lain 9 §:ssä tarkoitetut asumismenot, muun kuin yhtiömuotoisen omistusasunnon välttämättömät hoitomenot sekä välttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot.

(17) Saman lain 7 b §:n 2 momentin (815/2015) mukaan, jos toimeentulotuen hakijan asumiseen liittyvät menot ylittävät tarpeellisen suuruisena 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla pidettävän määrän, hakijaa on ohjattava hankkimaan edullisempi asunto. Lisäksi hakijaa on ohjattava ottamaan yhteyttä kuntaan asuntoasian selvittämistä varten. Hakijalle on annettava hänen tosiasialliset tarpeensa huomioon ottava, riittävä määräaika edullisemman asunnon hankkimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee ottaa tuensaajan asumismenot huomioon täysimääräisinä tämän määräajan. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske sellaista toimeentulotuen hakijaa, jolle jo aiemmin on annettu samaa asumistarvetta koskien ohje ja määräaika hakeutua edullisempaan asuntoon.

(18) Saman lain 7 b §:n 3 momentin (815/2015) mukaan, jos hakijalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta hankkia asuinpaikkakunnaltaan 2 momentissa tarkoitettua asuntoa, asumismenot voidaan ottaa huomioon täysimääräisenä myös määräajan jälkeen.

(19) Toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n 1 momentin yksityiskohtaisten perustelujen (HE 358/2014 vp) mukaan muihin perusmenoihin kuuluvat menot otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina, minkä vuoksi asiakkaan tulee aina tarvittaessa esittää niihin liittyvät selvitykset. Välttämättöminä asuntoon muuttoon liittyvinä menoina voitaisiin ottaa huomioon esimerkiksi takuuvuokra, vuokraennakko, asuinirtaimiston kuljetusmenot ja muut muutosta aiheutuvat välttämättömät kustannukset. Tarkoituksena on pysyttää nykyinen käytäntö asumismenojen tarpeellisen suuruisen määrän arvioinnissa. Asumismenojen huomioon ottamisen tarkoituksena on turvata hakijan asuminen. Kuten aikaisemminkin, asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otettaisiin huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Kohtuulliset asumismenot otettaisiin yleensä huomioon todellisen määräisinä.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(20) Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Asumista turvataan ottamalla tukea myönnettäessä huomioon laissa säädettyjä asumiseen liittyviä menoja.

(21) X on hakenut perustoimeentulotukea muuttokustannuksiin ja uuden asunnon vuokravakuuteen. Tällaiset erät voivat sinänsä olla toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja, perusmenoina huomioon otettavia asuntoon muuttoon liittyviä menoja.

(22) Kansaneläkelaitos on hylännyt X:n hakemuksen keskeisesti sillä perusteella, että X ei ollut esittänyt hyväksyttävää perustetta muuttamiselle asuntoon, jonka vuokra on ylittänyt kyseisellä alueella kohtuullisena pidettävät asumiskustannukset. Hallinto-oikeus on asiallisesti samalla perusteella hylännyt X:n valituksen.

(23) Toimeentulotuesta annetussa laissa ei ole nimenomaisesti säädetty tällaisesta edellytyksestä asuntoon muuttoon liittyvien menojen huomioon ottamiselle. Lain 7 b §:n 1 momentin 1 kohdassa on kuitenkin säädetty, että perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon välttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot. Kun otetaan huomioon säännöksen sanamuoto, toimeentulotuen viimesijainen luonne ja se, että asumismenojen huomioon ottamisen tarkoituksena on asumisen turvaaminen, säännöksen ei voida katsoa edellyttävän, että perusmenoina tulisi ottaa huomioon mihin tahansa hakijan toteuttamaan muuttoon liittyvät menot, vaikka ne olisivat kyseisen muuton kannalta sinänsä välttämättömiä.

(24) Sen sijaan asuntoon muuttoon liittyviä menoja voidaan lähtökohtaisesti pitää välttämättöminä vain, kun itse muuttoa on pidettävä säännöksessä tarkoitetulla tavalla välttämättömänä. Tätä arvioitaessa on otettava erityisesti huomioon, onko muutolle asumisen tai toimeentulon turvaamiseen taikka toimeentulotuesta annetun lain 1 §:ssä tarkoitettuun itsenäisen selviytymisen edistämiseen liittyviä perusteita.

(25) Toimeentulotuen hakijalla on yleensä parhaat edellytykset esittää selvitystä muuttonsa syistä. Näin ollen tukea myönnettäessä lähtökohtana voidaan pitää sen arvioimista, onko hakija esittänyt muutolleen sellaista perustetta, jonka vuoksi muuttoa voidaan pitää välttämättömänä.

(26) X on esittänyt A:n kaupungista B:n kuntaan muuttonsa syyksi muuton halvempaan asuntoon. B:n kunnan asunnon ilmoitettu vuokra on sinänsä ollut hieman halvempi kuin A:n kaupungin asunnon vuokra. Kuitenkin toisin kuin A:n kaupungin asunnon vuokra, B:n kunnan asunnon vuokra on saadun selvityksen perusteella ylittänyt kyseisellä alueella hyväksyttävänä pidettävän tason. B:n kuntaan muutto on merkinnyt toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n 2 momentissa säädettyjen rajoitusten soveltamista X:n asumiseen ja asumismenojen huomioon ottamiseen.

(27) X:n ei voida katsoa esittäneen muutolleen asumisen tai toimeentulon turvaamiseen tai itsenäisen selviytymisen edistämiseen liittyvää perustetta taikka muutakaan perustetta, jonka vuoksi muuttoa olisi pidettävä toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla välttämättömänä. Tällaista perustetta ei ole asiassa muutoinkaan todettavissa. Kansaneläkelaitos on näin ollen voinut hylätä X:n vaatimuksen vuokravakuuden ja muuttokustannusten huomioon ottamisesta perustoimeentulotukea myönnettäessä.

(28) Asiaa ei ole arvioitava toisin sen X:n viittaaman seikan vuoksi, että hän ei ollut saanut Kansaneläkelaitokselta asiaa koskevaa ohjausta. Saadun selvityksen perusteella X on itse vapaaehtoisesti irtisanonut A:n kaupungin asuntonsa vuokrasopimuksen ja tehnyt uuden sopimuksen isänsä kanssa ennen asiaa koskevan ohjauksen saamista.

(29) Edellä olevan perusteella hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiselle ei ole perusteita. X:n valitus on tämän vuoksi hylättävä.

(30) Valituksen tullessa hylätyksi jo tällä perusteella asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa siihen, onko X:n isänsä kanssa tekemään sopimukseen perustuvaa vuokravakuutta ylipäänsä pidettävä toimeentulotukea myönnettäessä huomioon otettavana, X:n maksettavaksi tosiasiassa tulleena menona.

Valituslupahakemuksen hylkääminen

(31) Toimeentulotuesta annettua lakia on muutettu 1.1.2023 voimaan tulleella lailla (1023/2022). Muutos koskee myös toimeentulotuesta annetun lain 24 §:ssä säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta. Lakimuutokseen ei sisälly erityisiä siirtymäsäännöksiä.

(32) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että tapaukseen, jossa hallinto-oikeuden päätös on annettu ennen uuden lain voimaan tuloa, on sovellettava valituslupaperusteita sellaisena kuin ne olivat voimassa uuden lain voimaan tullessa.

(33) Toimeentulotuesta annetun lain 24 §:n 3 momentin (815/2015) mukaan hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Lupa voidaan myöntää ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtäläisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi.

(34) Sen perusteella, mitä muutoksenhakija on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole valitusluvan myöntämisen perustetta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Joni Heliskoski, Tero Leskinen ja Toni Kaarresalo. Asian esittelijä Marja-Liisa Judström.

Äänestyslausunto

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Joni Heliskosken äänestyslausunto:

”Kuten enemmistökin myönnän valitusluvan ja tutkin asian siltä osin kuin asiassa on kysymys toimeentulotuen myöntämisestä vuokravakuuteen ja muuttokustannuksiin.

Olen ratkaisun lopputuloksesta samaa mieltä kuin enemmistö, mutta totean ratkaisun perustelujen osalta seuraavan.

Toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n 1 momentin 1 kohdan (815/2015) mukaan perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon muun ohella välttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot. Säännöksen esitöiden (HE 358/2014 vp, s. 16) mukaan sanottuihin kuuluisivat muun ohella muuttokulut ja takuuvuokra.

Katson, toisin kuin enemmistö, että toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n 1 momentin 1 kohdan sanamuodosta ei seuraa, että edellä mainittuja asuntoon muuttoon liittyviä menoja voidaan pitää laissa tarkoitetulla tavalla välttämättöminä vain, mikäli itse muuttoa on pidettävä toimeentulotuen hakijan kannalta välttämättömänä. Myöskään säännöksen esitöistä ei ilmene, että edellytyksenä sanottujen menojen huomioon ottamiselle toimeentulotuen perusmenoina olisi tarkoitettu olevan se, että asuntoon muuttoa on pidettävä toimeentulotuen hakijan kannalta välttämättömänä tai että muutolle on muutoin selvitetty olevan perusteltu syy. Lakiehdotuksen perustelujen (HE 358/2014 vp, s. 16) mukaan edellä todetut menot ovat määrältään pääosin selkeitä ja osin melko usein toimeentulotuen myöntämisessä esiin tulevia menoeriä, eikä niiden ole lakiehdotusta valmisteltaessa katsottu sisältävän vastaavaa erityistä henkilön tai perheen tarpeen arviointia kuin täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä. Esimerkkeinä säännöksen soveltamisalaan kuuluvista välttämättömistä asuntoon muuttoon liittyvistä menoista lakiehdotuksen perusteluissa on mainittu takuuvuokra, vuokraennakko, asuinirtaimiston kuljetusmenot ja muut muutosta aiheutuvat välttämättömät kustannukset. Edellä mainittujen esityölausumien perusteella katson, että menojen välttämättömyyttä koskevalla edellytyksellä on tarkoitettu viitattavan tiettyjen, muuttoon tyypillisesti liittyvien menoerien välttämättömyyteen muuton toteuttamisen kannalta, eikä siihen, että itse muuton tulisi olla toimeentulotuen hakijan tilanteen kannalta välttämätön.

Katson kuitenkin, kuten enemmistö, että toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n 2 ja 3 momenttiin nähden asuntoon muuttoon liittyvät menot voidaan jättää huomioon ottamatta toimeentulotuen perusmenoina silloin, kun toimeentulotuen hakijan asumiseen liittyvät menot uudessa asunnossa ylittävät saman pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla tarpeellisen suuruisena pidettävän määrän, ja hakijalla on ollut tosiasiallinen mahdollisuus hankkia asuinpaikkakunnaltaan asunto, jossa hakijan asumiseen liittyvät menot eivät ylitä edellä mainittua määrää. Edellä mainituista säännöksistä voidaan näkemykseni mukaan päätellä, että perustoimeentulotuesta ei ole tarkoitettu tuettavan toimeentulotuen hakijan muuttoa sellaiseen asuntoon, jossa asumiskustannukset eivät täytä toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n 1 momentin 1 kohdassa asumiskustannuksille asetettuja vaatimuksia. Sen sijaan yksin sillä, että muutto on tapahtunut vuokran määrän osalta aiempaa edullisempaan asuntoon, ei ole merkitystä sen suhteen, tuleeko asuntoon muuttoon liittyvät menot ottaa huomioon toimeentulotuen perusmenoina.

Kun X:n vuokra B:n kunnan asunnossa on ylittänyt toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun määrän ja kun asiassa ei ole ilmennyt, että edellä mainitun vaatimuksen täyttävän asunnon hankkiminen sanotulta paikkakunnalta ei olisi ollut tosiasiallisesti mahdollista, Kansaneläkelaitos on voinut jättää ottamatta X:n muuttokustannukset ja uuden asunnon takuuvuokran huomioon toimeentulotuen perusmenoina.

Muilta osin, kuten enemmistö, hylkään valituslupahakemuksen enkä anna ratkaisua valitukseen muilta kuin edellisissä kappaleissa mainituilta osin.”

Esittelijäneuvos Marja-Liisa Judströmin esitys asian ratkaisemiseksi oli saman sisältöinen kuin oikeusneuvos Heliskosken äänestyslausunto.