KHO:2023:51

Poliisilaitos oli pyytänyt Valviralta hoitovirhekanteluun liittyviä asiakirjoja, koska poliisilla oli vireillä samaa tapahtumaa koskeva esitutkinta. Asiakirjoihin sisältyi sairaalassa vatsantähystysoperaation jälkeen menehtyneen henkilön salassa pidettäviä potilas- ja terveystietoja sekä kanteluasiassa eri tahoilta pyydettyjä lausuntoja.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että poliisilaitoksella oli viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) ja poliisilain 4 luvun 2 §:n 1 momentin perusteella oikeus saada asiakirjat salassapitosäännösten estämättä esitutkintaa varten. Asiakirjojen sisältö ja luonne huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoi, että tietopyynnössä tarkoitettujen asiakirjojen antamista poliisille tai tietojen käyttöä todisteena ei ollut kielletty tai rajoitettu poliisilain 4 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Poliisilaitos oikeutettiin saamaan pyytämänsä asiakirjat.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 momentti 25 kohta ja 29 §:n 1 momentti 1 kohta

Poliisilaki 4 luku 2 § 1 momentti

Oikeudenkäymiskaari 17 luku 12 § 1 momentti, 18 § ja 25 § 2 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 9.11.2021 nro 2320/2021

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Korkein hallinto-oikeus ottaa enemmän viivästyksen välttämiseksi välittömästi tutkittavakseen Itä-Suomen poliisilaitoksen hallinto-oikeudelle tekemän valituksen.

Valviran päätös 12.5.2021 (dnro V/13656/2021) kumotaan ja asia palautetaan Valviralle tietojen antamiseksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:ssä säädetyllä tavalla. Poliisilaitos oikeutetaan saamaan seuraavat A:n Valviralle tekemän kanteluasian selvittämiseen liittyvät, Valviran hallussa olevat asiakirjat:

a) Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkärin D:n 21.11.2018 antama lausunto;
b) KYS Kirurgian osaamiskeskuksen osaamiskeskusjohtaja E:n ja KYS operatiivisen keskuksen palvelukeskusjohtaja F:n 31.10.2018 antama lausunto;
c) KYS palvelulinjajohtaja, gastroenterologisen kirurgian ylilääkäri G:n 25.10.2018 antama selvitys;
d) KYS medisiinisen keskuksen osastonhoitaja H:n ja osaamiskeskusjohtaja I:n sekä lääkinnällisten palvelujen palvelukeskusjohtaja J:n 30.10.2018 antama lausunto;
e) Valviran gastroenterologisen kirurgian alan pysyvän asiantuntijan, dosentti K:n 25.1.2019 antama lausunto;
f) B:tä koskevat potilasasiakirjat Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä;
g) Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri L:n 1.3.2019 antama lausunto, jonka liitteinä on palvelulinjajohtaja, gastroenterologisen kirurgian vs. ylilääkäri G:n 22.2.2019 antama lisälausunto;
h) Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin endoskopiayksikön hoito- ja tutkimusohje 2013-03099 ja työjärjestyslistaus elokuu 2017; sekä
i) Lääketieteen opiskelija M:n 4.4.2019 antama selvitys.

Asian tausta

(1) A teki kantelun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) A:n äidin, B:n, hoidosta Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 18.8.2017. B oli kuollut hänelle suoritetun vatsatähystyksen jälkeen. Valvira ratkaisi kanteluasian päätöksellään 6.5.2019 ja katsoi, että B:n hoito Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ei ollut ollut kaikilta osin asianmukaista.

(2) A teki asiaan liittyen Itä-Suomen poliisilaitokselle rikosilmoituksen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksesta. Käynnistetyssä esitutkinnassa tutkinnanjohtajana toimi rikoskomisario C.

Asian aikaisempi käsittely Valvirassa

(3) Itä-Suomen poliisilaitos on 12.2.2021 poliisilain 4 luvun 2 §:n mukaisella tietopyynnöllä pyytänyt Valviraa luovuttamaan seuraavat A:n tekemään kanteluun liittyvät asiakirjat:

- Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkärin D:n 21.11.2018 antama lausunto;
- KYS Kirurgian osaamiskeskuksen osaamiskeskusjohtaja E:n ja KYS operatiivisen keskuksen palvelukeskusjohtaja F:n 31.10.2018 antama lausunto;
- KYS palvelulinjajohtaja, gastroenterologisen kirurgian ylilääkäri G:n 25.10.2018 antama selvitys;
- KYS erikoistuva lääkäri N:n 22.10.2018 antama selvitys;
- KYS medisiinisen keskuksen osastonhoitaja H:n ja osaamiskeskusjohtaja I:n sekä lääkinnällisten palvelujen palvelukeskusjohtaja J:n 30.10.2018 antama lausunto;
- Valviran gastroenterologisen kirurgian alan pysyvän asiantuntijan, dosentti K:n 25.1.2019 antama lausunto;
- B:tä koskevat potilasasiakirjat Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä;
- Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri L:n 1.3.2019 antama lausunto, jonka liitteinä on palvelulinjajohtaja, gastroenterologisen kirurgian vs. ylilääkäri G:n 22.2.2019 antama lisälausunto;
- Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin endoskopiayksikön hoito- ja tutkimusohje 2013-03099 ja työjärjestyslistaus elokuu 2017;
- N:n 8.3.2019 antama selitys; sekä
- Lääketieteen opiskelija M:n 4.4.2019 antama selvitys.

(4) Tietopyynnön mukaan poliisilaitoksella oli tutkittavanaan A:n äidin, B:n, kuolemaan liittyvä rikosilmoitus tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta sekä kuolemantuottamuksesta. Valviran kieltäydyttyä luovuttamasta tietoja poliisilaitos toimitti Valviralle A:n valtakirjan, jolla tutkinnanjohtajana toimiva rikoskomisario C oli valtuutettu hankkimaan A:n puolesta tämän vireille paneman kanteluasian selvityksessä kertyneen aineiston. Valviran virkamies kieltäytyi 23.4.2021 luovuttamasta pyydettyjä asiakirjoja. Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario C pyysi 4.5.2021 Valviraa antamaan asiassa valituskelpoisen päätöksen.

(5) Valvira on päätöksellään 12.5.2021 (dnro V/13656/2021) kieltäytynyt luovuttamatta Itä-Suomen poliisilaitokselle salassa pidettäviksi katsomiaan asiakirjoja. Päätös on osoitettu Itä-Suomen poliisilaitokselle, ja se on otsikoitu päätökseksi Itä-Suomen poliisilaitoksen tietopyyntöön. Valviran mukaan pyydettyjen tietojen käyttö todisteena on oikeudenkäymiskaaren ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) mukaan kiellettyä, koska niiden luovuttaminen poliisilaitokselle olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua ja erittäin tärkeää yksityistä etua. Valvira on katsonut, ettei tietojen luovuttaminen poliisille ole mahdollista julkisuuslain 29 §:n tai poliisilain 4 luvun 2 §:n perusteella. Päätöksen perusteluissa on muun ohella todettu, ettei A Valviran käsityksen mukaan ole edellä tarkoitetussa kanteluasian asianosainen.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

(6) Itä-Suomen poliisilaitos on valittanut Valviran päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeudelle toimitetussa, Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario C:n allekirjoittamassa valituksessa on vaadittu, että Valviran päätös kumotaan lukuun ottamatta rikoksesta epäiltyjen antamia lausuntoja. Valituksen mukaan asiakirjat olisi tullut luovuttaa poliisille. Valituksessa on viitattu edellä mainittuun rikosilmoitukseen. Valituksessa ei ole esitetty, että kyse olisi A:n valituksesta, mutta valitukseen on liitetty aiemmin mainittu Valviralle toimitettu A:n allekirjoittama valtakirja.

(7) Hallinto-oikeus on tutkinut asian A:n valituksena. Hallinto-oikeus on tulkinnut Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario C:n toimineen A:n asiamiehenä. Hallinto-oikeus on kumonnut Valviran päätöksen muilta kuin rikoksesta epäiltyjen lausuntoja koskevilta osin. Hallinto-oikeus on velvoittanut Valviran luovuttamaan A:n asiamiehenä toimivalle rikoskomisario C:lle muut tietopyynnössä vaaditut asiakirjat sen jälkeen, kun hallinto-oikeuden päätös on saanut lainvoiman.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jukka Hartikainen, Karoliina Hyvärinen ja Olli Rautsi, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(8) Valvira on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Valviran päätös 12.5.2021 saatetaan voimaan.

(9) Itä-Suomen poliisilaitos on antanut lausuman, jossa se on katsonut, että pyydetyt tiedot olisi tullut luovuttaa poliisille poliisilain 4 luvun 2 §:n perusteella.

(10) Valvira on antanut vastaselityksen.

(11) Itä-Suomen poliisilaitos on lisäselvityksenä korkeimmalle hallinto-oikeudelle ilmoittanut, että esitutkinnassa on epäillyn asemassa kuultu N:ia ja että mainittu henkilö on ollut syyteharkintaan lähteneessä esitutkintapöytäkirjassa epäillyn asemassa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(12) Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa tutkittavana ensimmäiseksi kysymys siitä, onko hallinto-oikeus voinut tutkia vireille tulleessa asiassa Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario C:n allekirjoittaman valituskirjelmän A:n valituksena.

(13) Koska korkein hallinto-oikeus jäljempänä ilmenevin perustein kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja ottaa Itä-Suomen poliisilaitoksen hallinto-oikeudelle tekemän valituksen välittömästi tutkittavaksi, asiassa tulee arvioitavaksi myös kysymys siitä, onko poliisilaitoksella oikeus saada pyytämänsä tiedot sellaisina kuin poliisilaitos on tietopyyntönsä täsmentänyt valituksessaan hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden virhe muutoksenhakijasta

(14) Kuten edellä on todettu, Valviralle tehty tietopyyntö on ollut Itä-Suomen poliisilaitoksen tekemä. Tietopyyntöä on asian eri vaiheissa perusteltu sillä, että tietoja tarvitaan vireillä olevassa esitutkinnassa. Valviran tietopyynnön johdosta antama päätös on osoitettu Itä-Suomen poliisilaitokselle.

(15) Rikoskomisario C:n allekirjoittamassa ja hallinto-oikeudelle toimitetussa valituskirjelmässä ei ole esitetty, että kyse olisi A:n valituksesta ja että rikoskomisario C toimisi asiassa A:n asiamiehenä. Valitukseen on kuitenkin liitetty Valviralle aiemmin toimitettu A:n antama valtakirja.

(16) Korkein hallinto-oikeus katsoo näin ollen, että Valviran päätöksellä on ratkaistu Itä-Suomen poliisilaitoksen tietopyyntö ja hallinto-oikeuden olisi tullut käsitellä sille saapunut valituskirjelmä Itä-Suomen poliisilaitoksen eikä A:n tekemänä valituksena. Asiassa ei siten ole ollut kysymys siitä, onko A:lla julkisuuslain 11 §:ään perustuva asianosaisen tiedonsaantioikeus vaan siitä, onko poliisilla julkisuuslain 29 §:n ja poliisilain 4 luvun 2 §:n 1 momentin perusteella oikeus saada pyytämänsä tiedot esitutkintaa varten. Koska hallinto-oikeus ei ole tutkinut valitusta poliisilaitoksen tekemänä, hallinto-oikeuden päätös on kumottava.

(17) Korkein hallinto-oikeus ottaa enemmän viivästyksen välttämiseksi välittömästi tutkittavakseen Itä-Suomen poliisilaitoksen hallinto-oikeudelle tekemän valituksen. Korkein hallinto-oikeus toteaa selvyyden vuoksi, että A:ta ei ole erikseen kuultu asian välittömässä jatkokäsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa, kun otetaan huomioon, että A ei ole tehnyt Valviralle tietopyyntöä eikä ole toiminut hallinto-oikeusvaiheessa muutoksenhakijana sekä se seikka, että korkeimman hallinto-oikeuden lausumapyyntö asian tultua vireille oli tuolloin osoitettu myös hänelle.

Kysymys poliisilaitoksen oikeudesta saada pyytämänsä tieto

Keskeiset sovellettavat oikeusohjeet ja niiden esityöt

(18) Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, muun ohessa asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta.

(19) Julkisuuslain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan viranomainen voi antaa toiselle viranomaiselle tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty.

(20) Poliisilain 4 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan poliisilla on päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä oikeus saada viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat maksutta ja salassapitovelvollisuuden estämättä, jollei sellaisen tiedon tai asiakirjan antamista poliisille tai tietojen käyttöä todisteena ole laissa nimenomaisesti kielletty tai rajoitettu.

(21) Poliisilakia koskevan hallituksen esityksen (HE 224/2010 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan edellä mainittu säännös vastaa asiallisesti aiemman poliisilain (493/1995) 35 §:n 1 momenttia. Viimeksi mainittua lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 57/1994 vp) on sittemmin poliisilain (493/1995) 35 §:ksi tulleen säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttu muun ohella seuraavaa:

"Poliisi voi tarvita virkatehtävissään myös sellaisia tietoja, jotka muu viranomainen on saanut siihen hoito-, asiakas- tai luottamussuhteessa olevalta henkilöltä. [Tällaisessa] tapauksessa poliisin tiedonhankinnan tarpeellisuus on harkittava sitä silmällä pitäen, ettei esimerkiksi sosiaali- ja terveysviranomaisia velvoiteta luovuttamaan tietojaan niin yleisesti, että yleisön luottamus näihin viranomaisiin vaarantuisi.

Tietojensaantia viranomaiselta koskevat säännökset eivät kuitenkaan oikeuttaisi poliisia saamaan muulta viranomaiselta todistelutarkoituksiin sellaista tietoa, jonka tuo viranomainen on saanut henkilöltä, joka olisi oikeutettu kieltäytymään kokonaan todistamasta asiassa.

(---)

Pykälässä määritelty tietojensaantioikeus syrjäyttäisi muualla laissa säädetyt salassapitovelvollisuudet, ellei salassapitovelvollisuutta koskevassa säännöksessä nimenomaan kielletä tietojen luovuttamista poliisille. Kielto voidaan ilmaista myös luettelemalla tietojensaantiin oikeutetut viranomaiset mainitsematta poliisia niiden joukossa.

Jos kysymyksessä olevien tietojen käyttö todisteena on kielletty tai sitä on rajoitettu, poliisilla olisi oikeus saada tiedot vain sellaisiin tarkoituksiin, joissa niiden käyttö on todistelukieltoja ja -rajoituksia koskevien säännösten mukaan sallittua."

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(22) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että pyydetyt asiakirjat sisältävät julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan mukaan salassa pidettäviä tietoja menehtyneen henkilön terveydentilasta ja hänen saamastaan terveydenhuollon palvelusta.

(23) Poliisilain 4 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan poliisilla on oikeus saada viranomaiselta poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat salassapitovelvollisuuden estämättä, jollei sellaisen tiedon tai asiakirjan antamista poliisille tai tietojen käyttöä todisteena ole laissa nimenomaisesti kielletty tai rajoitettu. Kyseinen poliisilain kohta on julkisuuslain 29 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu nimenomainen säädös, joka oikeuttaa salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen toiselle viranomaiselle. Asiassa tulee siten arvioitavaksi, onko poliisilla oikeus saada pyytämänsä salassa pidettävät tiedot poliisilain 4 luvun 2 §:n 1 momentin perusteella.

(24) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että korkein hallinto-oikeus ottaa kantaa tietojen luovuttamiseen edellä mainitun poliisilain säännöksen nojalla ja ratkaisee, koskeeko nyt kyseessä olevia asiakirjoja mainitussa lainkohdassa tarkoitettu nimenomainen kielto tai rajoitus. Yleinen tuomioistuin ratkaisee mahdollisessa rikosoikeudenkäynnissä oman toimivaltansa nojalla, koskeeko jotain todistetta hyödyntämiskielto tai todistamiskielto kyseisessä oikeudenkäynnissä. Selvyyden vuoksi korkein hallinto-oikeus toteaa samalla, että jäljempänä asianosaisen tiedonsaantioikeutta tarkastellaan abstraktilla tasolla eli arvioidaan, olisiko tietojen antaminen asianosaisena pidettävälle taholle vastoin erittäin tärkeää yleistä tai yksityistä etua. Asiassa ei ole tarpeen ratkaista, onko kantelun tehneellä henkilöllä ollut kanteluasiassa asianosaisen asema.

(25) Itä-Suomen poliisilaitos on pyytänyt tietoja vireillä olevaa esitutkintaa varten. Pyydetyt tiedot ovat koskeneet niitä tapahtumia, joista esitutkinnassa on ollut kysymys. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että tiedot ovat olleet tarpeen poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi.

(26) Seuraavaksi on arvioitava, onko pyydettyjen tietojen tai asiakirjojen antamista poliisille tai käyttöä todisteena laissa nimenomaisesti kielletty tai rajoitettu poliisilain 4 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

(27) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että laissa ei ole nimenomaisia säännöksiä, jotka rajoittaisivat Valviran käsittelemän kanteluasian asiakirjojen antamista poliisille. Asiassa tulee näin ollen vielä arvioitavaksi, onko asiakirjojen tai niihin sisältyvien tietojen käyttöä todisteena laissa nimenomaisesti kielletty tai rajoitettu.

(28) Todisteena käytön kielloista ja rajoituksista säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa sekä oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa. Kyseessä olevassa asiassa tulee oikeudenkäymiskaaren todistelua koskevien säännösten perusteella arvioitavaksi, onko siinä kysymys oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 25 §:ssä säädetystä, itsekriminointisuojaan perustuvan hyödyntämiskiellon alaisista asiakirjoista, tai oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 12 §:n 1 momentissa tarkoitetuista asianosaisilta salassa pidettävistä asiakirjoista.

(29) Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 18 §:ssä säädetään oikeudesta olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 25 §:n 2 momentin mukaan vastoin saman luvun 18 §:ää hankittua todistetta ei saa rikosasiassa hyödyntää todisteena. Hyödyntämiskielto koskee sanotun 2 momentin mukaan myös todistetta, joka on hankittu muussa menettelyssä kuin esitutkinnassa tai rikosasian oikeudenkäynnissä henkilöltä pakkokeinon käyttämisen uhalla tai muutoin vastoin hänen tahtoaan, jos hän oli tällöin epäiltynä tai vastaajana rikoksesta taikka esitutkinta tai oikeudenkäynti oli vireillä rikoksesta, josta häntä syytetään, ja jos todisteen hankkiminen rikosasiassa olisi ollut vastoin 18 §:ää.

(30) Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 25 §:n 2 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 46/2014 vp, s. 90) todetaan hyödyntämiskiellosta muussa menettelyssä kuin esitutkinnassa tai rikosasian oikeudenkäynnissä henkilöltä momentissa säädetyin tavoin hankitusta todisteesta, että ”kysymys on hallinnollisessa menettelyssä saadun tiedon hyödyntämistä myöhemmässä rikosoikeudenkäynnissä. Jos tietoja luovutetaan vapaaehtoisesti hallinnollisessa menettelyssä, ei niiden käyttäminen ole kiellettyä. Hyödyntämiskielto koskee niitä tilanteita, joissa tietoja on hankittu vastoin henkilön tahtoa. Momentissa mainitaan esimerkkinä pakkokeinon käyttämisen uhka. Muita vastaavia keinoja olisivat rangaistuksella tai siihen rinnastettavalla sanktiolla uhkaaminen ja tällaisen keinon tai pakkokeinon käyttäminen. Myös lainvastainen pakottaminen tai painostaminen todisteen saamiseksi voisi johtaa hyödyntämiskieltoon.”

(31) Itä-Suomen poliisilaitos on hallinto-oikeudelle toimittamassaan kirjelmässä rajannut tietopyyntöään siten, että pyyntö ei kohdistu rikosepäilyn kohteena olevien henkilöiden antamiin lausumiin. Poliisilaitokselta saadun selvityksen mukaan esitutkinnassa on epäillyn asemassa kuultu ja syyteharkintaan lähteneessä esitutkintapöytäkirjassa epäillyn asemassa on ollut lääkäri N. Näin ollen poliisin on katsottava luopuneen tietopyynnöstään siltä osin kuin se on kohdistunut N:n 22.10.2018 ja 8.3.2019 antamiin selityksiin. Siten asiassa ei ole tarpeen lausua poliisin oikeudesta saada tieto näistä asiakirjoista.

(32) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että poliisin hallinto-oikeudelle täsmentämän asiakirjapyynnön kohteena oleviin asiakirjoihin ei sisälly sanatarkkoja, suoria lainauksia N:n antamista selityksistä, joiden pyytämisestä poliisilaitos on hallinto-oikeudessa luopunut. Siltä osin kuin poliisin asiakirjapyynnön kohteena oleviin asiakirjoihin sisältyy joitain viittauksia N:n antamiin selityksiin tai häneltä saatuihin tietoihin, korkein hallinto-oikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella tietoja ei ole saatu N:lta vastoin hänen tahtoaan tai pakkokeinon käyttämisen uhalla. Kyse ei siten ole hyödyntämiskiellon alaisuuteen selvästi kuuluvista tiedoista. Näin ollen itsekriminointisuoja ja oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 25 §:n 2 momentissa säädetty hyödyntämiskielto eivät muodosta estettä tietojen luovuttamiselle poliisille poliisilain 4 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla.

(33) Seuraavaksi on asiassa tarpeen arvioida oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 12 §:n 1 momentin mukaisen todistamiskiellon merkitystä. Kyseisessä lainkohdassa mainitut henkilöt eivät saa todistaa viranomaisen asiakirjaan sisältyvästä asianosaiselta itseltään salassa pidettävästä tiedosta.

(34) Nyt kyseessä olevassa asiassa asiakirjojen salassapito asianosaisilta voisi perustua julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohtaan, johon Valvirakin on vedonnut ja jonka mukaan asianosaisella ei ole oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi muun ohella vastoin erittäin tärkeää yleistä tai yksityistä etua.

(35) Valvira on päätöksensä perusteluissa todennut, että tietojen luovuttaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua sen vuoksi, että Valviran valvontatehtävän suorittaminen vaikeutuisi huomattavasti tai kävisi mahdottomaksi, mikäli ammattihenkilöt eivät syytteen pelossa uskaltaisi antaa riittäviä ja totuudenmukaisia selvityksiä valvontaviranomaiselle, ja koska luovuttaminen rikkoisi ammattihenkilöiden Valviraa kohtaan tuntemaa luottamusta ja kaikkia kansalaisia koskevaa rikosoikeudellista oikeusperiaatetta olla myötävaikuttamatta syyllisyytensä selvittämiseen.

(36) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että asiakirjojen luovuttamisesta ja sen edellytyksistä myös itsekriminointisuojan osalta säädetään laissa ja itsekriminointisuojan merkitystä poliisin tietopyyntöön on arvioitu edellä. Ammattihenkilöiden Valviraa kohtaan tunteman luottamuksen mahdollista yleistä vaarantumista ei voida pitää sellaisena perusteena, joka estäisi asiakirjojen luovuttamisen poliisille esitutkintaa varten.

(37) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että vaikka asiakirjoihin sisältyy salassa pidettäviä henkilön terveydentilaa kuvaavia tietoja, kysymys ei ole sellaisista tiedoista, että niiden antaminen asianosaisena pidettävälle taholle olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä tai yksityistä etua nyt kyseessä olevissa olosuhteissa. Näin ollen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 12 §:ssä säädetty todistamiskieltokaan ei muodosta estettä tietojen luovuttamiselle poliisilain 4 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla.

(38) Edellä sanotun perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, että Itä-Suomen poliisilaitoksella on poliisilain 4 luvun 2 §:n 1 momentin perusteella oikeus saada Valviralta pyytämänsä tiedot. Tämän vuoksi Valviran päätös tulee kumota ja Itä-Suomen poliisilaitos tulee oikeuttaa saamaan Valviralta edellä kohdassa ”Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu” luetellut asiakirjat.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Mika Seppälä, Taina Pyysaari, Jaakko Autio ja Robert Utter. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.