KHO:2023:87
Osayleiskaavassa oli osoitettu mineraaliesiintymän hyödyntämistä varten kaivosalue (EK) ja annettu aluevaraukseen liittyviä kaavamääräyksiä.
Asiassa oli ratkaistavana, oliko osayleiskaava perustunut riittäviin selvityksiin kaavan toteuttamisesta aiheutuvien vesistövaikutusten arvioimiseksi.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että osayleiskaavalla ratkaistiin maankäytölliset edellytykset sijoittaa kaivostoimintaa kysymyksessä olevalle alueelle. Osayleiskaavaa laadittaessa oli tullut selvittää suunnitellun maankäytön merkittävät vaikutukset sillä tavoin ja siinä laajuudessa kuin se yleiskaavan suunnittelutarkkuus huomioon ottaen oli tarpeen ja mahdollista. Laadittujen selvitysten perusteella oli voitava varmistua siitä, että yleiskaavalle maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut sisältövaatimukset täyttyvät.
Kaavoitukseen nähden erillisissä lupamenettelyissä tuli kuitenkin lopullisesti ratkaistavaksi edellytykset harjoittaa suunniteltua kaivostoimintaa alueella. Näissä menettelyissä tuli yksityiskohtaisesti selvitettäväksi toiminnan tekniset vaatimukset ja ympäristökuormituksen sallittavuus sekä tarpeellisten määräysten antaminen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vastaavia selvityksiä ei voitu edellyttää sen arvioimiseksi, täyttikö puheena oleva osayleiskaava maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut yleiskaavan sisältövaatimukset.
Asiassa oli kysymys myös sen arvioimisesta, aiheutuiko osayleiskaavasta maanomistajille ja elinkeinonharjoittajille kohtuutonta haittaa.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 § ja 39 §
Ks. ja vrt. KHO 2018:10
Päätös, jota muutoksenhaku koskee
Vaasan hallinto-oikeus 22.6.2022 nro 691/2022
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.
Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan Kokkolan kaupunginhallituksen valituksesta. A:n, B:n ja C:n hallinto-oikeudelle tekemä valitus hylätään. Kokkolan kaupunginvaltuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä jää siten voimaan.
A:n ja hänen asiakumppaneidensa vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.
Asian tausta
(1) Kokkolan kaupunginvaltuusto on 25.3.2021 (§ 21) hyväksynyt Läntän louhosalueen osayleiskaavan.
(2) Hallinto-oikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään A:n, B:n ja C:n valituksesta kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen.
(3) Hallinto-oikeus on katsonut, että kaava-asiakirjoista saatavat tiedot ja vaikutustenarvioinnit ovat puutteelliset, eikä niiden perusteella ole mahdollista arvioida sitä, voitaisiinko alueelle suunniteltu toiminta järjestää siten, ettei siitä aiheutuisi muutoksenhakijoiden kiinteistöille ja muutoksenhakijoiden harjoittamalle elinkeinotoiminnalle haittaa.
(4) Hallinto-oikeus on todennut, että vesistövaikutuksia ja niiden ehkäisemistä on selvitetty ja arvioitu kaava-asiakirjoissa ja kaavassa myös annettu prosessi-, kuivatus- ja jätevesien käsittelymenetelmiä sekä varastointi- ja läjitysalueiden rakenteita koskeva kaavamääräys. Hallinto-oikeus on kuitenkin katsonut, että kaavan vaikutustenarviointi jäänyt puutteelliseksi siltä osin kuin kyse on ollut kaavan mahdollistaman toiminnan vesistövaikutuksista Ullavanjärveen ja sen ranta-alueille loma-asumisen ja asumisen näkökulmasta. Kaava-aineistosta ei hallinto-oikeuden mukaan siten kokonaisuutena tarkasteltuna ole saatavissa sellaisia riittäviä tietoja, joiden perusteella olisi mahdollista arvioida, täyttääkö osayleiskaava lainsäädännössä asetetut yleiskaavan sisältövaatimukset siltä osin kuin valituksessa on kyse.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden ylituomari Riikka Mäki sekä hallinto-oikeustuomarit Reeta-Kaisa Eriksson, joka on myös esitellyt asian, ja Anna-Lena Bernas.
Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa
(5) Kokkolan kaupunginhallitus on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja kaupunginvaltuuston päätöksestä tehty valitus hylätään.
Kaupunginhallitus on perustellut vaatimuksiaan keskeisesti seuraavasti:
(6) Kysymyksessä oleva Läntän alue on osayleiskaavaa hyväksyttäessä voimassa olleessa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu kaivosalueeksi soveltuvaksi alueeksi.
(7) Kaavan vaikutusten arviointi perustuu pääosin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) tuloksiin. Vaikutusten arviointi on kuvattu kaavaselostuksessa. Kaava-aineiston liitteenä on lisäksi laajempi YVA-menettelyyn pohjautuva vaikutusten arvioinnin raportti.
(8) Osayleiskaava-alue on YVA-menettelyn selvitysten pohjalta rajattu siten, että se sisältää louhinnasta aiheutuvien lähivaikutusten kuten melu- ja pölyvaikutusten alueet.
(9) Osayleiskaava-alueeseen sisältyy peltoa yhteensä 34 hehtaaria, josta noin 10 hehtaaria sijaitsee kaivosalueeksi (EK) osoitetulla alueella. Koska louhosalueella muu maankäyttö, eli käytännössä maa- ja metsätalous, estyy toiminnan ajaksi, kaavassa ei ole osoitettu aluevarauksia muille elinkeinoille.
(10) Osayleiskaavassa ei ole annettu määräyksiä asioista, jotka kuuluvat ympäristö- tai vesitalouslupaan tai kaivoslupaan. Kaavaa laadittaessa on kuitenkin varmistettu vedenkäsittelyalueiden riittävyys.
(11) A, B ja C ovat antaneet lausuman, jossa on vaadittu valituslupahakemuksen ja valituksen hylkäämistä sekä kaupungin velvoittamista korvaamaan lausuman antajien oikeudenkäyntikulut.
(12) Kokkolan kaupunginhallitus on antanut vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut
1. Kysymyksenasettelu
(13) Asiassa on Kokkolan kaupunginhallituksen valituksesta ratkaistavana, onko osayleiskaava lainvastainen niillä hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla, jotka liittyvät kaavaa koskevien selvitysten riittävyyteen. Hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, että osayleiskaavaa koskevien selvitysten perusteella ei voida arvioida sitä, aiheutuuko kaavasta maanomistajille tai elinkeinonharjoittajille kohtuutonta haittaa, eikä sitä, millaisia vesistövaikutuksia kaavan toteuttamisesta aiheutuisi Ullavanjärveen.
2. Sovellettavat maankäyttö- ja rakennuslain säännökset
(14) Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.
(15) Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella.
(16) Mainitun pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Pykälän 3 momentin mukaan yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.
(17) Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun ohella yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset, ympäristöhaittojen vähentäminen sekä rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen.
(18) Mainitun pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.
(19) Mainitun pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.
(20) Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.
3. Kaavaratkaisun kuvaus
(21) Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaavahankkeen tarkoituksena on mahdollistaa Läntän alueella sijaitsevan spodumeeniesiintymän hyödyntäminen. Suunniteltu louhosalue tulisi sijoittumaan Läntän alueen keskiosaan. Louhosalueen pinta-ala tulisi olemaan noin 95 hehtaaria, josta avolouhoksen pinta-ala olisi noin 8,9 hehtaaria. Louhosta tulisi ympäröimään ojitettu suoalue. Lähimmästä asutuksesta olisi etäisyyttä louhokselle yli kilometri. Lähiympäristössä on viljeltyjä peltoja sekä metsätalouskäytössä olevia alueita. Alue sijaitsee Perhonjoen vesistöalueella ja Perhonjoen sivujoen Ullavanjoen valuma-alueella. Kaavaselostuksen mukaan Ullavanjärvi on alueen tärkein vesistö ja sen ympärille on kaavoitettu 150 loma-asuntopaikkaa, joista noin 100 on rakennettu.
(22) Osayleiskaava-alue on osoitettu alueella voimassa olevissa Keski-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavoissa kaivosalueeksi soveltuvaksi alueeksi. Alueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja.
(23) Osayleiskaavassa on osoitettu kaava-alueen keskelle kaivosalue (EK), jolle saa sijoittaa avolouhoksia ja malmin, sivukiven, pintamaan ynnä muun kaivostoiminnan vuoksi tarpeellisten massojen läjitysalueita sekä rakentaa kaivostoiminnan vuoksi tarpeellisia altaita, ojia, rakennuksia ja rakennelmia niille erikseen osoitetuille alueille. EK-alueella suositellaan säilyttämään mahdollisuuksien mukaan puustoa melun ja pölyn leviämisen ehkäisemiseksi. EK-alueelle sijoittuvat kaivostoiminnot on esitetty kaavakartalla ohjeellisina rajauksina. EK-alueen ympärille on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), joka suositellaan säilyttämään puustoisena kaivostoiminnan pölyn ja melun leviämisen ehkäisemiseksi. Kaava-alueen kautta kulkeva yhdystie on linjattu kulkemaan EK-alueen etelärajan kohdalla ohjeellisena uutena yhdystienä.
(24) Osayleiskaavan kaavamääräysten mukaan kaivosalueella syntyvien prosessivesien, kuivatusvesien ja jätevesien käsittelymenetelmät sekä varastointi- ja läjitysalueiden rakenteet tulee suunnitella ympäristö- ja vesitalouslupapäätösten mukaisesti. Lisäksi on määrätty muun ohella, että maa- ja metsätalouden harjoittaminen sekä muu ennen kaavan hyväksymistä ollut toiminta voi jatkua, kunnes kaivosyhtiö saa kaivosluvan mukaiset alueet käyttöönsä.
4. Kaavaratkaisun perusteena olevat selvitykset
(25) Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaavan vaikutusten arviointi on tukeutunut suurelta osin Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) ja sen yhteydessä laadittuihin selvityksiin. Selvityksiä on kaavaa laadittaessa lisäksi tarkennettu tarvittavilta osin.
(26) Kaavaselostuksessa esitetyssä vaikutusten arvioinnissa on todettu osayleiskaavan vesistövaikutuksista seuraavaa:
”Hankkeen keskeisimpiä vaikutuksia ovat vesistöihin kohdistuvat vaikutukset. Yleisesti vaikutukset ovat sekä hydrologisia (---) että laadullisia. Alueella muodostuvien vesien määrä riippuu sääolosuhteista eli pääosin sadannasta.
Rakentamisvaiheessa louhosalueella tehtävät toimenpiteet muuttavat alueen vesitaloutta lisäten valuntaa ja vesistöön kohdistuvaa kiintoainekuormitusta sekä sameutta. Toiminta-aikana ympäristöön johdettavat vedet voivat lisätä ravinnekuormitusta ja aiheuttaa pieniä muutoksia vesieliöiden elinoloihin huonontamatta kuitenkaan vesistön tilaa. Toiminnan päätyttyä vesistövaikutukset vähenevät olennaisesti.
Toiminnan vaikutukset kohdistuvat Ullavanjärveen ja Ullavanjokeen. Virtavesissä aineiden kulkeutuminen ja sedimentoituminen vaihtelevat virtaamien mukaan. Toiminnan ei arvioida muuttavan jokien hydrologisia oloja.”
(27) Osayleiskaavan vaikutuksista ilmanlaatuun ja ilmastoon on lisäksi todettu kaavaselostuksessa seuraavaa:
”Louhoksen ilmaan kohdistuvia pölypäästöjä muodostuu merkittävimmin kiviaineksen irrottamisesta eli louhinnasta, käsittelystä sekä kuljetuksesta. Lisäksi sivukivien ja poistettujen maamassojen läjitysalueet saattavat pölytä ennen niiden maisemointia. Pöly laskeutuu nopeasti ja se rajoittuu pääosin louhosalueelle ja vaikutus on lähinnä esteettinen. Satunnaisesti, pölyn leviämiselle otollisten olosuhteiden kuten kuivuuden ja kovan tuulen vallitessa, voi pölyn leviämistä tapahtua laajemmalle alueelle.”
(28) Kaavaselostuksessa todetaan haittavaikutusten vähentämisestä seuraavaa:
”Vesistövaikutuksia ehkäistään läjitysalueiden suunnittelulla, pohjarakenteilla, läjitysalueilla muodostuvien suotovesien keräämisellä ja ohjaamisella vesienkäsittelyyn. Laskeutusaltaiden avulla vähennetään vesistövaikutuksia.
(---)
Vaikutuksia ilmanlaatuun (pölyäminen) voidaan vähentää liikenteen osalta ajonopeuksia pienentämällä, kuljetusreittien ja varastokasojen kastelulla ja teiden suolauksella sekä toimintojen jaksottamisella.
Pölypäästöjä voidaan tarvittaessa vähentää pölynpoistolaitteistolla tai kastelemalla esimerkiksi teitä.”
(29) Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia käsittelevässä liitteessä on lisäksi todettu, että toiminnanaikaiset pölypäästöt ovat pääosin suhteellisen suurikokoista kiviainespölyä, ja että hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten osuudet ovat pieniä. Pölypäästöjen suuruuteen vaikuttaa sadanta tai pölysidonta. Käsiteltävät ja läjitettävät maa-ainekset ovat pääsääntöisesti maakosteita mikä vähentää pölyämistä.
(30) Osayleiskaavan vaikutuksista elinkeinotoimintaan on kaavaselostuksessa todettu, että louhosalueen kohdalla muu maankäyttö, käytännössä maa- ja metsätalous estyy toiminnan ajaksi. Alueen tiestön parantaminen mahdollistaa kuitenkin louhosalueiden ulkopuolelle pääsyn nykyistä paremmin, mikä auttaa muiden muassa metsätaloutta ja turvetuotantoa.
5. Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset
5.1 Yleiset lähtökohdat selvitysten riittävyyden arvioinnissa
(31) Kaivostoiminnasta aiheutuu sen luonteesta johtuen ympäristömuutoksia ja -vaikutuksia, jotka eivät ole hallittavissa yksinomaan maankäytön suunnittelun keinoin. Kaivostoiminnasta aiheutuvien vaikutusten vuoksi toiminnan harjoittaminen on myös kaivoslain, ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupa- ja valvontamenettelyjen piirissä. Koska kaivostoimintaa ohjaavien lakien tavoitteet ja soveltamisala poikkeavat toisistaan, myös eri lupamenettelyissä edellytettävien selvitysten ja suunnitelmien tarkkuustaso on erilainen.
(32) Kysymyksessä olevassa osayleiskaavassa on osoitettu aluevaraus suunnitellulle kaivostoiminnalle ja sen tarvitsemalle infrastruktuurille sekä annettu kaavamääräyksiä haittavaikutusten lieventämiseksi. Osayleiskaavalla on siten ratkaistu maankäytölliset edellytykset sijoittaa kaivostoimintaa alueelle.
(33) Osayleiskaavaa laadittaessa on tullut selvittää suunnitellun maankäytön merkittävät vaikutukset sillä tavoin ja siinä laajuudessa kuin se yleiskaavan suunnittelutarkkuus huomioon ottaen on tarpeen ja mahdollista. Laadittujen selvitysten perusteella on voitava varmistaa yleiskaavalle maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä asetettujen sisältövaatimusten täyttyminen.
(34) Kaavoitukseen nähden erillisissä lupamenettelyissä ratkaistaan lopullisesti, ovatko kaivostoiminnan harjoittamisen edellytykset alueella olemassa. Näissä erillisissä lupamenettelyissä myös selvitetään yksityiskohtaisesti toiminnan tekniset vaatimukset ja ympäristökuormituksen sallittavuus. Jos toiminta sallitaan, annetaan näissä menettelyissä yksityiskohtaiset määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitetuista toimista sekä ympäristöpäästöjen raja-arvoista ja rajoittamisesta. Näiden erillisten lupamenettelyiden edellyttämien selvitysten yksityiskohtaisuutta ja laajuutta ei lähtökohtaisesti voida edellyttää sen arvioimiseksi täyttyvätkö maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt yleiskaavan sisältövaatimukset.
(35) Osayleiskaavaa laadittaessa tehtyjen selvitysten perusteella on kuitenkin voitava arvioida, aiheutuuko alueen käyttämisestä kaavassa osoitettuun tarkoitukseen ennalta arvioiden sellaisia haittavaikutuksia, joita on pidettävä mainittujen yleiskaavalle asetettujen sisältövaatimusten vastaisina.
5.2 Kohtuuton haitta
(36) Kunnan on maankäyttö- ja rakennuslain 20 §:n 1 momentin mukaisesti huolehdittava maankäytön suunnittelusta ja sillä on oikeus päättää osayleiskaavassa osoittavasta maankäytöstä maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmän ja yleiskaavalle asetettujen sisältövaatimusten puitteissa. Kaavoituksessa sovitetaan yhteen erilaisia maankäytön tavoitteita, ja kunnalla on oikeus painottaa yleiskaavalle asetettuja sisältövaatimuksia haluamallaan tavalla, kunhan kaikki sisältövaatimukset otetaan harkinnassa riittävällä tavalla huomioon. Siltä osin kuin on kysymys kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottamisesta, kunnalla on vastaavasti oikeus päättää painotuksista eri elinkeinotoimintojen välillä.
(37) Nyt esillä olevassa asiassa on kysymys Kokkolan kaupunginvaltuuston 25.3.2021 hyväksymän osayleiskaavan lainmukaisuuden arvioimisesta. Selvyyden vuoksi korkein hallinto-oikeus myös toteaa, että sillä seikalla, toteuttaisiko jokin toinen kaavaratkaisu mahdollisesti paremmin punnittavana olevia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia yleiskaavan sisältövaatimuksia, ei ole merkitystä.
(38) Asiassa on kiistatonta, että osayleiskaavassa kaivosalueeksi (EK) osoitetulla alueella muu maankäyttö eli käytännössä maa- ja metsätalous tulisi estymään toiminnan ajaksi. EK-alueelle sijoittuvien peltojen pinta-ala on kaupunginhallituksen ilmoituksen mukaan noin 10 hehtaaria. EK-alueen ympärille sijoittuvan maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M) käytölle ei ole osayleiskaavassa asetettu rajoituksia, joten näiden alueiden käyttö voi lähtökohtaisesti jatkua ennallaan kaivostoiminnasta huolimatta. Viimeksi mainitut alueet ovat kuitenkin kaivostoiminnan lähivaikutusaluetta, jolla saadun selvityksen perusteella voi aiheutua pölystä haittaa. Laadittujen selvitysten perusteella pölyä voi satunnaisesti levitä myös laajemmalle alueelle, kun olosuhteet ovat kuivuudesta tai kovasta tuulesta johtuen otolliset.
(39) Kaava-alueen kautta kulkeva yhdystie on linjattu kulkemaan ohjeellisena uutena yhdystienä EK-alueen etelärajan kohdalla. Kaavaselostuksen mukaan alueen tiestön parantaminen mahdollistaa louhosalueiden ulkopuolelle pääsyn nykyistä paremmin.
(40) Edellä mainittuja kaava-asiakirjoista ja kaavan vaikutusten arvioinneista ilmeneviä tietoja voidaan pitää riittävinä sen arvioimiseksi, aiheutuuko osayleiskaavasta A:lle ja hänen asiakumppaneilleen maanomistajina ja elinkeinonharjoittajina maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.
(41) A:lle ja hänen asiakumppaneilleen aiheutuvan haitan merkittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, että osayleiskaavan M-alueelle tai kaava-alueen läheisyyteen sijoittuville pelto- tai metsäalueille ei aiheudu osayleiskaavassa osoitetusta maankäytöstä johtuen välittömiä käytön rajoituksia. Siltä osin kuin on kysymys kaivostoiminnasta aiheutuvista pölypäästöistä, saadut selvitykset eivät osoita etäisyydet huomioon ottaen, että pölyn leviäminen estäisi kaava-alueen ulkopuolisen alueen käyttöä maa- ja metsätalouteen.
(42) A ja hänen asiakumppaninsa eivät ole myöskään esittäneet sellaista selvitystä, jonka perusteella heille olisi maanomistajina tai haltijoina katsottava aiheutuvan osayleiskaavan EK-alueelle sijoittuvan pelto- ja metsäalan käytön keskeytymisestä tai menetyksestä maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentin mukaista kohtuutonta haittaa.
(43) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että osayleiskaavassa osoitetusta tielinjauksen muuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia ei voida pitää sillä tavoin merkittävinä, että niistä voisi aiheutua maanomistajille tai haltijoille kohtuutonta haittaa.
(44) Osayleiskaavan maankäyttöratkaisusta ja kun myös otetaan huomioon, mitä edellä on lausuttu hankkeen toteuttamisen edellyttämistä ja kaavoitukseen nähden erillisistä lupamenettelyistä, ei näin ollen voida katsoa aiheutuvan A:lle ja hänen asiakumppaneilleen maanomistajina tai haltijoina sellaisia haitallisia vaikutuksia, joita olisi pidettävä heille aiheutuvana maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuna kohtuuttomana haittana.
5.3. Vesistövaikutukset
(45) Osayleiskaavan vaikutusten arviointi on vesistövaikutuksia koskevilta osin perustunut suurelta osin Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn ja sen yhteydessä laadittuihin selvityksiin. Vaikutusten arvioinnissa on yleisesti tarkasteltu kaivosalueen rakentamis- ja toiminta-ajalta aiheutuvia vesistöpäästöjä sekä vesistövaikutuksien ehkäisemistä. Vaikutusten arviointi kattaa koko sen alueen, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Kaavaratkaisussa on saadun selvityksen perusteella lisäksi kiinnitetty huomiota kaivostoimintaan liittyvien vesienkäsittelyalueiden riittävyyteen.
(46) Kaavaratkaisu perustuu vesistövaikutuksia koskevilta osin maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuun kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvityksiä voidaan pitää kaavan suunnittelutarkkuuteen nähden riittävinä.
(47) Kaava-alueelle suunniteltujen kaivostoimintojen vesistövaikutukset ovat laadittujen selvitysten perusteella sillä tavoin hallittavissa, ettei alueelle suunniteltujen toimintojen sijoittamiselle ole maankäytön suunnittelun kannalta esteitä. Kaava-alueelle suunnitelluista toiminnoista ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia haitallisia vesistövaikutuksia, joita olisi pidettävä terveellisen elinympäristön mahdollistamista, ympäristöhaittojen vähentämistä tai luonnonarvojen vaalimista koskevien yleiskaavan sisältövaatimusten vastaisina. Kaivostoiminnasta johtuvien vesistöpäästöjen sallittavuudesta ja vesistöjen pilaantumisen estämiseksi tarpeellisista lupamääräyksistä päätetään edellä todetusti kaavoitukseen nähden erillisissä lupamenettelyissä.
(48) Edellä lausuttuun nähden osayleiskaavalla ei myöskään voida katsoa olevan sellaisia Ullavanjärveen tai sen ranta-alueille sijoittuvaan asumiseen kohdistuvia merkittäviä vaikutuksia, joita olisi tullut osayleiskaavaa laadittaessa erityisesti selvittää.
5.4. Johtopäätös
(49) Kokkolan kaupunginvaltuuston päätös ei edellä todetut seikat huomioon ottaen ole lainvastainen hallinto-oikeuden päätöksessä esitetyillä perusteilla. Hallinto-oikeuden päätös kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen kumoamisesta on tämän vuoksi kumottava, ja A:n ja hänen asiakumppaneidensa hallinto-oikeudelle tekemä valitus hylättävä.
6. Oikeudenkäyntikulut
(50) Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, A:lle, B:lle ja C:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Taina Pyysaari, Jaakko Autio ja Robert Utter. Asian esittelijä Petri Hellstén.