KHO:2023:93

Asiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, sovelletaanko ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin viimeisen virkkeen sääntelyä oleskeluluvan epäämisen kohtuuttomuudesta tilanteessa, jossa kiinteiden siteiden puuttuminen johtui hakijan terveydentilasta. Kysymys oli tähän liittyen myös siitä, mikä merkitys ulkomaalaislain 5 §:ssä tarkoitetulle suhteellisuusperiaatteelle tuli antaa osana oleskelulupaharkintaa. Lisäksi asiassa tuli arvioida, oliko oleskeluluvan epäämistä pidettävä hakijan terveydentilan vuoksi ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuuttomana.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin sanamuoto ja sääntelyhistoria huomioon ottaen edellytys, jonka mukaan oleskeluluvan epäämisen tulee olla olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta, koskee jatkoluvan myöntämisen edellytysten arviointia ainoastaan silloin, kun hakijan henkilökohtainen tilanne on erityisen vaikea puolison häneen tai hänen lapseensa perhesiteen voimassaolon aikana kohdistaman tai hyväksymän väkivallan tai hyväksikäytön vuoksi. Kyseistä kohtuuttomuusedellytystä ei sitä vastoin sovelleta harkittaessa luvan epäämistä kiinteiden siteiden puuttumisen perusteella.

Asiaa ei ollut aihetta arvioida toisin ulkomaalaislain 5 §:n perusteella, koska yksin mainitun säännöksen nojalla ei voida myöntää oleskelulupaa tilanteessa, jossa hakemus ei täytä oleskeluluvan myöntämiselle säädettyä perustetta.

Hakijan terveydentila tuli kuitenkin ottaa huomioon arvioitaessa sitä, oliko oleskeluluvan myöntämiselle ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentissa tarkoitetut perusteet. Hakijan terveydentilaan ei esitetyn selvityksen perusteella liittynyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella oleskeluluvan epäämistä olisi voitu pitää säännöksessä tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuuttomana.

Ulkomaalaislaki 5 §, 54 § 7 momentti ja 52 § 1 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 25.5.2022 nro 1232/2022

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Maahanmuuttoviraston päätös saatetaan voimaan.

Asian tausta

(1) Maahanmuuttovirasto ei ole 25.11.2021 tekemällään päätöksellä myöntänyt A:lle (jäljempänä hakija ja hallinto-oikeuden päätöksen kohdalla valittaja) hänen perhesiteen perusteella hakemaansa pysyvää tai määräaikaista oleskelulupaa. Maahanmuuttovirasto on päättänyt karkottaa hakijan kotimaahansa Thaimaahan.

(2) Hakijalla oli aikaisemmin ollut viiden vuoden ajan oleskelulupa perhesiteen perusteella suhteessa äitiinsä. Maahanmuuttoviraston päätöksen perustelujen mukaan oleskeluluvan myöntämiselle ei hakijan täytettyä 18 vuotta ja hänen ja hänen huoltajansa välisen perhesiteen siten päätyttyä ole edellytyksiä, koska hakijalla ei ole ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentissa tarkoitettuja kiinteitä siteitä Suomeen. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella hakijalle tulisi myöntää oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentin perusteella.

(3) Hallinto-oikeus on kumonnut Maahanmuuttoviraston päätöksen ja palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

(4) Asiassa on kysymys siitä, voidaanko valittajalla katsoa olevan ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin tarkoittamat kiinteät siteet Suomeen. Jos kiinteitä siteitä ei katsottaisi olevan, tulee vielä arvioida, onko oleskeluluvan epääminen valittajan kohdalla kohtuutonta esimerkiksi siksi, että hänen Suomessa olevien siteidensä hoitaminen vaikeutuisi tai jos valittajan terveyteen liittyy sellaisia seikkoja, jotka tukisivat oleskeluluvan myöntämistä. Ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin mukaisen kohtuullisuusarvioinnin lisäksi oleskeluluvan myöntämisharkinnassa on otettava huomioon ulkomaalaislain 5 §, jonka mukaan ulkomaalaisen oikeuksia ei saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä. Pykälän säännöstä on noudatettava kaikessa ulkomaalaislain mukaan tehtävässä harkinnassa. Säännös heijastaa hallinnossa yleisesti noudatettavaa suhteellisuusperiaatetta. Periaatteen mukaan viranomaisten toimenpiteiden tulee olla oikein mitoitettuja suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Arvioitaessa sitä, rajoittaisiko oleskeluluvan epääminen ulkomaalaisen oikeuksia enemmän kuin on välttämätöntä, on yhtäältä otettava huomioon ulkomaalaislain 1 §:stä ilmenevä tavoite edistää sitä, että maahanmuutto pysyy hallittuna.

(5) Hallinto-oikeus arvioi kaiken asiassa saadun selvityksen perusteella, että alaikäisenä Suomeen saapuneella valittajalla ei seitsemän vuoden Suomessa asumisen jälkeen ole sellaisia vakiintuneita siteitä työn, opiskelun, sosiaalisten verkostojen tai lähisukulaisuuden perusteella, että hänellä voitaisiin katsoa olevan ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin mukaiset kiinteät siteet Suomeen. Kun kuitenkin otetaan huomioon valittajan terveydentilasta saatu selvitys ja sen vaikutus kiinteiden siteiden muodostamiseen, hallinto-oikeus katsoo, että oleskeluluvan epääminen valittajan kohdalla on kohtuutonta, koska valittajan terveyteen liittyy sellaisia seikkoja, jotka tukevat oleskeluluvan myöntämistä. Maahanmuuttovirasto ei mainitsemillaan perusteilla ole voinut olla myöntämättä valittajalle oleskelulupaa eikä karkottaa häntä kotimaahansa. Maahanmuuttoviraston päätös on siten kumottava ja asia palautettava virastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kati Korsman ja Pentti Sorsa, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(6) Maahanmuuttovirasto on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Maahanmuuttoviraston päätös saatetaan voimaan. Maahanmuuttovirasto on esittänyt vaatimustensa tueksi muun muassa seuraavaa:

(7) Hallinto-oikeus on soveltanut ulkomaalaislain 54 §:n 7 momenttia virheellisesti. Kohtuullisuusnäkökulma on lisätty säännökseen vasta vuonna 2015 perheväkivallan uhrien oikeuksien huomioimiseksi toteutetulla ulkomaalaislain muutoksella. Ulkomaalaislain 5 §:ssä tarkoitetun suhteellisuusperiaatteen nojalla ei voida ohittaa laissa oleskeluluvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä. Hallinto-oikeuden perustelu johtaa tilanteeseen, jossa oleskelulupa myönnetään ilman ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentissa asetettuja edellytyksiä.

(8) Hakijalle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen. Selitystä ei ole annettu.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(9) Asiassa on ratkaistavana kysymys siitä, sovelletaanko ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin viimeisen virkkeen sääntelyä oleskeluluvan epäämisen kohtuuttomuudesta tilanteessa, jossa kiinteiden siteiden puuttuminen johtuu hakijan terveydentilasta. Kysymys on tällöin myös siitä, mikä merkitys ulkomaalaislain 5 §:ssä tarkoitetulle suhteellisuusperiaatteelle tulee antaa osana oleskelulupaharkintaa.

(10) Lisäksi asiassa on vielä arvioitava, liittyykö hakijan terveydentilaan sellaisia seikkoja, joiden johdosta oleskeluluvan epäämistä tulisi pitää ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuuttomana.

Sovellettavat oikeusohjeet ja oikeudellinen arviointi

Jatkoluvan myöntäminen ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin perusteella

(11) Ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin mukaan uusi määräaikainen oleskelulupa myönnetään uudella perusteella, jos ulkomaalaiselle voitaisiin myöntää ensimmäinen oleskelulupa tällä uudella perusteella. Ulkomaalaiselle, jolle on myönnetty tilapäinen tai jatkuva oleskelulupa perhesiteen perusteella, voidaan myöntää oleskelulupa perhesiteen päätyttyä sillä perusteella, että henkilöllä on kiinteät siteet Suomeen tai että hänen henkilökohtainen tilanteensa on erityisen vaikea puolison häneen tai hänen lapseensa perhesiteen voimassaolon aikana kohdistaman tai hyväksymän väkivallan tai hyväksikäytön vuoksi ja luvan epääminen olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta.

(12) Sanamuotonsa perusteella ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin toisen virkkeen säännös sisältää kaksi erillistä edellytystä jatkoluvan myöntämiselle sen jälkeen, kun aiemmin myönnetyn oleskeluluvan perusteena ollut perheside on päättynyt. Oleskelulupa voidaan tällöin myöntää ensinnäkin sillä perusteella, että henkilöllä on kiinteät siteet Suomeen. Lisäksi oleskelulupa voidaan ilman kiinteitä siteitäkin myöntää silloin, kun oleskeluluvan hakijan henkilökohtainen tilanne on erityisen vaikea puolison häneen tai hänen lapseensa perhesiteen voimassaolon aikana kohdistaman tai hyväksymän väkivallan tai hyväksikäytön vuoksi ja luvan epääminen olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta.

(13) Ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentti muutettiin nykyiseen muotoonsa 1.8.2015 voimaan tulleella lailla (377/2015). Aikaisemman lain (54 §:n 6 momentti sellaisena kuin se oli laissa 34/2006) mukaan ulkomaalaiselle, jolle on myönnetty tilapäinen tai jatkuva oleskelulupa perhesiteen perusteella, voidaan myöntää oleskelulupa perhesiteen päätyttyä sillä perusteella, että henkilöllä on kiinteät siteet Suomeen. Perheväkivaltaan liittyvä edellytys lisättiin ulkomaalaislakiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen määräysten voimaansaattamisen yhteydessä. Sitä koskevan hallituksen esityksen (HE 155/2014 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa (tuolloin 6 momentti) on todettu muun ohella seuraavaa:

(14) ”Pykälän 6 momenttiin lisättäisiin mahdollisuus myöntää perhesiteen päätyttyä oleskelulupa myös siinä tapauksessa, että henkilön henkilökohtainen tilanne on erityisen vaikea puolison häneen tai hänen lapseensa perhesiteen voimassaolon aikana kohdistaman tai hyväksymän väkivallan tai hyväksikäytön vuoksi. Jotta oleskelulupa voidaan myöntää, hakijan tulisi esittää näyttönä väkivallasta esim. rikosrekisteri, rikoksesta annettu tuomio, päätös lähestymiskiellosta, lääkärintodistus, avioeropäätös, päätös rekisteröidyn parisuhteen purkautumisesta tai sosiaalihuollolta saadut tiedot ja asiakirjat. Vaikean henkilökohtaisen tilanteen arvioinnissa kiinnitettäisiin erityisesti huomiota henkilön tai hänen lapsensa turvallisuuteen, terveydentilaan ja perhetilanteeseen. Lupa myönnettäisiin erityisesti tilanteissa, joissa olosuhteet huomioon ottaen olisi kohtuutonta edellyttää henkilön poistuvan maasta.”

(15) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin sanamuoto ja sääntelyhistoria huomioon ottaen edellytys, jonka mukaan oleskelulupa voidaan myöntää, jos epääminen olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta, koskee ainoastaan jatkoluvan myöntämisen edellytysten arviointia silloin, kun hakijan henkilökohtainen tilanne on erityisen vaikea puolison häneen tai hänen lapseensa perhesiteen voimassaolon aikana kohdistaman tai hyväksymän väkivallan tai hyväksikäytön vuoksi. Kyseistä kohtuuttomuusedellytystä ei sitä vastoin sovelleta harkittaessa luvan epäämistä kiinteiden siteiden puuttumisen perusteella.

(16) Asiaa ei tältä osin ole aihetta arvioida toisin myöskään ulkomaalaislain 5 §:n perusteella. Ulkomaalaislain 5 § mukaan ulkomaalaisen oikeuksia ei saa rajoittaa lakia sovellettaessa enempää kuin on välttämätöntä. Säännös tulee ottaa huomioon kaikessa oleskelulupaharkinnassa, mutta yksin sen nojalla ei voida myöntää oleskelulupaa tilanteessa, jossa hakemus ei täytä laissa oleskeluluvan myöntämiselle säädettyä perustetta.

(17) Edellä mainituilla perusteilla hallinto-oikeuden ei olisi tullut kumota Maahanmuuttoviraston päätöstä sillä perusteella, että se piti oleskeluluvan epäämistä hakijan kohdalla kohtuuttomana, kun otettiin huomioon hakijan terveydentilasta saatu selvitys ja terveydentilan vaikutus kiinteiden siteiden muodostamiseen.

(18) Hakijan terveydentila tulee kuitenkin otettavaksi huomioon arvioitaessa sitä, onko oleskeluluvan myöntämiselle ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentissa säädetyt perusteet eli voidaanko oleskeluluvan epäämistä pitää säännöksessä tarkoitetuista syistä ilmeisen kohtuuttomana.

Oleskeluluvan myöntäminen yksilöllisestä inhimillisestä syystä

(19) Ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentin mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään jatkuva oleskelulupa, jos oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hänen terveydentilansa, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi, kun erityisesti otetaan huomioon olosuhteet, joihin hän joutuisi kotimaassaan, tai hänen haavoittuva asemansa.

(20) Ulkomaalaislain esitöiden (52 §:n 1 momentin yksityiskohtaiset perustelut, HE 28/2003 vp) mukaan oleskeluluvan myöntämisen perusteena terveydentilan vuoksi tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa voisi olla se, että ulkomaalaisen olisi mahdotonta saada välttämätöntä hoitoa kotimaassa. Hoidon tason tai saatavuuden täytyisi haitata vakavasti terveyttä. Edellytyksenä olisi, että olosuhteet alkuperämaassa olisivat kokonaisuudessaan paluun jälkeen sellaiset, että palaaminen lyhentäisi elinaikaa tai aiheuttaisi huomattavaa ruumiillista tai henkistä kärsimystä. Se, että terveydenhoidon saaminen jossain maassa on kallista ja ulkomaalainen on varaton, ei riittäisi oleskeluluvan myöntämiseen. Yksittäisessä tapauksessa täytyisi lisäksi olla muita seikkoja, jotka tekevät kotimaahan palaamisen inhimillisesti katsoen poissuljetuksi vaihtoehdoksi. Kyseessä voisi olla esimerkiksi haavoittuvassa asemassa oleva lapsi, vanhus tai yksinhuoltaja ja kyseessä oleva maa olisi sellainen, että pitkähkön Suomessa oleskelun jälkeen ei voitaisi vaatia kotimaahan palaamista kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen.

(21) Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuri jaosto on 13.12.2016 antamassaan Paposhvili v. Belgia -tuomiossa arvioinut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklasta johtuvia vaatimuksia sairaudesta kärsivän ulkomaalaisen maasta poistamiselle. Ihmisoikeustuomioistuin totesi asiassa D. v. Yhdistynyt kuningaskunta 2.5.1997 antamaansa tuomioon ja asiassa N. v. Yhdistynyt kuningaskunta 27.5.2008 antamaansa tuomioon viitaten, että 3 artiklan loukkaus saattaa olla käsillä paitsi silloin, kun maasta poistettavaa henkilöä välittömästi uhkaa kuolema, myös sellaisissa erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa vakavasti sairaan henkilön maasta poistamista vastaan on pakottavia humanitaarisia syitä. Ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa tarkoitetun palautuskiellon voidaan katsoa soveltuvan tilanteisiin, joissa on perusteltua syytä epäillä, että vakavasti sairaan joskaan ei välittömässä kuolemanvaarassa olevan henkilön maasta poistaminen johtaisi tarkoituksenmukaisen hoidon tai sen tosiasiallisen saatavuuden puutteen vuoksi todelliseen vaaraan vakavan, nopean ja peruuttamattoman terveydentilan heikentymisen aiheuttamasta voimakkaasta kärsimyksestä tai merkittävästä elinajan ennusteen lyhentymisestä. Tällaista vaaraa koskeva väite on tutkittava huolellisesti, ja palauttamisen ennakoitavissa olevat seuraukset on arvioitava sekä kohdevaltion yleinen tilanne että maasta poistettavan henkilön yksilölliset olosuhteet huomioon ottaen (tuomion kohdat 177, 178, 183 ja 187).

(22) Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuri jaosto on sittemmin 7.12.2021 antamassaan Savran v. Tanska -tuomiossa vahvistanut edellä mainitut Paposhvili v. Belgia -tuomiossa noudatetut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan tulkintaperiaatteet.

(23) Esitetyn selvityksen mukaan hakija on saapunut Suomeen heinäkuussa 2015, eikä hänellä ole Suomessa ulkomaalaislain mukaisia työ- tai perhesiteitä. Hän on jäänyt asumaan äitinsä Suomeen muuton jälkeen kahdeksi vuodeksi Thaimaahan, jossa hänen veljensä ja isovanhempansa asuvat ja jossa hän on oleskellut yhteensä noin vuoden ajan Suomeen saapumisensa jälkeenkin. Hakijalla on sydänvika, johon hänellä on lääkitys ja jota seurataan säännöllisesti sairaalassa. Sydänongelmat ovat alkaneet jo ennen kuin hakija on saapunut Suomeen ja hän on asiassa esitetyn selvityksen perusteella ollut sairaalahoidossa Thaimaassa. Asiassa ei ole ilmennyt perusteita epäillä, ettei hakijalla olisi mahdollisuutta saada sairauteensa hoitoa Thaimaassa.

(24) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että hakijan terveydentilaan ei esitetyn selvityksen perusteella liity sellaisia seikkoja, joiden johdosta oleskeluluvan epääminen olisi arvioitava ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuuttomaksi. Ulkomaalaislain 5 § tai perhesiteen perusteella tehdyn hakemuksen yhteydessä tehtävää harkintaa koskeva 66 a § eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin. Oleskeluluvan myöntämiselle ei siten ole ulkomaalaislain mukaista perustetta. Kun hakijan oleskelulupahakemus on voitu hylätä, on tullut ottaa ratkaistavaksi hänen karkottamisensa kotimaahan.

Johtopäätös

(25) Edellä mainituilla perusteilla hallinto-oikeus on soveltanut ulkomaalaislakia virheellisesti katsoessaan, että oleskelulupa voidaan perhesiteen päätyttyä myöntää ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin nojalla ilman säännöksessä tarkoitettuja kiinteitä siteitä sillä perusteella, että luvan epääminen olisi hakijan terveyteen liittyvistä syistä kohtuutonta. Kun oleskeluluvan myöntämiselle ei ole ollut muitakaan ulkomaalaislaissa säädettyjä perusteita eikä karkottamiselle ole ollut ulkomaalaislain 146 §:stä tai 147 §:stä johtuvia esteitä, hallinto-oikeuden ei olisi tullut kumota Maahanmuuttoviraston päätöstä, vaan hylätä valitus.

(26) Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Maahanmuuttoviraston päätös saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Janne Aer, Petri Helander, Monica Gullans ja Juha Lavapuro. Asian esittelijä Sampsa Mäenpää.