Kysymys oli perhesiteen perusteella myönnetyn oleskeluluvan viranomaisaloitteisesta peruuttamisesta ulkomaalaislain 58 §:n 5 momentin nojalla sillä perusteella, että perheside oli päättynyt. Oleskeluluvan haltija oli esittänyt perhesiteen päättymisen syyksi puolison häneen kohdistaman väkivallan. Tällaisen perusteen kohdalla ulkomaalaisella oli mahdollisuus hakea oleskelulupaa ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin perusteella. Lainkohdan mukaan oleskelulupa voidaan myöntää ulkomaalaiselle perhesiteen päätyttyä, jos henkilön tilanne on erityisen vaikea puolison häneen kohdistaman väkivallan vuoksi ja luvan epääminen olisi kohtuutonta.

Korkein hallinto-oikeus arvioi, että ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin luvan myöntämisen edellytykset olivat sillä tavoin toiminnallisesti yhteydessä luvan peruuttamisharkintaan, että säännös oli otettava huomioon lupaa viranomaisaloitteisesti peruutettaessa.

Asian olosuhteissa korkein hallinto-oikeus katsoi, että Maahanmuuttoviraston ei ollut tullut päätöksentekohetkellä peruuttaa oleskelulupaa.

Ulkomaalaislaki 5 §, 54 § 7 momentti, 58 § 5 momentti ja 66 a §
Ks. KHO 2005:50, KHO 2016:170 ja KHO 2023:101

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 31.10.2022 nro 1514/2022

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hyväksytään. Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan. Vaatimus suullisen käsittelyn järjestämisestä hylätään.

Vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Asian tausta

(1) Maahanmuuttovirasto on 14.12.2021 peruuttanut A:lle (jäljempänä muutoksenhakija) 23.4.2021 perhesiteen perusteella vuodeksi myönnetyn oleskeluluvan. Perheenkokoajana on ollut aviopuoliso. Maahanmuuttovirasto on päättänyt karkottaa muutoksenhakijan kotimaahansa Venäjän federaatioon.

(2) Maahanmuuttovirasto oli pannut vireille oleskeluluvan peruuttamisharkinnan, koska muutoksenhakija ei asunut puolisonsa kanssa samassa osoitteessa. Muutoksenhakija oli häntä kuultaessa ilmoittanut, etteivät puolisot jatka yhteisen perhe-elämän viettämistä. Oleskelulupa on peruutettu ulkomaalaislain 58 §:n 5 momentin perusteella, koska niitä edellytyksiä, joiden perusteella oleskelulupa oli myönnetty, ei enää ollut.

(3) Siltä osin kuin muutoksenhakija oli perhesiteen päättymisen syynä vedonnut puolison häntä kohtaan harjoittamaan fyysiseen ja henkiseen väkivaltaan, Maahanmuuttovirasto on todennut, että tieto perustuu vain muutoksenhakijan muille kertomaan, eikä hän ole tehnyt rikosilmoitusta. Muutoksenhakija on kyennyt opiskelemaan menestyksekkäästi. Hänen tilanteensa ei ole voitu kokonaisuudessaan katsoa olevan erityisen vaikea.

(4) Maahanmuuttovirasto on katsonut, ettei muutoksenhakijalle ole syntynyt sellaisia siteitä Suomeen, että oleskelulupa tulisi jättää peruuttamatta. Hän on oleskellut Suomessa neljä vuotta, joista vain puoli vuotta oleskeluluvalla. Hän on aloittanut opiskelun, mutta opiskelu on luonteeltaan tilapäinen side eikä estä oleskeluluvan peruuttamista.

(5) Perheen lasten oleskeluluvat peruutetaan erillisellä päätöksellä ja heidät karkotetaan kotimaahansa Venäjän federaatioon. Lasten edun mukaista on jatkaa perhe-elämän viettämistä pääasiallisen huoltajan eli muutoksenhakijan kanssa.

(6) Ulkomaalaislain 66 a §:n mukaiset seikat eivät estä muutoksenhakijan oleskeluluvan peruuttamista. Karkottamisen osalta Maahanmuuttovirasto on viitannut muun ohessa ulkomaalaislain 146 §:ssä tarkoitettuun kokonaisharkintaan.

(7) Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen ja vaatimuksen suullisen käsittelyn järjestämisestä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Janne Kokko ja Harry Määttä, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(8) Muutoksenhakija on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan eikä oleskelulupaa peruuteta. Asiassa on järjestettävä suullinen käsittely ja kiellettävä karkottamisen täytäntöönpano. Muutoksenhakija on esittänyt vaatimustensa tueksi muun muassa seuraavaa:

(9) Muutoksenhakijan ja hänen lastensa oleskelulupia ei ole tullut peruuttaa tilanteessa, jossa perheside on päättynyt perheväkivallan vuoksi ja jossa heillä on kiinteät siteet Suomeen. Perheväkivalta ilmenee lääkärintodistuksista ja sosiaalihuollon kirjauksista. Muutoksenhakija opiskelee Suomessa ja lapset ovat koulussa ja päiväkodissa. Muutoksenhakija on lasten yksinhuoltaja ja perhe on lastensuojelun asiakkaana. Muutoksenhakija on otettu ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään eikä hänellä ole tosiasiallista turvaverkkoa kotimaassaan. Perheen karkottaminen on kohtuutonta.

(10) Maahanmuuttovirasto on lausunnossaan vaatinut, että valitus hylätään.

(11) Muutoksenhakija on antanut vastaselityksen ja vaatinut, että Maahanmuuttovirasto velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

(12) Muutoksenhakija on toimittanut lisäselvityksenä muun ohella Maahanmuuttoviraston 28.11.2022 tekemän kielteisen päätöksen jatkoluvasta ja X:n hyvinvointialueen perheoikeudellisten palvelujen 20.7.2023 antamat päätökset lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lisäksi muutoksenhakija on toimittanut 9.6.2023 päivätyn raportin, joka perustuu Maahanmuuttoviraston oikeuspalveluissa tehtyyn laillisuusvalvontaan. Raportin laatijan mukaan oleskeluluvan peruuttamisen laissa säädetty edellytys oli täyttynyt, mutta oikeuskäytännöstä ja ulkomaalaislain esitöistä löytyi tukea sille, että oleskeluluvan peruuttaminen rajoitti muutoksenhakijan oikeuksia enemmän kuin oli välttämätöntä.

(13) Maahanmuuttovirasto on antanut lisälausunnon ja vaatinut oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä

(14) Muutoksenhakija on antanut lisävastaselityksen.

Välipäätös

(15) Korkein hallinto-oikeus on 24.3.2023 kieltänyt muutoksenhakijan maasta poistamisen täytäntöönpanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa toisin määrätään.

Merkintä

(16) Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan toisella päätöksellä ratkaissut muutoksenhakijan alaikäisten lastensa puolesta tekemän valituksen samansisältöisesti kuin tämän asian.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Arvioinnin lähtökohdat ja kysymyksenasettelu

(17) Muutoksenhakijan perhesiteeseen perustunut vuoden pituinen oleskelulupa on päätetty peruuttaa, koska perheside oli päättynyt eron vuoksi. Asiassa on sovellettu ulkomaalaislain 58 §:n 5 momenttia, jonka mukaan määräaikainen oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos niitä edellytyksiä, joiden perusteella oleskelulupa myönnettiin, ei enää ole olemassa.

(18) Muutoksenhakijan perhesiteen päätyttyä oikeudellinen edellytys muutoksenhakijan oleskeluluvan peruuttamiselle on ollut olemassa. Tämän jälkeen on vielä harkittava, mikä merkitys oleskeluluvan peruuttamista koskevassa harkinnassa on annettava sille, mitä on esitetty perhesiteen päättymisen syystä sekä muutoksenhakijan ja hänen lastensa kokonaistilanteesta ja asettumisesta Suomeen.

Sovellettavat oikeusohjeet ja oikeudellinen arviointi

(19) Oleskeluluvan peruuttamisharkinnassa on ensinnä otettava huomioon ulkomaalaislain 5 §, jonka mukaan ulkomaalaisen oikeuksia ei saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä (suhteellisuusperiaatteesta oleskeluluvan peruuttamisharkinnassa ks. KHO 2016:170).

(20) Peruuttamisharkinnassa on toiseksi otettava huomioon peruuttamissäännöksen tarkoitus. Voimassa olevaa ulkomaalaislain 58 §:n 5 momenttia vastasi sitä edeltävä 58 §:n (358/2007) 4 momentti. Säännöksen lähtökohtana on, että silloin kun olosuhteiden muutos ei johdu henkilöstä itsestään, oleskelulupaa ei voitaisi peruuttaa enää, kun hän on jo asettunut Suomeen (HE 28/2003 vp).

(21) Harkinnassa tulee myös ottaa huomioon ulkomaalaislain 66 a §. Sen mukaan, kun oleskelulupaa on haettu perhesiteen perusteella, luvan myöntämättä jättämistä harkittaessa on otettava huomioon ulkomaalaisen perhesiteiden luonne ja kiinteys, hänen maassa oleskelunsa pituus sekä hänen perheeseen liittyvät, kulttuuriset ja sosiaaliset siteensä kotimaahan. Sama koskee harkintaa päätettäessä perhesiteen perusteella myönnetyn oleskeluluvan peruuttamisesta taikka perheenkokoajan tai hänen perheenjäsenensä maastapoistamisesta.

(22) Asiakirjoista ilmenee, että muutoksenhakija, hänen puolisonsa ja heidän lapsensa ovat saapuneet Suomeen loppuvuonna 2017, jolloin he ovat hakeneet turvapaikkaa. Muutoksenhakijan puolisolle on myönnetty turvapaikka maaliskuussa 2020. Muutoksenhakijan ja lasten turvapaikkahakemus on hylätty maaliskuussa 2020 ja päätös on tullut lainvoimaiseksi toukokuussa 2021. Heille on myönnetty jatkuva oleskelulupa perhesiteen perusteella ajalle 23.4.2021–23.4.2022. Perheenkokoajana on ollut muutoksenhakijan puoliso ja lasten isä.

(23) Edellä selostettuja harkintaperusteita arvioitaessa voidaan todeta, että Maahanmuuttoviraston tehdessä päätöksensä muutoksenhakija oli asunut Suomessa noin neljä vuotta, josta aluksi turvapaikan hakijana ja lopuksi nyt kysymyksessä olevan oleskeluluvan perusteella. Aikaisemmin hän on asunut Venäjällä. Hänen vanhempansa asuvat Venäjällä, joskaan hänellä ei kertomansa mukaan ole heihin juuri yhteyttä. Hänellä voidaan kuitenkin nähdä olevan vahvat kulttuuriset siteet kotimaahansa ja myös sosiaalisia siteitä. Asiassa voidaan arvioida, että sopeutuminen kotimaahan ei olisi hänelle kohtuuttoman vaikeaa edes koulu- ja päiväkoti-ikäisten lasten kanssa.

(24) Toisaalta yhtenä painavana perusteena luopua oleskeluluvan peruuttamisesta voidaan pitää sitä, jos perheside on katkennut puolison väkivaltaisuuden johdosta (perheväkivallan vaikutuksesta jatko-oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä ks. KHO 2005:50). Päätöksenteossa on otettava huomioon Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (SopS 53/2015).

(25) Ratkaistavana olevassa asiassa on kysymys oleskeluluvan peruuttamisesta. Päätös peruuttamisesta on tehty vajaa puoli vuotta ennen kuin muutoksenhakijan perhesideperusteinen määräaikainen oleskelulupa olisi päättynyt. Tilanteessa, jossa perheside on päättynyt, ulkomaalaisella on mahdollisuus hakea oleskelulupaa ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin perusteella.

(26) Ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin toisen virkkeen mukaan ulkomaalaiselle, jolle on myönnetty tilapäinen tai jatkuva oleskelulupa perhesiteen perusteella, voidaan myöntää oleskelulupa perhesiteen päätyttyä sillä perusteella, että henkilöllä on kiinteät siteet Suomeen tai että hänen henkilökohtainen tilanteensa on erityisen vaikea puolison häneen tai hänen lapseensa perhesiteen voimassaolon aikana kohdistaman tai hyväksymän väkivallan tai hyväksikäytön vuoksi ja luvan epääminen olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta. Jälkimmäinen oleskeluluvan myöntämisperuste lisättiin 1.8.2015 voimaan tulleella lailla (HE 155/2014 vp).

(27) Korkein hallinto-oikeus arvioi, että ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin luvan myöntämisen edellytykset ovat sillä tavoin toiminnallisesti yhteydessä luvan peruuttamisharkintaan, että säännös on otettava huomioon lupaa viranomaisaloitteisesti peruutettaessa.

(28) Saadun selvityksen mukaan muutoksenhakijan perheside perheenkokoajana toimivaan puolisoonsa on alkanut jo useamman vuoden ennen heidän saapumistaan Suomeen. Muutoksenhakija lapsineen on ensin asunut vastaanottokeskuksessa, josta he ovat muuttaneet turvakotiin toukokuussa 2021. Muutoksenhakija ei ole Suomessa asunut puolisonsa kanssa, joka oli vapautunut vankilasta toukokuussa 2020.

(29) Muutoksenhakija ei ole tehnyt rikosilmoitusta tilanteista, joissa hän on kertonut kokeneensa väkivaltaa puolisonsa taholta.

(30) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että osoituksena väkivallasta tai hyväksikäytöstä ei välttämättä edellytetä rikostuomiota tai päätöstä lähestymiskiellosta. Riittävänä selvityksenä voidaan pitää myös esimerkiksi sosiaaliviranomaisilta saatuja yksilöityjä tietoja tai muuta luotettavana pidettävää selvitystä väkivallasta tai hyväksikäytöstä avioliiton aikana (ks. KHO 2023:101).

(31) Turvakodin 11.6.2021 päivätyn lausunnon mukaan muutoksenhakijan ja lasten tilanne on erityisen vaikea puolison muutoksenhakijaan kohdistaman väkivallan vuoksi. Turvakodin merkinnät pohjautuvat pitkälti muutoksenhakijan itsensä kertomaan. Psykologin syksyllä 2021 päivättyjen lausuntojen mukaan muutoksenhakija on kertonut puolisonsa väkivaltaisuudesta häntä kohtaan. Sosiaalityöntekijän syksyllä 2021 päivätyn lausunnon mukaan muutoksenhakija on kertonut puolisonsa pahoinpidelleen hänet viimeksi syyskuussa 2021. Väkivalta on kohdistunut muutoksenhakijaan, mutta sillä on ollut vaikutuksia myös lapsiin. Muutoksenhakija ja lapset ovat olleet lausunnon kirjoittamisen aikaan turvakodissa, ja heillä on ollut voimassa turvakielto. Muutoksenhakija on otettu ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään 13.12.2021 tehdyllä päätöksellä.

(32) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että edellä mainitut lausunnot perustuvat vain muutoksenhakijan omaan kertomukseen perheenkokoajan toiminnasta avioliitossa. Muutoksenhakija on kuitenkin kertonut useammalle taholle samansisältöisesti väkivallasta ja sitä voidaan korkeimman hallinto-oikeuden arvion mukaan pitää uskottavana tekijänä perhesiteen päättymiselle. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän päätöksen perusteella avioliitto on ollut luonteeltaan pakkoavioliitto. Kertomus alistetusta asemasta ja väkivallasta saa tukea esitetyistä psykologin ja psykoterapeutin kirjauksista. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että oleskeluluvan peruuttamista voidaan esitetyn selvityksen perusteella arvioida siitä lähtökohdasta, että perheside on katkennut syystä, joka ei ole johtunut muutoksenhakijasta.

(33) Muutoksenhakija on Maahanmuuttoviraston tehdessä päätöksensä oleskellut Suomessa neljä vuotta. Muutoksenhakija on opiskellut Suomessa ja suorittanut suomen kielen testin. Hänen lapsensa ovat käyneet Suomessa koulua ja päiväkotia.

(34) Muutoksenhakijan oleskeluluvan peruuttamiselle on sinänsä ollut olemassa oikeudelliset edellytykset. Kun kuitenkin otetaan huomioon erityisesti perhesiteen katkeamisen syystä saatu selvitys sekä muutoksenhakijan kokonaistilanne Suomessa, oleskeluluvan peruuttamisen on katsottava rajoittavan muutoksenhakijan oikeuksia enemmän kuin on välttämätöntä sen edistämiseksi, että maahanmuutto pysyy hallittuna. Kun lisäksi otetaan huomioon lasten olosuhteista saatu selvitys sekä ulkomaalaislain 58 §:n 5 momentin esityöt ja perhesiteen päätyttyä myönnettävän jatkoluvan edellytykset, Maahanmuuttoviraston ei ole tullut päätöksentekohetkellä peruuttaa muutoksenhakijan oleskelulupaa ulkomaalaislain 58 §:n 5 momentin nojalla.

(35) Edellä mainituilla perusteilla ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset on kumottava.

(36) Selvyyden vuoksi korkein hallinto-oikeus toteaa, että tällä päätöksellä ei ole ratkaistu eikä voitukaan ratkaista, täyttyvätkö ulkomaalaislaissa tarkoitetut edellytykset jatkoluvan myöntämiseksi muutoksenhakijalle.

(37) Päätöksen lopputulokseen nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 §:n 3 momentti, suullisen käsittelyn järjestäminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole tarpeen.

Oikeudenkäyntikulut

(38) Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, muutoksenhakijalle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Janne Aer, Petri Helander, Monica Gullans ja Juha Lavapuro. Asian esittelijä Satu Niemelä-Ahokas.