KHO:2023:114

Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, oliko A:n hakema oleskelulupa opiskelua varten voitu jättää uusimatta sillä perusteella, että hänen opiskelunsa ei ollut edistynyt riittävällä tavalla.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että opiskelun edistymistä tarkasteltaessa on asiassa sovellettavan lain kokonaisharkintaa koskevan erityissääntelyn perusteella kiinnitettävä huomiota kaikkiin niihin seikkoihin, joita oleskeluluvan hakija esittää hakemuksensa tueksi ja jotka muutoin ovat nousseet asiassa esille. Opiskelijan terveydentilaan liittyvien syiden lisäksi opiskelujen odotettua hitaammalle edistymiselle voi olla myös muita syitä, joiden vaikutusta ja hyväksyttävyyttä on hakemusta käsiteltäessä arvioitava. Tällaiset syyt voivat liittyä sekä ulkoisiin tekijöihin että oleskeluluvan hakijan henkilökohtaisiin edellytyksiin suorittaa opintoja. Sovellettavan lain sisältämä suhteellisuusperiaatteen noudattamisen vaatimus puolestaan merkitsee sitä, että oleskeluluvan uusimatta jättämisen on oltava oikeassa suhteessa päätöksellä tavoiteltaviin päämääriin nähden.

Korkein hallinto-oikeus arvioi A:n opiskelun edistymisen viivästymisen syitä ja katsoi hänen osoittaneen viimeistään hallinto-oikeudelle esittämällään selvityksellä, että viivästymiselle oli ollut hyväksyttävä syy.

Laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella 7 § 1 momentti 1 kohta (719/2018), 12 § 2 momentti 6 kohta (719/2018) ja 4 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Turun hallinto-oikeus, 6.4.2023, H686/2023

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan.

Lausuminen Maahanmuuttoviraston karkottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Asian tausta

(1) Maahanmuuttovirasto ei ole päätöksellään 29.11.2021 myöntänyt A:lle (jäljempänä muutoksenhakija ja hallinto-oikeuden päätöksen kohdalla myös valittaja) jatkolupaa opiskelun perusteella. Maahanmuuttovirasto on päättänyt karkottaa muutoksenhakijan kotimaahansa.

(2) Maahanmuuttoviraston päätöksen perustelujen mukaan oleskelulupa on jätetty uusimatta, koska muutoksenhakijan opinnot eivät ole edenneet riittävällä tavalla. Muutoksenhakija ei ole suorittanut lukuvuoden 2020–2021 aikana yhtään opintopistettä. Maahanmuuttoviraston päätöksen tekohetkellä valmistumiseen vaadittavasta 120 opintopisteestä on ollut suoritettuna 58 opintopistettä, joista viimeisimmän kirjaamisesta opintorekisteriin oli kulunut jo yli 17 kuukautta.

(3) Asiassa ei voida pitää uskottavana, että muutoksenhakijan terveydentilaan ja mielenterveyteen liittyvät seikat olisivat olleet tosiasiallinen syy opintojen noin puolentoista vuoden ajan kestäneelle heikolle etenemiselle. Muutoksenhakija on esittänyt Maahanmuuttovirastolle lääkärintodistuksen terveydentilastaan ainoastaan kevätlukukauden 2021 osalta. Todistuksen mukaan sairaus on ainoastaan pitkittänyt muutoksenhakijan opintoja, mutta ei ole estänyt opiskelemista kokonaan. Lisäksi muutoksenhakija on tehnyt samaan aikaan merkittävän määrän töitä.

(4) Muutoksenhakijan lopputyön keskeneräisyys tai työharjoittelun mahdollinen suorittaminen eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin. Muutoksenhakijan lopputyö on oppilaitoksen marraskuussa 2021 antaman lausunnon luoman mielikuvan mukaan alkuvaiheessa eikä yliopistolla ole ollut mitään tietoa sen etenemisestä. Myöskään lopputyö ei siten selitä muutoksenhakijan opintojen heikkoa etenemistä viimeisen noin puolentoista vuoden aikana.

(5) Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muutoksenhakijan valituksen.

(6) Hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan Maahanmuuttovirasto on sille esitetyn selvityksen perusteella voinut katsoa, että muutoksenhakijan opinnot eivät ole edenneet riittävästi ja että hitaalle etenemiselle ei ole esitetty hyväksyttävää syytä. Maahanmuuttovirasto on siten voinut hylätä muutoksenhakijan jatko-oleskelulupaa koskevan hakemuksen.

(7) Hallinto-oikeus on lisäksi arvioinut muutoksenhakijan hallinto-oikeudelle toimittamaa lisäselvitystä ja lausunut siitä seuraavaa:

(8) Valittaja on valitusvaiheessa esittänyt hallinto-oikeudelle tarkempaa selvitystä terveydentilastaan ja lääkemääräyksistään sekä muun ohella opintosuoritusotteen, jonka mukaan hän on 20.12.2022 mennessä suorittanut yhteensä 102 opintopistettä tutkintonsa 120 opintopisteen tavoitelaajuudesta. Hän on lisäksi ilmoittanut saaneensa tutkielmansa valmiiksi ja toimittaneensa sen hyväksyttäväksi joulukuussa 2022. Valittajan terveydentilastaan esittämän selvityksen perusteella hänellä diagnosoitua masennusta ja unettomuutta on hoidettu psykoterapialla ja lääkityksellä myös kesällä 2021. Selvitys ei kuitenkaan sellaisenaan osoita, että hän olisi tämän vuoksi ollut kyvytön opiskelemaan, vaan että psyykkinen kuormitus on tuolloin vaikuttanut hänen kykyynsä samanaikaisesti opiskella ja käydä töissä. Valittaja ei myöskään ole edistänyt opintojaan heti senkään jälkeen, kun terveysongelmat ovat hänen omankin ilmoituksensa mukaan jo väistyneet. Esitetyn opintosuoritusotteen mukaan valittajan tutkinnon tavoitelaajuudesta puuttuu edelleen opintosuorituksia, eikä hän ole toimittanut tutkintotodistustaan hallinto- oikeudelle. Valitusvaiheessa esitetyt selvitykset eivät anna aihetta Maahanmuuttoviraston päätöksen kumoamiseen.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Katja Sorsimo, Sampo Löf-Rezessy (eri mieltä) ja Laura Mäkinen, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(9) Muutoksenhakija on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja että hänelle myönnetään hänen hakemansa opiskelijan oleskelulupa. Lisäksi muutoksenhakija on vaatinut, että karkottamisen täytäntöönpano kielletään.

(10) Muutoksenhakijan opiskelut ovat ensimmäisenä opiskeluvuonna edenneet hyvin. Opiskelu on sittemmin viivästynyt hänestä riippumattomista syistä. Näitä syitä ovat olleet psyykkiset ongelmat, toimeentulo-ongelmat, tarve vaihtaa tutkielman aihetta sekä tutkinnon rakenne.

(11) Maahanmuuttovirasto on lausunnossaan todennut muutoksenhakijan suorittaneen tutkintonsa 16.5.2023. Muutoksenhakija ei siten enää täytä oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiä opiskelun perusteella.

(12) Maahanmuuttovirasto on jättänyt korkeimman hallinto-oikeuden arvioitavaksi valituksessa esitetyt oleskelulupa-asiaan liittyvät vaatimukset. Asiassa ei ole esitetty mitään sellaista selvitystä, joka antaisi aihetta Maahanmuuttoviraston opiskelijan oleskelulupaa koskevan päätöksen kumoamiseen.

(13) Muutoksenhakija on vastaselityksessään uudistanut aiemmin esittämänsä sekä viitannut lisäksi hallinto-oikeudelle toimittamaansa lisäselvitykseen, joka viimeistään on osoittanut opintojen riittävää edistymistä sekä sen, että opintojen viivästyminen on johtunut hänestä riippumattomista syistä.

(14) Muutoksenhakija on toimittanut lisäselvityksenä 16.5.2023 päivätyn tutkintotodistuksen, jonka mukaan hän on suorittanut X:n yliopistossa Master of Arts (Education) -tutkinnon.

(15) Merkitään, että Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 20.6.2023 myöntänyt muutoksenhakijalle oleskeluluvan työnhakuun ja yritystoiminnan perustamiseen ajalle 20.6.2023 – 20.6.2025.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(16) Asiassa on ratkaistavana, onko muutoksenhakijan hakema oleskelulupa opiskelua varten voitu jättää uusimatta sillä perusteella, että hänen opiskelunsa ei ole edistynyt riittävällä tavalla.

Asiassa saatu selvitys

(17) Muutoksenhakija on saapunut Suomeen vuonna 2019. Hänelle on myönnetty ensimmäinen tilapäinen oleskelulupa opiskelun perusteella ajalle 25.8.2019-25.8.2020 ja samalla perusteella jatkolupa ajalle 25.8.2020-25.8.2021. Hän on hakenut jatkolupaa opiskelun perusteella 20.6.2021.

(18) Muutoksenhakija on opiskellut kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtavassa koulutusohjelmassa X:n yliopistossa. Hänen opinto-oikeutensa on ollut voimassa 20.8.2019-31.7.2023. Muutoksenhakija on suorittanut Maahanmuuttoviraston päätöksen antamisajankohtaan 29.11.2021 mennessä 58 opintopistettä vaadittavasta 120 opintopisteestä. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä Maahanmuuttovirastossa on ilmennyt, että muutoksenhakijan viimeisin opintosuoritus on kirjattu opintosuoritusrekisteriin 22.6.2020.

(19) Muutoksenhakija on liittänyt hakemukseensa yliopiston myöntämän todistuksen, jonka mukaan yliopisto on pidentänyt hänen stipendiään lukuvuodelle 2021–2022 muutoksenhakijan terveystilanteen perusteella. Lääkärintodistuksen mukaan muutoksenhakijan sairaus on pitkittänyt hänen opintojaan ajalla 14.1.2021-31.5.2021.

(20) Muutoksenhakija on lokakuussa 2021 vastannut Maahanmuuttoviraston opintojen edistymistä koskevaan selvityspyyntöön, että hän ei sairautensa vuoksi ole pystynyt valmistumaan tavoiteajassa. Hänen psykoterapiansa on ollut edelleen käynnissä ja hänellä on ollut lääkitys. Opintojen toisen vuoden ensimmäisenä lukukautena ei ollut pakollisia kursseja. Toisena lukukautena oli joitakin kursseja, mutta lääkäri on kehottanut häntä keskittymään mielenterveyteensä. Muutoksenhakija on tuonut esiin, että hänellä ei tutkielman ja työharjoittelun lisäksi ollut enää muita opintoja suoritettavanaan.

(21) Muutoksenhakija on Maahanmuuttoviraston pyynnöstä toimittanut marraskuussa 2021 työnohjaajan lausunnon, jonka mukaan muutoksenhakija on valmistelemassa tutkielmaansa. Tarkoituksena on saattaa tutkielma päätökseen huhtikuussa ja toukokuussa 2022. Työnohjaaja on ollut vakuuttunut, että muutoksenhakija tekee tutkielman suunnitelman mukaisesti.

(22) Maahanmuuttovirasto on pyytänyt yliopistolta selvitystä siitä, missä määrin muutoksenhakijan on ollut mahdollista edistää opintojaan vuosien 2020–2021 aikana. Marraskuussa 2021 saadun vastauksen mukaan tutkinto-ohjelmassa on ollut mahdollista suorittaa opintoja, mutta opetus on koronaviruspandemiasta johtuen ollut lähinnä etäopetusta. Yliopisto on myöhemmin samassa kuussa ilmoittanut, että muutoksenhakija on aktivoitunut tutkielman kirjoittamisen suhteen ja ollut yhteydessä työnohjaajaansa.

(23) Muutoksenhakija on selvityksenä toimeentulostaan esittänyt Maahanmuuttovirastolle työsopimuksia ja palkkalaskelmia eri työnantajilta vuosina 2020–2021.

(24) Muutoksenhakija on esittänyt hallinto-oikeudelle 20.12.2021 päivätyn psykologin lausunnon, jossa on muun ohella todettu, että lyhytterapeuttiset hoitotapaamiset ovat 16.8.2021 jälkeen keskeytyneet muutoksenhakijan voinnin kohennuttua. Psyykkinen kuormitus on lausunnon mukaan vaikuttanut haitallisesti muutoksenhakijan mahdollisuuksiin samanaikaisesti opiskella ja käydä töissä.

(25) Muutoksenhakija on todennut hallinto-oikeudelle, että hänen terveysongelmiensa laatu ja kesto eivät tule täysin ilmi esitetyistä lausunnoista. Terveysongelmat ovat kestäneet lokakuusta 2020 elokuuhun 2021. Yliopisto on pitänyt opintojen viivästymisen syytä hyväksyttävänä.

(26) Muutoksenhakija on myös selvittänyt hallinto-oikeudelle, että hän on alun perin valinnut tutkielmansa aiheen joulukuussa 2019 ja hänen on ollut tarkoitus alkaa kerätä aineistoa toukokuussa 2020. Kun koulut suljettiin hänen kotimaassaan koronaviruspandemian vuoksi, muutoksenhakija odotti aluksi tilanteen parantumista, mutta päätyi loppuvuonna 2021 yhteisymmärryksessä ohjaajansa kanssa vaihtamaan aihetta.

(27) Muutoksenhakija on toimittanut hallinto-oikeudelle lisäselvityksenä muun ohella yhteenvedon hänelle vuonna 2021 määrätyistä masennus- ja unilääkkeistä. Hän on myös toimittanut opintosuoritusotteen, jonka mukaan hän on 20.12.2022 mennessä suorittanut yhteensä 102 opintopistettä. Muutoksenhakija on ilmoittanut tehneensä tutkielmansa loppuun ja toimittaneensa sen hyväksyttäväksi.

(28) Korkeimmalle hallinto-oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan muutoksenhakija on saanut tutkintotodistuksen 16.5.2023. Maahanmuuttovirasto on 20.6.2023 myöntänyt muutoksenhakijalle opiskelua koskevan lain 10 §:n perusteella oleskeluluvan työnhakua ja yritystoimintaa varten ajalle 20.6.2023-20.6.2025.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Arvioinnin lähtökohdat

(29) Muutoksenhakijalle on myönnetty hänen korkeakouluopintojensa aikana opiskelun perusteella ensin yhden vuoden tilapäinen oleskelulupa ja tämän jälkeen vuoden tilapäinen jatkolupa. Maahanmuuttovirasto ei ole myöntänyt toista jatkolupaa, koska muutoksenhakijan opiskelun ei ole katsottu edistyneen riittävällä tavalla.

(30) Kolmannen maan kansalaisen edellytyksistä saada oleskelulupa opiskelun perusteella säädetään laissa kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella (jäljempänä opiskelua koskeva laki). Lain 7 §:n (719/2018) 1 momentin 1 kohdan mukaan kolmannen maan kansalaiselle myönnetään oleskelulupa opiskelua varten, jos hänet on hyväksytty opiskelijaksi Suomessa sijaitsevaan korkeakouluun ja hän on suorittanut korkeakoulun vaatimat maksut.

(31) Opiskelijan oleskeluluvan uusimatta jättämisen harkinnanvaraisista perusteista säädetään opiskelua koskevan lain 12 §:n 2 momentissa. Sen 6 kohdan (719/2018) mukaan oleskelulupa voidaan jättää uusimatta muun ohella silloin, jos opiskelijan opiskelu ei edisty riittävällä tavalla. Säännöksen esitöissä (HE 21/2018 vp) on todettu, että opintojen riittävän nopea edistyminen olisi suhteutettava tutkinnon tai opintojen odotettavissa olevaan suoritusaikaan. Opiskelijalla voi olla esimerkiksi terveyteen liittyvä tai muu hyväksyttävä syy sille, että opinnot eivät ole edistyneet riittävän nopeasti.

(32) Saman pykälän 4 momentin perusteella opiskelun edistymistä koskevassa harkinnassa on otettava huomioon tapauksen erityiset olosuhteet kokonaisuudessaan ja noudatettava suhteellisuusperiaatetta.

(33) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että opiskelun edistymistä tarkasteltaessa on kokonaisharkintaa koskevan erityissääntelyn perusteella kiinnitettävä huomiota kaikkiin niihin seikkoihin, joita oleskeluluvan hakija esittää hakemuksensa tueksi ja jotka muutoin ovat nousseet asiassa esille. Opiskelijan terveydentilaan liittyvien syiden lisäksi opiskelujen odotettua hitaammalle edistymiselle voi olla myös muita syitä, joiden vaikutusta ja hyväksyttävyyttä on hakemusta käsiteltäessä arvioitava. Tällaiset syyt voivat liittyä sekä ulkoisiin tekijöihin että oleskeluluvan hakijan henkilökohtaisiin edellytyksiin suorittaa opintoja.

(34) Suhteellisuusperiaatteen noudattamisen vaatimus puolestaan merkitsee sitä, että oleskeluluvan uusimatta jättämisen on oltava oikeassa suhteessa päätöksellä tavoiteltaviin päämääriin nähden. Tässä harkinnassa keskeistä on arvioida oleskeluluvan hakijan yksilöllistä tilannetta erityisesti suhteessa opiskelua koskevan lain tavoitteisiin sekä ulkomaalaislain 1 §:ssä mainittuun tavoitteeseen edistää hallittua maahanmuuttoa.

Opiskelun edistymisen viivästymisen syiksi esitettyjen seikkojen arviointi

(35) Saadusta selvityksestä ilmenee, että muutoksenhakija on ensimmäisenä opiskeluvuotenaan 2019–2020 edistynyt opinnoissaan opintojen keskimääräisen suorittamisajan mukaisesti. Tätä on pidettävä lähtökohtaisesti osoituksena siitä, että hän ei ole saapunut Suomeen muussa tarkoituksessa kuin opiskelua varten.

(36) Muutoksenhakijan opintosuoritusotteeseen ei ole kertynyt merkintöjä lähes 1,5 vuoteen kesäkuun 2020 jälkeen. Muutoksenhakija on vedonnut hakemusvaiheessa ja muutoksenhaussa siihen, että opiskelut ovat viivästyneet hänestä riippumattomista syistä. Syinä viivästymiselle ovat muutoksenhakijan mukaan olleet hänen heikentynyt terveydentilansa, tutkinnon rakenne, tutkielman aiheen vaihtuminen sekä toimeentulo-ongelmat.

(37) Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus ovat katsoneet, että lääkärinlausunnon perusteella muutoksenhakijan sairastuminen on vaikuttanut hänen opintoihinsa niitä pitkittävästi vain ajalla 14.1.-31.5.2021, eikä terveydentila siten selitä opintosuoritusten puuttumista kokonaan lähes 1,5 vuoden ajalta. Tältä osin korkein hallinto-oikeus toteaa, että muutoksenhakija on muun muassa lääkärikäyntejä ja lääkemääräyksiä koskevilla selvityksillä uskottavasti tuonut viimeistään hallinto-oikeudessa esiin, että hänen psyykkiseen terveydentilaansa liittyvät ongelmat eivät ole rajoittuneet yksinomaan edellä mainittuun aikaan, vaan ne ovat ainakin jossain määrin vaikuttaneet opiskelun edistymiseen myös kyseistä ajanjaksoa ennen ja sen jälkeen. Tätä arviota tukee myös se, että yliopisto on muutoksenhakijan terveydentilan perusteella jatkanut hänen stipendiään lukuvuodelle 2021–2022.

(38) Muutoksenhakija on esittänyt, että hänen koulutusohjelmansa rakenne on ollut sellainen, että opinnot ovat painottuneet ensimmäiseen opiskeluvuoteen ja sen jälkeiseen tutkielman tekemiseen. Tämä pitää paikkansa ainakin siltä osin, että tutkielmasta saatavat opintopisteet, jotka muodostavat merkittävän osan tutkinnon kokonaisuudesta, näkyvät opintosuoritusotteessa kokonaisuudessaan vasta, kun tutkielma on valmistunut. Lisäksi muutoksenhakija on uskottavasti tuonut esiin, että hän on joutunut koronaviruspandemiaan liittyvistä syistä muuttamaan tutkielmansa aihetta loppuvuodesta 2021, mikä on merkittävästi viivästyttänyt opintojen loppuun saattamista. Muutoksenhakija on joulukuussa 2022 lähettänyt hallinto-oikeudelle ajankohtaisen opintosuoritusotteen ja ilmoittanut toimittaneensa tutkielman hyväksyttäväksi. Hän on kuitenkin saanut tutkintotodistuksen vasta hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen. Edellä mainittujen seikkojen voidaan katsoa selittävän yhtäältä sitä, miksi opintojen eteneminen ei ole kaikilta osin näkynyt opintosuoritusotteella ja toisaalta sitä, että tutkinnon loppuun saattamisen viivästymiselle on ollut hyväksyttäviä syitä.

(39) Saadusta selvityksestä ilmenee, että muutoksenhakija on työskennellyt eri työnantajien palveluksessa myös sinä aikana, jolloin hän ei vetoamallaan tavalla ole voinut terveydellisistä syistä edistää opintojaan. Tämä on otettava arvioinnissa huomioon, koska tarvetta työskennellä toimeentulon turvaamiseksi opintojen aikana ei sinänsä voida pitää hyväksyttävänä perusteena opintojen viivästymiselle. Muutoksenhakijan olosuhteissa työskentelyn ei ole kuitenkaan osoitettu merkittävästi viivästyttäneen opintoja eikä työskentelyä ole pidettävä sellaisena seikkana, joka osoittaisi hänen oleskelleen maassa muuta tarkoitusta kuin opiskelua varten. Korkein hallinto-oikeus kiinnittää huomiota myös siihen, että oleskelulupaa ei ole jätetty uusimatta sillä opiskelua koskevan lain 12 §:n 2 momentin 6 kohdassa myös mainitulla perusteella, että opiskelija ei ole noudattanut taloudellisen toiminnan harjoittamista koskevia aikarajoja.

Johtopäätös

(40) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että muutoksenhakijan esittämä selvitys terveydentilastaan antaa aiheen katsoa, että hänen heikentynyt psyykkinen terveytensä on vaikuttanut opiskelun edistymiseen pidempiaikaisesti kuin Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus ovat katsoneet. Se ei kuitenkaan yksinään selitä sitä, että hänelle ei ole merkitty lainkaan opintopisteitä lähes 1,5 vuoden aikana vuosina 2020–2021.

(41) Arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon myös tutkinnon rakenteesta edellä esitetyt seikat, opintojen edistymisestä hallinto-oikeudelle esitetty lisäselvitys sekä se, että muutoksenhakija on joutunut hänestä riippumattomien syiden vuoksi muuttamaan suunnittelemansa tutkielman aihetta. Lisäksi merkitystä on sillä, että opinto-oikeus X:n yliopistossa on ollut voimassa 31.7.2023 asti.

(42) Kokonaisarvioinnissa nämä seikat yhdessä puoltavat valituksenalaisissa päätöksissä esitetyistä oleskeluluvan uusimatta jättämistä perustelevista seikoista huolimatta johtopäätöstä, että muutoksenhakija on viimeistään hallinto-oikeudelle esittämillään selvityksillä osoittanut opiskelun edistymisen viivästymiselle olleen hyväksyttävä syy.

(43) Muutoksenhakijan olosuhteissa ei myöskään ole sellaisia hallitun maahanmuuton edistämiseen liittyviä seikkoja, jotka olisivat edellyttäneet jatkoluvan myöntämättä jättämistä.

Lopputulos

(44) Edellä todettuun nähden muutoksenhakijan hakemaa jatkolupaa opiskelun perusteella ei ole voitu jättää uusimatta päätöksissä esitetyillä perusteilla. Tämän vuoksi Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden opiskelijan oleskelulupaa ja karkottamista koskevat päätökset on kumottava.

(45) Muutoksenhakija on suorittanut tutkinnon, jonka perusteella hänelle on myönnetty aiemmat oleskeluluvat, ja hän on saanut uuden oleskeluluvan työnhaun ja yritystoiminnan perustamisen perusteella. Näin ollen asiaa ei ole syytä palauttaa Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

(46) Edellä mainitun perusteella enempi lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta on tarpeetonta.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Petri Helander, Monica Gullans, Juha Lavapuro ja Robert Utter. Asian esittelijä Sampsa Mäenpää.