KHO:2023:128

Liikenne- ja viestintävirasto oli hyväksynyt Väyläviraston esityksen ratasuunnitelmaksi.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei ratasuunnitelmassa ollut laissa säädetyllä tavalla esitetty toimenpiteitä, jotka olivat tarpeen suunnitelman mukaisesta hankkeesta aiheutuvan melun haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kun otettiin huomioon ratalaissa säädetyt Liikenne- ja viestintäviraston ja Väyläviraston tehtävät sekä mainitussa laissa säädetty menettely ratasuunnitelman laatimiseksi ja hyväksymiseksi, hallintotuomioistuin ei voinut valitusasiassa antamallaan päätöksellä tehdä muutoksia Liikenne- ja viestintäviraston ratasuunnitelman hyväksymispäätökseen tai päätöksen liitteenä olevaan ratasuunnitelmaan. Liikenne- ja viestintäviraston päätöstä ei kuitenkaan ollut syytä kumota ja palauttaa asiaa Liikenne- ja viestintävirastolle uudelleen käsiteltäväksi pelkästään korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevien yksilöityjen lisäselvitystarpeiden suorittamiseksi. Kun lisäksi otettiin huomioon, että Väyläviraston tehtävänä oli ratalain mukaan huolehtia kyseessä olevan hyväksytyn ratasuunnitelman täytäntöönpanosta, korkein hallinto-oikeus antoi Väylävirastolle määräykset ratasuunnitelman puutteellisuudesta aiheutuvan ratalain vastaisen oikeustilan korjaamiseksi. Määräykset koskivat melumittausten suorittamista.

Ratalaki 5 § 2 momentti 3 ja 4 kohta, 7 § 1 momentti, 14 § 1 momentti, 15 § 1 momentti, 22 b §, 22 c § 1 momentti, 28 § ja 92 § 1 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 18.5.2022 nro H904/2022

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää Asunto-Osakeyhtiö A:lle valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Valituksen hylätessään korkein hallinto-oikeus antaa asiassa seuraavat määräykset:

”Väyläviraston on sen jälkeen, kun Liikenne- ja viestintäviraston päätöksellä 9.8.2021 (dnro TRAFICOM/331029/05.02.03.02/2021) hyväksytyssä ratasuunnitelmassa tarkoitettu henkilöjunien huoltotoiminta Tampereen henkilöratapihalla on aloitettu, selvitettävä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti huoltotoiminnasta Tampereen kaupungissa osoitteessa (…) sijaitsevan kiinteistön 837-109-144-66 alueella sekä kiinteistöllä sijaitsevan asuinrakennuksen julkisivun kohdalla päiväaikaan klo 07–22 ja yöaikaan klo 22–07 aiheutuvat keskiäänitasot (L_Aeq) sekä enimmäisäänitaso (L_AFmax) (huoltotoiminnasta aiheutuva melu).

Väyläviraston on edellä mainitun selvityksen tulosten perusteella tarvittaessa suunniteltava ja toteutettava toimenpiteet huoltotoiminnasta aiheutuvan melun torjumiseksi niin, etteivät päiväaikaiset ja yöaikaiset keskiäänitasot ylitä melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisia kyseiselle melulle asetettuja ohjearvoja. Lisäksi tavoitteena on, ettei melun enimmäisäänitaso ylitä arvoa 60 dB (L_AFmax) rakennusten ulkokuoren kohdalla.”

Asunto-Osakeyhtiö A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Asian tausta

(1) Liikenne- ja viestintävirasto on päätöksellään 9.8.2021 (dnro TRAFICOM/ 331029/05.02.03.02/2021) hyväksynyt Tampereen henkilöratapihan kehittäminen -ratasuunnitelman Väyläviraston 20.7.2021 päivätyn hyväksymisesityksen VAYLA/3533/04.01.01/2019 mukaisesti ratakilometreille 186+572–188+137.

(2) Tampereen henkilöratapiha on henkilöliikenteen valtakunnallisesti merkittävä solmukohta, jonka toimivuus vaikuttaa koko rataverkon käytettävyyteen. Suunnitelman ja hankkeen tavoitteena on muun ohella parantaa Tampereen henkilöratapihan toimivuutta ja henkilöjunien huoltoa. Hankkeessa rakennetaan Tampereen asemalle muun ohella uudet Naistenlahden raiteiston huoltoraiteet sekä uusitaan vaihteita ja rakennetaan tarvittavat muutokset vaihdekujille.

(3) Päätöksen perustelujen mukaan Väyläviraston laatima esitys ratasuunnitelman hyväksymiseksi täyttää ratalaissa hyväksynnälle asetetut vaatimukset.

(4) Hallinto-oikeus valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muun ohella Asunto-Osakeyhtiö A:n (jäljempänä myös muutoksenhakija) valituksen Liikenne- ja viestintäviraston päätöksestä sekä muutoksenhakijan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

(5) Ratasuunnitelman yhteydessä laaditussa meluselvityksessä on käytetty vakiintuneen suunnittelukäytännön mukaisesti yhteispohjoismaista raideliikennemelun laskentamallia sekä valtioneuvoston päätöksen mukaisia melutason ohjearvoja. Melulaskennoilla on selvitetty raideliikenteen aiheuttamia päivä- ja yöaikaisia keskiäänitasoja sekä melun hetkellisiä maksimitasoja. Tehtyä meluselvitystä on pidettävä riittävänä valitusten kohteena olevien ratasuunnitelman mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien meluvaikutusten arvioimiseksi, eikä sen luotettavuutta ole valituksissa esitetyn perusteella syytä epäillä.

(6) Rautatieliikenteen suunnittelussa sovellettavan valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot perustuvat päivä- ja yöaikaiseen keskiäänitasoon, eikä päätös sisällä hetkellisten enimmäisäänitasojen ohjearvoja. Keskiäänitaso soveltuu jatkuvan ja vaihtelevan melun merkityksen arviointiin. Asiaa ei ole arvioitava toisin asunto-osakeyhtiöiden valituksissa esitetyillä melun hetkellisiin äänitasoihin liittyvillä perusteilla.

(7) Meluselvityksellä on selvitetty laskennallisesti melualtistus nykytilanteessa sekä ratasuunnitelman toimenpiteiden toteutuksen jälkeisessä tilanteessa. Tulosten mukaan Naistenlahden uudet huoltoraiteet aiheuttavat melun lisääntymistä Siltakadulla sijaitsevien asuinrakennusten radan puoleisella julkisivulla, mutta huoltoraiteen toiminnot eivät kuitenkaan aiheuta keskiäänitasojen ohjearvotasojen ylittymistä lähimpien asuinrakennusten etäisyydellä. Melutason ohjearvojen mukaan enimmäiskeskiäänitaso asuinalueilla on ulkona päiväaikaan 55 dB ja yöaikaan 50 dB. Melu-selvityksen liitteistä tarkemmin ilmenevän selvityksen perusteella päivä- ja yöajan raideliikenteen aiheuttamat keskiäänitasot asunto-osakeyhtiöiden kiinteistöillä ovat sekä nyky- että ennustetilanteessa enintään 45–50 dB. Koska meluselvityksen perusteella ratasuunnitelman mukaiset toimenpiteet Naistenlahden huoltoraiteistolla eivät lisää melua merkittävästi eivätkä niiden toteuttamisen jälkeen valtioneuvoston päätöksen mukaiset keskiäänitasojen ohjearvot ylity asunto-osakeyhtiöiden kohdalla, ei ratasuunnitelmassa ole ollut tarpeen tältä osin esittää meluntorjuntatoimenpiteitä. Ratasuunnitelmaan ei voida edellyttää esitettäväksi meluntorjuntatoimenpiteitä sen vuoksi, että alueella on muista melulähteistä aiheutuvaa melua.

(8) Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan ratasuunnitelmassa on selvitetty valitusten kohteena olevan Naistenlahden huoltoraiteiston arvioituja meluvaikutuksia ratalain vaatimusten mukaisesti. Suunnitelman ei myöskään ole katsottava valituksissa esitetyillä perusteilla tuottavan kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii. Liikenne- ja viestintäviraston päätös ratasuunnitelman hyväksymisestä ei ole lainvastainen.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Vesa Sirkesalo, Elina Tanskanen ja Hanna Punta, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(9) Asunto-Osakeyhtiö A on valituslupahakemuksessaan ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Liikenne- ja viestintäviraston päätökset kumotaan ja että Liikenne- ja viestintävirasto määrätään saattamaan asia Väylävirastolle uudelleen käsiteltäväksi ratalain mukaisen vaikutusselvityksen täydentämiseksi siltä osin kuin selvitys koskee muutoksenhakijalle aiheutuvaa meluhaittaa ja sen poistamista ja ehkäisemistä. Muutoksenhakija on lisäksi vaatinut, että Liikenne- ja viestintävirasto määrätään korvaamaan muutoksenhakijan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

(10) Muutoksenhakija on esittänyt vaatimustensa perusteena muun ohella, että ratasuunnitelman mukaan nykyisen huoltoraiteen lisäksi rakennetaan kaksi uutta raidetta, jolloin raiteisto tulee sijaitsemaan huomattavasti aiempaa lähempänä muutoksenhakijan omistamaa Tampereen kaupungissa osoitteessa (…) sijaitsevan kiinteistön alueella. Kiinteistöllä sijaitsee muutoksenhakijan yli sata vuotta vanha ja suojeltu asuinrakennus. Liikenne ja meluhaitta lisääntyvät ratasuunnitelmassa esitettyjen muutosten takia, mutta suunnitelmassa ei ole esitetty toimenpiteitä melun torjumiseksi. Tampereen kaupungin terveydensuojelu on ratasuunnitelmasta antamassaan lausunnossa katsonut, ettei vanhoille rakennuksille voida asettaa samanlaisia vaatimuksia melun vaimentamisesta kuin uusille rakenteille. Muutoksenhakijan mukaan asukkaille aiheutuvan todellisen melutason saa selville ainoastaan mittaamalla melutason rakennuksen sisällä.

(11) Liikenne- ja viestintävirasto on todennut antamassaan vastineessa muun ohella, että uudet huoltoraiteet lisäävät melua Siltakadulla sijaitsevien asuinrakennusten radan puoleisella julkisivulla. Ratasuunnitelmaan liitetyn meluselvityksen mukaan huoltoraiteen toiminnot eivät kuitenkaan aiheuta keskiäänitasojen ohjearvotasojen ylittymistä lähimpien asuinrakennusten piha-alueilla tai sisätiloissa. Meluselvityksen mukaan ratasuunnitelman vaikutukset alueen melutasoihin ovat pieniä nykyiseen tilanteeseen verrattuna, eivätkä ne vaadi meluntorjuntatoimenpiteitä.

(12) Väylävirasto on todennut antamassaan vastineessa muun ohella, että ratasuunnitelmassa Naistenlahden alueelle on osoitettu kolme huoltoraidetta, joista kaksi on uusia. Ratasuunnitelman meluselvityksen mukaan melutasot nousevat hankkeen seurauksena Naistenlahden alueella jonkin verran mutta jäävät kuitenkin alle meluohjearvojen. Alueen käyttö tulee muuttumaan nykyisestä. Tämän vuoksi kiinteistöjen kohdalle ei ole osoitettu meluntorjuntaa ratasuunnitelmassa. Meluselvityksessä on esitetty, että toiminnasta aiheutuva melu mitataan ja että toiminta suunnitellaan ja järjestetään mittaustulosten perusteella tai suunnitellaan meluntorjuntatoimia. Mittaukset voidaan tehdä vasta, kun suunnitellut muutokset raiteisiin ja toimintaan on toteutettu.

(13) Muutoksenhakija on antanut vastaselityksen.

(14) Väylävirasto on korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä toimittanut kuvauksen ratasuunnitelman mukaisista melua aiheuttavista toiminnoista sekä arvion melun luonteesta, iskumaisuudesta ja lähtömelutasoista. Väylävirasto on lisäksi toimittanut tarkennetun meluselvityksen.

(15) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä antanut Väyläviraston toimittamasta lisäselvityksestä asiantuntijalausunnon.

(16) Liikenne- ja viestintävirasto on antanut asiantuntijalausunnosta vastineen.

(17) Muutoksenhakijalle on varattu tilaisuus antaa vastaselitys Väyläviraston toimittamasta lisäselvityksestä ja siitä annetusta asiantuntilausunnosta sekä Liikenne- ja viestintäviraston vastineesta. Vastaselitystä ei ole annettu.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. Pääasiaratkaisu

Kysymyksenasettelu

(18) Asiassa on ensin ratkaistava, sisältyykö Liikenne- ja viestintäviraston päätöksellä hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan riittävä arvio siitä melusta, joka suunnitelmassa tarkoitetusta henkilöjunien huoltotoiminnasta aiheutuu muutoksenhakijan kiinteistöllä.

(19) Jos meluarviota on pidettävä riittävänä, asiassa on tämän jälkeen ratkaistava, onko ratasuunnitelmassa ollut arvion perusteella tarpeen esittää toimenpiteitä edellä tarkoitetun melun haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi.

Sovellettavat oikeusohjeet

(20) Ratalain 5 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan rautatiet on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa rautatien liikenteellinen merkitys huomioiden siten, että rataverkon ja rautatieliikenteen ympäristölle aiheuttamat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja luonnonvaroja käytetään säästeliäästi, ja 4 kohdan mukaan siten, että radanpito ei tuota kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii.

(21) Ratalain 7 §:n 1 momentin mukaan Väylävirasto toimii hallinnassaan olevan valtion omistaman rataverkon haltijana ja radanpitäjänä. Valtio vastaa valtion rataverkon radanpidon kustannuksista. Muu taho voi osallistua rataverkon radanpidon kustannuksiin Väyläviraston kanssa tehtävän sopimuksen nojalla, jos radanpidosta huolehditaan laadultaan tai laajuudeltaan korkeampiluokkaisena kuin yleisen liikenteen tarve edellyttää tai jos jokin taho erityisesti hyötyy tehtävistä toimenpiteistä taikka jos osallistumiseen on muu erityinen syy.

(22) Ratalain 14 §:n 1 momentin mukaan ennen rautatien rakentamista on laadittava ja hyväksyttävä ratasuunnitelma.

(23) Ratalain 15 §:n 1 momentin mukaan rautatien rakentamista koskevassa ratasuunnitelmassa on osoitettava rautatie ja sen sijainti, käyttö eri tarkoituksiin, korkeusasema, poikkileikkaus ja kuivatus niin, että vaikutukset voidaan riittävästi arvioida ja rautatie voidaan merkitä maastoon. Ratasuunnitelmassa osoitetaan suunnitellut eritasoristeykset, tasoristeykset ja kulkuyhteydet. Suunnitelmaan on liitettävä arvio rautatien vaikutuksista sekä esitettävä ne toimenpiteet, jotka ovat tarpeen radan rakentamisen tai rautatieliikenteen haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi.

(24) Ratalain 22 b §:n mukaan yleissuunnitelman ja ratasuunnitelman laatimisen aikana ennen suunnitelman toimittamista hyväksyttäväksi Liikenne- ja viestintäviraston on valtion tai muun rataverkon haltijan tai viranomaisen pyynnöstä järjestettävä ennakkoneuvottelu. Virasto voi järjestää ennakkoneuvottelun myös omasta aloitteestaan. Ennakkoneuvottelu on järjestettävä kohtuullisessa ajassa pyynnön esittämisestä. Ennakkoneuvottelun tavoitteena on edistää suunnitelman vaatimien selvitys- ja arviointimenettelyjen hallintaa, rataverkon haltijan, suunnitelman hyväksyvänä viranomaisena toimivan Liikenne- ja viestintäviraston ja muiden viranomaisten välistä tiedonvaihtoa sekä parantaa selvitysten ja asiakirjojen laatua ja käytettävyyttä sekä sujuvoittaa menettelyjä. Kun kyse on rautatien lakkauttamista koskevasta ratasuunnitelmasta, liikenne- ja viestintäministeriöön sovelletaan, mitä tässä pykälässä säädetään Liikenne- ja viestintävirastosta.

(25) Ratalain 22 c §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan rataverkon haltija tekee 11 §:ssä tarkoitetusta yleissuunnitelmasta sekä 14 ja 20 §:ssä tarkoitetusta ratasuunnitelmasta hyväksymisesityksen Liikenne- ja viestintävirastolle. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan Ratasuunnitelmaa koskevassa hyväksymisesityksessä on esitettävä suunnitelman hyväksymistä koskevan harkinnan kannalta tarvittavat mainitun lain 9, 10, 15, 16, 18, 20, 22, 22 a, 23, 24, 37 ja 38 §:ssä tarkoitetut tiedot, selvitykset ja asiakirjat.

(26) Ratalain 28 §:n mukaan liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyy rautatien lakkauttamista koskevat ratasuunnitelmat, jotka koskevat rautatien lakkauttamista muulloin kuin rautatien rakentamisen yhteydessä. Muut ratasuunnitelmat ja yleissuunnitelmat hyväksyy Liikenne- ja viestintävirasto. Liikenne- ja viestintävirasto voi erityisistä syistä siirtää suunnitelman liikenne- ja viestintäministeriön hyväksyttäväksi.

(27) Ratalain 92 §:n 1 momentin mukaan mainitun lain nojalla tehtyyn päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.

Asiassa saatu selvitys

(28) Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymän ratasuunnitelman mukaan hankkeessa rakennetaan Naistenlahden alueelle kolme uutta huoltoraidetta, ja nykyinen raide puretaan. Raiteistolle rakennetaan myös henkilöjunien vaununhuoltojärjestelmä. Raiteiden 2 ja 3 väliin rakennetaan vaununhuoltojärjestelmän jätevesi- ja vesijohtoputket, ja jätevesijärjestelmälle pumppaamo raiteen 1 länsipuolelle. Raiteen 1 länsipuolelle rakennetaan vaunuhuoltojärjestelmän tilat vaunujen lämmitystä, paineilmaa sekä imupumppua ja vettä varten.

(29) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että muutoksenhakijan omistaman kiinteistön 837-109-144-66 ja siellä sijaitsevan asuinrakennuksen etäisyys ratasuunnitelman mukaisesta huoltoraiteistosta on noin 50 metriä.

(30) Ratasuunnitelma on hyväksytty Väyläviraston 20.7.2021 päivätyn hyväksymisesityksen mukaisesti. Väylävirasto on teettänyt hyväksymisesitystä varten meluselvityksen (WSP Finland Oy 14.5.2020). Väyläviraston hyväksymisehdotuksessa todetaan (s. 9), että ”[r]atasuunnitelman meluselvityksen mukaisesti ratasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen kiinteistöjen 837-109-144-68, 837-109-144-66 ja 837-109-131-9 kohdilla ei ylity valtioneuvoston päätöksen (993/1992) keskiäänitasojen yö- tai päiväajan ohjearvot, joten meluntorjuntatoimenpiteille ei ole tarvetta eikä niitä esitetä ratasuunnitelmassa. Meluselvityksellä on selvitetty laskennallisesti melualtistus nykytilanteessa ja ratasuunnitelman toimenpiteiden toteutuksen jälkeisessä tilanteessa.”

(31) Väyläviraston teettämän meluselvityksen kohdassa Jatkotoimenpiteet todetaan, että ”[h]uoltoraiteen liikenteen, vaunujen järjestelytoimien ja huoltotoimien aiheuttamia melutasoja tulisi selvittää mittauksilla. Huoltoraiteella tehtävät toiminnot tulisi suunnitella ja ajoittaa siten, että niistä ei aiheudu haittaa läheisiin asuinkohteisiin.” Korkein hallinto-oikeus toteaa, että Väyläviraston hyväksymisesityksessä ei ole mainintaa meluselvityksessä esitetyistä jatkotoimenpiteistä.

(32) Väylävirasto on korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä toimittanut kuvauksen ratasuunnitelman mukaisista melua aiheuttavista toiminnoista sekä arvion melun luonteesta, iskumaisuudesta ja lähtömelutasoista. Väyläviraston mukaan melua aiheutuu paikalle ajetuista junista ja niiden tyhjäkäyntiäänistä. Vaunujen ulkopuolella tehtävistä huoltotoimenpiteistä, kuten makeavesitäydennyksistä ja septitankkien tyhjennyksestä, ei aiheudu keskiäänitasoihin vaikuttavaa melua.

(33) Väylävirasto on todennut melun luonteesta, ettei huoltoraiteilla tyypillisesti yhdistellä vetureita ja vaunuja, jolloin iskumaisia ääniä ei aiheudu. Yksittäiset kolahdukset henkilöliikennejunan kytkeytyessä ovat myös huomattavasti hiljaisempia kuin tavarajunissa ja keskiäänitasojen kannalta merkityksettömiä.

(34) Väylävirasto on todennut nykytilanteen lähtömelutasoista, että SR1-mallin veturien hiljaisempi käyntiääni on melutasoltaan 91 dB ja äänekkäämpi tyhjäkäyntiääni 108 dB. Ennustetilanteessa SR2-mallin veturien tyhjäkäynnin A-painotettu melutaso on 87 dB ja ennen liikkeelle lähtöä 93 dB. Vaikka melumallinnus ei ota huomioon tyhjäkäyntiä, jarrutuksia tai kolahduksia, malli kuitenkin yliarvioi todellista melua, koska junat kulkevat mallissa vähintään nopeudella 35 km/h, vaikka käytännössä nopeus on huomattavasti pienempi.

(35) Väylävirasto on lisäksi toimittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen 27.3.2023 päivätyn, tarkennettuun melumallinnukseen perustuvan meluselvityksen. Edellä mainituista lähtömelutasoista tarkennettuun mallinnukseen on valittu äänekkäämpi vaihtoehto (SR1-mallin veturi), vaikka moottorivaunulliset junat (SR2) ovat veturivetoisia huomattavasti hiljaisempia. Melumallinnuksen mukaan melutasot tarkasteltavina olleiden kiinteistöjen piha-alueilla ovat alle valtioneuvoston päätöksen mukaisten ohjearvojen lukuun ottamatta yhtä rakennusta osoitteessa (…), jota ei ole asemakaavan mukaan tarkoitettu asumiskäyttöön. Huoltoraiteen ympäristössä ennustemelutilanne on nykytilannetta parempi, koska äänekkäämmät veturit korvataan hiljaisemmalla mallilla. Väyläviraston mukaan aiemmassa meluselvityksessä oli päädytty päinvastaiseen tulokseen, koska nykytilanteen toimintoja ei ollut otettu huomioon, jolloin melutasojen arvioitiin kasvavan merkittävästi huoltoraiteiden ympäristössä.

(36) Uudenmaan ELY-keskus on todennut Väyläviraston edellä mainituista lisäselvityksistä ja tarkennetusta meluselvityksestä antamassaan asiantuntijalausunnossa muun ohella, että toiminnan melumallinnus on tehty asiantuntevasti ja että siinä käytetyt menetelmät eli yhteispohjoismainen raideliikennemelun laskentamalli ja teollisuusmelumalli sekä mallinnusohjelma ovat yleisiä ja soveltuvat hyvin toiminnasta aiheutuvan melun aiheuttaman keskiäänitason arviointiin. Melupäästötietojen voidaan lausunnon mukaan olettaa kuvaavan melua luotettavasti ja riittävällä tarkkuudella.

(37) Uudenmaan ELY-keskus on edelleen todennut lausunnossaan, että Väyläviraston esittämä toiminnan kuvaus on pääpiirteittäin hyvä ja riittävä, kun mallinnetaan toiminnan aiheuttamaa keskiäänitasoa ympäristössä. Selvityksen perustella voidaan ELY-keskuksen mukaan alustavasti arvioida, että tulevasta huoltotoiminnasta aiheutuva keskiäänitaso on nykyistä alempi ja että myös toiminnasta aiheutuvat voimakkaat melutapahtumat vähenevät ja ovat nykyistä toimintaa hiljaisempia.

(38) Uudenmaan ELY-keskuksen asiantuntijalausunnon mukaan melua aiheuttavan toiminnan kuvauksessa on puutteita erityisesti melun iskumaisuuden ja melun enimmäistasojen osalta. Vaikka voimakkaat melutapahtumat eivät vaikuta merkittävästi keskiäänitasoihin, niillä voi olla merkitystä siinä, miten melusta aiheutuva häiriö koetaan. Väyläviraston teettämässä melun mallintamisessa erityisenä puutteena on, ettei siinä ole selvitetty toiminnasta aiheutuvia melun enimmäistasoja (L_AFmax) läheisten asuinrakennusten julkisivuilla eikä meluisten tapahtumien lukumäärää yöaikaan. ELY-keskuksen mukaan toimintaa ja siitä aiheutuvaa melua tulisi tämän vuoksi seurata mittauksin toiminnan käynnistyttyä ja varmistua, ettei toiminnasta aiheudu merkittävää määrää niin korkeita yöaikaisia melutasoja, että alueen asukkaille aiheutuisi haittaa ulkona tai sisätiloissa.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(39) Väylävirasto on antanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle lisäselvityksen ratasuunnitelman mukaisesta melua aiheuttavasta henkilöjunien huoltotoiminnasta, melun luonteesta sekä lähtömelutasoista. Väylävirasto on korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimittamassaan, 27.3.2023 päivätyssä tarkennettuun melumallinnukseen perustuvassa meluselvityksessä esittänyt arvion huoltotoiminnasta muutoksenhakijan kiinteistöllä ja kiinteistöllä sijaitsevan asuinrakennuksen julkisivun kohdalla aiheutuvista melun keskiäänitasoista ja enimmäisäänitasosta. Korkein hallinto-oikeus katsoo lisäselvityksen perusteella ja ottaen huomioon Uudenmaan ELY-keskuksen asiassa antaman asiantuntijalausunnon, että Väylävirasto on huoltotoiminnasta aiheutuvan melun osalta esittänyt ratalain 15 §:n 1 momentin mukaisen arvion ratasuunnitelman mukaisen hankkeen vaikutuksista.

(40) Korkein hallinto-oikeus toteaa Uudenmaan ELY-keskuksen asiantuntijalausuntoon viitaten, että Väyläviraston esittämässä toiminnan kuvauksessa on melun iskumaisuuden ja melun enimmäistasojen osalta epävarmuuksia, minkä lisäksi melumallinnuksessa olisi tullut selvittää myös melun enimmäistasot muutoksenhakijan asuinrakennuksen julkisivulla sekä meluisten tapahtumien lukumäärä yöaikaan. Korkein hallinto-oikeus katsoo tämän vuoksi, että ratasuunnitelmassa olisi ollut mainittujen epävarmuuksien ja puutteellisuuksien vuoksi tarpeen esittää ratalain 15 §:n 1 momentin mukaisesti vaikutusarvion lisäksi myös toimenpiteitä huoltotoiminnasta aiheutuvan melun haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi.

(41) Korkein hallinto-oikeus katsoo edelleen Uudenmaan ELY-keskuksen asiantuntijalausunnon mukaisesti, että toiminnasta aiheutuvan melun luonne, melun enimmäisäänitasot, melun edellä mainitut keskiäänitasot sekä yöaikaisten melutapahtumien lukumäärä on tarkoituksenmukaista selvittää sen jälkeen, kun ratasuunnitelman mukaiset huoltotyöt on aloitettu. Selvitysten tulosten perusteella on tämän jälkeen arvioitava, edellyttääkö melun haitallisten vaikutusten poistaminen tai vähentäminen toimenpiteitä, ja tarvittaessa suunniteltava ja päätettävä tällaisten toimenpiteiden toteuttamisesta. Korkein hallinto-oikeus on tämän vuoksi antanut ratkaisuosasta ilmenevät määräykset huoltotoiminnan aikaisen melun selvittämisestä sekä melun torjumiseksi mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä.

(42) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista ei ole oikeudellisesti sitova. Päätös perustuu kuitenkin tutkimuksiin ja selvityksiin melutasoista, jotka yleensä alentavat asuinympäristön viihtyisyyttä. Uudenmaan ELY-keskuksen antaman asiantuntijalausunnon mukaan huoltotoiminnasta aiheutuva melu ei ole luonteeltaan jatkuvasti tasaista. Meluhaitan arvioimiseksi ja torjumiseksi on tämän vuoksi tarpeen selvittää A-painotetun keskiäänitason ohella myös huoltotoiminnasta aiheutuvan melun enimmäisäänitaso (L_AFmax). Oikeuskäytännössä melun enimmäisäänitasona asuinalueilla on vakiintuneesti sovellettu 60 dB:n (L_AFmax) äänitasoa.

(43) Hallintotuomioistuin voi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 1 momentin mukaan muun ohella kumota valituksen kohteena olevan päätöksen osittain tai kokonaan ja palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi tai muuttaa valituksen kohteena olevaa päätöstä. Päätöksen kumoaminen ja palauttaminen uuteen käsittelyyn ei ole tarpeen, jos hallintotuomioistuimen käytettävissä on riittävät tiedot valituksen ratkaisemiseksi ja valituksen kohteena olevan päätöksen saattamiseksi lainmukaiseksi.

(44) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ratalain 22 c §:n 1 momentin ja 28 §:n mukaisesti Liikenne- ja viestintävirasto hyväksyy ratasuunnitelman rataverkon haltijan eli nyt kyseessä olevassa tapauksessa Väyläviraston esityksestä. Ratalaissa ei säädetä Liikenne- ja viestintäviraston toimivallasta päättää ratasuunnitelman sisällöstä Väyläviraston hyväksymisesityksestä poikkeavasti, vaan virastojen mahdolliset eriävät näkemykset ratasuunnitelman sisällöstä käsitellään ratalain 22 b §:n mukaisessa hyväksymispäätöstä edeltävässä ennakkoneuvottelussa. Korkein hallinto-oikeus toteaa tämän vuoksi, ettei hallintotuomioistuin voi valitusasiassa antamallaan päätöksellä tehdä muutoksia Liikenne- ja viestintäviraston päätökseen ja sillä hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan.

(45) Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, ettei Liikenne- ja viestintäviraston päätöstä ole syytä osittain kumota ja palauttaa asiaa Liikenne- ja viestintävirastolle uudelleen käsiteltäväksi pelkästään korkeimman hallinto-oikeuden edellä antamien määräysten mukaisten yksilöityjen muutosten tekemiseksi ratasuunnitelmaan. Korkein hallinto-oikeus lisäksi toteaa, että ratalain 7 §:n 1 momentin mukaisesti Väyläviraston tehtävänä on huolehtia nyt kyseessä olevan hyväksytyn ratasuunnitelman täytäntöönpanosta. Korkein hallinto-oikeus on tämän vuoksi antanut Väylävirastolle määräykset siitä, miten sen tulee toimia ratasuunnitelman puutteellisuudesta aiheutuvan ratalain 15 §:n 1 momentin vastaisen oikeustilan korjaamiseksi.

Johtopäätös

(46) Edellä esitetyin perustein ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, Väylävirastolle on annettava ratkaisuosasta ilmenevät määräykset. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muilta osin muuteta.

2. Oikeudenkäyntikulut

(47) Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, Asunto-Osakeyhtiö A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Pekka Kemppainen.