Kysymys oli työntekijän oleskeluluvan viranomaisaloitteisesta peruuttamisesta ulkomaalaislain 58 §:n 5 momentin nojalla sillä perusteella, että oleskeluluvan haltija oli irtisanoutunut työstään.

Oleskeluluvan haltija oli kertonut työoloistaan ja työnantajansa toiminnasta seikkoja, jotka antoivat vahvoja viitteitä siitä, että työnantaja oli merkittävällä tavalla laiminlyönyt velvollisuuksiaan tai syyllistynyt hyväksikäyttöön.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että ulkomaalaislain 54 b §:n perusteella työnantajan moitittavan menettelyn takia myönnettävän jatkoluvan myöntämisen edellytykset olivat sillä tavoin toiminnallisesti yhteydessä luvan peruuttamisharkintaan, että säännös oli otettava huomioon lupaa viranomaisaloitteisesti peruutettaessa.

Tämän vuoksi oleskelulupaa ei olisi tullut peruuttaa selvittämättä, täyttyivätkö oleskeluluvan haltijan kohdalla ne edellytykset, joiden perusteella ulkomaalaiselle myönnetään jatkolupa ulkomaalaislain 54 b §:n nojalla. Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumottiin.

Ulkomaalaislaki 5 §, 54 b §, 58 § 5 momentti

Ks. ja vrt. KHO 2023:107

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Turun hallinto-oikeus 15.8.2023 nro H1453/2023

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan.

Asian tausta

(1) Maahanmuuttovirasto on 3.6.2022 peruuttanut muutoksenhakijalle ajalle 30.10.2021–1.11.2023 myönnetyn työntekijän jatko-oleskeluluvan, koska niitä edellytyksiä, joiden perusteella oleskelulupa myönnettiin, ei ole enää ollut olemassa. Maahanmuuttovirasto on päättänyt karkottaa muutoksenhakijan kotimaahansa Vietnamiin.

(2) Maahanmuuttovirasto on pannut vireille peruuttamisharkinnan työnantajan ilmoitettua muutoksenhakijan irtisanoutuneen työstään. Muutoksenhakija on Maahanmuuttovirastolle antamassaan vastineessa kertonut lopettaneensa työskentelyn, koska työkuormitus oli suuri ja ylitöitä oli 11 tuntia vuorokaudessa. Hän on vastustanut oleskeluluvan peruuttamista ja kertonut haluavansa jäädä Suomeen työskentelemään.

(3) Maahanmuuttovirasto on peruuttanut työntekoon perustuneen oleskeluluvan, koska muutoksenhakijan oleskeluluvalle ja maassa oleskelulle ei enää ole ollut edellytyksiä hänen päätettyään työskentelyn omasta aloitteestaan.

(4) Hallinto-oikeus on hylännyt muutoksenhakijan valituksen.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Sofia Laaksonen ja Laura Mäkinen, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(5) Muutoksenhakija on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan eikä oleskelulupaa peruuteta ja että päätöksen täytäntöönpano kielletään. Hän on esittänyt vaatimustensa tueksi muun muassa seuraavaa:

(6) Työsuhteen päättyminen ei johtunut muutoksenhakijasta, vaan siitä, että työehdot eivät vastanneet sovittua. Sovittu työaika oli 112,5 tuntia kolmessa viikossa (37,5 tuntia viikossa), mutta muutoksenhakija joutui työskentelemään päivittäin jopa 10–12 tuntia ilman lisäkorvausta ja toisinaan myös lomapäivinään. Muutoksenhakijan vastustettua työolojensa polkemista ja työnantajan harjoittamaa henkistä väkivaltaa, työnantaja pakotti hänet tekemään ihmisarvoa alentavia tehtäviä. Hyväksikäyttö ja jatkuva henkinen väkivalta johti muutoksenhakijan henkisen tilan romahtamiseen. Työnantaja antoi hänelle kolme päivää aikaa miettiä, haluaako hän jatkaa töitä. Sinä aikana työnantaja puolisoineen tuli käymään muutoksenhakijan kotona ja pyysi häntä allekirjoittamaan suomenkielisen paperin, jonka sisältöä hän ei ymmärtänyt. Muutoksenhakijalle on myöhemmin selvinnyt, että työnantaja harhaanjohti hänet allekirjoittamaan irtisanoutumisilmoituksensa.

(7) Muutoksenhakijan karkottaminen Vietnamiin on ilmeisen kohtuutonta. Hän on oleskellut ja työskennellyt Suomessa vuodesta 2020 lähtien. Työskentely on päättynyt hänen jouduttuaan työnantajansa pettämäksi. Muutoksenhakijalla on kiinteät siteet ystäviinsä Suomessa, hän opiskelee suomen kieltä ja pyrkii aktiivisesti työllistymään täällä.

(8) Maahanmuuttovirasto on lausunnossaan vaatinut, että valitus hylätään.

(9) Muutoksenhakija on vastaselityksessään todennut, että Maahanmuuttovirasto ei ole ottanut kantaa ulkomaalaislain 54 b §:ssä tarkoitetun jatko-oleskeluluvan myöntämisedellytyksiin. Maahanmuuttoviraston käsitellessä oleskeluluvan peruuttamisasiaa on ollut selviä viitteitä juuri sellaisesta työnantajan syyllistymisestä hyväksikäyttöön, johon pykälää on tarkoitettu sovellettavan.

(10) Korkein hallinto-oikeus on 21.9.2023 kieltänyt maasta poistamisen täytäntöönpanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa toisin määrätään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Arvioinnin lähtökohdat ja kysymyksenasettelu

(11) Muutoksenhakijan työntekoon perustunut kahden vuoden pituinen jatko-oleskelulupa on päätetty peruuttaa sillä perusteella, että hän oli irtisanoutunut työstään. Asiassa on sovellettu ulkomaalaislain 58 §:n 5 momenttia, jonka mukaan määräaikainen oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos niitä edellytyksiä, joiden perusteella oleskelulupa myönnettiin, ei enää ole olemassa.

(12) Asiassa on arvioitava, mikä merkitys oleskeluluvan peruuttamista koskevassa harkinnassa on annettava sille, mitä muutoksenhakija on esittänyt tosiasiallisista työehdoista ja hyväksikäytöstä työsuhteensa aikana.

Sovellettavat oikeusohjeet

(13) Ulkomaalaislain 58 §:n 5 momentin mukaan määräaikainen oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos niitä edellytyksiä, joiden perusteella oleskelulupa myönnettiin, ei enää ole olemassa.

(14) Ulkomaalaislain 54 b §:ssä säädetään työnantajan moitittavan menettelyn takia myönnettävästä jatkoluvasta. Pykälän 1 momentin mukaan ulkomaalaiselle myönnetään jatkolupa uuden työn hakemista tai yritystoimintaa varten, jos on perusteltua aihetta epäillä, että hänen työnantajansa on merkittävällä tavalla laiminlyönyt velvollisuuksiaan hänen työnantajanaan tai muulla tavalla hyväksikäyttänyt häntä. Pykälän 2 momentin mukaan oleskelulupa myönnetään jatkuvaluonteisena yhdeksi vuodeksi edellisen oleskeluluvan päättymisestä. Oleskeluluvan myöntäminen ei edellytä, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Oleskelulupa voidaan myöntää yhden kerran kutakin 1 momentissa tarkoitettua laiminlyöntiä tai hyväksikäyttöä kohden.

(15) Hallituksen esityksessä HE 253/2020 vp ulkomaalaislain muuttamisesta lain 54 b §:n säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan muun ohella, että säännöksen tarkoituksena on paitsi suojata työperäisen hyväksikäytön uhria, myös edistää hyväksikäytön ilmituloa. Säännös merkitsisi sitä, että työnantajan tai toimeksiantajan ei-hyväksyttävästä toiminnasta johtuva työnteon päättyminen ei koituisi hyväksikäytetyn työntekijän vahingoksi. Säännöksen soveltaminen edellyttää, että työnantaja on merkittävällä tavalla laiminlyönyt velvollisuuksiaan työnantajana. Merkittäviä laiminlyöntejä voivat olla muun muassa kohtuuttoman pitkät työajat ja työtunnit, vapaiden ja lomien puuttuminen, palkan maksamatta jättäminen tai huomattava alipalkkaus, palkan takaisinmaksu eli se, että palkka maksetaan tilille, mutta nostatetaan tilipäivänä takaisin työnantajalle.

(16) Ulkomaalaislain 5 §:n mukaan lakia sovellettaessa ei ulkomaalaisen oikeuksia saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä.

(17) Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO 2023:107 ottanut kantaa tilanteeseen, jossa perhesiteen perusteella myönnetty oleskelulupa oli viranomaisaloitteisesti peruutettu ulkomaalaislain 58 §:n 5 momentin nojalla sillä perusteella, että perheside oli päättynyt. Oleskeluluvan haltija oli esittänyt perhesiteen päättymisen syyksi puolison häneen kohdistaman väkivallan. Tällaisen perusteen kohdalla ulkomaalaisella oli mahdollisuus hakea oleskelulupaa ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin perusteella. Korkein hallinto-oikeus arvioi, että ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin luvan myöntämisen edellytykset olivat sillä tavoin toiminnallisesti yhteydessä luvan peruuttamisharkintaan, että säännös oli otettava huomioon lupaa viranomaisaloitteisesti peruutettaessa.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(18) Muutoksenhakija on kertonut tehneensä noin 10–12 tunnin työpäiviä ilman asianmukaista korvausta ja tehneensä toisinaan työtä myös lomapäivinään. Muutoksenhakijan kertoman mukaan työsuhde päättyi sen jälkeen, kun hän oli ottanut palkanmaksun ja työolosuhteet puheeksi työnantajan kanssa. Asiakirjoihin sisältyy hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen tehty esitys muutoksenhakijan ottamisesta ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään. Esitykseen on kirjattu muutoksenhakijan oma kertomus työoloista ja työnantajan menettelystä.

(19) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että ulkomaalaislain 54 b §:n perusteella työnantajan moitittavan menettelyn takia myönnettävän jatkoluvan myöntämisen edellytykset ovat sillä tavoin toiminnallisesti yhteydessä luvan peruuttamisharkintaan, että säännös on otettava huomioon lupaa viranomaisaloitteisesti peruutettaessa.

(20) Maahanmuuttovirasto on katsonut, että muutoksenhakija on päättänyt työskentelyn omasta aloitteestaan, ja on tällä perusteella peruuttanut muutoksenhakijan työntekijän jatko-oleskeluluvan. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että esitetyn selvityksen perusteella asiaa ei voida arvioida yksin tästä lähtökohdasta. Huomioon on otettava muutoksenhakijan työoloistaan ja työnantajan toiminnasta esittämä, mikä on antanut vahvoja viitteitä siitä, että työnantaja on merkittävällä tavalla laiminlyönyt velvollisuuksiaan tai syyllistynyt hyväksikäyttöön. Tässä tilanteessa oleskelulupaa ei olisi tullut peruuttaa selvittämättä, täyttyivätkö muutoksenhakijan kohdalla ne edellytykset, joiden perusteella ulkomaalaiselle myönnetään jatkolupa työnantajan moitittavan menettelyn takia ulkomaalaislain 54 b §:n perusteella.

(21) Edellä mainituilla perusteilla Maahanmuuttoviraston ei ole mainitsemillaan perusteilla tullut peruuttaa muutoksenhakijan oleskelulupaa ulkomaalaislain 58 §:n 5 momentin nojalla. Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset on siten kumottava.

(22) Selvyyden vuoksi korkein hallinto-oikeus toteaa, että tällä päätöksellä ei ole ratkaistu eikä voitukaan ratkaista, täyttyvätkö ulkomaalaislaissa tarkoitetut edellytykset jatkoluvan myöntämiseksi muutoksenhakijalle.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Outi Suviranta, Janne Aer, Monica Gullans, Juha Lavapuro ja Robert Utter. Asian esittelijä Camilla Servo.