KHO:2024:45

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta ei ollut ottanut muutoksenhakijaa saamelaiskäräjien vuoden 2023 vaaliluetteloon, vaikka korkein hallinto-oikeus oli aikaisemmassa vaaliluetteloon ottamista koskevassa päätöksessään katsonut, että hänen kohdallaan täyttyy saamelaiskäräjälain 3 §:n 3 kohdan mukainen objektiivinen kriteeri.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että saamelaiskäräjien hallitus ei ollut voinut hylätä muutoksenhakijan vaaliluetteloon merkitsemistä koskevaa oikaisuvaatimusta. Muutoksenhakija määrättiin otettavaksi saamelaiskäräjien vuoden 2023 vaaliluetteloon.

Laki saamelaiskäräjistä 3 §

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Saamelaiskäräjien hallitus 2.8.2023 Sh 5.63 §

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu vaaliluetteloon merkitsemistä koskevassa asiassa

Korkein hallinto-oikeus kumoaa saamelaiskäräjien hallituksen päätöksen, jolla on hylätty muutoksenhakijan vaatimus tulla otetuksi saamelaiskäräjien vuoden 2023 vaaliluetteloon ja määrää, että hänet on otettava mainittuun vaaliluetteloon.

Saamelaiskäräjien hallitus velvoitetaan korvaamaan muutoksenhakijan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa vaadituilla 1 339,20 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määrätään korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Merkitään

(1) Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan toisella päätöksellä (KHO 2024:46) kumonnut saamelaiskäräjien vaalilautakunnan 4.10.2023 tekemän päätöksen vuoden 2023 saamelaiskäräjien vaalien tuloksen vahvistamisesta ja saamelaiskäräjien hallituksen oikaisuvaatimuksiin antamat päätökset. Saamelaiskäräjien vuoden 2023 vaalit on määrätty uusittavaksi.

Vaaliluetteloon merkitsemistä koskevan asian käsittely saamelaiskäräjien vaalilautakunnassa

(2) Saamelaiskäräjien vaalilautakunta vahvisti saamelaiskäräjien vaalien vaaliluettelon 28.2.2023. Vaaliluetteloon ei sisällytetty niitä henkilöitä, jotka olivat vaalilautakunnan näkemyksen mukaan vastoin Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeuskomitean ja YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean ratkaisuja määrätty merkittäviksi vaaliluetteloihin korkeimman hallinto-oikeuden vuosina 2011–2021 antamilla päätöksillä.

(3) Muutoksenhakija on oikaisuvaatimuksessaan vaalilautakunnalle esittänyt, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois vaaliluettelosta.

(4) Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on 26.5.2023 tekemällään päätöksellä hylännyt muutoksenhakijan oikaisuvaatimuksen.

(5) Muutoksenhakija on saattanut oikaisuvaatimuksen saamelaiskäräjien hallituksen ratkaistavaksi.

Saamelaiskäräjien hallituksen ratkaisu

(6) Saamelaiskäräjien hallitus on 2.8.2023 tekemällään päätöksellä hylännyt muutoksenhakijan oikaisuvaatimuksen. Hallitus on viitannut korkeimman hallinto-oikeuden muutoksenhakijan osalta aikaisemmin tekemän päätöksen perusteluihin, Suomea koskeviin YK:n ihmisoikeuskomitean vuonna 2019 julkaisemiin ratkaisuihin, sen määräaikaisraporttiin vuodelta 2021 sekä YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean (CERD) vuonna 2022 julkaisemaan ratkaisuun. Lisäksi hallitus on perustellut päätöstään seuraavasti:

(7) Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on perustanut päätöksensä voimassa olevaan kansainväliseen oikeuteen, joka on osa Suomen oikeusjärjestystä. Koska lainsäätäjä ei ole saattanut loppuun saamelaiskäräjälakiuudistusta eikä korjannut kansainvälisen oikeuden loukkausta, loukkaus jatkuu ja kumuloituu.

(8) Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan on tullut vuoden 2023 vaaliluetteloa laatiessaan ottaa huomioon oikeustilassa vuoden 2019 vaaliluettelon laadinnan jälkeen tapahtuneet merkittävät muutokset. Tämän takia se ei ole voinut enää sisällyttää vaaliluetteloon kaikkia sellaisia henkilöitä, joiden vaaliluetteloon merkitsemisen perusteena ovat korkeimman hallinto-oikeuden antamat ja myöhemmin muuttuneen oikeustilan piiriin asettuvat ratkaisut. Vaalilautakunta on voinut arvioida korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen oikeusvoiman ottaen huomioon oikeustilassa tapahtuneet muutokset ja korjata virheelliseksi todetun asiaintilan. Vaalilautakunta on voinut laatia vuoden 2023 vaaliluettelon uudelleen sen päätöksessä tarkoitetulla tavalla.

(9) Saamelaiskäräjien hallitus on lisäksi todennut, että korkeimman hallinto-oikeuden päätös määrätä vuonna 2021 muutoksenhakija tulevien vaalien eli vuoden 2023 vaaliluetteloon on ollut vastoin saamelaiskäräjälain 23 ja 23 a §:ssä ilmenevää vaaliluettelon laatimismenettelyä.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(10) Muutoksenhakija on valituksessaan vaatinut, että saamelaiskäräjien hallituksen päätös kumotaan ja hänet merkitään saamelaiskäräjien vuoden 2023 vaaliluetteloon äänioikeutetuksi. Hän on myös vaatinut, että saamelaiskäräjät velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa laillisine viivästyskorkoineen.

(11) Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

(12) Korkein hallinto-oikeus on lainvoimaisella päätöksellään todennut, että muutoksenhakija on tullut merkitä äänioikeutettuna saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

(13) Saamelaiskäräjien hallitus on antanut lausunnon, jossa se on vaatinut valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä.

(14) Muutoksenhakija on antanut vastaselityksen ja esittänyt oikeudenkäyntikulujen määräksi 1 339,20 euroa. Määrä perustuu 4,5 tunnin työhön 240 euron tuntipalkkiolla sekä 24 prosentin suuruiseen arvonlisäveroon.

(15) Saamelaiskäräjien hallitus on lausunnossaan kiistänyt oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään. Muutoksenhakija ei ole esittänyt oikeudenkäyntikululaskua eikä toimenpiteitä ja kuluja ole eritelty. Käytetty tuntitaksa ei ole kohtuullinen.

(16) Muutoksenhakijalle on varattu tilaisuus lausua saamelaiskäräjien hallituksen lausunnon johdosta.

(17) Muutoksenhakija on toimittanut lisäkirjelmän.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Ratkaisun lähtökohdat ja kysymyksenasettelu

(18) Korkein hallinto-oikeus on 23.4.2021 antamallaan päätöksellä taltionumero 320 katsonut, että muutoksenhakija täyttää saamelaiskäräjälain 3 §:n määritelmäsäännöksen mukaiset edellytykset, ja määrännyt hänet otettavaksi äänioikeutettuna seuraavaan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon saamelaiskäräjälain 23 §:n 1 momentin ja 26 d §:n nojalla.

(19) Asiassa on ratkaistavana, ovatko saamelaiskäräjien vaalilautakunta ja hallitus voineet jättää muutoksenhakijan ottamatta vuoden 2023 vaalien vaaliluetteloon edellä mainitusta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä huolimatta. Arvioinnissa on erityisesti otettava huomioon, mikä merkitys on annettava Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten valvontaelinten ratkaisuille.

Korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöä

(20) Vuosikirjaratkaisussa KHO 2019:89 oli ratkaistavana saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemus korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla A oli määrätty merkittäväksi äänioikeutettuna saamelaiskäräjien vuoden 2015 vaalien vaaliluetteloon. Purkuhakemusta oli perusteltu YK:n ihmisoikeuskomitean 1.2.2019 antamilla näkökannoilla. Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan, että purettavaksi haetun päätöksen perusteluista ilmeni, että A:n isoäidin äidin ensiksi opittuna kielenä oli saadun selvityksen perusteella pidettävä saamea. Näin ollen A:n äiti olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vaaleissa. A oli määrätty merkittäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon saamelaiskäräjälain 3 §:n 3 kohdan nojalla. Asiassa ei siten ollut kysymys purkuhakemuksessa tarkoitetusta tilanteesta, jossa korkein hallinto-oikeus olisi soveltanut vaaliluetteloon merkitsemisen perusteena niin sanottua kokonaisarviointia. Purkuhakemus hylättiin.

Oikeudellinen arviointi

(21) Korkein hallinto-oikeus on aikaisemmassa päätöksessään katsonut, että muutoksenhakija on saamelaiskäräjälain 3 §:ssä tarkoitettuna saamelaisena tullut ottaa vaaliluetteloon. Muutoksenhakija oli esittänyt riittävän, luotettavana pidetyn selvityksen siitä, että hänen äitinsä isoäidin ensiksi opittu kieli on ollut saame. Muutoksenhakijan äiti olisi voitu merkitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ottaen huomioon äidin saamelaissukuun liittyvä itseidentifikaatio sekä saamen kieli hänen isoäitinsä ensiksi opittuna kielenä. Asiassa oli lisäksi ilmennyt, että muutoksenhakijan äiti oli hakeutunut vaaliluetteloon ainakin vuonna 1999. Muutoksenhakija täyttää saamelaiskäräjälain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitetun edellytyksen.

(22) YK:n ihmisoikeuskomitea on vuoden 2019 kannanotoissaan katsonut, että korkein hallinto-oikeus on vuodesta 2011 alkaen antamissaan päätöksissään jättänyt useimmissa tapauksissa vaatimatta vähintään yhden saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:n objektiivisen kriteerin täyttymistä ja soveltanut sen sijaan ”kokonaisharkintaa”, mitä komitea on pitänyt KP-sopimuksen vastaisena tulkintana. YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea on 13.6.2022 julkistetussa ratkaisussaan päätynyt arvioimaan asiaa vastaavalla tavalla kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen mukaisesti katsoessaan, että korkeimman hallinto-oikeuden päätökset saattoivat keinotekoisesti muuttaa saamelaiskäräjien äänestäjäkuntaa ja siten vaikuttaa saamelaiskäräjien kykyyn edustaa tosiasiallisesti saamelaisia ja heidän etujaan.

(23) Korkein hallinto-oikeus on antanut muutoksenhakijaa koskevan päätöksen ihmisoikeuskomitean vuonna 2019 esittämien kannanottojen jälkeen eikä muutoksenhakijan kohdalla ole sovellettu saamelaiskäräjälain 3 §:n kriteerien täyttymistä harkittaessa niin sanottua kokonaisarviointia. Päätöksessä on nimenomaisesti otettu huomioon YK:n ihmisoikeuskomitean esittämät näkökohdat. Rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean myöhemmin esittämät kannanotot ovat niin ikään koskeneet korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, joissa on sovellettu niin sanottua kokonaisarviointia.

Johtopäätös

(24) Korkein hallinto-oikeus on aikaisemmassa päätöksessään todennut, että muutoksenhakijan kohdalla täyttyy saamelaiskäräjälain määritelmäsäännöksen mukainen objektiivinen kriteeri. Saamelaiskäräjien hallitus ei ole voinut hylätä muutoksenhakijan vaaliluetteloon merkitsemistä koskevaa oikaisuvaatimusta. Muutoksenhakija on otettava vuoden 2023 vaaliluetteloon.

Oikeudenkäyntikulut

(25) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

(26) Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

(27) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 98 §:n 1 momentin toisen virkkeen mukaan vaatimuksessa on eriteltävä oikeudenkäyntikulujen määrä ja sen perusteet.

(28) Kun otetaan huomioon saamelaiskäräjien hallituksen menettely ja asiassa annettu ratkaisu, olisi kohtuutonta, jos muutoksenhakija joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Korvausvaatimuksessa on riittävällä tavalla eritelty oikeudenkäyntikuulujen määrä ja sen perusteet. Tämän vuoksi saamelaiskäräjien hallitus on oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n nojalla velvoitettava korvaamaan muutoksenhakijan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Janne Aer, Petri Helander, Monica Gullans ja Robert Utter. Asian esittelijä Elina Ranz.