KHO:2024:49

Energiavirasto oli katsonut maakaasualan yrityksen menetelleen eriyttämisvelvollisuuden vastaisesti, kun yritys oli tehnyt muun ohella eräitä muutoksia osingonjaon ja osakepääoman kohdistamisessa eri liiketoiminnoille. Energiaviraston päätöksen perusteella muutokset olivat aiheuttaneet ristiinsubventiota merkitsevän tilanteen. Yritys oli velvoitettu korjaamaan menettelynsä.

Energiavirasto oli myöhemmin vaatinut myös, että yritykselle määrätään seuraamusmaksu. Seuraamusmaksuesityksen perusteella yrityksen siirtoverkkotoiminnan omistukselliseksi eriyttämiseksi tehty jakautuminen oli toteutettu tavalla, joka oli johtanut eriyttämissäännösten rikkomiseen.

Markkinaoikeus oli kumonnut päätöksen ja hylännyt seuraamusmaksuesityksen. Päätöksen kumoamista oli perusteltu keskeisesti sillä, että asiassa ei ollut osoitettavissa oikeusohjetta, jonka vastaisesti yritys olisi menetellyt. Markkinaoikeus oli useassa kohdin viitannut siihen, että eriytettyyn taseeseen kuuluvia eriä tai kirjauksia taikka niiden muutoksia koskevista vaatimuksista ei ollut nimenomaisesti säädetty, kuten ei myöskään maakaasualan yritystä koskevasta ristiinsubvention kiellosta. Seuraamusmaksuesityksen osalta markkinaoikeus oli katsonut, että eriyttämissäännökset eivät koskeneet jakautumista eikä seuraamusmaksua voitu määrätä maakaasualan yrityksen jakautumisessa toteuttaman menettelyn lainvastaisuuden perusteella.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että markkinaoikeuden ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla kumota Energiaviraston päätöstä eikä hylätä seuraamusmaksuesitystä.

Energiaviraston päätöksen osalta korkein hallinto-oikeus totesi muun ohella, että eriyttämisestä ja sen toteuttamisesta ei ole käytännössä mahdollista säätää nimenomaisesti yksittäisten tase-erien tai kirjausten tarkkuudella kaikkien eriyttämisessä mahdollisesti esiin tulevien tilanteiden varalta. Päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa ei näin ollen voitu antaa markkinaoikeuden tavoin olennaista merkitystä sille, että eriytetyn taseen yksittäisistä eristä tai kirjauksista taikka niitä koskevista yksityiskohtaisista vaatimuksista ei ollut nimenomaisesti säädetty. Eriyttämisen arvioinnissa merkitystä oli sen sijaan lainsäädännöstä ilmenevillä yleisillä säännöksillä ja periaatteilla. Eriyttämissäännösten katsottiin myös merkitsevän asiallisesti kieltoa kohdistaa eri liiketoiminnoille kuuluvia eriä tavalla, joka johtaa ristiinsubventioon. Markkinaoikeuden päätös oli perustunut virheelliseen käsitykseen sääntelyn soveltamisesta.

Seuraamusmaksuesityksen osalta korkein hallinto-oikeus totesi muun ohella, että maakaasualan yritys oli ollut velvollinen noudattamaan eriyttämistä koskevia vaatimuksia laissa tarkoitettujen toimintojen osalta. Siirtoverkkotoiminnan omistuksellinen eriyttäminen jakautumisen myötä ei ollut saanut johtaa yrityksen toiminnassa eriyttämissäännösten vastaiseen menettelyyn. Seuraamusmaksuesitystä ei olisi tullut hylätä sillä perusteella, että eriyttämissäännökset eivät koske maakaasualan yrityksen jakautumista tai että seuraamusmaksua ei voida määrätä maakaasualan yrityksen jakautumisessa toteuttaman menettelyn lainvastaisuuden perusteella.

Markkinaoikeuden päätös kumottiin ja maakaasualan yrityksen valitus Energiaviraston päätöksestä hylättiin pääosin. Seuraamusmaksuesityksen osalta asia palautettiin markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Maakaasumarkkinalaki (508/2000) 5 luku 1 § 1 momentti, 2 §, 5 § ja 6 § 1 momentti

Maakaasumarkkinalaki (587/2017) 60 § 1 momentti, 61 §, 63 § 1 ja 3 momentti ja 65 §

Maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta annettu direktiivi 2009/73/EY 31 artikla

Maakaasuliiketoimintojen eriyttämisestä annettu kauppa- ja teollisuusministeriön asetus (222/2005) 1 § 1 momentti, 3 §, 4 § 1 momentti ja 5 §

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Markkinaoikeus 7.11.2022 nro 35/22

I KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU

Gasum Oy:n vaatimus Energiaviraston valituksen tutkimatta jättämisestä hylätään.

Energiaviraston valitus hylätään siltä osin kuin markkinaoikeus on kumonnut viraston päätökseen 26.2.2019 sisältyvän määräyksen, jonka mukaan eriytetyt tilinpäätökset sisältävä Gasum Oy:n tilinpäätös tilikaudelta 1.1.‒31.12.2018 on tullut vahvistaa vasta, kun virasto on hyväksynyt korjaavat toimenpiteet asiassa. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei tältä osin muuteta.

Muilta osin markkinaoikeuden päätös kumotaan.

Gasum Oy:n valitukset Energiaviraston päätöksistä 26.2.2019 ja 15.3.2019 otetaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa välittömästi ratkaistaviksi. Valitukset hylätään ja Energiaviraston päätökset saatetaan voimaan, lukuun ottamatta edellä mainittua tilinpäätöksen vahvistamista koskevaa määräystä.

Energiaviraston seuraamusmaksuesityksen osalta asia palautetaan markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Markkinaoikeuden tulee asiaa uudelleen käsitellessään lausua myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa sekä asiaa markkinaoikeudessa edellisen kerran käsiteltäessä esitetyistä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevista vaatimuksista.

II ASIAN TAUSTA JA KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

1. Energiaviraston päätös 26.2.2019

(1) Energiavirasto on päätöksessään 26.2.2019 (dnro 1911/421/2018) katsonut Gasum Oy:n menetelleen maakaasumarkkinoita koskevassa lainsäädännössä asetetun eriyttämisvelvollisuuden vastaisesti.

(2) Päätöksen mukaan Gasum Oy:n soveltamat eriyttämisperiaatteet vuoden 2016 vertailuvuoden luvuissa vuoden 2017 tilinpäätöksessä eivät kaikilta osin ole maakaasumarkkinalain ja sen nojalla annettujen eriyttämistä koskevien säännösten mukaisia. Päätöksen mukaan yhtiön tekemä korjaus osingonjaon kohdistamisessa kokonaan verkkotoiminnalle vuoden 2016 vertailutietoja koskien aiheuttaa ristiinsubvention eikä osingonjaon kattaminen lainarahalla ilman riittävää jaettavissa olevaa vapaata omaa pääomaa ole perusteltua ristiinsubvention näkökulmasta. Päätöksessä on todettu, että osakepääoman kohdistaminen eriytetyille liiketoiminnoille monopolitoiminnassa toimivan liiketoiminnan vakavaraisuuden kustannuksella ei ole maakaasumarkkinalain mukaista. Lisäksi päätöksessä on siitä tarkemmin ilmenevin tavoin todettu eriyttämisperusteiden ja niiden muutosten dokumentaation olevan puutteellista ja otettu kantaa Gasum Oy:n asian käsittelyn yhteydessä esittämiin korjausesityksiin.

(3) Energiavirasto on velvoittanut Gasum Oy:n muuttamaan ja korjaamaan vuoden 2017 tilinpäätöksen sisältämät eriyttämisen virheet tilinpäätöksestä 1.1.‒31.12.2018 alkaen seuraavien erien osalta:

• osingonjako; osingonjako tulee kohdistaa liiketoiminnoille perustuen jaettavissa olevaan vapaaseen omaan pääomaan;
• lainat rahoituslaitoksilta; lainoja ei tule kohdistaa liiketoiminnoille osingonjaon osalta ilman riittävää jaettavissa olevaa vapaata omaa pääomaa;
• sisäiset oikaisuerät; omaan pääomaan ja lainoihin kohdistuvia sisäisiä oikaisueriä ei tule olla eriytetyissä tilinpäätöksissä;
• osakepääoma; osakepääoma on mahdollista korottaa vastikkeellisesti tai eriytetyn liiketoiminnan vapaata omaa pääomaa hyödyntäen.

(4) Lisäksi virasto on velvoittanut Gasum Oy:n tilinpäätöksestä 1.1.‒31.12.2018 alkaen yksilöimään ja dokumentoimaan sovelletut eriyttämisperusteet ja säilyttämään nämä osana kirjanpitoaineistoa kirjanpitolain säännösten mukaisesti.

(5) Energiaviraston päätöksen mukaan Gasum Oy:n on tullut ilmoittaa tekemänsä korjaavat toimenpiteet Energiavirastolle viimeistään 12.3.2019. Päätöksessä on määrätty, että eriytetyt tilinpäätökset sisältävä yhtiön tilinpäätös tilikaudelta 1.1.‒31.12.2018 tulee vahvistaa vasta, kun virasto on hyväksynyt korjaavat toimenpiteet.

2. Energiaviraston päätös 15.3.2019

(6) Energiavirasto on päätöksellään 15.3.2019 (dnro 1911/421/2018) hyväksynyt Gasum Oy:n virastolle 8.3.2019 esittämät korjaavat toimenpiteet seuraavien erien osalta: osakepääoma, edellisten tilikausien voitto ja jaettavissa oleva vapaa oma pääoma, laskennalliset yhtiön sisäiset saamiset, laskennalliset yhtiön sisäiset velat ja pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta.

(7) Energiavirasto on päätöksessään katsonut, että Gasum Oy on esittänyt riittävät korjaavat toimenpiteet Energiaviraston päätöksen 26.2.2019 mukaisesti. Lisäksi Energiavirasto on katsonut, että yhtiö on esittänyt riittävät korjaavat toimenpiteet koskien sovellettujen eriyttämisperusteiden yksilöintiä, dokumentointia ja säilyttämistä osana kirjanpitoaineistoa kirjanpitolain säännösten mukaisesti.

(8) Energiavirasto on todennut päättävänsä asian käsittelyn. Päätöksen mukaan eriytetyt tilinpäätökset sisältävä tilinpäätös tilikaudelta 1.1.‒31.12.2018 voidaan vahvistaa huomioiden viraston hyväksymät korjaavat toimenpiteet.

3. Energiaviraston seuraamusmaksuesitys 17.7.2020

(9) Energiavirasto on markkinaoikeudelle 17.7.2020 tekemässään seuraamusmaksuesityksessä vaatinut, että Gasum Oy:lle määrätään seuraamusmaksu maakaasumarkkinalain 60, 61 ja 63 §:n noudattamatta jättämisestä. Energiavirasto on esittänyt seuraamusmaksun määräksi 79 700 000 euroa kuitenkin siten, ettei seuraamusmaksun määrä ylitä 10 prosenttia markkinaoikeuden päätöksen ajankohdan mukaan määräytyvästä yhtiön relevantista liikevaihdosta.

(10) Seuraamusmaksuesityksen perusteella esitys on erityisesti liittynyt Gasum Oy:n siirtoverkkotoiminnan omistuksellisen eriyttämisen toteuttamiseksi 1.1.2020 tehtyyn jakautumiseen. Esityksen perusteella jakautuminen on toteutettu tavalla, joka on johtanut eriyttämissäännösten rikkomiseen.

4. Käsittely markkinaoikeudessa

(11) Gasum Oy on Energiaviraston päätöstä 26.2.2019 koskevassa valituksessaan (markkinaoikeuden diaarinumero 2019/100) vaatinut, että päätös kumotaan siltä osin kuin siinä on:

• katsottu, että Gasum Oy:n soveltamat eriyttämisperiaatteet vuoden 2016 vertailuvuoden luvuissa vuoden 2017 tilinpäätöksessä eivät kaikilta osin ole maakaasumarkkinalain ja sen nojalla annettujen eriyttämistä koskevien säännösten mukaisia;
• katsottu, että Gasum Oy:n tekemä korjaus osingonjaon kohdistamisessa kokonaan verkkotoiminnalle vuoden 2016 vertailutietoja koskien aiheuttaa ristiinsubvention;
• katsottu, että Gasum Oy:n tekemä korjaus osakepääomaan vuoden 2016 vertailutietoihin aiheuttaa ristiinsubvention sikäli kuin tämän on katsottava olevan osa Energiaviraston ratkaisua;
• velvoitettu Gasum Oy muuttamaan ja korjaamaan tilinpäätöksen 2017 sisältämät eriyttämisen virheet tilinpäätöksestä 1.1.−31.12.2018 alkaen viraston päätöksessä mainittujen erien osalta; sekä
• määrätty, että eriytetyt tilinpäätökset sisältävä yhtiön tilinpäätös tilikaudelta 1.1.−31.12.2018 tulee vahvistaa vasta, kun Energiavirasto on hyväksynyt korjaavat toimenpiteet.

(12) Lisäksi Gasum Oy on vaatinut, että Energiavirasto velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkoineen.

(13) Gasum Oy on Energiaviraston päätöstä 15.3.2019 koskevassa valituksessaan (markkinaoikeuden diaarinumero 2019/125) vaatinut, että päätös kumotaan ja virasto velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkoineen.

(14) Gasum Oy on Energiaviraston seuraamusmaksuesityksen (markkinaoikeuden diaarinumero 2020/310) johdosta vaatinut, että esitys ensisijaisesti jätetään tutkimatta tai toissijaisesti hylätään. Viimesijaisesti seuraamusmaksu on jätettävä määräämättä tai määrättävä olennaisesti vaadittua alempana. Lisäksi Energiavirasto on velvoitettava korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkoineen.

(15) Energiavirasto on vaatinut, että Gasum Oy:n valitukset hylätään ja että yhtiölle määrätään seuraamusmaksu ensisijaisesti seuraamusmaksuesityksessä esitetyllä perusteella tai toissijaisesti viraston markkinaoikeudessa esittämällä vaihtoehtoisella perusteella. Virasto on myös vaatinut, että yhtiön vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään. Seuraamusmaksua koskevassa asiassa (markkinaoikeuden diaarinumero 2020/310) virasto on lisäksi vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

(16) Markkinaoikeus on 31.1.2022 toimittanut suullisen valmistelun ja päättänyt käsitellä edellä mainitut asiat yhdessä.

(17) Markkinaoikeus on 25.−29.4., 2.−3.5. ja 5.−6.5.2022 toimittanut asiassa suullisen käsittelyn.

III MARKKINAOIKEUDEN PÄÄTÖS

(18) Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut Energiaviraston päätökset 26.2.2019 ja 15.3.2019 sekä hylännyt viraston seuraamusmaksuesityksen.

(19) Markkinaoikeus on velvoittanut Energiaviraston korvaamaan Gasum Oy:n oikeudenkäyntikulut yhteensä 1 631 000 eurolla viivästyskorkoineen ja hylännyt Energiaviraston oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Markus Ukkola sekä asiantuntijajäsen Matti Engelberg.

IV VAATIMUKSET KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA

(20) Energiavirasto on vaatinut, että markkinaoikeuden päätös kumotaan ja viraston päätökset 26.2.2019 ja 15.3.2019 saatetaan voimaan. Virasto on lisäksi vaatinut ensisijaisesti, että Gasum Oy:lle määrätään seuraamusmaksu, ja toissijaisesti, että asia palautetaan markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämiseksi.

(21) Energiavirasto on lisäksi vaatinut, että asian lopputuloksesta riippumatta virasto vapautetaan velvollisuudesta korvata Gasum Oy:n oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa tai korvattavien kulujen määrää ainakin kohtuullistetaan. Gasum Oy on velvoitettava korvaamaan viraston oikeudenkäyntikulut korkoineen seuraamusmaksuesityksen osalta.

(22) Gasum Oy:n on katsottava vaatineen, että Energiaviraston valitus jätetään myöhässä tehtynä tutkimatta. Mikäli valitus tutkitaan, yhtiö on vaatinut, että se hylätään kokonaisuudessaan.

(23) Sen varalta, että markkinaoikeuden päätös kumotaan seuraamusmaksuesityksen hylkäämisen osalta, Gasum Oy on ensisijaisesti vaatinut, että asia palautetaan tältä osin markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Toissijaisesti seuraamusmaksuesitys on hylättävä ja viimesijaisesti seuraamusmaksu tulee jättää määräämättä tai määrätä olennaisesti vaadittua pienempänä.

(24) Gasum Oy on lisäksi vaatinut, että Energiavirasto velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkoineen.

(25) Energiavirasto on vaatinut, että Gasum Oy:n vaatimukset valituksen tutkimatta jättämisestä ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

V KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

1. Kysymyksenasettelu ja perustelujen rakenne

(26) Asiassa on esikysymyksenä ratkaistava, onko Energiaviraston valitus toimitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen määräajassa vai onko se jätettävä Gasum Oy:n vaatimalla tavalla myöhässä tehtynä tutkimatta (perustelujen jakso 2).

(27) Valituksen tullessa tutkittavaksi kysymys on pääasian osalta ensinnä siitä, onko markkinaoikeus voinut esittämillään perusteilla kumota Energiaviraston päätökset 26.2.2019 ja 15.3.2019 sekä hylätä seuraamusmaksuesityksen (perustelujen jakso 4). Kun jäljempänä katsotulla tavalla näin ei ole, asiassa on seuraavaksi ratkaistava, tuleeko asia palauttaa markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi vai ottaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa joko kokonaan tai osittain välittömästi ratkaistavaksi (perustelujen jakso 5).

(28) Asian tullessa korkeimmassa hallinto-oikeudessa välittömästi ratkaistavaksi Energiaviraston päätösten 26.2.2019 ja 15.3.2019 osalta kysymys on keskeisesti siitä, onko virasto voinut katsoa Gasum Oy:n menetelleen eriyttämistä koskevien säännösten vastaisesti, velvoittaa tämän korjaamaan menettelynsä ja hyväksyä yhtiön korjaavat toimenpiteet vai ovatko päätökset yhtiön esittämillä perusteilla lainvastaisia (perustelujen jaksot 6 ja 7).

(29) Lopuksi kysymys on oikeudenkäyntikuluista (perustelujen jakso 9).

2. Energiaviraston valituksen tutkiminen

2.1 Osapuolten keskeiset kannat

(30) Gasum Oy:n mukaan Energiavirasto on saanut markkinaoikeuden päätöksen tosiasiassa tiedoksi jo päätöksen antopäivänä 7.11.2022 sähköpostitse, jolloin virasto on julkaissut asiaa koskevan lehdistötiedotteen. Valitusaika tulisi laskea tästä päivästä. Energiaviraston 9.12.2022 korkeimmalle hallinto-oikeudelle saapunut valitus on näin ollen tehty myöhässä.

(31) Energiaviraston mukaan markkinaoikeuden päätöksen on katsottava tulleen viraston tiedoksi 9.11.2022, jolloin virasto on saanut todisteellisesti tiedon päätöksestä. Tämän päivämäärän myös markkinaoikeus on kirjallisesti vahvistanut olevan päätöksen tiedoksisaantipäivä. Markkinaoikeuden päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaan tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus.

2.2 Oikeudellinen arviointi

(32) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 13 §:n 2 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

(33) Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:ssä on säädetty tavallisesta sähköisestä tiedoksiannosta. Pykälän 2 momentin mukaan asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

(34) Asiassa saadun selvityksen mukaan markkinaoikeus on antanut päätöksensä Energiavirastolle tiedoksi saantitodistuskirjeellä. Energiavirastolle ei ole jäänyt tietoa saantitodistuskirjeen tiedoksisaantiajankohdasta. Viraston tiedustelun johdosta markkinaoikeus on ilmoittanut tiedoksiantopäivän olevan 9.11.2022.

(35) Markkinaoikeus on lisäksi lähettänyt päätöksensä 7.11.2022 asian osapuolille sähköpostitse. Kun otetaan huomioon sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:n 2 momentti, jossa säädettyä tiedoksisaantiolettamaa sovelletaan myös tiedoksiantoa viranomaiselle tehtäessä (KHO 2020:132), sähköpostitse lähetetyn päätöksen on katsottava tulleen Energiaviraston tietoon kolmantena päivänä viestin lähettämisestä eli 10.11.2022. Tiedoksisaantiajankohdan kannalta merkitystä ei ole sillä, että Energiaviraston toiminnan tai ilmoituksen perusteella viraston voidaan päätellä saaneen päätöksen tosiasiassa tiedokseen jo tätä aiemmin. Näin ollen jo tästä syystä markkinaoikeuden päätöksen lähettämisestä sähköpostitse ei voi johtua, että Energiaviraston valitusaika olisi alkanut kulua aikaisemmasta ajankohdasta kuin päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista 9.11.2022.

(36) Energiaviraston valitus on saapunut korkeimpaan hallinto-oikeuteen 9.12.2022 eli kolmenkymmenen päivän kuluessa todisteellisesta tiedoksisaannista. Valitus on näin ollen tehty ajoissa. Tämän vuoksi Gasum Oy:n vaatimus valituksen tutkimatta jättämisestä on hylättävä.

3. Pääasian osalta sovellettavat ja muut huomioon otettavat keskeiset oikeusohjeet

3.1 Kansallinen lainsäädäntö

3.1.1 Maakaasumarkkinalaki (508/2000) ja sen esityöt

(37) Maakaasumarkkinalain (508/2000) 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan lain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti toimiville maakaasumarkkinoille siten, että kohtuuhintaisen ja riittävän hyvälaatuisen maakaasun saanti voidaan turvata.

(38) Maakaasumarkkinalain 5 luvussa on säädetty toimintojen eriyttämisestä sekä 7 luvussa ohjauksesta ja valvonnasta.

(39) Lain 5 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan maakaasualan yrityksen on eriytettävä maakaasuverkkotoiminta, maakaasun myynti- ja varastointitoiminta toisistaan sekä maakaasualaan kuulumattomista liiketoiminnoista.

(40) Luvun 2 §:n mukaan eriyttämisellä tarkoitetaan tässä laissa sitä, että eriytettäville maakaasuliiketoiminnoille on laadittava tilikausittain tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelma ja tase, joiden tulee olla yritysten kirjanpidosta johdettavissa, on laadittava soveltuvin osin kirjanpitolain (1336/1997) säännösten mukaisesti.

(41) Luvun 5 §:n mukaan eriytettyjen liiketoimintojen tuloslaskelma ja tase lisätietoineen ovat julkisia ja ne tulee esittää yrityksen tilinpäätökseen sisältyvänä liitetietona.

(42) Luvun 6 §:n 1 momentin mukaan kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella voidaan säätää siitä, miten toimintojen eriyttäminen toteutetaan sekä miten eriytettävien toimintojen tuloslaskelmat ja taseet laaditaan ja mitä niiden lisätietoina annetaan sekä miten nämä tiedot julkaistaan.

(43) Lain 7 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan maakaasumarkkinaviranomaisen tehtävänä on valvoa tämän lain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja viranomaisten määräysten noudattamista sekä tämän lain nojalla annettujen lupapäätösten noudattamista. Valvonnasta säädetään erikseen sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013).

(44) Maakaasumarkkinalain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 134/1999 vp) yleisperustelujen mukaan maakaasumarkkinalain tavoitteena on käynnistää kehitys kohti kilpailtuja maakaasumarkkinoita. Tämä edellyttää, että monopolitoiminnoilla ei tuettaisi kilpailtuja toimintoja (ristiinsubventointi) ja että monopolitoiminnoista perittävät korvaukset ovat kohtuullisia. Tätä myös maakaasumarkkinadirektiivi edellyttää. Markkinoiden kehittyminen edellyttäisi nykyistä suurempaa läpinäkyvyyttä yritysten toimintaan. Sen vuoksi ehdotetaan, että verkkoliiketoiminnat ja varastointitoiminta säädettäisiin eriytettäviksi kirjanpidollisesti kilpailluilla markkinoilla toimivasta maakaasun myynnistä ja muista liiketoiminnoista. Tavoitteena on estää myynnin subventointia muiden toimintojen tuotoilla.

(45) Hallituksen esityksen toimintojen eriyttämistä koskevien säännösten yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu muun ohella, että toimintojen eriyttämisen päätavoitteena on lisätä maakaasuliiketoiminnan avoimuutta (läpinäkyvyyttä) ja siten vaikeuttaa ristiinsubventointia määräävässä markkina-asemassa olevien liiketoimintojen ja kilpailuilla markkinoilla toimivien liiketoimintojen välillä. Ristiinsubventiolla tarkoitetaan sitä, että monopolina toimivan toimialan tuottoja käytetään kilpailluilla markkinoilla toimivan liiketoiminnan tukemiseen.

(46) Eriyttämistä koskevien säännösten yksityiskohtaisissa perusteluissa on lisäksi todettu, että liiketoiminnoille tulisi laatia sekä tuloslaskelma että tase. Tase on tarpeen sen vuoksi, että mahdollinen ristiinsubventio rahoituksen kautta tulisi esiin ja vaikeutuisi. Toimintojen eriyttäminen voidaan tehdä muodostamalla eriytettävistä toiminnoista erillisiä yhteisöjä tai kirjanpidollisesti sisäisiä liiketoimintoja. Maakaasuverkkotoiminnan ja maakaasun toimitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan myyntitoiminnan hinnoittelun ja kustannusten vastaavuutta pitkällä aikavälillä arvioitaisiin tuloslaskelman ja taseen perusteella. Jos yritys eriyttää toiminnot sisäisiksi liiketoiminnoiksi, on mahdollista arvioida jäljelle jäävien toimintojen kannattavuutta ja rahoituksellista asemaa vertaamalla eriytettyjä tuloslaskelmia ja taseita koko yrityksen viralliseen tilinpäätökseen.

(47) Hallituksen esityksessä on edelleen todettu, että eriytettyjen liiketoimintojen tuloslaskelma ja tase lisätietoineen julkaistaan tilinpäätökseen kuuluvina liitetietoina. Laskelmien julkisuus on edellytys sille, että asiakkailla ja kilpailijoilla on mahdollisuus arvioida mahdollista toimintojen välistä ristiinsubventointia ja hinnoittelun kustannusvastaavuutta.

3.1.2 Eriyttämisasetus (222/2005)

(48) Maakaasuliiketoimintojen eriyttämisestä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen (222/2005, jäljempänä eriyttämisasetus) 1 §:n 1 momentin mukaan mainittua asetusta sovelletaan maakaasumarkkinalain (508/2000) 5 luvussa tarkoitettuun saman yhteisön tai laitoksen harjoittamien maakaasuliiketoimintojen eriyttämiseen toisistaan ja muista liiketoiminnoista.

(49) Asetuksen 3 §:n mukaan eriytetyn maakaasuliiketoiminnan taseeseen tulee mahdollisuuksien mukaan soveltaa tasejatkuvuuden periaatetta siten kuin kirjanpitolaissa säädetään.

(50) Asetuksen 4 §:n 1 momentin mukaan eriytetyille maakaasuliiketoiminnoille suoraan kohdistettavissa olevat tuotot ja kulut sekä varallisuus- ja pääomaerät tulee kirjata suoraan asianomaisen liiketoiminnan eriytettyyn tilinpäätökseen sekä liiketoimintojen yhteiset erät kohdistaa asianomaisille liiketoiminnoille ensisijaisesti aiheuttamisperiaatteen mukaisella kohdistamisperusteella tai jos sellaista ei ole löydettävissä, liiketoiminnan laajuuteen perustuvalla jakoperusteella. Pykälän 2 momentin mukaan sovelletut eriyttämisperusteet tulee yksilöidä. Selvitys eriyttämisperusteista tulee säilyttää tilikauden tositteina kirjanpitolain 2 luvun 10 §:n ja muiden kirjanpitoaineiston säilyttämistä koskevien säännösten mukaisesti.

(51) Asetuksen 5 §:n mukaan eriytettyjen liiketoimintojen välisiä tuottoja ja kuluja sekä liiketoimintojen keskinäisiä saamisia ja velkoja ei vähennetä eriytetyistä tuloslaskelmista ja taseista.

(52) Asetuksen 7 §:n 1 momentin mukaan maakaasuliiketoimintojen eriytettyjen tilinpäätösten tulee sisältää muun ohella seuraavat lisätiedot: edellistä tilikautta koskeviin vertailutietoihin tehdyt oikaisut (3 kohta) ja eriyttämisperusteisiin tilikauden aikana tehdyt muutokset, niiden perustelut sekä muutosten vaikutukset (4 kohta; 615/2013).

3.1.3 Maakaasumarkkinalaki (587/2017) ja sen esityöt

(53) Maakaasumarkkinalain (587/2017) 1 §:n 1 momentin mukaan lain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti, varmasti ja ympäristön kannalta kestävästi toimiville kansallisille ja alueellisille maakaasumarkkinoille sekä Euroopan unionin maakaasun sisämarkkinoille siten, että hyvä maakaasun toimitusvarmuus ja hinnaltaan kilpailukykyisen ja riittävän hyvälaatuisen maakaasun saanti voidaan turvata.

(54) Maakaasumarkkinalain 13 luvussa (60–66 §) on säädetty toimintojen eriyttämisestä ja 15 luvussa (88 §) ohjauksesta ja valvonnasta.

(55) Lain 60 §:n 1 momentin mukaan maakaasualan yrityksen on eriytettävä maakaasuverkkotoiminta, nesteytetyn maakaasun käsittelylaitteiston toiminta, maakaasun myyntitoiminta ja maakaasun varastointitoiminta toisistaan sekä maakaasualaan kuulumattomista liiketoiminnoista. Pykälän 2 momentin mukaan verkonhaltijan on eriytettävä siirtoverkkotoiminta ja jakeluverkkotoiminta.

(56) Lain 61 §:n mukaan jokaiselle eriytettävälle maakaasuliiketoiminnolle tulee laatia tilikausittain erillinen tuloslaskelma ja tase sekä muille yrityksen harjoittamille liiketoiminnoille yhdistetty tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelma ja tase, joiden tulee olla yritysten kirjanpidosta johdettavissa, on laadittava kirjanpitolain (1336/1997) säännösten mukaisesti.

(57) Lain 63 §:n 1 momentin mukaan liiketapahtumat ja tase-erät on kirjattava liiketoimintojen tuloslaskelmiin ja taseisiin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Yhteiset tulot ja menot sekä tase-erät on kirjattava tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä laskennallisesti eri toiminnoille siten, että aiheuttamisperiaate mahdollisuuksien mukaan toteutuu. Saman pykälän 3 momentin mukaan valittua eriyttämismenettelyä on noudatettava jatkuvasti, jollei sen muuttamiseen ole perusteltua syytä. Muutoksista on tehtävä selvitys eriytetyn tilinpäätöksen yhteydessä.

(58) Lain 65 §:n mukaan eriytettyjen liiketoimintojen tuloslaskelma ja tase lisätietoineen ovat julkisia ja ne tulee esittää maakaasualan yrityksen tilinpäätökseen sisältyvänä liitetietona.

(59) Lain 66 §:ssä on säädetty muun ohella mahdollisuudesta antaa eriyttämistä koskevia tarkempia säännöksiä työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella.

(60) Lain 88 §:n 2 momentin mukaan Energiaviraston tehtävänä on valvoa mainitun lain noudattamista sekä mainitun lain nojalla annettujen lupapäätösten noudattamista. Valvonnasta säädetään erikseen sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa.

(61) Lain 98 §:stä ilmenevin eräin poikkeuksin laki on tullut voimaan 1.1.2018 ja sillä on kumottu maakaasumarkkinalaki (508/2000). Pykälän 2 momentin mukaan viimeksi mainitun lain nojalla annetut asetukset jäävät voimaan.

(62) Maakaasumarkkinalain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 50/2017 vp) on lain 60 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että toimintojen eriyttämisen päätavoitteena on lisätä maakaasuliiketoiminnan avoimuutta (läpinäkyvyyttä) ja siten vaikeuttaa ristiinsubventointia määräävässä markkina-asemassa olevien liiketoimintojen ja kilpailuilla markkinoilla toimivien liiketoimintojen välillä. Ristiinsubventiolla tarkoitetaan sitä, että monopolina toimivan toimialan tuottoja käytetään kilpailluilla markkinoilla toimivan liiketoiminnan tukemiseen.

(63) Maakaasumarkkinalain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 50/2017 vp) perusteella on säädetty myös laki maakaasun siirtoverkonhaltijan eriyttämisestä. Hallituksen esityksen keskeisiä ehdotuksia koskevissa yleisperusteluissa on todettu muun ohella seuraavaa:

(64) Esityksessä ehdotetaan maakaasumarkkinalainsäädäntöön säännöksiä, joilla Suomi luopuu maakaasumarkkinadirektiivin mukaisen eristyneiden markkinoiden poikkeuksen soveltamisesta maakaasun siirtoverkonhaltijan eriyttämisessä vuoden 2020 alusta lukien. Valtionyhtiö Gasum Oy:n omistama maakaasun siirtoverkko eriytettäisiin maakaasun tuotannosta ja myynnistä maakaasumarkkinadirektiivin tosiasiallisen eriyttämisen mallin mukaisesti. Säännökset siirtoverkonhaltijan eriyttämisestä otettaisiin uuteen lakiin maakaasun siirtoverkonhaltijan eriyttämisestä.

(65) Valitsemalla siirtoverkonhaltijan eriyttämisen malliksi tosiasiallinen eriyttäminen varmistettaisiin, että siirtoverkonhaltija toimisi uusia markkinoille tulijoita kohtaan neutraalina markkinapaikkojen ylläpitäjänä ja että maakaasun siirtojärjestelmän ja markkinoiden kehittäminen tapahtuisivat markkinoiden kokonaisedun näkökulmasta. Tosiasiallisen eriyttämisen mallin mukaiseen siirtoverkonhaltijaan ei kohdistu ylimääräistä sääntelyä, joten siirtoverkonhaltijalla olisi suurin toimintavapaus liiketoimintansa ja investointiensa suunnittelussa. Malli on vahvin, tehokkain ja läpinäkyvin eriyttämismalli, joka takaisi siirtoverkolle suurimman riippumattomuuden maakaasun toimitukseen liittyvistä intresseistä. (---)

(66) Maakaasumarkkinoiden avaamiseen tähtäävät kehittämistoimet on aloitettava vuosia ennen kuin markkinoiden avaaminen lopulta toteutuu. Siirtoverkonhaltijalla on keskeinen rooli kilpailulle avattujen markkinoiden menettelytapojen ja markkinainfrastruktuurin kehittämisessä. Siirtoverkonhaltijan eriyttäminen on tämän vuoksi keskeinen markkinoiden kehittämiseen liittyvä alkuvaiheen toimenpide. Siirtoverkonhaltijan eriyttämisellä ennen markkinoiden avaamisajankohtaa edistettäisiin markkinoiden avaamisen edellyttämiä investointeja markkinainfrastruktuuriin sekä markkinoiden kehittämiseen liittyvien yhteisten tehtävien kuten kauppapaikkojen ylläpidon, taseselvityksen ja tiedonvaihdon kehittämistä riippumattomasti ja uusien markkinoille tulijoiden ja muiden investointeja suunnittelevien toimijoiden näkökulmasta uskottavalla tavalla.

3.1.4 Laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta

(67) Sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain (jäljempänä myös valvontalaki) 1 §:n mukaan sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnan ja seurannan tavoitteena on sähkön ja maakaasun hyvän toimitusvarmuuden, kilpailukykyisen hinnan ja kohtuullisten palveluperiaatteiden turvaamiseksi energian käyttäjille edistää tehokkaasti, varmasti ja ympäristön kannalta kestävästi toimivia kansallisia ja alueellisia sähkö- ja maakaasumarkkinoita sekä Euroopan unionin sähkön ja maakaasun sisämarkkinoita.

(68) Valvontalain 2 §:n 2 kohdan (649/2014) mukaan lakia sovelletaan niiden valvonta- ja seurantatehtävien hoitamiseen, jotka säädetään Energiaviraston tehtäviksi maakaasumarkkinalaissa (508/2000) sekä sen nojalla annetuissa säännöksissä ja viranomaisten määräyksissä.

(69) Valvontalain 2 §:n 2 kohdan (589/2017, voimassa 1.1.2018 alkaen) mukaan lakia sovelletaan niiden valvonta- ja seurantatehtävien hoitamiseen, jotka säädetään Energiaviraston tehtäviksi maakaasumarkkinalaissa (587/2017) sekä sen nojalla annetuissa säännöksissä ja viranomaisten määräyksissä.

(70) Valvontalain 5 §:n mukaan Energiamarkkinaviraston (nykyisin Energiavirasto) tehtävänä on valvoa 2 §:ssä tarkoitetun kansallisen ja unionin lainsäädännön ja viranomaisten määräysten noudattamista sekä hoitaa muut 2 §:ssä tarkoitetussa lainsäädännössä sille annetut tehtävät.

(71) Valvontalain 6 §:n 5 kohdan mukaan Euroopan unionin sähkö- ja maakaasualaa koskevassa lainsäädännössä tarkoitettuna kansallisena sääntelyviranomaisena toimiessaan Energiaviraston tehtävänä on erityisesti varmistaa, ettei sähkön ja maakaasun siirtoon, jakeluun ja toimitukseen sekä maakaasun varastointiin ja nesteytetyn maakaasun käsittelyyn liittyvien toimintojen välillä esiinny ristisubventioita.

(72) Valvontalain 9 §:n mukaan, jos joku rikkoo tai laiminlyö 2 §:ssä tarkoitetussa kansallisessa tai Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyjä velvoitteitaan, Energiamarkkinaviraston (nykyisin Energiavirasto) on velvoitettava hänet korjaamaan rikkomuksensa tai laiminlyöntinsä. Päätöksessä voidaan määrätä, millä tavoin rikkomus tai laiminlyönti tulee korjata.

(73) Valvontalain 16 §:n 1 momentin 2 kohdan m alakohdan mukaan elinkeinonharjoittajalle voidaan määrätä seuraamusmaksu, jos tämä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai jättää noudattamatta maakaasumarkkinalain 60−63 tai 65 §:n säännöksiä toimintojen eriyttämisestä. Valvontalain 17 §:ssä on säädetty seuraamusmaksun määräämisestä ja 18 §:ssä maksun suuruudesta.

3.1.5 Muu kansallinen lainsäädäntö

(74) Kirjanpitolain 3 luvun 3 §:ssä on säädetty yleisistä tilinpäätösperiaatteista. Pykälän 1 momentin 2 ja 5 kohdan mukaan tilinpäätöstä laadittaessa 2 ja 2 a §:n mukaisesti sekä tilinavausta tehtäessä noudatettaviin periaatteisiin kuuluvat johdonmukaisuus laatimisperiaatteiden ja -menetelmien soveltamisessa tilikaudesta toiseen sekä tilinavauksen perustuminen edellisen tilikauden päättäneeseen taseeseen.

(75) Osakeyhtiölain 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan yhtiön oma pääoma jakautuu sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pääomaan. Säännöksen perusteella vapaata omaa pääomaa ovat muun ohella tilikauden ja edellisten tilikausien voitto.

(76) Osakeyhtiölain 13 luvussa on säädetty varojen jakamisesta. Luvun 3 §:ssä on säädetty muun ohella, että varojen jakaminen perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. Luvun 5 §:n mukaan, jollei yhtiön maksukykyä koskevasta 2 §:stä muuta johdu, yhtiö saa jakaa vapaan oman pääoman, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat sekä määrä, joka on kehitysmenona merkitty taseeseen kirjanpitolain mukaisesti.

(77) Osakeyhtiölain 11 luvussa on säädetty osakepääoman korottamisesta ja lain 14 luvussa osakepääoman alentamisesta.

3.2 Maakaasumarkkinadirektiivi

(78) Maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta annetun direktiivin 2009/73/EY (jäljempänä myös maakaasumarkkinadirektiivi) 31 artiklassa on säädetty kirjanpidon eriyttämisestä. Artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että maakaasualan yritysten kirjanpito hoidetaan tämän artiklan 2–5 kohdan mukaisesti.

(79) Artiklan 2 kohdan mukaan maakaasualan yritysten on niiden omistusrakenteesta tai oikeudellisesta muodosta riippumatta laadittava tilinpäätöksensä, annettava tilinsä tarkastettaviksi ja julkaistava tilinpäätöksensä yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä perustamissopimuksen 44 artiklan 2 kohdan g alakohdan nojalla 25 päivänä heinäkuuta 1978 annetun neljännen neuvoston direktiivin 78/660/ETY perusteella annetun osakeyhtiöiden tilinpäätöksiä koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(80) Artiklan 3 kohdan mukaan syrjinnän, ristisubvention ja kilpailun vääristymisen välttämiseksi maakaasualan yritysten on sisäisessä kirjanpidossaan pidettävä erillistä kirjanpitoa kustakin maakaasun siirtoon, jakeluun, nesteytetyn maakaasun käsittelyyn sekä varastointiin liittyvästä toiminnosta siten kuin niitä vaadittaisiin tekemään, jos erilliset yritykset harjoittaisivat kyseisiä toimintoja. Niiden on myös laadittava tilinpäätös, joka voi olla konsolidoitu, kaasun siirtoon, jakeluun, nesteytetyn maakaasun käsittelyyn sekä varastointiin liittymättömistä muista toiminnoista. Niiden on pidettävä erillistä kirjanpitoa vaatimukset täyttäville asiakkaille ja muille asiakkaille suoritettaviin toimituksiin liittyvistä toiminnoista 1 päivään heinäkuuta 2007 asti. Kirjanpidossa on eriteltävä siirtoverkon tai jakeluverkon omistamisesta saatava tuotto. Yritysten on tarvittaessa laadittava konsolidoitu tilinpäätös muista kuin kaasualaan kuuluvista toiminnoista. Sisäisessä kirjanpidossa on laadittava erillinen tase ja tuloslaskelma kustakin liiketoiminnasta.

(81) Artiklan 4 kohdan mukaan artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tilintarkastuksessa on varmistettava erityisesti, että noudatetaan artiklan 3 kohdassa tarkoitettua velvoitetta välttää syrjintää ja ristiinsubventiota.

(82) Artiklan 5 kohdan mukaan yritysten on eriteltävä sisäisessä kirjanpidossaan varojen ja velkojen sekä menojen ja tulojen jakautumista sekä poistoja koskevat säännöt, joita ne noudattavat artiklan 3 kohdassa tarkoitettua eriytettyä kirjanpitoa laatiessaan, tämän kuitenkaan rajoittamatta kansallisten kirjanpitosääntöjen soveltamista. Kyseisiä sisäisiä sääntöjä saa muuttaa ainoastaan poikkeustapauksissa. Tällaiset muutokset on ilmoitettava ja asianmukaisesti perusteltava.

(83) Maakaasumarkkinadirektiivin 41 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan sääntelyviranomaisen tehtävänä on varmistaa, että siirto- ja jakeluverkonhaltijat, ja tarvittaessa verkon omistajat, sekä kaikki maakaasualan yritykset noudattavat tästä direktiivistä ja muusta asiaa koskevasta yhteisön lainsäädännöstä johtuvia velvollisuuksiaan, myös rajat ylittävien kysymysten osalta. Saman kohdan f alakohdan mukaan sääntelyviranomaisen tehtävänä on varmistaa, ettei siirtoon, jakeluun, varastointiin, nesteytetyn maakaasun käsittelyyn sekä toimitukseen liittyvien toimintojen välillä esiinny ristisubventioita.

(84) Maakaasumarkkinadirektiivin johdanto-osan ensimmäisessä perustelukappaleessa on todettu muun ohella, että yhteisössä on vuodesta 1999 lähtien toteutettu asteittain maakaasun sisämarkkinoita. Johdanto-osan 7–8 perustelukappaleen perusteella aiemmassa maakaasumarkkinoita koskevassa direktiivissä 2003/55/EY säädetyt oikeudellista ja toiminnallista eriyttämistä koskevat säännöt eivät ole johtaneet siirtoverkonhaltijoiden tehokkaaseen eriyttämiseen. Tehokas eriyttäminen voidaan varmistaa ainoastaan poistamalla vertikaalisesti integroituneiden yritysten kannustin kilpailijoidensa syrjimiseen verkkoon pääsyssä ja investoinneissa. Omistuksen eriyttäminen, mikä edellyttää verkon omistajan nimeämistä verkonhaltijaksi ja sen riippumattomuutta toimituksiin ja tuotantoon liittyvistä intresseistä, on selvästi tehokas ja vakaa tapa ratkaista luontainen eturistiriita ja turvata toimitusvarmuus.

(85) Maakaasumarkkinadirektiivin 49 artiklassa ja tätä edeltäneen direktiivin 2003/55/EY 28 artiklassa on säädetty niin sanottuja eristyneitä markkinoita koskevista poikkeuksista. Direktiiveissä tarkemmin säädetyin tavoin ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole suoraan liittyneet minkään muun jäsenvaltion yhteenliitettyyn verkkoon ja joilla on vain yksi pääasiallinen ulkopuolinen maakaasun toimittaja, ovat voineet poiketa muun ohella eräistä eriyttämistä koskevista säännöksistä.

(86) Kirjanpidon eriyttämisestä oli säädetty myös maakaasumarkkinadirektiiviä edeltäneissä direktiiveissä 2003/55/EY ja 98/30/EY. Viimeksi mainitun direktiivin johdanto-osan 22 perustelukappaleessa oli todettu muun ohella, että kaikkien integroituneiden maakaasualan yritysten kirjanpidossa olisi noudatettava suurta avoimuutta ja eri toiminnoista olisi tarvittaessa pidettävä erillistä kirjanpitoa, jotta vältetään syrjintä, ristiinsubventiot ja muu kilpailun vääristyminen.

(87) Unionin tuomioistuin on yhdistetyissä asioissa C‑105/12–C‑107/12 Essent ym. antamassaan tuomiossa todennut muun ohella, että maakaasumarkkinadirektiivin johdanto-osan eräistä perustelukappaleista ilmenee unionin lainsäätäjän tahto varmistaa syrjimätön pääsy sähkön ja kaasun jakeluverkkoihin sekä markkinoiden avoimuus, estää ristikkäistuki, varmistaa riittävät verkkoon tehtävät investoinnit vakaiden sähkön- ja kaasuntoimitusten varmistamiseksi sekä estää luottamuksellisten tietojen vaihto verkonhaltijoiden ja tuottaja- ja toimittajayritysten välillä.

4. Energiaviraston valitus markkinaoikeuden päätöksestä

4.1 Markkinaoikeuden päätöksen keskeinen sisältö

(88) Markkinaoikeus on kumonnut Energiaviraston päätökset 26.2.2019 ja 15.3.2019 sekä hylännyt viraston seuraamusmaksuesityksen.

(89) Markkinaoikeus on tarkastelun lähtökohtien osalta todennut, että Energiaviraston päätöksessä 26.2.2019 arvioidun ja ajanjaksolle ennen 1.1.2018 ajoittuneen Gasum Oy:n menettelyn osalta asiassa on sovellettava maakaasumarkkinalakia (508/2000) muutoksineen ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Siltä osin kuin kyse on päätöksessä arvioidusta Gasum Oy:n menettelystä ja yhtiön tekemistä ratkaisuista ajankohdasta 1.1.2018 alkaen, asiassa on sovellettava maakaasumarkkinalakia (587/2017) sellaisena kuin se on ollut voimassa mainitun menettelyn ja ratkaisujen ajankohtana (päätöksen 579 kohta).

(90) Energiaviraston päätöksen 26.2.2019 kumoamisen osalta markkinaoikeus on perustellut ratkaisuaan keskeisiltä osin seuraavasti:

(91) Energiavirasto on asian selvittämisen jälkeen katsonut, että päätöksessä tarkoitettu lainojen uudelleenjärjestelyn käyttötarkoitus on looginen ja maakaasumarkkinalain mukainen ja että konsernisaamisten uudelleenjärjestely on linjassa eriyttämisasetuksen kanssa. Näillä toteamuksilla on merkitystä, kun tarkastellaan viraston päätöstä osingonjaon ja oman pääoman muutosten osalta (päätöksen 641 ja 644 kohta).

(92) Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Gasum Oy:n vuoden 2017 eriytetystä tilinpäätöksestä ilmennyt verkkoliiketoiminnan oman pääoman väheneminen vuoden 2016 vertailuluvuissa on perustunut konsernisaamisten muutosten kautta verkkoliiketoiminnan vastaavaa-puolen lukujen vähentymiseen ja muun ohella rahoituslaitoslainojen kohdistamisen muutosten kautta vastattavaa-puolen vieraan pääoman lukujen kasvuun. Energiavirasto ei ole päätöksessään katsonut näitä muutoksia maakaasumarkkinoita koskevien säännösten vastaisiksi (päätöksen 659 kohta).

(93) Maakaasualan yhtiöt on kirjanpidon eriyttämistä koskevissa säännöksissä velvoitettu eriyttämään maakaasuliiketoiminnot maakaasun myyntitoiminnasta ja maakaasualaan kuulumattomista liiketoiminnoista. Säännöksissä on kuvattu eriyttämisvelvoitteen sisältönä olevan erillisten tuloslaskelman ja taseen laatiminen eriytettäville maakaasuliiketoiminnoille tilikausittain, edellytetty tase-erien kirjaamista ensisijaisesti aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sekä velvoitettu maakaasualan yhtiöt esittämään eriytettyjen liiketoimintojen tuloslaskelma ja tase julkisina tilinpäätökseen sisältyvinä liitetietoina (päätöksen 657 kohta).

(94) Maakaasumarkkinoita koskevissa säännöksissä ei ole säädetty eriytetyn taseen osakepääomaan tehtävistä, sallituista tai kielletyistä muutoksista taikka siitä, minkälaisia vaikutuksia esimerkiksi rahoituslaitosten lainoihin tai konsernisaamisiin tehdyillä eriyttämisperusteiden muutoksilla voi tai tulee olla eriytetyn taseen oman pääoman osalta. Maakaasumarkkinadirektiivin 31 artiklassa ei ole säädetty nimenomaisista velvoitteista vertikaalisesti integroituneen yrityksen toiminnalle muutoin kuin kirjanpidon, tilintarkastuksen tai tilinpäätösten osalta. Artiklassa ei siten säännellä sitä, miten yritys saa tai ei saa käyttää voittojaan tai miten voitot on kohdennettava (päätöksen 658 kohta).

(95) Siitäkään ei ole säädetty, että maakaasualan yhtiön eriytetyissä taseissa olevan oman pääoman tulisi pysyä kullakin toimialalla muuttumattomana (päätöksen 660 kohta). Nimenomaisesti ei ole säädetty myöskään osingonjaon kohdistamisesta eriytetyille liiketoiminnoille (päätöksen 690 kohta).

(96) Kansallisessa lainsäädännössä ei ole nimenomaisesti säädetty myöskään maakaasualan yhtiöitä koskevasta ristiinsubvention kiellosta. Ristiinsubvention välttäminen on maakaasumarkkinadirektiivissä esitetty kirjanpidollisen eriyttämisen vaatimuksen tavoiteltuna vaikutuksena. Vastaavasti maakaasumarkkinalain (508/2000) esitöissä on esitetty ristiinsubventoinnin vaikeuttaminen toimintojen eriyttämisen päätavoitteena. Lain tai direktiivin tavoitteiden ei voida katsoa luovan mainittujen säädösten piirissä oleville maakaasualan yhtiöille sellaisia velvoitteita, joita säännöksissä itsessään ei ole asetettu (päätöksen 661 ja 690 kohta).

(97) Direktiivillä ei sellaisenaan voida luoda velvollisuuksia yksityiselle eikä siihen voida sellaisenaan vedota kansallisessa tuomioistuimessa yksityistä vastaan. Direktiivissä ei ristiinsubvention välttämisen osalta ole kyse säännöksestä, joka olisi nimenomaisesti säädetty yritykselle velvollisuudeksi (päätöksen 663 kohta).

(98) Energiaviraston tehtäviä ja toimivaltaa koskevien säännösten perusteella ei voida katsoa, että maakaasualan yritys olisi menetellyt lain tai sen nojalla annettujen säädösten vastaisesti, jos osoitettavissa ei ole oikeusohjetta, jonka vastaisesti yritys olisi menetellyt. Tehtäviä ja toimivaltaa koskevien säännösten perusteella ei voida laajentaa maakaasumarkkinalain tai sen nojalla annettujen säädösten velvoitteita kattamaan sellaista menettelyä, josta mainituissa oikeusohjeissa ei ole mainintaa (päätöksen 664–665 ja 691 kohta).

(99) Maakaasumarkkinadirektiivissä kansallisten sääntelyviranomaisten ristiinsubvention estämisen varmistamistehtävästä säädetty tai unionin oikeuden ensisijaisuudesta, välittömästä oikeusvaikutuksesta tai tulkintavaikutuksesta todettu ei anna aihetta arvioida asiaa toisin. Kansallisen tuomioistuimen velvollisuutta tukeutua direktiivin sisältöön rajoittavat muun ohella oikeusvarmuutta ja taannehtivuuskieltoa koskevat periaatteet, eikä se voi olla perustana kansallisen lainsäädännön contra legem -tulkinnalle. Nyt kyseessä olevassa asiassa maakaasumarkkinalain velvoitteita ei voida laajentaa Energiaviraston päätöksessä esitetyllä tavalla (päätöksen 665–666 kohta).

(100) Kirjanpitolaissa ei ole säädetty, että maakaasualan yrityksen eriytetyn taseen oman pääoman eriin ei voitaisi tehdä muutoksia tai että eriytetyn taseen oman pääoman määrän tulisi pysyä muuttumattomana (päätöksen 673 kohta). Gasum Oy:n vuoden 2016 vertailulukuihin tekemiä oman pääoman muutoksia ei voida pitää tasejatkuvuuden periaatteen vastaisina. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden ja -menetelmien soveltamisen johdonmukaisuuden ei voida katsoa edellyttävän, että oman pääoman määrä eriytetyssä taseessa ei voisi muuttua, jos eriytetyn tilinpäätöksen laatimisperiaatteita on muutettu (päätöksen 677–678 kohta). Osakeyhtiölaissakaan ei ole kielletty poikkeuksetta osakepääoman alentamista, oman pääoman muutoksia taseessa tai edes negatiivista omaa pääomaa (päätöksen 679 kohta).

(101) Energiaviraston tehtävänä ei ole maakaasualan yhtiöiden toiminnan osakeyhtiölain mukaisuuden valvonta. Kyseisessä laissa ei ole myöskään säädetty siitä, miten osakeyhtiön varojen jakaminen osakkeenomistajille tulee kuvata ja ilmoittaa eriytetyissä taseissa jakautuen eri liiketoiminnoille. Osakeyhtiölaissa ei ole säädetty siitäkään, että laissa asetetut varojen jakamisen edellytykset ja rajoitukset koskisivat juuri tietyn tai tiettyjen eriytettyjen liiketoimintojen osalta ilmoitettua eriytetyn taseen vapaata omaa pääomaa tai muita eriytetyn kirjanpidon tunnuslukuja (päätöksen 692 ja 696 kohta).

(102) Johtopäätöksenä markkinaoikeus on todennut, että Gasum Oy:n ei voida katsoa menetelleen Energiaviraston päätöksessä esitetyllä tavalla lainvastaisesti, kun se on vuoden 2017 tilinpäätöksen verkkoliiketoiminnan eriytetyn taseen vuoden 2016 vertailuluvuissa pienentänyt vuoden 2016 tilinpäätöksessä esitettyyn nähden oman pääoman määrää ja tehnyt muutoksia osingonjaon lukujen ilmoittamisessa. Energiaviraston arviointi on ollut virheellistä (päätöksen 680 ja 698 kohta).

(103) Markkinaoikeuden mukaan Energiaviraston päätös on kumottava kokonaisuudessaan eli myös muilta osin kuin yhtiö on päätöksessä velvoitettu korjaamaan viraston virheellisenä pitämä menettely. Markkinaoikeus on perustellut tätä viittaamalla muun ohella Energiaviraston lähtökohdiltaan virheelliseen arviointiin, päätöksen keskinäisriippuvuuksiin, päätöksen kokonaisuuden selvyyteen, johdonmukaisuuden varmistamiseen ja Energiaviraston harkintavallan säilyttämiseen (päätöksen 702–705 kohta).

(104) Energiaviraston päätöksen 15.3.2019 kumoamisen osalta markkinaoikeuden ratkaisu on perustunut keskeisesti siihen, että kun viraston päätös 26.2.2019 on perustunut lähtökohdiltaan virheelliseen arviointiin, myös mainitussa päätöksessä asetetut korjaavat toimenpiteet hyväksyvä päätös 15.3.2019 on katsottava virheelliseksi (päätöksen 715 kohta).

(105) Seuraamusmaksuesityksen hylkäämisen osalta markkinaoikeus on perustellut ratkaisuaan keskeisiltä osin seuraavasti:

(106) Seuraamusmaksun määräämisen tulee perustua lain tasolla annettuun normiin ja sen rikkomiseen. Valvontalain 16 §:ssä tai maakaasumarkkinalaissa ei ole säädetty maakaasuliiketoimintojen eriyttämisestä maakaasualan yrityksen jakautumisen yhteydessä, vaan tästä on säädetty maakaasun siirtoverkonhaltijan eriyttämisestä annetussa laissa (päätöksen 773 kohta).

(107) Maakaasumarkkinalain 60 §:ssä ei ole määritelty, mitä menettelyä eriyttämisvelvollisuus tarkoittaa. Maakaasumarkkinalain 61 §:ssä säädetyt ja lain 60 §:n sisällön kuvaavat velvoitteet kohdistuvat nimenomaisesti ainoastaan yrityksen tuloslaskelman ja taseen laatimiseen. Maakaasumarkkinalain 63 §:ssä on puolestaan säädetty nimenomaisesti eriytettyjen tilinpäätösten laatimisesta. Valvontalain 6 tai 16 §:n taikka maakaasumarkkinalain 60, 61 tai 63 §:n sanamuodosta, asemasta maakaasumarkkinasääntelyssä, yhteydestä toisiinsa tai maakaasumarkkinalain taikka valvontalain muihin säännöksiin ei voida erityisesti hallinnollisen seuraamuksen täsmällisyys-, selkeys- ja tarkkarajaisuusvaatimukset huomioon ottaen vetää sitä johtopäätöstä, että asiassa voitaisiin määrätä seuraamusmaksu maakaasualan yrityksen jakautumisessa toteuttaman menettelyn lainvastaisuuden perusteella (päätöksen 774 ja 780 kohta). Tällaista johtopäätöstä ei voida vetää myöskään valvontalain taikka maakaasumarkkinalain tai -direktiivin tavoitteiden perusteella (päätöksen 784 kohta).

(108) Kansallisessa lainsäädännössä ei ole asetettu maakaasualan yritykselle jakautumismenettelyä koskevaa täsmällistä, selkeää tai tarkkarajaista velvoitetta tai vaatimusta, jonka rikkomisen tai laiminlyönnin voitaisiin osoittaa olevan asiassa käsillä. Maakaasumarkkinadirektiivillä ei voida sellaisenaan luoda velvollisuuksia yksityiselle eikä siihen voida sellaisenaan vedota kansallisessa tuomioistuimessa yksityistä vastaan. Toisaalta myöskään direktiivissä ei ole säädetty maakaasualan yritystä koskevasta nimenomaisesta velvoitteesta kirjanpidolliseen eriyttämiseen jakautumismenettelyssä. Ristiinsubvention välttäminen ilmenee direktiivissä kirjanpidollista eriyttämistä koskevien säännösten tavoitteena ja kansallisen sääntelyviranomaisen tehtäviä ja toimivaltaa koskevissa säännöksissä, mutta ei nimenomaisena maakaasualan yritystä velvoittavana säännöksenä (päätöksen 781–782 kohta). Seuraamusmaksun määrääminen unionin oikeuden tulkintavaikutukseen perustuen ei olisi ainoastaan kansallisen oikeuden tulkintaa tukevaa (päätöksen 783 kohta).

(109) Johtopäätöksenä markkinaoikeus on todennut, että maakaasumarkkinalain 60, 61 tai 63 § ei koske maakaasualan yrityksen jakautumista sen enempää pykälissä säädettyjen velvoitteiden sisällön, velvoitteiden mukaisen menettelyn kuin velvoitteiden kohteidenkaan osalta. Markkinaoikeuden mukaan toiseen johtopäätökseen ei voida säännösten asiayhteys, niiden systeeminen tai EU-oikeuteen perustuva tulkinta taikka lainsäätäjän tarkoituskaan huomioon ottaen päätyä. Asiassa ei ole edellytyksiä määrätä valvontalain 16 §:n 1 momentin 2 kohdan m alakohdan nojalla seuraamusmaksua sillä perusteella, että Gasum Oy on rikkonut tai laiminlyönyt maakaasumarkkinalain 60, 61 tai 63 §:n säännöksiä jakautumissuunnitelmasta ilmenevällä tavalla jakautumista koskevassa menettelyssään (päätöksen 785–787 kohta).

(110) Energiaviraston esittämän toissijaisen seuraamusmaksuvaatimuksen osalta markkinaoikeus on katsonut, että asiassa ei ole edellytyksiä määrätä seuraamusmaksua myöskään kyseisellä perusteella (päätöksen 821–831 kohta).

4.2 Osapuolten keskeiset kannat

4.2.1 Energiavirasto

(111) Energiaviraston mukaan markkinaoikeuden ratkaisu on maakaasumarkkinasääntelyn vastainen. Ratkaisussa on virheellisesti katsottu, että ristiinsubventio ei olisi sääntelyssä kielletty ja että Energiavirastolla ei olisi toimivaltaa puuttua havaitsemaansa ristiinsubventioon.

(112) Maakaasumarkkinasääntely on luonnollisen monopolin liiketoimintaa koskevaa sääntelyä. Markkinoiden toimivuuden turvaamiseksi maakaasualan yrityksille on asetettu yleislainsäädäntöä tiukempia velvoitteita, kuten velvoite eriyttää maakaasuliiketoiminnat toisistaan ja muusta yrityksen liiketoiminnasta. Eriyttämisvelvollisuus sisältää ristiinsubvention kiellon. Eriyttämisen keskeisimpiä elementtejä on, että kilpaillun liiketoiminnan tukeminen monopoliliiketoiminnan varoista on kiellettyä. Ristiinsubvention kiellolla pyritään jo lähtökohtaisesti estämään kilpailun vääristyminen maakaasumarkkinoilla.

(113) Eriyttämisvelvollisuuden keskeinen periaate on aiheuttamisperiaate. Periaatteen mukaan kirjaus tulisi kohdistaa sille liiketoiminnalle, jonka toiminnasta se johtuu. Velvoite kirjata liiketapahtumat ja tase-erät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti tarkoittaa käänteisesti sitä, että liiketapahtumia tai tase-eriä ei saa kirjata aiheuttamisperiaatteen vastaisesti. Näin ollen aiheuttamisperiaate on käänteisesti ristiinsubvention kielto, ja ristiinsubvention kielto on siten osa eriyttämisvelvollisuutta koskevaa kansallista lainsäädäntöä. Ristiinsubvention kieltoa ilmentävät myös muun ohella maakaasumarkkinadirektiivin säännökset. Markkinaoikeuden ratkaisun pysyttäminen vaarantaa unionin oikeuden tehokkaan toteutumisen.

(114) Maakaasumarkkinasääntelyssä on johdonmukaisesti ilmaistu, että eriyttämisen tarkoituksena on vaikeuttaa ja välttää ristiinsubventiota. Valvontaviranomaiselle on myös nimenomaisesti säädetty tehtäväksi varmistaa, ettei ristiinsubventiota esiinny. Markkinaoikeuden ratkaisun mukainen logiikka merkitsee sitä, että Energiavirasto ei voisi puuttua ristiinsubventioon, vaikka tämä havaittaisiin eriyttämissäännösten edellyttämän eriyttämisen seurauksena.

(115) Markkinaoikeus on useassa kohdin perustanut ratkaisunsa siihen, ettei lainsäädännössä ole säädetty tietystä nimenomaisesta yksityiskohdasta. Käytännössä on kuitenkin mahdotonta, että lain tasolla voitaisiin säätää jokaisesta kirjanpidossa ja yritystoiminnassa mahdollisesti esiin tulevasta yksityiskohdasta. Laillisuusperiaate ei tätä myöskään edellytä.

(116) Markkinaoikeus on virheellisesti perustanut ratkaisunsa myös sille, että Energiavirasto on päätöksellään hyväksynyt Gasum Oy:n velkojen uudelleenallokoinnin. Energiaviraston päätöstä velkojen uudelleenallokoinnin hyväksymisestä ei voida pitää ratkaisuun vaikuttavana seikka, koska päätös on tältä osin perustunut yhtiön antamaan virheelliseen tietoon ja vilpilliseen mieleen. Tämä on tullut esiin markkinaoikeuden suullisessa käsittelyssä.

(117) Markkinaoikeus on sivuuttanut aiheuttamisperiaatteen ja tasejatkuvuuden vaatimuksen. Osingonjako tulee kohdistaa eriytetyille liiketoiminnoille ottaen huomioon kyseisen liiketoiminnon jakokelpoinen oma pääoma. Tämä ottaa huomioon liiketoimintojen erilaisen ja ajan myötä vaihtelevan tuottokyvyn aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Aiheuttamis- ja jatkuvuusperiaatetta on noudatettava myös tehtäessä muutoksia oman pääoman erien allokointiin liiketoimintojen välillä. Jos osakepääomaa on siirretty liiketoimintojen välillä vastikkeetta, aiheuttamisperiaatetta ja tasejatkuvuuden periaatetta ei ole noudatettu. Osakepääoman korottaminen vastikkeetta tai ilman kyseisen liiketoiminnon vapaata omaa pääomaa mahdollistaa ristiinsubvention.

(118) Eriyttämissäännöksiä tulee soveltaa myös jakautumistilanteeseen, eikä jakautumisella voida kiertää eriyttämisvelvollisuutta ja ristiinsubvention kieltoa. Kysymys on läpileikkaavasta velvollisuudesta, joka ei pääty ennen yritysjärjestelyä. Gasum Oy on vuosien 2017–2020 aikana toteuttanut ristiinsubvention, jolla verkkoliiketoiminnan varoja on siirretty pysyvästi muille liiketoiminnoille ja siten kilpailluille markkinoille. Toimintaa tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa jakautumisen myötä varojen siirto suunnitelmallisesti muodostettiin pysyväksi.

(119) Kansallista oikeutta tulee tulkita yhdenmukaisesti unionin oikeuden kanssa. Maakaasumarkkinadirektiivin eriyttämistä koskevan sääntelyn tarkoituksena on luoda edellytykset tehokkaalle kilpailulle. Direktiivin tavoitteet tulee ottaa huomioon kansallista lainsäädäntöä sovellettaessa.

(120) Gasumin toiminta kokonaisuutena muodostaa maakaasumarkkinalain mukaisten eriyttämissäännösten vakavan laiminlyönnin. Markkinaoikeuden päätös tulee kumota ja Energiaviraston päätökset saattaa voimaan.

4.2.2 Gasum Oy

(121) Gasum Oy:n mukaan markkinaoikeuden ratkaisua Energiaviraston päätösten kumoamisesta tai seuraamusmaksuesityksen hylkäämisestä ei ole perusteita muuttaa. Asia on jätettävä markkinaoikeuden päätöksen varaan.

(122) Eriyttämissäännösten asettamat velvollisuudet koskevat kaikilta osin eriytettäville maakaasuliiketoiminnoille tilikausittain laadittavia erillisiä tuloslaskelmia ja taseita sekä niiden laatimisperiaatteita. Säännökset eivät sen sijaan sanamuotonsa mukaan koske laajemmin yhtiön toimintaa, sen varojen käyttöä tai esimerkiksi sen yritysjärjestelyitä.

(123) Markkinaoikeus on arvioinut oikein maakaasumarkkinalain kirjanpidollisen eriyttämisvelvollisuuden sisällön ja sen maakaasualan yhtiölle asettamat velvollisuudet. Markkinaoikeuden päätös ei ole perustunut ristiinsubvention sallimiseen, vaan kirjanpidollisen eriyttämisvelvollisuuden noudattamisen arviointiin. Markkinaoikeus ei myöskään ole perustanut ratkaisuaan joko lainkaan tai ainakaan keskeisesti toteamukseen siitä, ettei maakaasumarkkinalaissa nimenomaisesti säädetä maakaasualan yhtiöitä koskevasta ristiinsubvention kiellosta.

(124) Markkinaoikeus on arvioinut oikein unionin oikeuden tulkintavaikutuksen ja sen yleisiin oikeusperiaatteisiin perustuvat rajat. Asiassa ei voida edes maakaasumarkkinadirektiivin tavoitteet huomioon ottaen laajentaa maakaasumarkkinalain tai sen nojalla annettujen kirjanpidollista eriyttämistä koskevien säädösten velvoitteita Energiaviraston päätöksessä 26.2.2019 esitetyllä tavalla, kun näistä väitetyistä velvoitteista ei ole kansallisessa sääntelyssä mainintaa. Seuraamusmaksun määrääminen yhtiön jakautumismenettelystä unionin oikeuden tulkintavaikutukseen perustuen ei merkitsisi ainoastaan kansallisen oikeuden tulkintaa, kun otetaan huomioon, että maakaasumarkkinalain 60, 61 ja 63 §:ssä ei ole asetettu maakaasualan yritykselle kirjanpidollista eriyttämistä koskevaa velvoitetta jakautumismenettelyssä.

(125) Maakaasumarkkinadirektiivin kirjanpidollista eriyttämistä koskevassa 31 artiklassa ei ole asetettu Energiaviraston väittämiä toimintavelvoitteita maakaasualan yhtiölle. Energiaviraston väitteet direktiivin edellyttämästä kirjanpidollisesta eriyttämisvelvollisuudesta ovat perusteettomia. Direktiivin tarkoituksena ei ole kilpailusääntöjen tavoin säännellä maakaasualan yhtiöiden toimintaa, kuten esimerkiksi ristiinsubventiota, vaan alusta asti on pyritty ainoastaan luomaan rakenteita, joiden tarkoituksena on ehkäistä väärinkäyttöä tapahtumasta. Syrjivään toimintaan, kuten ristiinsubventioon, puututaan lähtökohtaisesti kilpailusääntöjen nojalla. Direktiivi tai sen tavoitteet eivät myöskään sellaisenaan perusta viranomaiselle toimivaltaa käyttää tavoitteiden toteuttamiseksi julkista valtaa, eikä viranomaiselle säädettyjen tehtävien, tavoitteiden tai toimivallan toteuttaminen sellaisenaan perusta velvollisuuksia maakaasualan yhtiöille.

(126) Maakaasumarkkinadirektiivin 31 artikla ei puutu yhtiön varojen ja velkojen jakamiseen omistuksellisen eriyttämisen yhteydessä. Energiaviraston väitteet siitä, että direktiivi tai kansallinen lainsäädäntö edellyttäisi kirjanpidollisen eriyttämisvelvollisuuden kattavan myös omistuksen eriyttämisen tai yleisemmin jakautumisen, ovat perusteettomia. Direktiivin säännösten tai kansallisen lainsäädännön sisällön tai tavoitteiden perusteella kirjanpidollisen eriyttämisvelvoitteen ei voida katsoa soveltuvan myös yrityksen jakautumistilanteeseen.

(127) Energiaviraston väitteet aiheuttamisperiaatteesta eivät osoita markkinaoikeuden arviota kirjanpidollisen eriyttämisvelvollisuuden sisällöstä virheelliseksi. Markkinaoikeus on asianmukaisesti ottanut huomioon aiheuttamisperiaatteen, mutta tämä ei maakaasumarkkinalain 63 §:n ja eriyttämisasetuksen 4 §:n nojalla sovellu kaikkeen yhtiön toimintaan tai edes kaikkien tase-erien kohdentamiseen eriytetyissä tilinpäätöksissä. Aiheuttamisperiaate on yksi eriytettyjen tilinpäätösten laadintaperiaate, mutta se ei aseta Energiaviraston väittämällä tavalla tätä laajempia toimintavelvoitteita tai -rajoitteita maakaasualan yhtiöille.

(128) Markkinaoikeus on päätynyt oikeaan johtopäätökseen siitä, että viraston hyväksymällä varojen ja velkojen aiheuttamisperiaatteen mukaisella uudelleenallokoinnilla on merkitystä arvioitaessa verkkoliiketoiminnan oman pääoman pienenemisen lainmukaisuutta. Aiheuttamisperiaatetta tai tasejatkuvuuden periaatetta ei ole sivuutettu, eikä markkinaoikeuden päätös ole muutoinkaan virheellinen. Markkinaoikeuden ei ole tullut uudelleenarvioida sellaisia Gasum Oy:n tekemiä muutoksia, jotka Energiavirasto oli hyväksynyt ja joihin yhtiön muutoksenhaku ei ollut kohdistunut. Valituksessa esitetyt väitteet rahoituslaitoslainojen allokoinnin virheellisyydestä ovat perusteettomia.

(129) Markkinaoikeus on arvioinut oikein eriytettyjen taseiden oman pääoman erien muutosten lainmukaisuuden. Markkinaoikeuden päätös noudattaa kirjanpito-oikeudellista lähtökohtaa, jonka mukaan taseen oma pääoma muodostuu varojen ja velkojen erotuksena. Edellisiin tilikausiin kohdistuvat korjaukset ja laatimisperiaatteiden täsmennykset on tullut tehdä verkkoliiketoiminnan eriytettyyn taseeseen takautuvasti omaa pääomaa oikaisemalla.

(130) Markkinaoikeus ei ole menetellyt virheellisesti kumotessaan Energiaviraston päätöksen 26.2.2019 kokonaisuudessaan. Mikäli markkinaoikeus olisi pysyttänyt voimassa vain velvollisuuden yksilöidä ja dokumentoida sovelletut eriyttämisperiaatteet, se olisi käytännössä muuttanut viraston päätöstä sisällöllisesti. Kun päätös on kumottu kokonaan, virastolla on säilynyt laaja harkintavalta toimivaltaansa kuuluvan kokonaisuuden osalta.

(131) Energiaviraston päätöksen 26.2.2019 kumoaminen on edellyttänyt siihen liittyvän päätöksen 15.3.2019 kumoamista. Kun asiaa on päätöksessä 26.2.2019 arvioitu virheellisesti, Gasum Oy:llä ei ole ollut velvollisuutta tehdä päätöksellä 15.3.2019 hyväksyttyjä korjaavia toimenpiteitä. Viimeksi mainitulla päätöksellä hyväksyttyä eriytettyjen taseiden laadintatapaa ei myöskään voida pitää perustellumpana kuin Gasum Oy:n eriytetyissä tilinpäätöksissä 2017 alun perin esitettyä tapaa. Kysymys ei ole ollut yhtiön oma-aloitteisesta ehdotuksesta.

(132) Markkinaoikeus ei voi määrätä seuraamusmaksua Gasum Oy:n jakautumissuunnitelmaan ja jakautumiseen liittyvästä menettelystä. Hallinnollisen sanktion perusteena voi olla vain laissa tarkkarajaisesti asetetun velvoitteen rikkominen. Yhtiön jakautuminen ei ole myöskään aiheuttanut ristiinsubventiota.

(133) Markkinaoikeus on soveltanut oikein lainalaisuus- ja laillisuusperiaatetta arvioidessaan, että maakaasumarkkinalain 60, 61 tai 63 § ei sovellu maakaasualan yhtiön jakautumiseen. Markkinaoikeuden tapa soveltaa laillisuusperiaatetta hallinnollisen sanktion määräämisessä vastaa korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöä ja perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä.

(134) Energiaviraston esittämä tulkinta maakaasumarkkinalain 60, 61 ja 63 §:n soveltumisesta jakautumiseen ei täytä laillisuusperiaatteen edellyttämää vaatimusta ennakoitavuudesta. Perustuslakivaliokunta on nimenomaisesti edellyttänyt, että laissa määritellään tyhjentävästi ne velvoitteet, joiden rikkomisesta voidaan määrätä hallinnollinen sanktio. Energiavirasto ei ole seuraamusmaksuesityksessään tai valituksessaan kyennyt yksilöimään yhtään oikeuslähdettä, jossa olisi todettu, että maakaasumarkkinalain 60, 61 ja 63 §:n kirjanpidollista eriyttämistä koskevat säännökset soveltuisivat niiden sanamuotoa laajemmin myös jakautumiseen. Seuraamusmaksua ei voida määrätä sääntelyn tavoitteiden tai maakaasumarkkinadirektiivin tulkintavaikutuksen perusteella, eikä myöskään Energiaviraston tehtävistä voida johtaa toimivaltaa määrätä seuraamusmaksua jakautumisen perusteella.

4.3 Oikeudellinen arviointi

4.3.1 Aluksi

(135) Maakaasumarkkinalaki (508/2000) on kumottu nyt kyseessä olevassa asiassa merkityksellisin osin 1.1.2018 voimaan tulleella maakaasumarkkinalailla (587/2017).

(136) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että asiassa on sovellettava maakaasumarkkinalakia (508/2000) siltä osin kuin kysymys on Energiaviraston päätöksessä 26.2.2019 arvioidusta ja ajanjaksoa ennen 1.1.2018 koskevasta Gasum Oy:n menettelystä. Siltä osin kuin kyse on päätöksessä tarkoitetusta yhtiön menettelystä ja sen tekemistä toimenpiteistä ajankohdasta 1.1.2018 alkaen, asiassa on sovellettava maakaasumarkkinalakia (587/2017).

(137) Seuraamusmaksuesityksessä tarkoitettu Gasum Oy:n jakautuminen on toteutettu 1.1.2018 jälkeen. Tältä osin asiaan sovelletaan maakaasumarkkinalakia (587/2017).

(138) Korkeimman hallinto-oikeuden perustelujen jaksossa 1 todetulla tavalla asiassa tulee ensin ratkaistavaksi, onko markkinaoikeus voinut esittämillään perusteilla kumota Energiaviraston päätökset 26.2.2019 ja 15.3.2019 sekä hylätä viraston seuraamusmaksuesityksen. Tätä arvioidaan seuraavassa erikseen kummankin päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen osalta.

(139) Viittauksilla maakaasumarkkinalakiin tarkoitetaan jaksossa 4.3.2 lakia 508/2000 ja jaksossa 4.3.4 lakia 587/2017, ellei toisin mainita.

4.3.2 Markkinaoikeuden ratkaisu Energiaviraston päätöksen 26.2.2019 kumoamisesta

(140) Markkinaoikeus on kumonnut Energiaviraston päätöksen 26.2.2019 kokonaan.

(141) Markkinaoikeus on perustellut ratkaisuaan keskeisesti sillä, ettei asiassa ole osoitettavissa oikeusohjetta, jonka vastaisesti Gasum Oy olisi eriyttämisen osalta menetellyt. Markkinaoikeus on useassa kohdin viitannut siihen, että maakaasumarkkinoita koskevissa säännöksissä tai muualla lainsäädännössä ei ole nimenomaisesti säädetty eriytettyyn taseeseen kuuluvia eriä tai kirjauksia taikka niiden muutoksia koskevista vaatimuksista.

(142) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että maakaasumarkkinoita koskevassa lainsäädännössä ei ole käytännössä mahdollista säätää eriyttämisestä ja sen toteuttamisesta nimenomaisesti yksittäisten tase-erien tai kirjausten tarkkuudella kaikkien eriyttämisessä mahdollisesti esiin tulevien tilanteiden varalta. Eriyttämisestä ei voida tällä tarkkuudella säätää myöskään kirjanpito- tai osakeyhtiölain kaltaisissa yleislaeissa. Eriyttämisen arvioinnissa merkitystä on sen sijaan mainitusta lainsäädännöstä ilmenevillä yleisillä säännöksillä ja periaatteilla.

(143) Energiaviraston päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa ei näin ollen voida antaa markkinaoikeuden tavoin olennaista merkitystä sille, että eriytetyn taseen nyt kysymyksessä olevista yksittäisistä eristä tai kirjauksista taikka niitä koskevista yksityiskohtaisista vaatimuksista ei ole nimenomaisesti säädetty. Markkinaoikeuden ratkaisun keskeinen lähtökohta on tältä osin virheellinen.

(144) Markkinaoikeus on perustellut ratkaisuaan lisäksi sillä, ettei maakaasualan yhtiötä koskevasta ristiinsubvention kiellosta ole säädetty. Markkinaoikeuden mukaan maakaasumarkkinalain tai -direktiivin ristiinsubvention välttämistä tai vaikeuttamista koskevien tavoitteiden tai viranomaiselle tältä osin säädettyjen tehtävien tai toimivallan ei voida katsoa luovan maakaasualan yhtiöille velvoitteita. Markkinaoikeus on viitannut myös unionin oikeuden vaikutusta rajoittaviin yleisiin periaatteisiin.

(145) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että eriyttämisestä on tässä asiassa merkityksellisin osin säädetty maakaasumarkkinalaissa ja sen nojalla annetussa eriyttämisasetuksessa sekä sittemmin maakaasumarkkinalaissa (587/2017). Säädöksissä on asetettu eriyttämiselle useita sisällöllisiä vaatimuksia. Niitä ovat muun ohella säädöksissä tarkemmin määritellyt velvollisuudet laatia eriytetty tuloslaskelma ja tase kirjanpitolain säännösten mukaisesti ja siten, että ne ovat yrityksen kirjanpidosta johdettavissa, soveltaa tasejatkuvuuden periaatetta sekä noudattaa aiheuttamisperiaatetta.

(146) Tasejatkuvuuden periaatteesta oli säädetty eriyttämisasetuksen 3 §:ssä. Pykälän mukaan eriytetyn maakaasuliiketoiminnan taseeseen tulee mahdollisuuksien mukaan soveltaa tasejatkuvuuden periaatetta siten kuin kirjanpitolaissa säädetään. Eriyttämisasetuksen 4 §:ssä oli puolestaan säädetty sovellettavista eriyttämisperusteista. Säännöksen mukaan eriytetyille maakaasuliiketoiminnoille suoraan kohdistettavissa olevat tuotot ja kulut sekä varallisuus- ja pääomaerät tulee kirjata suoraan asianomaisen liiketoiminnan eriytettyyn tilinpäätökseen sekä liiketoimintojen yhteiset erät kohdistaa asianomaisille liiketoiminnoille ensisijaisesti aiheuttamisperiaatteen mukaisella kohdistamisperusteella tai, jos sellaista ei ole löydettävissä, liiketoiminnan laajuuteen perustuvalla jakoperusteella. Nyttemmin pitkälti vastaavia periaatteita koskevat yleiset säännökset sisältyvät maakaasumarkkinalain (587/2017) 63 §:ään.

(147) Sovellettavista eriyttämisperusteista johtuu muun ohella, että eriytettävälle liiketoiminnolle kuuluviksi katsottavia tuottoja tai kuluja taikka varallisuus- ja pääomaeriä ei saa kirjata muulle kuin asianomaiselle liiketoiminnolle eikä muulle toiminnolle kuuluviksi katsottavia vastaavia eriä saa kirjata eriytettävälle liiketoiminnolle. Tasejatkuvuuden periaatteen voidaan puolestaan katsoa merkitsevän muun ohella sitä, että eriyttämisperusteiden mukaiseen kohdistamiseen perustuvien eriytettyjen taseiden eriä ei voida vapaasti muuttaa, vaan erien tulee lähtökohtaisesti muodostaa tilikaudesta toiseen jatkuva johdonmukainen jatkumo. Eriyttämisperusteet ja tasejatkuvuuden periaate ovat näin ollen osaltaan esteenä sellaiselle eriyttämiselle, jossa esimerkiksi pyritään vaikuttamaan eriytettävien toimintojen vakavaraisuuteen tai rahoitukselliseen asemaan muuttamalla eriytettyjen taseiden eriä ilman hyväksyttävää perustetta.

(148) Maakaasumarkkinalain edellä viitatuista esitöistä ilmenevin tavoin eriyttämistä koskevan sääntelyn nimenomaisena tarkoituksena on ollut estää ja vaikeuttaa ristiinsubventiota. Tarkoitus estää ristiinsubventiota ilmenee nimenomaisesti myös Energiavirastolle kansallisena sääntelyviranomaisena laissa säädetyistä tehtävistä. Valvontalain perusteella viraston tehtävänä on muun ohella sen varmistaminen, ettei maakaasun siirtoon, jakeluun ja toimitukseen sekä maakaasun varastointiin ja nesteytetyn maakaasun käsittelyyn liittyvien toimintojen välillä esiinny ristisubventioita.

(149) Edellä mainituissa esitöissä ristiinsubventiolla on todettu tarkoitettavan monopolina toimivan toimialan tuottojen käyttämistä kilpailluilla markkinoilla toimivan liiketoiminnan tukemiseen. Esitöiden perusteella ristiinsubventio voi käydä ilmi myös eriytetystä taseesta ilmenevän rahoituksen kautta.

(150) Kun otetaan huomioon eriyttämistä koskevista vaatimuksista edellä todettu, eriyttämistä koskevien säännösten voidaan katsoa asiallisesti merkitsevän kieltoa kohdistaa eri liiketoiminnoille kuuluvia eriä tavalla, joka johtaa maakaasumarkkinalain esitöissä kuvattuun ristiinsubventioon. Markkinaoikeuden ratkaisu, joka on perustunut tältä osin päinvastaiseen käsitykseen, on siten virheellinen.

(151) Edellä todettuun nähden asiassa ei ole markkinaoikeuden viittaamalla tavalla kysymys siitä, että Gasum Oy:lle olisi asetettu velvoitteita vain maakaasumarkkinadirektiivin perusteella taikka lain tai direktiivin tavoitteiden perusteella. Kysymys ei ole myöskään markkinaoikeuden viittaamin tavoin siitä, että Energiavirasto olisi katsonut yhtiön menetelleen lainvastaisesti yksinomaan viranomaisen tehtäviä ja toimivaltaa koskeviin säännöksiin tukeutuen.

(152) Maakaasumarkkinadirektiivin 31 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että maakaasualan yritysten kirjanpito hoidetaan artiklan 2–5 kohdan mukaisesti. Artiklan 3 kohdassa tarkemmin säädetyllä tavalla maakaasualan yritysten on sisäisessä kirjanpidossaan pidettävä tietyistä toiminnoista erillistä kirjanpitoa muun ohella ristiinsubvention välttämiseksi, ja artiklan 4 kohdan mukaan puolestaan tilintarkastuksessa on varmistettava erityisesti, että 3 kohdassa tarkoitettua velvoitetta välttää ristiinsubventiota noudatetaan. Edelleen artiklan 5 kohdasta tarkemmin ilmenevin tavoin yritysten on eriteltävä sisäisessä kirjanpidossaan varojen ja velkojen sekä menojen ja tulojen jakautumista sekä poistoja koskevat säännöt, joita saa muuttaa ainoastaan poikkeustapauksissa.

(153) Kansallisen lainsäädännön ja maakaasumarkkinadirektiivin välillä ei voida todeta olevan tässä asiassa merkityksellistä ristiriitaa siltä osin kuin kysymys on eriyttämisen toteuttamisesta siten, että ristiinsubventiot vältetään. Eriyttämistä koskevia kansallisia säännöksiä voidaan tulkita direktiivin kanssa yhdenmukaisesti. Unionin oikeuden soveltamista rajoittavilla yleisillä periaatteilla ei ole asiassa markkinaoikeuden viittaamaa merkitystä. Kysymys ei ole myöskään siitä, että kansallista lakia olisi direktiiviin tukeutuen pyritty soveltamaan sen sanamuodon vastaisesti.

(154) Markkinaoikeus on viitannut perusteluissaan myös Energiaviraston päätöksessä esitettyihin kannanottoihin lainojen ja konsernisaamisten uudelleenkohdistamisesta. Markkinaoikeuden mukaan näillä toteamuksilla on merkitystä, kun tarkastellaan viraston päätöstä osingonjaon ja oman pääoman muutosten osalta. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että markkinaoikeuden päätöksestä ei ole yksiselitteisesti todettavissa, mikä merkitys kyseisille toteamuksille on asian arvioimisessa annettu. Tähän nähden ja kun myös otetaan huomioon, mitä jäljempänä jaksossa 6.2.3 ja 6.3.3 on todettu lainojen ja konsernisaamisten osalta, markkinaoikeuden perusteluissa tältä osin esitetyn perusteella Energiaviraston päätöstä ei voida pitää lainvastaisena.

(155) Edellä olevan perusteella Energiaviraston päätös 26.2.2019 ei ole markkinaoikeuden esittämillä perusteilla lainvastainen. Markkinaoikeuden ei siten olisi tullut näillä perusteilla kumota päätöstä. Näissä oloissa päätöksen kumoamiselle ei ole perustetta myöskään markkinaoikeuden viittaamilla, edellä kohdassa 103 selostetuilla muun ohella päätöksen keskinäisriippuvuuksiin, kokonaisuuden selvyyteen ja johdonmukaisuuden varmistamiseen liittyvillä perusteilla.

4.3.3 Markkinaoikeuden ratkaisu Energiaviraston päätöksen 15.3.2019 kumoamisesta

(156) Energiaviraston päätöksen 15.3.2019 kumoamista koskeva markkinaoikeuden ratkaisu on perustunut keskeisesti siihen, että kun viraston päätös 26.2.2019 on markkinaoikeuden mukaan perustunut lähtökohdiltaan virheelliseen arviointiin, myös mainitussa päätöksessä asetetut korjaavat toimenpiteet hyväksyvä päätös 15.3.2019 on katsottava virheelliseksi.

(157) Edellä jaksossa 4.3.2 todetuin tavoin Energiaviraston päätös 26.2.2019 ei ole markkinaoikeuden esittämillä perusteilla lainvastainen eikä siten perustu markkinaoikeuden katsomalla tavalla lähtökohdiltaan virheelliseen arviointiin. Tähän nähden markkinaoikeuden ei olisi tullut esittämillään perusteilla kumota myöskään viraston päätöstä 15.3.2019.

4.3.4 Markkinaoikeuden ratkaisu seuraamusmaksuesityksen hylkäämisestä

(158) Markkinaoikeus on hylännyt Energiaviraston seuraamusmaksuesityksen kokonaan.

(159) Markkinaoikeus on perustellut ratkaisuaan keskeisesti sillä, että maakaasumarkkina- tai valvontalaissa ei ole säädetty maakaasuliiketoimintojen eriyttämisestä maakaasualan yrityksen jakautumisen yhteydessä. Markkinaoikeus on viitannut siihen, että maakaasumarkkinalain 61 §:ssä säädetyt velvoitteet kohdistuvat nimenomaisesti ainoastaan yrityksen tuloslaskelman ja taseen laatimiseen ja 63 §:ssä on säädetty nimenomaisesti eriytettyjen tilinpäätösten laatimisesta. Markkinaoikeuden mukaan eriyttämistä koskevat säännökset eivät koske jakautumista eikä seuraamusmaksua voida määrätä maakaasualan yrityksen jakautumisessa toteuttaman menettelyn lainvastaisuuden perusteella. Markkinaoikeus on viitannut myös siihen, että direktiivillä ei voida luoda velvollisuuksia yksityiselle eikä direktiivissäkään ole säädetty maakaasualan yritystä koskevasta nimenomaisesta velvoitteesta kirjanpidolliseen eriyttämiseen jakautumismenettelyssä.

(160) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että Energiaviraston seuraamusmaksuesitys on liittynyt Gasum Oy:n menettelyyn erityisesti yhtiön 1.1.2020 toteutetun jakautumisen yhteydessä. Tätä osittaisjakautumista koskevan jakautumissuunnitelman mukaan jakautumisen tarkoituksena on ollut toteuttaa maakaasun siirtoverkonhaltijan eriyttämisestä annetun lain 3 §:n mukainen maakaasun siirtoverkkotoiminnan eriyttäminen.

(161) Gasum Oy:n jakautuminen on siten ollut yhteydessä edellä kohdissa 64–66 ja 84 kuvattuun maakaasumarkkinoita koskevan sääntelyn yleiseen kehitykseen. Vaikka Suomessa on sovellettu maakaasumarkkinoita koskevissa direktiiveissä tarkoitettua eristyneitä markkinoita koskevaa poikkeusta, tässä unionin oikeuteen perustuneessa kehityksessä on ollut kysymys vaiheittain edenneestä jatkumosta, joka on johtanut muun ohella eriyttämistä koskevien vaatimusten asteittaiseen tiukentumiseen.

(162) Yleisenä lähtökohtana on selvää, että edellä viitatussa kehityksessä ei ole tarkoitettu mahdollistaa ristiinsubvention toteuttamista niiden järjestelyjen yhteydessä, joita sääntelyn kohteena olevat toimijat ovat joutuneet tekemään tiukentuneiden eriyttämistä koskevien vaatimusten täyttämiseksi. Sääntelyn tarkoituksen kanssa ilmeisessä ristiriidassa olisi esimerkiksi tilanne, jossa nyt puheena olevan kaltaisen omistuksellisen eriyttämisen toteuttamiseksi tehdyn jakautumisen yhteydessä maakaasualan yrityksen eri liiketoiminnoille voitaisiin kohdistaa varoja, velkoja tai muita eriä, joita niille ei voitaisi kirjanpidollista eriyttämistä koskevat säännökset huomioon ottaen kohdistaa.

(163) Markkinaoikeuden ratkaisun perusteella maakaasumarkkinalain eriyttämissäännökset eivät ole koskeneet tilannetta, jossa Gasum Oy on toteuttanut jakautumisen tiukentuneen sääntelyn mukaiseen eriyttämiseen siirtymiseksi. Ratkaisun voidaan katsoa mahdollistavan tilanteen, joka on edellä kuvatulla tavalla ristiriidassa maakaasumarkkinoita koskevan sääntelyn ja sen keskeisen tarkoituksen kanssa.

(164) Maakaasumarkkinalain 60 §:ssä säädetty eriyttämisvelvollisuus koskee yleisesti säännöksessä tarkoitettua toimintaa harjoittavia maakaasualan yrityksiä. Laissa ei sinänsä ole erikseen säädetty eriyttämistä koskevien säännösten soveltamisesta maakaasualan yritykseen, joka jakautuu tai toteuttaa muun yritysjärjestelyn. Tästä ei kuitenkaan voida markkinaoikeuden tavoin päätellä, että säännökset eivät tällaisessa tilanteessa koske maakaasualan yritystä. Sen sijaan maakaasualan yritystä yleisesti koskevia säännöksiä tulee soveltaa, kun toisin ei ole säädetty.

(165) Eriyttämistä koskevista sisällöllisistä vaatimuksista on säädetty muun ohella maakaasumarkkinalain 61 ja 63 §:ssä. Näihin kuuluvat muun ohella velvollisuus laatia jokaiselle eriytettävälle maakaasuliiketoiminnolle tilikausittain erillinen tuloslaskelma ja tase kirjanpitolain säännösten mukaisesti ja siten, että ne ovat yritysten kirjanpidosta johdettavissa, velvollisuus kirjata liiketapahtumat ja tase-erät laissa säädetyn aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sekä velvollisuus noudattaa valittua eriyttämismenettelyä jatkuvasti, jollei sen muuttamiseen ole perusteltua syytä.

(166) Gasum Oy on ollut velvollinen noudattamaan maakaasumarkkinalaissa säädettyjä eriyttämistä koskevia vaatimuksia laissa tarkoitettujen toimintojen osalta. Siirtoverkkotoiminnan omistuksellinen eriyttäminen 1.1.2020 toteutetun jakautumisen myötä ei ole saanut johtaa Gasum Oy:n toiminnassa eriyttämistä koskevien säännösten vastaiseen menettelyyn. Jakautumisen toteuttamisesta ei siten ole saanut esimerkiksi johtua, että yhtiön liiketapahtumia tai tase-eriä olisi kohdistettu tai valittua eriyttämismenettelyä olisi muutettu eriyttämistä koskevien säännösten vastaisesti.

(167) Energiaviraston seuraamusmaksuesityksestä ilmenevän perusteella Gasum Oy on viraston käsityksen mukaan menetellyt maakaasumarkkinalain eriyttämissäännösten vastaisesti erityisesti sillä perusteella, että siirtoliiketoiminnan varoja on siirretty huomattavia määriä muulle liiketoiminnalle. Seuraamusmaksuesityksen yhteenvedon perusteella Gasum Oy on rikkonut eriyttämisvelvoitteitaan toteuttamalla jakautumisen jakautumissuunnitelman mukaisesti siten, että siirtoliiketoiminnan voittovarat on Energiaviraston päätösten 26.2.2019 ja 15.3.2019 vastaisesti siirretty liiketoiminnalle, jonka toiminnasta ne eivät ole aiheutuneet. Esityksen mukaan Gasum Oy:n menettely on ollut ainakin aiheuttamis- ja jatkuvuusperiaatteen vastaista.

(168) Seuraamusmaksuesityksen perusteella markkinaoikeudessa on siten ollut kysymys erityisesti siitä, onko jakautumisen toteuttaminen johtanut viraston esittämällä tavalla Gasum Oy:n toiminnassa eriyttämistä koskevien säännösten vastaiseen menettelyyn. Kun otetaan erityisesti huomioon edellä kohdissa 162–166 todettu, seuraamusmaksuesitystä ei olisi tullut hylätä sillä markkinaoikeuden viittaamalla perusteella, että eriyttämistä koskevat säännökset eivät koske maakaasualan yrityksen jakautumista tai että seuraamusmaksua ei voida määrätä maakaasualan yrityksen jakautumisessa toteuttaman menettelyn lainvastaisuuden perusteella.

(169) Markkinaoikeuden ratkaisu, jolla seuraamusmaksuesitys on hylätty keskeisesti edellä mainituilla perusteilla, on näin ollen virheellinen. Asiassa ei ole myöskään markkinaoikeuden toteamalla tavalla kysymys velvoitteiden asettamisesta Gasum Oy:lle vain maakaasumarkkinadirektiivin säännösten perusteella.

(170) Edellä todettu ei ole ristiriidassa hallinnollisia sanktioita koskevien vaatimusten kanssa. Maakaasumarkkinalaissa on säädetty eriyttämistä koskevista keskeisistä vaatimuksista. Valvontalaissa on puolestaan säädetty, että maakaasumarkkinalain eriyttämistä koskevien säännösten rikkomisesta tai noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä seuraamusmaksu, samoin kuin maksun määräämisessä noudatettavasta menettelystä ja maksun perusteista. Sääntelyn perusteella Gasum Oy:lle on ollut ennakoitavissa, minkälaisesta teosta tai laiminlyönnistä seuraamusmaksu voidaan määrätä ja millä perusteella maksu määräytyy.

(171) Edellä olevan perusteella markkinaoikeuden ei olisi tullut hylätä viraston seuraamusmaksuesitystä esittämillään perusteilla.

5. Asian ottaminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa välittömästi ratkaistavaksi

(172) Edellä jaksossa 4 todetuin tavoin markkinaoikeuden ei olisi tullut esittämillään perusteilla kumota Energiaviraston päätöksiä 26.2.2019 ja 15.3.2019 eikä hylätä viraston seuraamusmaksuesitystä. Asiassa on seuraavaksi ratkaistava, tuleeko markkinaoikeuden päätös kumota ja asia palauttaa markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi vai ottaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa joko kokonaan tai osittain välittömästi ratkaistavaksi.

(173) Markkinaoikeuden päätös on edellä todetulla tavalla perustunut keskeisiltä osin virheelliseen käsitykseen maakaasumarkkinoita koskevan sääntelyn soveltamisesta. Kun pääasia on ratkaistu tällä tavoin virheellisin perustein, markkinaoikeuden päätös olisi lähtökohtaisesti kumottava ja asia olisi palautettava markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

(174) Asiassa muutoksenhaun kohteena olevat Energiaviraston päätökset 26.2.2019 ja 15.3.2019 on kuitenkin tehty jo noin viisi vuotta sitten. Enemmän viivästyksen välttämiseksi ja asian selvitetty tila huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus ottaa Gasum Oy:n näistä päätöksistä tekemät valitukset välittömästi ratkaistaviksi. Asiaa ei siten näiltä osin palauteta markkinaoikeudelle.

(175) Energiaviraston seuraamusmaksuesityksen käsittely markkinaoikeudessa on kestänyt yli kaksi vuotta ja viraston valituksen käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa yli vuoden. Viivästyksen välttämiseen liittyvät näkökohdat puoltaisivat myös seuraamusmaksuesityksen ottamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa välittömästi ratkaistavaksi.

(176) Markkinaoikeus on kuitenkin hylännyt seuraamusmaksuesityksen keskeisesti sillä perusteella, että eriyttämistä koskevat säännökset eivät ylipäänsä koske jakautumista eikä seuraamusmaksua voida määrätä jakautumisessa toteutetun menettelyn perusteella. Tähän nähden korkeimman hallinto-oikeuden tulisi ottaa ensimmäisenä ja ainoana asteena kantaa siihen, onko Gasum Oy menetellyt seuraamusmaksuesityksessä tarkoitetulla tavalla eriyttämissäännösten vastaisesti ja onko seuraamusmaksun määräämiselle peruste. Mikäli näin on, korkeimman hallinto-oikeuden tulisi myös ottaa ensimmäisenä ja ainoana asteena kantaa maksun määrään.

(177) Näissä oloissa korkein hallinto-oikeus ei ota seuraamusmaksuesitystä välittömästi ratkaistavakseen. Sen sijaan markkinaoikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan tältä osin markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

(178) Markkinaoikeuden päätöksestä ilmenee, että Energiavirasto on esittänyt markkinaoikeudessa vastaselitysvaiheessa myös toissijaisen vaatimuksen seuraamusmaksun määräämisestä. Markkinaoikeuden päätöksen perusteella toissijainen vaatimus on esitetty sen varalta, että markkinaoikeus ei katsoisi eriyttämissäännösten soveltuvan jakautumistilanteisiin (markkinaoikeuden päätöksen 352 ja 788 kohta). Energiavirasto on valittanut markkinaoikeuden päätöksestä kaikilta osin ja siten myös siltä osin kuin sen toissijainen vaatimus on hylätty.

(179) Energiavirasto on korkeimmassa hallinto-oikeudessa vaatinut seuraamusmaksun määräämistä Gasum Oy:lle samoin perustein kuin markkinaoikeudessa. Seuraamusmaksua on siten edelleen katsottava vaaditun ensisijaisesti seuraamusmaksuesityksessä esitetyllä perusteella. Tähän nähden ja kun seuraamusmaksuesitys on edellä todetulla tavalla palautettu markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi, seuraamusmaksu ei jo tästä syystä voi tulla korkeimmassa hallinto-oikeudessa tässä vaiheessa määrättäväksi Energiaviraston toissijaisen vaatimuksen perusteella.

(180) Edellä olevan perusteella ja kun myös otetaan huomioon, että markkinaoikeus on osittain perustellut Energiaviraston toissijaisen vaatimuksen hylkäämistä viittaamalla päätöksensä muihin kohtiin, jotka korkeimmassa hallinto-oikeudessa on todettu virheellisiksi, markkinaoikeuden päätös on kumottava myös toissijaisen vaatimuksen hylkäämisen osalta ja asia on tältäkin osin palautettava markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

6. Gasum Oy:n valitus Energiaviraston päätöksestä 26.2.2019

6.1 Aluksi

(181) Gasum Oy:n valitus Energiaviraston päätöksestä 26.2.2019 on edellä todetuin tavoin otettu korkeimmassa hallinto-oikeudessa välittömästi ratkaistavaksi. Asiassa on keskeisesti kysymys siitä, onko virasto voinut päätöksessään mainituin perustein katsoa yhtiön menetelleen eriyttämissäännösten vastaisesti ja velvoittaa tämän korjaamaan menettelynsä vai onko päätös yhtiön esittämillä perusteilla lainvastainen.

(182) Energiaviraston päätöksen 26.2.2019 mukaan Gasum Oy:n soveltamat eriyttämisperiaatteet vuoden 2016 vertailuvuoden luvuissa vuoden 2017 tilinpäätöksessä eivät kaikilta osin ole maakaasumarkkinalain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisia. Virasto on arvioinut asiaa muun ohella osingonjaon, osakepääoman, sisäisten oikaisuerien, rahoituslaitoslainojen ja konsernisaamisten sekä eriyttämisperusteiden ja niiden muutosten dokumentointivelvollisuuden osalta. Yhtiö on velvoitettu korjaamaan menettelynsä päätöksestä tarkemmin ilmenevin tavoin. Lisäksi päätöksessä on määrätty, että eriytetyt tilinpäätökset sisältävä Gasum Oy:n tilinpäätös tilikaudelta 1.1.–31.12.2018 tulee vahvistaa vasta, kun virasto on hyväksynyt korjaavat toimenpiteet.

(183) Korkein hallinto-oikeus arvioi Gasum Oy:n valitusta Energiaviraston päätöksestä edellä kuvatun jaottelun mukaisesti. Osapuolten kantoja selostettaessa on otettu huomioon sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa että markkinaoikeudessa esitetyt keskeiset seikat.

(184) Korkein hallinto-oikeus viittaa sovellettavan lain valinnan osalta edellä jaksossa 4.3.1 todettuun. Oikeudellisessa arvioinnissa viittauksilla maakaasumarkkinalakiin tarkoitetaan lakia 508/2000, ellei toisin mainita.

6.2 Osingonjaon kohdistaminen

6.2.1 Energiaviraston päätöksen keskeinen sisältö

(185) Energiaviraston päätöksen ratkaisuosan mukaan Gasum Oy:n tekemä korjaus osingonjaon kohdistamisessa kokonaan verkkotoiminnalle vuoden 2016 vertailutietoja koskien vuoden 2017 tilinpäätöksessä aiheuttaa ristiinsubvention. Osingonjaon kattaminen lainarahalla ilman riittävää jaettavissa olevaa vapaata omaa pääomaa ei ole perusteltua ristiinsubvention näkökulmasta.

(186) Energiavirasto on velvoittanut Gasum Oy:n muuttamaan ja korjaamaan tilinpäätöksen 2017 sisältämät eriyttämisen virheet tilinpäätöksestä 1.1.−31.12.2018 alkaen tältä osin seuraavasti:

• osingonjako; osingonjako tulee kohdistaa liiketoiminnoille perustuen jaettavissa olevaan vapaaseen omaan pääomaan; ja
• lainat rahoituslaitoksilta; lainoja ei tule kohdistaa liiketoiminnoille osingonjaon osalta ilman riittävää jaettavissa olevaa vapaata omaa pääomaa.

6.2.2 Osapuolten keskeiset kannat

6.2.2.1 Gasum Oy

(190) Gasum Oy on vaatinut, että Energiaviraston päätös kumotaan edellä mainituin osin.

(191) Gasum Oy:n mukaan sen soveltamat eriyttämisperusteet vuoden 2017 tilinpäätöksen vertailuvuoden 2016 luvuissa ovat maakaasumarkkinalain ja eriyttämisasetuksen mukaisia. Aiheuttamisperiaatetta tai tasejatkuvuuden periaatetta ei ole sivuutettu. Energiavirasto on virheellisesti katsonut, että yhtiö on menetellyt eriyttämissäännösten vastaisesti. Päätös perustuu myös puutteelliseen selvitykseen.

(192) Gasum Oy on havainnut vuoden 2016 tilinpäätöksen laatimisen jälkeen, että yhtiön eriytetty tilinpäätös ei kaikilta osin ollut aiempina vuosina laadittu aiheuttamisperiaatetta noudattaen. Tehdyt havainnot koskivat pääasiassa lainoja rahoituslaitoksilta ja konsernisaamisia. Energiavirasto on hyväksynyt yhtiön tekemät muutokset vuoden 2017 eriytettyihin tilinpäätöksiin siltä osin kuin ne ovat koskeneet edellä mainittuja eriä. Muutokset ovat aiheuttaneet tarpeen muuttaa myös eriytetyn taseen oman pääoman eriä ja osingonjaon kohdistamista. Jos vain rahoituslaitoslainoja ja konsernisaamisia koskevia tase-eriä olisi muutettu, eriytetty tase ei olisi enää täsmännyt yhtiön FAS-tilinpäätöksen erien kanssa eikä olisi ollut sen oman pääoman eristä johdettavissa. Eriyttämismenettelyn muuttamiselle on ollut perusteltu ja hyväksyttävä syy. Yhtiön tekemät toimet olisivat olleet perusteltuja myös ilman niiden taustalla olleita taseoikaisuja eivätkä viittaisi erikseenkään tarkasteltuina ristiinsubventioon. Edellisiin tilikausiin kohdistuvat korjaukset ja laatimisperiaatteiden täsmennykset on tullut tehdä verkkoliiketoiminnan eriytettyyn taseeseen takautuvasti omaa pääomaa oikaisemalla.

(193) Ristiinsubventiossa on kyse liiketoiminnassa tapahtuvasta todellisesta taloudellisesta toiminnasta, jossa monopoliliiketoiminta perusteettomasti tukee kilpailtua liiketoimintaa. Eriytettyjen tilinpäätösten tarkastelu voi antaa viitteitä ristiinsubventiosta, mutta tosiasiallisen ristiinsubvention toteaminen edellyttää kaikki olosuhteet huomioon ottavaa taloudellista kokonaisarviota. Huomioon tulisi ottaa muun ohella sovellettu hinnoittelu, liiketoiminnan todelliset rahavirrat sekä kustannus- ja kulurakenne. Energiaviraston päätös ei sisällä tällaista arviointia. Eriytetyn tilinpäätöksen vertailutietoihin tehdyt muutokset eivät yksinään voi aiheuttaa ristiinsubventiota. Kyse on ollut teknisluontoisista kirjanpitokorjauksista, joille on ollut perusteltu ja hyväksyttävä syy. Ristiinsubventiossa varoja olisi tullut ilman hyväksyttävää perustetta siirtyä muiden liiketoimintojen käyttöön. Asiassa ei ole kysymys ristiinsubventiosta.

(194) Energiaviraston kanta, jonka mukaan osingonjako tulisi kohdistaa eriytetyille liiketoiminnoille vahvistetun taseen mukaisen jaettavissa olevan oman pääoman suhteessa, ei ole perusteltu. Erityyppisillä liiketoiminnoilla on erilaiset tuottotasot, jotka vaihtelevat ajan myötä. Osingonjako tulee kohdistaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti siten kuin yhtiö on vuoden 2017 tilinpäätöksessä tehnyt.

(195) Osakeyhtiölakia ei sovelleta eriytetyn tilinpäätöksen laatimiseen. Yhtiötä velvoittavassa lainsäädännössä ei aseteta eriytettyyn tilinpäätökseen perustuvia osingonjaon rajoituksia tai kirjanpitolaista ja -käytännöstä poikkeavia kirjaamissääntöjä koskien osingonjakoa. Energiaviraston näkemys siitä, että eriytetyn tilinpäätöksen mukainen kirjanpitotekninen jakokelpoinen oma pääoma asettaisi tällaisia rajoituksia, on perusteeton.

(196) Osingonjaossa on noudatettu yhtiön osakkeenomistajien ja hallituksen asettamaa osinkopolitiikkaa. Osingonjako on ollut osakeyhtiölain mukaista ja perustunut osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön normaaliin FAS-tilinpäätökseen. Menettely osinkojen uudelleen kohdistamisessa ei ole muodostanut rahoituksen tai taloudellisen tuen kanavointia verkkoliiketoiminnasta kilpailtuun liiketoimintaan. Osingon rahavirta lähtee yhtiöstä ja päätyy suoraan osakkeenomistajalle eikä liiketoiminnalle. Se, että eriytetyssä taseessa osingonmaksun kirjauksen myötä oma pääoma muuttuu historiallisessa tarkastelussa negatiiviseksi, ei ole kiellettyä.

(197) Energiaviraston päätöksessä on virheellisesti ja harhaanjohtavasti todettu, että Gasum Oy olisi rahoittanut osingonmaksua osin lainarahalla. Energiavirasto on hyväksynyt yhtiön tekemät lainojen uudelleen kohdistamiset eriytetyssä tilinpäätöksessä. Yhtiö ei ole ottanut verkkotoiminnalle lisää velkaa osingonmaksun johdosta tai sen mahdollistamiseksi eikä lisävelkaantunut osingonmaksun eriytetyn tilinpäätöksen mukaisen kohdistamisen johdosta.

(198) Energiaviraston edellyttämät korjaavat toimenpiteet eivät ole perusteltuja. Liiketoimintojen varoihin ja velkoihin on tullut Energiaviraston mukaan lisätä niin sanottuja laskennallisia yhtiön sisäisiä saamisia ja velkoja, jotta liiketoimintojen varojen ja velkojen erotus on saatu teknisesti vastaamaan viraston liiketoiminnoittain edellyttämiä oman pääoman määriä. Kyseiset erät ovat keinotekoisia eivätkä sisälly yhtiön varsinaiseen kirjanpitoon. Sisäiset erät ovat aiheuttaneet tilanteen, joka ei anna liiketoiminnoista oikeaa ja riittävää kuvaa.

(199) Eriyttämissääntely on joustavaa ja tulkinnanvaraista. Sääntelyn joustavan luonteen vuoksi Gasum Oy:n on ollut mahdollista kirjata oman pääoman erät ja osingonmaksut ennen vuoden 2017 tilinpäätöstä eri tavalla kuin mainitussa tilinpäätöksessä. Molemmat tavat ovat olleet maakaasumarkkinalain ja eriyttämisasetuksen mukaisia. Yhtiö pitää perustellumpana laatia eriytetty tilinpäätös oman pääoman kirjauksineen siten kuin yhtiö alun perin teki vuoden 2017 tilintarkastetussa laskennallisesti eriytetyssä tilinpäätöksessä vuoden 2016 vertailutietoineen.

(200) Energiaviraston päätöksessä hyväksyttyä rahoituslaitoslainojen allokaatiota ei tule arvioida uudelleen. Viraston väitteet allokoinnin virheellisyydestä ovat perusteettomia.

6.2.2.2 Energiavirasto

(201) Energiavirasto on vaatinut, että Gasum Oy:n valitus viraston päätöksestä hylätään.

(202) Energiaviraston mukaan Gasum Oy:n eriyttämismenettely ei ole ollut osingonjaon kohdistamisen osalta maakaasumarkkinalain mukainen. Virasto on asianmukaisesti selvittänyt asian ja todennut ristiinsubvention käsilläolon.

(203) Energiavirasto ei ole esittänyt, että omaan pääomaan ei saisi tehdä muutoksia. Viraston päätöksessä on kyse osingonjaon kohdistamisesta liiketoiminnoille, verkkotoiminnan osakepääoman alentamisesta ja muiden liiketoimintojen osakepääomaan tehdyistä vastikkeettomista korotuksista.

(204) Energiaviraston eriyttämissuosituksen mukaan osingonjako tulee kohdistaa eriytetyille liiketoiminnoille vahvistetun taseen mukaisen jaettavissa olevan oman pääoman suhteessa. Osingonjaon kohdistaminen liiketoiminnoille eriyttämissuosituksen ja samalla osakeyhtiölain periaatteiden vastaisesti niin, että osingonjaon kohdistamisessa ei oteta huomioon kyseisen liiketoiminnan jaettavissa olevaa vapaata omaa pääomaa, mahdollistaa ristiinsubvention ja aiheuttamisperiaatteen vastaisen menettelyn.

(205) Osinkoa jakavalle yhtiölle, kuten myös eriytetyille liiketoiminnoille, osingonjako on rahoitustapahtuma. Osingonjaon kohdistamispäätöksellä eriytetyissä tilinpäätöksissä on vaikutusta eriytettyjen taseiden omaan pääomaan. Kohdistamaton määrä jää eriytettyyn taseeseen liiketoiminnan käytettäväksi. Energiavirasto ei ole puuttunut yhtiön osakkeenomistajien ja hallituksen asettamaan osinkopolitiikkaan. Asiassa on kysymys osingonjaon kohdistamisesta eriytettyjen liiketoimintojen välillä laskennallisesti eriytetyissä tilinpäätöksissä.

(206) Liiketoiminnon osingonmaksua ei tule kattaa lainarahalla tai millään muullakaan pääoman erällä kuin jaettavissa olevalla vapaalla omalla pääomalla. Gasum Oy oli itse todennut 21.12.2018 tapaamisessa viraston kanssa, että verkkotoiminnan osingonmaksua oli katettu osin lainarahalla.

(207) Energiaviraston päätöstä velkojen uudelleenallokoinnin hyväksymisestä ei voida pitää ratkaisuun vaikuttavana seikkana. Päätös on tältä osin perustunut yhtiön antamaan virheelliseen tietoon ja vilpilliseen mieleen. Markkinaoikeudessa esille tulleiden seikkojen perusteella verkkoliiketoiminnalle allokoitu laina on tosiasiassa kuulunut muulle liiketoiminnalle. Lisäksi konsernisaamisiin liittyvä korjaus on viraston mukaan nyt kysymyksessä olevan kokonaisuuden kannalta ongelmallinen.

6.2.3 Oikeudellinen arviointi

(208) Asiassa on kysymys siitä, onko Energiavirasto voinut päätöksessään mainituin perustein katsoa Gasum Oy:n menetelleen osingonjaon kohdistamisessa eriyttämissäännösten vastaisesti sekä velvoittaa yhtiön korjaamaan menettelynsä vai onko päätös yhtiön esittämillä perusteilla lainvastainen.

(209) Energiaviraston päätöksestä ilmenee, että virasto on alkanut selvittää Gasum Oy:n eriyttämisessä noudattamaa menettelyä havaittuaan yhtiön tehneen vuoden 2017 tilinpäätöksensä vertailulukuihin useita merkittäviä muutoksia. Muutokset ovat kohdistuneet muun ohella rahoituslaitoslainoihin noin 162 miljoonalla eurolla, konsernisaataviin noin 68 miljoonalla eurolla sekä omaan pääomaan noin 228 miljoonalla eurolla. Tilinpäätöksessä yhtiö on todennut jakaneensa tase-erät aiheuttamisperiaatteen mukaan ja oikaisseensa vertailuvuoden lukuja vastaamaan paremmin aiheuttamisperiaatetta.

(210) Eriyttämisasetuksen 4 §:n 2 momentin perusteella Gasum Oy on ollut velvollinen yksilöimään soveltamansa eriyttämisperusteet. Energiaviraston päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa on näin ollen otettava huomioon, että yhtiöllä on ollut säännöksessä tarkoitettu erityinen velvollisuus selvittää ne perusteet, joita se on soveltanut eriyttämissäännöksistä johtuvat vaatimukset täyttääkseen. Tämän velvollisuuden voidaan katsoa olevan erityisen korostunut esillä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa eriyttämisen muutokset ovat olleet määrältään huomattavia.

(211) Energiaviraston päätöksen mukaan Gasum Oy:n tekemä muutos osingonjaon kohdistamisessa kokonaan verkkotoiminnalle vuoden 2016 vertailutietoja koskien vuoden 2017 tilinpäätöksessä aiheuttaa ristiinsubvention. Tätä on perusteltu erityisesti sillä, että osingonjako ei ole perustunut verkkotoiminnan jaettavissa olevaan vapaaseen omaan pääomaan. Päätöksen perusteella osingonjako tulee kohdistaa liiketoiminnoille niiden jaettavissa olevaan vapaaseen omaan pääomaan perustuen.

(212) Gasum Oy on esittänyt, että sillä on ollut eriyttämisessä noudattamalleen menettelylle perusteltu ja hyväksyttävä syy. Yhtiö on viitannut muun ohella siihen, että Energiavirasto on eräiden muiden erien osalta hyväksynyt yhtiön tekemät aiheuttamisperiaatteen mukaiset muutokset ja nämä muutokset ovat johtaneet tarpeeseen muuttaa myös muun ohella osingonjaon kohdistamista.

(213) Energiavirastossa asiaa käsiteltäessä Gasum Oy on ensin esittänyt virastolle 17.9.2018 käsityksenään, että taseen vastattavaa puoli ei lainkaan kuulu viraston valvonnan alaan. Virastolle 15.10.2018 antamassaan selvityksessä yhtiö on ilmoittanut, että omassa pääomassa tehty noin 228 miljoonan euron muutos on ollut seurausta lainojen jakamisesta aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ja että oma pääoma on toiminut taseen vastaavaa ja vastattavaa puolien tasauseränä.

(214) Edellä viitattuun oman pääoman muutokseen on sisältynyt muun ohella nyt kysymyksessä oleva osingonjaon kohdistaminen verkkotoiminnalle. Kun otetaan huomioon, että Gasum Oy on aluksi ollut siinä käsityksessä, että viraston valvonta ei ylipäänsä kohdistu taseen vastattavaa puoleen, ja esittänyt oman pääoman toimineen vain muiden muutosten tasauseränä, yhtiön esittämän selvityksen voidaan katsoa jo lähtökohtaisesti viittaavan siihen, että nyt kysymyksessä oleva muutos osingonjaon kohdistamisessa on perustunut pääasiassa muihin seikkoihin kuin tavoitteeseen kohdistaa osingonjako liiketoiminnoille eriyttämistä koskevien vaatimusten mukaisesti.

(215) Energiaviraston päätöksessä on sinänsä todettu, että Gasum Oy:n virastolle esittämä rahoituslaitoslainojen käyttötarkoitus on looginen ja maakaasumarkkinalain mukainen. Konsernisaamisten osalta päätöksessä on puolestaan todettu, että muutokset lainasaamisten eriyttämisperusteissa ovat linjassa eriyttämisasetuksen 4 §:n 1 momentin kanssa. Rahoituslaitoslainoja ja konsernisaamisia koskevien muutosten toteuttaminen on yhtiön esittämällä tavalla sinänsä saattanut käytännössä johtaa siihen, että yhtiön on ollut tarpeen muuttaa myös muita eriytetyn taseen eriä muun ohella saadakseen taseen puolet täsmäämään.

(216) Gasum Oy:n on tullut eriyttää harjoittamansa toiminnot siten kuin maakaasumarkkinalaissa ja sen nojalla annetussa eriyttämisasetuksessa on säädetty. Eriyttämisvelvollisuus ei ole koskenut ainoastaan edellä mainittuja rahoituslaitoslainoihin tai konsernisaamisiin liittyviä yksittäisiä eriä. Tähän nähden ja kun myös otetaan huomioon, että eriyttämissäännösten mukainen eriyttäminen voi olla perustellusti toteutettavissa useammalla vaihtoehtoisella tavalla, pelkästään se seikka, että Energiavirasto on edellä mainittujen erien osalta hyväksynyt yhtiön näkemyksen, ei muodosta hyväksyttävää perustetta sille, että yhtiö olisi näitä eriä koskevien muutosten toteuttamiseksi voinut menetellä muiden erien osalta eriyttämissäännöksistä johtuvista vaatimuksista välittämättä.

(217) Eriyttämistä koskevista vaatimuksista on säädetty muun ohella eriyttämisasetuksessa. Asetuksen 4 §:n perusteella eriytetyille maakaasuliiketoiminnoille suoraan kohdistettavissa olevat tuotot ja kulut sekä varallisuus- ja pääomaerät tulee kirjata suoraan asianomaisen liiketoiminnon eriytettyyn tilinpäätökseen sekä liiketoimintojen yhteiset erät kohdistaa asianomaisille liiketoiminnoille ensisijaisesti aiheuttamisperiaatteen mukaisella kohdistamisperusteella tai jos sellaista ei ole löydettävissä, liiketoiminnan laajuuteen perustuvalla jakoperusteella.

(218) Energiaviraston päätöksen perusteella virasto on katsonut eriyttämistä koskevista säännöksistä johtuvan, että osingonjako tulee kohdistaa liiketoiminnoille niiden jaettavissa olevaan vapaaseen omaan pääomaan perustuen. Päätöksessä on tältä osin tukeuduttu myös viraston 18.12.2015 antamassa sähkö- ja maakaasuliiketoimintojen laskennallista ja oikeudellista eriyttämistä koskevassa suosituksessa (jäljempänä myös eriyttämissuositus) esitettyyn. Gasum Oy ei ole pitänyt kohdistamistapaa perusteltuna.

(219) Gasum Oy:n tilinpäätösasiakirjojen perusteella yhtiön vapaa oma pääoma on muodostunut pääasiassa tilikauden ja edellisten tilikausien voittovaroista. Voittovarojen kertymiseen ovat vaikuttaneet tilikausittain muun ohella yhtiön toiminnan tuotot ja kulut, jotka yhtiön on tullut lähtökohtaisesti kohdistaa liiketoiminnoille eriyttämisasetuksen 4 §:ssä tarkoitetun aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Tähän nähden yhtiön eriytetyistä taseista ilmenevän, pääasiassa voittovaroista muodostuvan vapaan oman pääoman voidaan katsoa heijastavan liiketoimintojen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kertynyttä osuutta yhtiön voittovaroina jaettavissa olevasta vapaasta omasta pääomasta. Energiaviraston päätöksessä tarkoitetun osingonjaon kohdistamistavan voidaan näin ollen katsoa lähtökohdiltaan noudattavan aiheuttamisperiaatteeseen pohjautuvaa kohdistamista.

(220) Energiavirasto on osingonjaon kohdistamistavan osalta viitannut myös osakeyhtiölain voitonjakoa koskevista säännöksistä ilmeneviin periaatteisiin. Osakeyhtiölain 13 luvun perusteella osakeyhtiön varojen jakaminen perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen ja osakeyhtiö voi lähtökohtaisesti jakaa voitonjakona vapaan oman pääoman. Lain 8 luvun perusteella vapaata omaa pääomaa on muun ohella tilikauden ja edellisten tilikausien voitto.

(221) Kun viraston päätöksen mukaan osingonjako tulee kohdistaa liiketoiminnoille niiden jaettavissa olevaan vapaaseen omaan pääomaan perustuen, päätöksessä tarkoitetun kohdistamistavan voidaan katsoa olevan osakeyhtiölain säännöksistä ilmenevien periaatteiden kanssa johdonmukainen. Päätöstä ei voida näihin periaatteisiin viittaamisen vuoksi pitää virheellisenä. Sen ei myöskään voida katsoa merkinneen Gasum Oy:n viittaamalla tavalla osakeyhtiölain virheellistä soveltamista tai sitä, että yhtiön oikeutta jakaa osinkoa olisi rajoitettu.

(222) Gasum Oy:llä on ollut edellä todettu erityinen velvollisuus selvittää ne perusteet, joita se on soveltanut eriyttämissäännöksistä johtuvat vaatimukset täyttääkseen. Asiassa ei ole yhtiön esittämän selvityksen perusteella todettavissa, että viraston päätöksessä tarkoitetulle kohdistamistavalle olisi ollut varteenotettava vaihtoehto, jolla osingonjako olisi ollut tässä asiassa kohdistettavissa liiketoiminnoille eriyttämistä koskevista säännöksistä johtuvat vaatimukset asianmukaisesti täyttävällä tavalla. Yhtiö ei ole myöskään osoittanut, että osingonjaon kohdistaminen mainitulla kohdistamistavalla ei olisi ollut yhtiön olosuhteissa mahdollista.

(223) Energiavirasto on näin ollen voinut arvioida yhtiön menettelyn eriyttämissäännösten mukaisuutta sillä päätöksestään ilmenevällä perusteella, onko osingonjaon kohdistaminen perustunut verkkotoiminnan jaettavissa olevaan vapaaseen omaan pääomaan.

(224) Saadun selvityksen perusteella vuoden 2016 tilinpäätöksen eriytetyissä taseissa Gasum Oy:n osingonjaosta oli kohdistettu verkkoliiketoiminnalle noin 12 miljoonaa euroa, myyntiliiketoiminnalle noin 12 miljoonaa euroa ja muulle liiketoiminnalle noin 46 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 tilinpäätöksen eriytettyjen taseiden vuoden 2016 korjatuissa vertailuluvuissa yhteensä noin 70 miljoonan euron osingonjako on kohdistettu kokonaan verkkoliiketoiminnalle. Verkkoliiketoiminnan voitonjakokelpoiset varat olivat vuoden 2016 eriytetyn taseen perusteella vuoden 2015 lopussa noin 34 miljoonaa euroa.

(225) Energiavirasto on käytössään olleen selvityksen perusteella voinut todeta, että osingonjaon kohdistaminen ei ole perustunut verkkotoiminnan jaettavissa olevaan vapaaseen omaan pääomaan. Osingonjaon kohdistaminen on poikennut siitä, mikä verkkotoiminnan edellä todettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kertynyt osuus yhtiön voittovaroina jaettavissa olevasta vapaasta omasta pääomasta olisi ollut. Kohdistaminen on mahdollistanut myös muiden liiketoimintojen eriytettyjen taseiden vahvistumisen verkkotoiminnan kustannuksella, kun muille toiminnoille ei ole kohdistunut vapaan oman pääoman määrään vaikuttavaa osingonjakoa.

(226) Tähän nähden Energiavirasto on voinut katsoa, että Gasum Oy:n menettely osingonjaon kohdistamisessa on ollut eriyttämissäännösten vastaista. Kun lisäksi otetaan huomioon edellä jaksossa 4.3.2 todettu, kohdistamisen on myös voitu katsoa johtaneen mainitussa jaksossa tarkoitettuun ristiinsubventiota merkitsevään tilanteeseen.

(227) Asiaa ei ole arvioitava toisin sillä Gasum Oy:n esittämällä perusteella, että yhtiön osingonjako on ollut osakeyhtiölain mukaista tai että osingon rahavirta on päätynyt osakkeenomistajille. Energiaviraston ristiinsubvention osalta tekemää arviointia ei voida pitää myöskään yhtiön esittämällä perusteella puutteellisena. Edellä todetulla tavalla eriyttämissäännösten vastaisen osingonjaon kohdistamisen on voitu katsoa johtavan säännöksissä tarkoitettua ristiinsubventiota merkitsevään tilanteeseen, eikä asiassa ole todettavissa, että yhtiön hinnoittelun, kustannusrakenteen tai muiden vastaavien seikkojen tarkempi selvittäminen olisi ollut tämän johtopäätöksen tekemiseksi tarpeen.

(228) Energiavirasto on edellä lausuttuun nähden voinut myös todeta, että osingonjaon kattaminen lainarahalla ilman riittävää jaettavissa olevaa vapaata omaa pääomaa ei ole perusteltua ristiinsubvention näkökulmasta eikä lainoja tule kohdistaa liiketoiminnoille osingonjaon osalta ilman riittävää jaettavissa olevaa vapaata omaa pääomaa. Kun otetaan huomioon viraston päätökseen kirjatut asian käsittelyn aikana ilmenneet seikat lainojen kohdistamisesta (edellä kohta 189), joiden osalta Gasum Oy:llä ei ole ollut viraston päätösluonnoksesta lausuessaan huomautettavaa, päätöstä ei voida pitää yhtiön esittämällä tavalla harhaanjohtavana sen vuoksi, että siinä on otettu kantaa osingonmaksun kattamiseen osin lainarahalla.

(229) Edellä olevan perusteella ja kun otetaan huomioon myös eriyttämistä koskevan sääntelyn sisällöstä ja soveltamisesta jaksossa 4.3.2 lausuttu, Energiavirasto on voinut päätöksessään katsoa Gasum Oy:n menetelleen osingonjaon kohdistamisessa eriyttämistä koskevien säännösten vastaisesti. Päätös ei ole yhtiön esittämillä perusteilla lainvastainen.

(230) Energiavirasto on valvontalain 9 § huomioon ottaen voinut velvoittaa yhtiön muuttamaan ja korjaamaan eriyttämistä koskevien säännösten vastaisen menettelynsä. Kun otetaan huomioon osingonjaon kohdistamisen perusteista edellä todettu sekä se, että eriyttämisestä on säädetty 1.1.2018 alkaen voimaan tulleessa maakaasumarkkinalaissa (587/2017) nyt merkityksellisin osin aiempaa lakia asiallisesti vastaavasti, virasto on voinut määrätä menettelyn korjattavaksi päätöksestään ilmenevällä tavalla. Päätöksessä ei ole määrätty, että menettely tulisi korjata yhtiön viittaamilla sisäisillä erillä. Päätös ei ole yhtiön esittämillä perusteilla tältäkään osin lainvastainen.

(231) Edellä mainituin perustein ja kun muutoin otetaan huomioon asiassa esitetyt vaatimukset ja saatu selvitys, Gasum Oy:n valitus Energiaviraston päätöksestä on tältä osin hylättävä.

(232) Kun otetaan huomioon edellä todettu, asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa Energiaviraston täällä esittämiin väitteisiin siitä, että viraston päätös on yhtiön velkojen allokoinnin osalta perustunut Gasum Oy:n antamiin virheellisiin tietoihin tai että päätöksessä hyväksytty konsernisaamisiin liittyvä korjaus on viraston mukaan ongelmallinen.

6.3 Osakepääoman kohdistaminen

6.3.1 Energiaviraston päätöksen keskeinen sisältö

(233) Energiaviraston päätöksen ratkaisuosan perusteella osakepääoman kohdistaminen eriytetyille liiketoiminnoille monopolitoiminnassa toimivan liiketoiminnan vakavaraisuuden kustannuksella ei ole maakaasumarkkinalain mukaista.

(234) Energiavirasto on velvoittanut Gasum Oy:n muuttamaan ja korjaamaan tilinpäätöksen 2017 sisältämät eriyttämisen virheet tilinpäätöksestä 1.1.−31.12.2018 alkaen tältä osin seuraavasti:

• osakepääoma; osakepääomaa on mahdollista korottaa vastikkeellisesti tai eriytetyn liiketoiminnan vapaata omaa pääomaa hyödyntäen.

6.3.2 Osapuolten keskeiset kannat

6.3.2.1 Gasum Oy

(239) Gasum Oy on vaatinut, että Energiaviraston päätös kumotaan edellä mainituin osin.

(240) Gasum Oy:n mukaan sen soveltamat eriyttämisperusteet vuoden 2017 tilinpäätöksen vertailuvuoden 2016 luvuissa ovat maakaasumarkkinalain ja eriyttämisasetuksen mukaisia. Aiheuttamisperiaatetta tai tasejatkuvuuden periaatetta ei ole sivuutettu. Energiavirasto on virheellisesti katsonut, että yhtiö on menetellyt eriyttämissäännösten vastaisesti. Päätös perustuu myös puutteelliseen selvitykseen.

(241) Gasum Oy on viitannut Energiaviraston hyväksymiä muutoksia ja ristiinsubventiota koskeviin seikkoihin, joita on selostettu edellä jaksossa 6.2.2.1. Yhtiö on myös muutoin viitannut soveltuvin osin kyseisestä jaksosta ilmeneviin, nyt kysymyksessä olevien muutosten arviointia koskeviin näkökohtiin.

(242) Lisäksi Gasum Oy:n mukaan Energiaviraston päätöksessä esitetty näkemys siitä, että osakepääoma voitaisiin kohdistaa vain ensimmäistä eriytettyä tasetta tehtäessä eikä sitä voisi sen jälkeen muuttaa, on muodollistekninen eikä saa tukea maakaasumarkkinalaista, eriyttämisasetuksesta tai kirjanpitolaista. Oman pääoman erien muutokset ovat tietyissä tilanteissa välttämättömiä, jotta tilinpäätöksellä voidaan antaa oikea ja riittävä kuva. Yhtiö on laatinut ensimmäisen eriytetyn tilinpäätöksen vuodelta 2001 ja pitänyt vuoden 2017 tilinpäätökseen saakka osakepääoman eriytetyissä taseissa samansuuruisena. Yhtiön toiminta on kuitenkin muuttunut ja kehittynyt huomattavasti. Taseen paino on siirtynyt merkittävästi verkkoliiketoiminnasta muuhun liiketoimintaan, minkä vuoksi on ollut perusteltua tehdä vastaavat korjaukset eriytetyn tilinpäätöksen mukaisiin oman pääoman eriin. Liiketoimintojen painopisteen muuttuminen muodostaisi jo yksin perustellun syyn eriyttämisperiaatteiden soveltamisen muutokselle. Osakepääoman muuttuminen on lisäksi osin seurannut Energiaviraston hyväksymästä lainojen uudelleen kohdistamisesta. Tämä ei yksin ja automaattisesti ole johtanut osakepääoman muuttamiseen.

(243) Gasum Oy on tilikauden 2001 ensimmäisissä eriytetyissä taseissa jakanut yhtiön osakepääoman eri liiketoiminnoille laajuusperusteisesti eli liiketoimintojen silloisten käyttöomaisuuksien suhteessa. Tämän perusteella osakepääomasta on kohdistettu verkkoliiketoiminnalle noin 157 miljoonaa euroa (noin 88 %), myyntiliiketoiminnalle noin 22 miljoonaa euroa (noin 12 %) ja muille kuin maakaasuliiketoiminnoille noin 200 000 euroa (noin 0,1 %). Yli 15 vuotta myöhemmin tämä allokaatioperiaate ei ole enää kuvannut edes liiketoiminnan laajuuksia. Tilikaudella 2017 verkkoliiketoiminnan pysyvät vastaavat muodostivat enää alle 50 prosenttia yhtiön koko taseen pysyvistä vastaavista, kun taas muiden kuin maakaasuliiketoimintojen yhdistetyn taseen pysyvät vastaavat olivat lisääntyneet yli 50 prosenttiin yhtiön koko taseen pysyvistä vastaavista. Liiketoimintojen laajuuksien muutokset ovat olleet merkittävässä epäsuhdassa siihen, että muulle liiketoiminnalle olisi edelleen kohdistettu osakepääomaa vain 0,1 prosenttia.

(244) Osakepääoman osalta on mahdotonta esittää, että se johtuisi tai aiheutuisi jostakin tietystä liiketoiminnasta. Yhtiön osakepääomalla ei varsinaisesti ole vastinparia missään yhtiön taseen vastaavien puolella, eikä siten myöskään liiketoimintojen eriytettyjen taseiden puolella. Osakepääoman uudelleen kohdistamiselle ei ole ollut eriyttämissäännöksistä johtuvaa estettä. Yhtiön taseessa olevaa osakepääomaa ei voida kohdistaa aiheuttamisperiaatteella. Yhtiön on jatkuvuusperiaatteesta huolimatta mahdollista muuttaa noudatettua eriyttämisperiaatetta, kun tälle on perusteltu syy. Kirjanpitolaissa tarkoitettu oikean ja riittävän kuvan antamista koskeva edellytys ei olisi täyttynyt ilman eriytettyjen taseiden omaan pääomaan tehtäviä muutoksia. Tilintarkastaja on todennut eriytettyjen maakaasuliiketoimintojen tuloslaskelmat ja taseet lisätietoineen maakaasumarkkinalain ja sen nojalla annettujen säädösten ja määräysten mukaisiksi.

(245) Osakepääoman uudelleen kohdistaminen ei vaaranna verkkotoiminnan vakavaraisuutta. Gasum Oy:n maakaasuverkkoliiketoiminta on eriytettynä toimintana kaikilla taloudellisilla mittareilla kannattavaa ja vakavaraista.

(246) Eriyttämistä koskevissa säännöksissä ei ole asetettu vähimmäisvaatimuksia siirtoverkkotoiminnan osakepääoman tai oman pääoman suuruudelle eikä laista voida johtaa vaatimusta, jonka mukaan eriytettyjen liiketoimintojen osakepääoman tai muiden oman pääoman erien tulisi pysyä muuttumattomina. Sääntelyä osakepääoman muutoksista laskennallisesti eriytetyille liiketoiminnoille ei ole. Tällaista sääntelyä ei voida johtaa myöskään osakeyhtiölaista. On keinotekoista väittää, että yhtiön olisi tullut pitää verkkoliiketoiminnan osakepääoma muuttumattomana tai tehdä osakeyhtiölain mukaisia osakepääoman vastikkeellisia korotuksia tilanteessa, jossa kysymys on ollut siitä, että laskennalliset eriytetyt tilinpäätökset on ollut tarve saada eriyttämisperiaatteiden soveltamista muuttamalla vastaamaan tosiasiallista taloudellista tilannetta ja oikeaa kuvaa yhtiön toiminnasta. Gasum Oy olisi voinut tehdä vastaavat toimenpiteet erillisyhtiöissä toimimalla.

(247) Kirjanpito-oikeudellisen lähtökohdan mukaan oma pääoma muodostuu varojen ja velkojen erotuksena. Oma pääoma ei ole samalla tavalla itsenäinen reaalinen varallisuuserä kuin varat tai velat, vaan se muodostuu taseyhtälössä aina vähennyslaskun tuloksena. Kirjanpitolautakunnan lausuntokäytännön mukaan tilinpäätösperiaatteiden muutosten ja aikaisempia tilikausia koskevien virheiden oikaisujen tulee taseyhtälön seurauksena näkyä taseen oman pääoman erässä. Gasum Oy on korjannut tilikauden 2016 eriytettyjen taseiden virheet tämän lausuntokäytännön mukaisesti. Yhtiö on muutenkin noudattanut soveltuvaa kirjanpitosääntelyä osakepääoman uudelleenkohdistamisessa. Energiaviraston näkemykset korjausten tekemisestä ovat perusteettomia.

(248) Energiaviraston näkemys siitä, että osakepääoman uudelleen kohdistaminen olisi tullut tehdä vastikkeellisesti, on virheellinen. Oman pääoman, mukaan lukien osakepääoma, muutoksissa ei ole kyse vastikkeettomista tuista tai lahjoituksista liiketoimintojen välillä taikka muutoin ristiinsubventiota merkitsevistä kirjauksista.

6.3.2.2 Energiavirasto

(249) Energiavirasto on vaatinut, että Gasum Oy:n valitus viraston päätöksestä hylätään.

(250) Energiaviraston mukaan Gasum Oy:n eriyttämismenettely ei ole ollut osakepääoman osalta maakaasumarkkinalain mukainen. Virasto on asianmukaisesti selvittänyt asian ja todennut ristiinsubvention käsilläolon.

(251) Energiavirasto ei ole esittänyt, että omaan pääomaan ei saisi tehdä muutoksia. Viraston päätöksessä on kyse osingonjaon kohdistamisesta liiketoiminnoille, verkkotoiminnan osakepääoman alentamisesta ja muiden liiketoimintojen osakepääomaan tehdyistä vastikkeettomista korotuksista.

(252) Osakepääoman korotusten liiketoimintojen sisällä tulee tapahtua vastikkeellisesti tai vapaata omaa pääomaa hyödyntäen. Osakepääoman korottaminen vastikkeettomasti tai hyödyntämättä saman liiketoiminnon vapaata omaa pääomaa mahdollistaisi ristiinsubvention. Osakepääoman siirtäminen liiketoimintojen välillä vastikkeetta ei ole aiheuttamisperiaatteen mukaista.

(253) Ristiinsubvention ehkäisemiseksi osakepääoman siirtämistä liiketoimintojen välillä on voitava rajoittaa. Paras keino rajoittaa siirtämistä ja sitä kautta kilpailun alaisten liiketoimintojen tukemista on noudattaa liiketoimintojen osakepääoman korottamisen ja alentamisen suhteen samoja periaatteita kuin osakeyhtiöissä eli siten kuin liiketoiminnoilta vaadittaisiin, jos erilliset yhtiöt harjoittaisivat toimintoja. Näin menetellen aiheuttamisperiaatteen vaatimukset täyttyvät.

(254) Merkittävät sisäiset oikaisuerät tai taseen korjauserät aiheuttavat tilanteen, jossa monopolitoiminnan tuotoilla tuetaan kilpailuilla markkinoilla toimivaa liiketoimintaa. Kysymys on yhtiön pyrkimyksestä jakaa verkkoliiketoiminnan tuottoja muulle liiketoiminnalle aiheuttamisperiaatteen vastaisesti.

(255) Energiaviraston päätöstä velkojen uudelleenallokoinnin hyväksymisestä ei voida pitää ratkaisuun vaikuttavana seikkana. Päätös on tältä osin perustunut yhtiön antamaan virheelliseen tietoon ja vilpilliseen mieleen. Markkinaoikeudessa esille tulleiden seikkojen perusteella verkkoliiketoiminnalle allokoitu laina on tosiasiassa kuulunut muulle liiketoiminnalle. Lisäksi konsernisaamisiin liittyvä korjaus on viraston mukaan nyt kysymyksessä olevan kokonaisuuden kannalta ongelmallinen.

6.3.3 Oikeudellinen arviointi

(256) Asiassa on kysymys siitä, onko Energiavirasto voinut päätöksessään mainituin perustein katsoa Gasum Oy:n menetelleen osakepääoman kohdistamisessa eriyttämissäännösten vastaisesti sekä velvoittaa yhtiön korjaamaan menettelynsä vai onko päätös yhtiön esittämillä perusteilla lainvastainen.

(257) Energiaviraston päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa on edellä jaksossa 6.2.3 todetulla tavalla otettava huomioon Gasum Oy:n erityinen velvollisuus selvittää ne perusteet, joita se on soveltanut eriyttämissäännöksistä johtuvat vaatimukset täyttääkseen. Tämän velvollisuuden voidaan katsoa olevan erityisen korostunut esillä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa eriyttämisen muutokset ovat olleet määrältään huomattavia.

(258) Energiavirasto on päätöksessään katsonut Gasum Oy:n osakepääoman muutoksen aiheuttavan ristiinsubvention. Päätöksen perusteella osakepääoma ei voi yhtiön esittämin tavoin toimia taseen korjauseränä eikä sitä voida kohdistaa eriytetyille liiketoiminnoille monopolitoiminnassa toimivan liiketoiminnan vakavaraisuuden kustannuksella.

(259) Gasum Oy on esittänyt, että sillä on ollut eriyttämisessä noudattamalleen menettelylle perusteltu ja hyväksyttävä syy. Yhtiö on viitannut muun ohella siihen, että Energiavirasto on eräiden muiden erien osalta hyväksynyt yhtiön tekemät aiheuttamisperiaatteen mukaiset muutokset ja nämä muutokset ovat johtaneet tarpeeseen muuttaa myös osakepääoman kohdistamista. Yhtiö on toisaalta viitannut myös toimintansa ja taseen painopisteen muutoksiin.

(260) Edellä jaksossa 6.2.3 todetulla tavalla Gasum Oy on Energiavirastossa asiaa käsiteltäessä ensin esittänyt, että taseen vastattavaa puoli ei lainkaan kuulu viraston valvonnan alaan ja että oma pääoma on toiminut taseessa muiden muutosten tasauseränä. Tämän voidaan katsoa jo lähtökohtaisesti viittaavan siihen, että osakepääoman kohdistamisen muutos on perustunut pääasiassa muihin seikkoihin kuin tavoitteeseen kohdistaa osakepääoma liiketoiminnoille eriyttämistä koskevien vaatimusten mukaisesti. Samaan viittaa se, että yhtiön selvitys muutoksen keskeisistä syistä on sittemmin muuttunut yhtiön alettua vedota tältä osin myös toimintansa ja taseen painopisteen muutoksiin.

(261) Energiaviraston päätöksessä on sinänsä hyväksytty yhtiön rahoituslaitoslainojen ja konsernisaamisten osalta esittämä näkemys siten kuin edellä jaksossa 6.2.3 on todettu. Pelkästään tämä seikka ei kuitenkaan edellä todetulla tavalla muodosta hyväksyttävää perustetta sille, että yhtiö olisi näitä eriä koskevien muutosten toteuttamiseksi voinut menetellä muiden erien osalta eriyttämissäännöksistä johtuvista vaatimuksista välittämättä.

(262) Eriyttämistä koskevista vaatimuksista on säädetty muun ohella eriyttämisasetuksessa. Asetuksen 4 §:n perusteella eriytetyille maakaasuliiketoiminnoille suoraan kohdistettavissa olevat tuotot ja kulut sekä varallisuus- ja pääomaerät tulee kirjata suoraan asianomaisen liiketoiminnon eriytettyyn tilinpäätökseen sekä liiketoimintojen yhteiset erät kohdistaa asianomaisille liiketoiminnoille ensisijaisesti aiheuttamisperiaatteen mukaisella kohdistamisperusteella tai jos sellaista ei ole löydettävissä, liiketoiminnan laajuuteen perustuvalla jakoperusteella.

(263) Liiketoiminnassa tapahtuneet muutokset voivat sinänsä muodostaa joissakin tilanteissa perusteen arvioida uudelleen myös osakepääoman eriyttämisen tapaa. Tämän myös Energiavirasto on päätöksessään todennut. Päätös ei siten ole yhtiön viittaamin tavoin perustunut siihen, että eriytettäville toiminnoille kohdistettavan osakepääoman tulisi pysyä muuttumattomana.

(264) Osakepääoman eriyttämisessä on kuitenkin otettava huomioon, että osakepääoma on luonteeltaan lähtökohtaisesti vakiomääräisenä pysyvä oman pääoman erä. Osakepääoman korottamisesta ja alentamisesta on laissa erikseen säädetty. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon myös eriyttämisasetuksen 3 §:ssä tarkoitettu tasejatkuvuuden periaate, lähtökohtana voidaan pitää sitä, että eriytettyyn taseeseen kirjattu osakepääoma pysyy yhtiön osakepääoman tavoin vakiomääräisenä.

(265) Gasum Oy:n ilmoituksen mukaan yhtiö on vuoden 2001 eriytetyissä taseissa jakanut osakepääoman eri liiketoiminnoille laajuusperusteisesti eli liiketoimintojen silloisten käyttöomaisuuksien suhteessa. Tällä perusteella osakepääomasta oli kohdistettu verkkoliiketoiminnalle noin 157 miljoonaa euroa, myyntiliiketoiminnalle noin 22 miljoonaa euroa ja muille kuin maakaasuliiketoiminnoille noin 200 000 euroa. Yhtiön mukaan tämä allokaatioperiaate ei ole vuonna 2017 enää kuvannut edes liiketoimintojen laajuuksia. Tuolloin verkkoliiketoiminnan pysyvät vastaavat muodostivat yhtiön mukaan enää alle 50 prosenttia ja muiden kuin maakaasuliiketoimintojen yhdistetyn taseen pysyvät vastaavat olivat yli 50 prosenttia yhtiön koko taseen pysyvistä vastaavista.

(266) Saadun selvityksen perusteella Gasum Oy:n vuoden 2017 eriytettyjen taseiden vertailulukuihin tehtyjen muutosten myötä verkkoliiketoiminnalle kohdistettu osakepääoma on laskenut noin 57 miljoonaan euroon, kun taas yhtiön muulle liiketoiminnalle kohdistettu osakepääoma on kasvanut noin 43 miljoonaan euroon ja myyntiliiketoiminnalle kohdistettu osakepääoma noin 79 miljoonaan euroon. Vuoden 2017 eriytettyjen taseiden vertailulukujen perusteella verkkoliiketoiminnan pysyvät vastaavat olivat yhteensä noin 385 miljoonaa euroa, myyntiliiketoiminnan noin kaksi miljoonaa euroa ja muun liiketoiminnan noin 277 miljoonaa euroa. Näin ollen siinäkin tapauksessa, että pysyvien vastaavien muutosta pidettäisiin esillä olevassa asiassa asianmukaisena perusteena muuttaa osakepääoman kohdistamista, asiassa ei ole luotettavasti todettavissa, että yhtiön toteuttama muutos olisi perustunut pysyvissä vastaavissa tapahtuneeseen muutokseen.

(267) Osakepääoman kohdistamisen muutosta ei ole muullakaan perusteella luotettavasti yhdistettävissä yhtiön viittaamiin toimintansa muutoksiin. Tätä johtopäätöstä tukee myös se, että vuoden 2017 tilinpäätöksen eriyttämistä koskevassa kohdassa yhtiö on todennut jakaneensa tase-erät aiheuttamisperiaatteen mukaan ja oikaisseensa vertailuvuoden lukuja vastaamaan paremmin aiheuttamisperiaatetta. Kyseisessä kohdassa ei ole tuotu esiin toiminnan muutoksia tehtyjen oikaisujen perusteena.

(268) Gasum Oy:llä on ollut edellä todettu erityinen velvollisuus selvittää soveltamansa eriyttämisperusteet. Yhtiön esittämän selvityksen perusteella ei ole luotettavasti todettavissa, että osakepääoman kohdistamisen muutoksille olisi ollut eriyttämissäännösten kannalta hyväksyttävä peruste.

(269) Osakepääoman kohdistamisen muutosten myötä verkkoliiketoiminnalle kohdistettu osakepääoma on huomattavasti alentunut, kun taas myyntiliiketoiminnan ja muun liiketoiminnan osakepääomat ovat kasvaneet. Muutoksen toteuttamisen myötä verkkoliiketoiminnan eriytetystä taseesta ilmenevän vakavaraisuuden on voitu katsoa oman pääoman merkittävän pienentymisen vuoksi heikentyneen ja muiden toimintojen vakavaraisuuden vastaavasti vahvistuneen siten kuin Energiaviraston päätöksessä on viitattu. Tällaisen muutoksen, jolle ei ole ollut eriyttämissäännösten kannalta hyväksyttävää perustetta, on voitu katsoa johtaneen edellä jaksossa 4.3.2 tarkoitettuun ristiinsubventiota merkitsevään tilanteeseen.

(270) Asiaa ei ole arvioitava toisin sillä yhtiön esittämällä perusteella, että verkkoliiketoiminta on ollut kannattavaa ja vakavaraista eikä osakepääoman uudelleen kohdistaminen ole vaarantanut vakavaraisuutta. Energiaviraston ristiinsubvention osalta tekemää arviointia ei myöskään voida pitää yhtiön esittämällä perusteella puutteellisena. Edellä todetulla tavalla eriyttämissäännösten vastaisen osakepääoman kohdistamisen on voitu katsoa johtavan säännöksissä tarkoitettua ristiinsubventiota merkitsevään tilanteeseen, eikä asiassa ole todettavissa, että yhtiön hinnoittelun, kustannusrakenteen tai muiden vastaavien seikkojen tarkempi selvittäminen olisi ollut tämän johtopäätöksen tekemiseksi tarpeen.

(271) Edellä olevan perusteella ja kun otetaan huomioon myös eriyttämistä koskevan sääntelyn sisällöstä ja soveltamisesta jaksossa 4.3.2 lausuttu, Energiavirasto on voinut päätöksessään katsoa Gasum Oy:n menetelleen osakepääoman kohdistamisessa eriyttämistä koskevien säännösten vastaisesti. Päätös ei ole yhtiön esittämillä perusteilla lainvastainen.

(272) Energiavirasto on velvoittanut Gasum Oy:n korjaamaan eriyttämisen virheen osakepääoman osalta toteamalla, että osakepääomaa on mahdollista korottaa vastikkeellisesti tai eriytetyn liiketoiminnan vapaata omaa pääomaa hyödyntäen. Gasum Oy on pitänyt virheellisenä näkemystä siitä, että osakepääoman uudelleen kohdistaminen olisi tullut tehdä vastikkeellisesti.

(273) Energiavirasto on arvioinut Gasum Oy:n menettelyä osakepääoman osalta päätöksensä jaksossa ”Oma pääoma ja osingonjako”. Jaksossa ei ole viitattu osakepääoman korottamiseen vastikkeellisesti tai vapaata omaa pääomaa hyödyntäen. Tähän on viitattu sen sijaan päätöksen toisessa kohdassa, joka otsikkonsa perusteella on koskenut viraston vastauksia Gasum Oy:n esittämiin seikkoihin, kuten edellä kohdasta 237 ilmenee. Päätöksen kyseisen kohdan perusteella yhtiö oli esittänyt virastolle selvityksen, jossa osakepääoma oli kohdistettu tilikaudelle 2018 eri tavalla kuin vuoden 2017 tilinpäätöksessä käyttäen kohdistamisperusteena myös eriytetyn taseen ulkopuolisia eriä.

(274) Energiaviraston päätöksen mukainen korjaamisvelvoite on kohdistunut päätöksessä tarkasteltuun Gasum Oy:n menettelyyn. Yhtiön menettely on edellä todetulla tavalla koskenut osakepääoman kohdistamiseen tehtyjä huomattavia muutoksia, joille ei ole ollut eriyttämissäännösten kannalta hyväksyttävää perustetta. Viraston asettaman korjaamisvelvoitteen voidaan katsoa liittyneen erityisesti siihen, millä edellytyksellä tällainen muutos, jossa verkkoliiketoiminnan eriytetyn taseen osakepääomaa on merkittävissä määrin ja ilman hyväksyttävää perustetta siirretty muiden toimintojen taseisiin, voidaan toteuttaa. Päätöstä ei voida pitää virheellisenä siltä osin kuin se on perustunut siihen, että tällaisen siirron ei tule olla vastikkeeton.

(275) Energiavirasto on valvontalain 9 § huomioon ottaen voinut velvoittaa yhtiön muuttamaan ja korjaamaan eriyttämistä koskevien säännösten vastaisen menettelynsä. Kun otetaan huomioon osakepääoman kohdistamisen perusteista ja korjaamisvelvoitteesta edellä todettu sekä se, että eriyttämisestä on säädetty 1.1.2018 alkaen voimaan tulleessa maakaasumarkkinalaissa (587/2017) nyt merkityksellisin osin aiempaa lakia asiallisesti vastaavasti, virasto on voinut määrätä menettelyn korjattavaksi päätöksestään ilmenevällä tavalla. Päätöksessä ei ole määrätty, että menettely tulisi korjata yhtiön viittaamilla sisäisillä erillä. Päätös ei ole yhtiön esittämillä perusteilla tältäkään osin lainvastainen.

(276) Edellä mainituin perustein ja kun muutoin otetaan huomioon asiassa esitetyt vaatimukset ja saatu selvitys, Gasum Oy:n valitus Energiaviraston päätöksestä on tältä osin hylättävä.

(277) Kun otetaan huomioon edellä todettu, asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa Energiaviraston täällä esittämiin väitteisiin siitä, että viraston päätös on yhtiön velkojen allokoinnin osalta perustunut Gasum Oy:n antamiin virheellisiin tietoihin tai että päätöksessä hyväksytty konsernisaamisiin liittyvä korjaus on viraston mukaan ongelmallinen.

6.4 Sisäiset oikaisuerät

6.4.1 Energiaviraston päätöksen keskeinen sisältö

(278) Energiavirasto on päätöksensä ratkaisuosassa katsonut, että Gasum Oy:n 8.2.2019 ja 18.2.2019 korjausesityksissä esitetyt sisäiset oikaisuerät eivät ole maakaasumarkkinalain mukaisia. Ratkaisuosassa on lisäksi todettu, että Energiavirasto hyväksyy Gasum Oy:n 8.2.2019 esittämän korjausesityksen osingonjaon osalta siltä osin kuin korjauksessa ei ole käytetty sisäisiä oikaisueriä.

(279) Energiavirasto on velvoittanut Gasum Oy:n muuttamaan ja korjaamaan tilinpäätöksen 2017 sisältämät eriyttämisen virheet tilinpäätöksestä 1.1.−31.12.2018 alkaen päätöksessä lueteltujen kohtien osalta. Yhtenä kohtana on mainittu ”sisäiset oikaisuerät; omaan pääomaan ja lainoihin kohdistuvia sisäisiä oikaisueriä ei tule olla eriytetyissä tilinpäätöksissä”.

6.4.2 Oikeudellinen arviointi

(280) Gasum Oy ei ole hakenut muutosta Energiaviraston päätökseen siltä osin kuin siinä on todettu, että yhtiön 8.2.2019 ja 18.2.2019 korjausesityksissä esitetyt sisäiset oikaisuerät eivät ole maakaasumarkkinalain mukaisia, tai otettu muutoin kantaa 8.2.2019 korjausesityksen hyväksyttävyyteen. Energiaviraston päätöksen lainmukaisuus ei tule tältä osin yhtiön esittämän perusteella arvioitavaksi.

(281) Gasum Oy on vaatinut, että Energiaviraston päätös kumotaan muun ohella siltä osin kuin virasto on velvoittanut yhtiön muuttamaan ja korjaamaan tilinpäätöksen 2017 sisältämät eriyttämisen virheet tilinpäätöksestä 1.1.−31.12.2018 alkaen. Vaatimus on sinänsä kohdistunut kaikkiin päätöksessä tältä osin lueteltuihin kohtiin eli myös edellä mainittuun kohtaan, joka on koskenut omaan pääomaan ja lainoihin kohdistuvia sisäisiä oikaisueriä.

(282) Energiavirasto on päätöksellään 15.3.2019 hyväksynyt Gasum Oy:n ehdotuksen korjaavista toimenpiteistä osakepääoman, edellisten tilikausien voiton ja jaettavissa olevan vapaan oman pääoman, laskennallisten yhtiön sisäisten saamisten ja velkojen sekä pitkäaikaisten lainojen rahoituslaitoksilta osalta. Päätöksensä perusteluissa virasto on muun ohella viitannut tapaamiseen 4.3.2019, jossa virasto on todennut yhtiölle sisäisten saamisten ja velkojen käyttämisen eriytetyissä tilinpäätöksissä olevan mahdollista.

(283) Jäljempänä jaksossa 7.3 todetulla tavalla Gasum Oy on hakiessaan muutosta viraston päätökseen 15.3.2019 esittänyt muun ohella, että kyseinen päätös ei sisällöltään vastaa sen perusteena olevaa viraston päätöstä 26.2.2019. Yhtiön mukaan sen eriytettyyn tilinpäätökseen 1.1.–31.12.2018 kirjatut laskennalliset yhtiön sisäiset saamiset ja velat ovat juuri sellaisia sisäisiä oikaisueriä, jotka virasto on päätöksessään 26.2.2019 kieltänyt edellyttäessään, että omaan pääomaan ja lainoihin kohdistuvia sisäisiä oikaisueriä ei tule olla. Yhtiön mukaan päätöksessä 15.3.2019 tarkoitettu sisäisten erien käyttämiseen nojaava malli on keinotekoinen ja ristiriidassa maakaasumarkkinalain ja kirjanpitolainsäädännön kanssa.

(284) Edellä todetun perusteella Gasum Oy on yhtäältä vaatinut, että Energiaviraston päätös 26.2.2019 kumotaan siltä osin kuin sen perusteella eriytetyissä tilinpäätöksissä ei tule olla omaan pääomaan ja lainoihin kohdistuvia sisäisiä oikaisueriä. Toisaalta yhtiön käsityksen mukaan virasto on myöhemmin päätöksellään 15.3.2019 hyväksynyt tällaisten erien käyttämisen yhtiön eriytetyssä tilinpäätöksessä 1.1.–31.12.2018. Hakiessaan muutosta viimeksi mainittuun päätökseen yhtiö on katsonut mainittujen sisäisten erien käyttämisen olevan perusteetonta.

(285) Energiaviraston päätöksen 26.2.2019 nyt kysymyksessä oleva kohta ei ole ollut esteenä yhtiön esittämille korjaaville toimenpiteille, jotka virasto on päätöksellään 15.3.2019 hyväksynyt. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon asiassa esitetyt vaatimukset ja vaatimuksille esitetyt perustelut, Energiaviraston päätöstä 26.2.2019 ei voida pitää nyt kysymyksessä olevin osin yhtiön esittämillä perusteilla lainvastaisena. Yhtiön valitus on tältä osin hylättävä.

6.5 Rahoituslaitoslainat ja konsernisaamiset

6.5.1 Energiaviraston päätöksen keskeinen sisältö

6.5.2 Osapuolten keskeiset kannat

(288) Energiavirasto on esittänyt, että viraston päätöstä velkojen uudelleenallokoinnin hyväksymisestä ei voida pitää osingonjaon ja osakepääoman kohdistamisen osalta ratkaisuun vaikuttavana seikkana. Päätös on tältä osin perustunut Gasum Oy:n antamaan virheelliseen tietoon ja vilpilliseen mieleen. Markkinaoikeudessa esille tulleiden seikkojen perusteella verkkoliiketoiminnalle allokoitu laina on tosiasiassa kuulunut muulle liiketoiminnalle. Lisäksi konsernisaamisiin liittyvä korjaus on viraston mukaan nyt kysymyksessä olevan kokonaisuuden kannalta ongelmallinen.

(289) Gasum Oy on esittänyt, että Energiaviraston päätöksessä hyväksyttyä rahoituslaitoslainojen allokaatiota ei tule arvioida uudelleen. Viraston väitteet allokoinnin virheellisyydestä ovat perusteettomia. Gasum Oy:n muutoksenhaku ei ollut kohdistunut muutoksiin, jotka Energiavirasto oli päätöksessään 26.2.2019 hyväksynyt.

6.5.3 Oikeudellinen arviointi

(290) Gasum Oy ei ole hakenut muutosta Energiaviraston päätökseen edellä mainituilta rahoituslaitoslainoja ja konsernisaamisia koskevin osin. Energiaviraston päätöksen lainmukaisuus ei tule tältä osin yhtiön esittämän perusteella arvioitavaksi.

(291) Gasum Oy:n menettelyä osingonjaon ja osakepääoman kohdistamisen osalta on käsitelty edellä jaksoissa 6.2.3 ja 6.3.3. Mainituissa jaksoissa todetuin tavoin asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa Energiaviraston täällä esittämiin väitteisiin siitä, että viraston päätös on yhtiön velkojen allokoinnin osalta perustunut Gasum Oy:n antamiin virheellisiin tietoihin tai että päätöksessä hyväksytty konsernisaamisiin liittyvä korjaus on viraston mukaan ongelmallinen. Näin ollen päätöksen perusteita ei ole tälläkään perusteella tarpeen enemmälti arvioida.

6.6 Eriyttämisperusteiden ja niiden muutosten dokumentointivelvollisuus

6.6.1 Energiaviraston päätöksen keskeinen sisältö

(292) Energiavirasto on päätöksensä ratkaisuosassa velvoittanut Gasum Oy:n yksilöimään ja dokumentoimaan sovelletut eriyttämisperusteet ja säilyttämään nämä osana kirjanpitoaineistoa kirjanpitolain säännösten mukaisesti tilinpäätöksestä 1.1.−31.12.2018 alkaen. Energiavirasto on katsonut, että varsinaisten eriyttämisperusteiden ja näiden muutosten dokumentaation puute aiheuttaa tilanteen, jossa eriyttämisasetuksen 4 §:n 2 momentti ei toteudu.

6.6.2 Osapuolten keskeiset kannat

(293) Energiavirasto on esittänyt, että Gasum Oy ei ollut valittanut viraston päätöksestä eriyttämisperusteiden yksilöintiä ja dokumentointia koskevan velvollisuuden osalta. Viraston mukaan sillä tulee olla toimivalta edellyttää eriyttämisen dokumentoimista.

(294) Gasum Oy on todennut, että yhtiö ei ole markkinaoikeudessa vaatinut tältä osin Energiaviraston päätöksen kumoamista. Markkinaoikeus on kuitenkin käyttänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa ja tehnyt asianmukaisen arvion siitä, että muun ohella viraston päätöksen keskinäisriippuvuuksiin ja kokonaisuuden selkeyteen liittyvistä syistä päätös on tullut kumota kokonaan.

6.6.3 Oikeudellinen arviointi

(295) Gasum Oy ei ole hakenut muutosta Energiaviraston päätökseen edellä mainituilta eriyttämisperusteiden yksilöintiä ja dokumentointia koskevin osin. Energiaviraston päätöksen lainmukaisuus ei tule tältä osin yhtiön esittämän perusteella arvioitavaksi.

(296) Edellä jaksossa 4.3.2 todetulla tavalla Energiaviraston päätös ei ole ollut markkinaoikeuden esittämillä perusteilla lainvastainen eikä markkinaoikeuden olisi tullut kumota päätöstä. Näissä oloissa päätöksen kumoamiselle ei ole perustetta myöskään markkinaoikeuden viittaamilla, edellä kohdassa 103 selostetuilla muun ohella päätöksen keskinäisriippuvuuksiin, kokonaisuuden selkeyteen ja johdonmukaiseen varmistamiseen liittyvillä perusteilla.

6.7 Tilikauden 1.1.−31.12.2018 tilinpäätöksen vahvistamista koskeva määräys

6.7.1 Energiaviraston päätöksen keskeinen sisältö

(297) Energiaviraston päätöksen ratkaisuosan mukaan Gasum Oy:n eriytetyt tilinpäätökset sisältävä tilinpäätös tilikaudelta 1.1.−31.12.2018 tulee vahvistaa vasta, kun virasto on hyväksynyt korjaavat toimenpiteet nyt kysymyksessä olevassa asiassa.

6.7.2 Osapuolten keskeiset kannat

(298) Gasum Oy on vaatinut, että Energiaviraston päätös kumotaan edellä mainituin osin.

(299) Gasum Oy:n mukaan Energiaviraston valvontatoimivalta on luonteeltaan jälkikäteistä. Virastolla ei ole toimivaltaa puuttua yhtiön tulevaan toimintaan eikä edellyttää, että yhtiön yhtiökokous voi vahvistaa eriytetyt tilinpäätökset sisältävän tilinpäätöksen vasta sen jälkeen, kun virasto on hyväksynyt yhtiöltä edellytetyt korjaavat toimenpiteet. Yhtiön tulee tilinpäätöksensä vahvistamisessa noudattaa osakeyhtiölain pakottavaa sääntelyä ja yhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksiä.

(300) Energiavirasto on vaatinut, että Gasum Oy:n valitus viraston päätöksestä hylätään.

(301) Energiaviraston mukaan Gasum Oy on sekoittanut viraston toimivallan jaon etukäteiseen ja jälkikäteiseen toimivaltaan sekä viraston valvontalain 5 §:ään perustuvan yleistoimivallan valvontatehtäviensä suorittamiseksi. Viraston on määrättävä seuraamukset viipymättä havaittuaan rikkomuksen tapahtuneen. Muussa tapauksessa seuraamuksen tehokkuus vaarantuisi, mikä olisi myös maakaasumarkkinadirektiivin vastaista.

(302) Energiaviraston mukaan yhtiön väite siitä, että viraston toimivallan käytön jaottelusta etukäteiseen ja jälkikäteiseen toimivaltaan olisi säädetty, on paikkansa pitämätön. Päätöksen ja määrättävien korjaavien toimenpiteiden vaikutus kävisi tyhjäksi, jos yhtiökokous hyväksyisi tilinpäätöksen vastoin viraston päätöstä. Tämä vaarantaisi myös kuluttajien edun toteutumisen. Niin ikään maakaasumarkkinadirektiivissä asetettujen velvoitteiden toteutuminen vaarantuisi, mikäli katsottaisiin, että virasto voisi määrätä korjaavan toimenpiteen vasta sen jälkeen, kun yhtiökokous olisi hyväksynyt tilinpäätöksen.

6.7.3 Oikeudellinen arviointi

(303) Valvontalain 9 §:n perusteella Energiaviraston on velvoitettava maakaasumarkkinalainsäädännössä säädettyjä velvoitteita rikkonut tai laiminlyönyt taho korjaamaan rikkomuksensa tai laiminlyöntinsä. Päätöksessä voidaan määrätä, millä tavoin rikkomus tai laiminlyönti tulee korjata.

(304) Valvontalain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 20/2013 vp) on lain 9 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että viraston valvontatoimivalta olisi jälkikäteistä, ellei toimivaltaa erikseen ole säädetty muualla lainsäädännössä etukäteiseksi. Hallituksen esityksen perusteella Energiavirasto voisi säännökseen perustuvassa päätöksessään määrätä ne nimenomaiset toimenpiteet, joilla valvottava velvoitetaan säännösten rikkomistapauksessa korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä.

(305) Energiavirasto on päätöksestään ilmenevällä tavalla velvoittanut Gasum Oy:n korjaamaan eriyttämistä koskevien säännösten vastaisen menettelynsä tilinpäätöksestä 1.1.–31.12.2018 alkaen ja määrännyt, millä tavoin rikkomus tulee korjata. Edellä jaksoissa 6.2–6.4 todetuin tavoin päätös ei ole tältä osin yhtiön esittämillä perusteilla lainvastainen.

(306) Energiavirasto on päätöksessään lisäksi määrännyt, että Gasum Oy:n eriytetyt tilinpäätökset sisältävä tilinpäätös tilikaudelta 1.1.−31.12.2018 tulee vahvistaa vasta, kun virasto on hyväksynyt korjaavat toimenpiteet nyt kysymyksessä olevassa asiassa. Tältä osin päätöksessä ei voida katsoa olevan kysymys valvontalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla siitä määräämisestä, millä tavoin yhtiön on tullut korjata rikkomuksensa. Sen sijaan kysymys on siitä, että yhtiön tulevan toiminnan edellytykseksi on asetettu korjaavia toimenpiteitä koskeva viraston ennakollinen hyväksyntä.

(307) Kun otetaan huomioon, että valvontalain 9 §:ssä tarkoitettu toimivalta on luonteeltaan jälkikäteistä, Energiavirasto ei ole kyseisen säännöksen nojalla voinut määrätä edellä kuvatusta ennakollisesta hyväksynnästä. Viraston toimivallasta tällaisen määräyksen antamiseen ei ole säädetty myöskään viraston viittaamissa tehtäviään koskevissa valvontalain säännöksissä.

(308) Energiaviraston toimivaltaa määrätä ennakollisesta hyväksynnästä ei voida perustaa myöskään viraston viittaamiin, lähinnä valvonnan tehokkuuteen liittyviin näkökohtiin. Selvyyden vuoksi korkein hallinto-oikeus myös toteaa, että valvonnan tehokkuuden turvaamiseksi valvontalaissa on säädetty muun ohella viraston toimivallasta asettaa uhkasakko lain nojalla tekemänsä päätöksen tai antamansa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi. Tätä toimivaltaa virasto ei kuitenkaan ole tässä asiassa katsonut aiheelliseksi käyttää.

(309) Edellä olevan perusteella Energiaviraston päätös on lainvastainen siltä osin kuin siinä on määrätty, että Gasum Oy:n tilinpäätös vuodelta 2018 tulee vahvistaa vasta, kun Energiavirasto on hyväksynyt korjaavat toimenpiteet. Yhtiön valitus on tältä osin hyväksyttävä.

6.8 Yhteenveto ja lopputulos

(310) Gasum Oy:n valitus Energiaviraston päätöksestä 26.2.2019 on hylättävä edellä jaksoissa 6.2 (osingonjako) ja 6.3 (osakepääoma) tarkoitetuilta osin sekä jaksossa 6.4 (sisäiset oikaisuerät) tarkoitetuin osin siinä laajuudessa kuin valitus on koskenut viraston päätöstä. Markkinaoikeuden päätös on näiltä osin kumottava ja viraston päätös saatettava voimaan.

(311) Muilta edellä jaksossa 6.4 tarkoitetuilta osin Energiaviraston päätöksen lainmukaisuus ei tule yhtiön esittämän perusteella arvioitavaksi eikä syytä viraston päätöksen kumoamiseen siten ole. Markkinaoikeuden päätös on tältä osin kumottava ja viraston päätös on saatettava voimaan.

(312) Edellä jaksossa 6.5 (rahoituslaitoslainat ja konsernisaamiset) tarkoitetuilta osin Energiaviraston päätöksen lainmukaisuus ei tule yhtiön esittämän perusteella arvioitavaksi eikä päätöksen perusteita ole tarpeen arvioida myöskään viraston esittämän johdosta. Syytä viraston päätöksen kumoamiselle ei siten ole. Tähän nähden ja kun virasto on korkeimmassa hallinto-oikeudessa vaatinut markkinaoikeuden päätöksen kumoamista kokonaisuudessaan ja päätöksensä saattamista voimaan, vaikka viraston mukaan päätös tältä osin perustuu yhtiön antamiin virheellisiin tietoihin, markkinaoikeuden päätös on tältäkin osin kumottava ja viraston päätös on saatettava voimaan.

(313) Edellä jaksossa 6.6 (dokumentointivelvollisuus) tarkoitetuin osin Energiaviraston päätöksen lainmukaisuus ei tule yhtiön esittämän perusteella arvioitavaksi eikä syytä viraston päätöksen kumoamiseen siten ole. Markkinaoikeuden päätös on tältä osin kumottava ja viraston päätös on saatettava voimaan.

(314) Edellä jaksossa 6.7 (tilinpäätöksen vahvistamista koskeva määräys) tarkoitetuin osin yhtiön valitus Energiaviraston päätöksestä on hyväksyttävä. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei ole tältä osin syytä muuttaa.

7. Gasum Oy:n valitus Energiaviraston päätöksestä 15.3.2019

7.1 Aluksi

(315) Gasum Oy:n valitus Energiaviraston päätöksestä 15.3.2019 on edellä todetuin tavoin otettu korkeimmassa hallinto-oikeudessa välittömästi ratkaistavaksi. Asiassa on keskeisesti kysymys siitä, onko virasto voinut päätöksessään mainituin perustein hyväksyä yhtiön korjaavat toimenpiteet ja päättää asian käsittelyn vai onko päätös yhtiön esittämillä perusteilla lainvastainen.

(316) Osapuolten kantoja selostettaessa on otettu huomioon sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa että markkinaoikeudessa esitetyt keskeiset seikat. Korkein hallinto-oikeus viittaa sovellettavan lain valinnan osalta edellä jaksossa 4.3.1 todettuun.

7.2 Energiaviraston päätöksen keskeinen sisältö

(317) Energiavirasto on päätöksellään 15.3.2019 hyväksynyt Gasum Oy:n virastolle 8.3.2019 esittämät korjaavat toimenpiteet seuraavien erien osalta: osakepääoma; edellisten tilikausien voitto ja jaettavissa oleva vapaa oma pääoma; laskennalliset yhtiön sisäiset saamiset; laskennalliset yhtiön sisäiset velat; sekä pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta.

(318) Energiavirasto on päätöksessään katsonut, että Gasum Oy on esittänyt edellä mainittujen erien osalta riittävät korjaavat toimenpiteet Energiaviraston päätöksen 26.2.2019 mukaisesti. Lisäksi virasto on katsonut, että yhtiö on esittänyt riittävät korjaavat toimenpiteet koskien sovellettujen eriyttämisperusteiden yksilöintiä, dokumentointia ja säilyttämistä osana kirjanpitoaineistoa kirjanpitolain säännösten mukaisesti.

(319) Energiavirasto on todennut päättävänsä asian käsittelyn. Päätöksen mukaan eriytetyt tilinpäätökset sisältävä yhtiön tilinpäätös tilikaudelta 1.1.−31.12.2018 voidaan vahvistaa huomioiden viraston hyväksymät korjaavat toimenpiteet.

7.3 Osapuolten keskeiset kannat

7.3.1 Gasum Oy

(320) Gasum Oy on vaatinut, että Energiaviraston päätös kumotaan.

(321) Yhtiö on ensisijaisesti esittänyt, että yhtiön eriytetty tilinpäätös on perustelluinta laatia siten kuin yhtiö on alun perin tehnyt vuoden 2017 tilintarkastetussa tilinpäätöksessä vertailutietoineen. Koska Energiaviraston päätös 26.2.2019 on ollut virheellinen, myös korjaavia toimenpiteitä koskeva päätös 15.3.2019 on virheellinen.

(322) Toissijaisesti yhtiö on esittänyt, että Energiaviraston päätös 15.3.2019 ei vastaa sisällöltään sen perusteena olevaa viraston päätöstä 26.2.2019. Päätöksessä 15.3.2019 on edellytetty, että yhtiö käyttää eriytetyissä tilinpäätöksissä sellaisia sisäisiä oikaisueriä, jotka päätöksessä 26.2.2019 on kielletty. Yhtiön mukaan sen eriytettyyn tilinpäätökseen 1.1.–31.12.2018 kirjatut laskennalliset yhtiön sisäiset saamiset ja velat ovat juuri sellaisia sisäisiä oikaisueriä, jotka virasto on päätöksessään 26.2.2019 kieltänyt edellyttäessään, että omaan pääomaan ja lainoihin kohdistuvia sisäisiä oikaisueriä ei tule olla. Päätöksessä hyväksytyt toimenpiteet johtavat lopputulokseen, joka ei ole perusteltavissa kirjanpitolain ja tilinpäätöskäytännön näkökulmasta. Esimerkiksi omaa pääomaa ei ole kohdistettu uudestaan vastaamaan liiketoimintojen muuttuneita painopisteitä. Päätöksessä 15.3.2019 tarkoitettu sisäisten erien käyttämiseen nojaava malli on keinotekoinen ja ristiriidassa maakaasumarkkinalain ja kirjanpitolainsäädännön kanssa.

(323) Yhtiön mukaan päätöksessä 15.3.2019 hyväksytyt korjauserät eivät vastaa yhtiön näkemystä maakaasumarkkinalain ja sen nojalla annettujen eriyttämistä koskevien säännösten tulkinnasta. Päätöstä tehtäessä yhtiölle ei ollut enää käytännössä mahdollista selvittää asiaa viraston kanssa lisää muun ohella sen vuoksi, että yhtiön tilinpäätös oli saatava valmiiksi ja virasto oli tapaamisessa 4.3.2019 nimenomaisesti edellyttänyt sisäisten saamisten ja velkojen käyttämistä eriytetyssä taseessa. Energiavirasto on käytännössä määrännyt yhtiön korjaavat toimenpiteet. Kysymys ei ole ollut tosiasiassa siitä, että yhtiö olisi voinut esittää erilaisia vaihtoehtoja viraston arvioitavaksi. Päätöstä 15.3.2019 koskevasta luonnoksesta lausuessaan yhtiö on korostanut, että se on tehnyt korjaavat toimenpiteet päätöksen 26.2.2019 velvoitteiden täyttämiseksi, mutta tulee hakemaan päätökseen muutosta.

(324) Energiaviraston päätöstä 15.3.2019 ei voida pitää lainmukaisena siltäkään osin kuin virasto on katsonut, että Gasum Oy:n tilinpäätös voidaan vahvistaa viraston hyväksymät korjaavat toimenpiteet huomioon ottaen. Virastolla ei ole toimivaltaa asettaa yhtiön tilinpäätöksen vahvistamiselle edellytyksiä.

7.3.2 Energiavirasto

(325) Energiavirasto on vaatinut, että yhtiön valitus viraston päätöksestä hylätään.

(326) Energiaviraston mukaan päätös on lainmukainen. Virasto ei ole määrännyt, minkälaisia korjaavia toimenpiteitä yhtiön tulisi tehdä, vaan yhtiö on esittänyt korjaavat toimenpiteensä virastolle. Virasto on varannut yhtiölle tilaisuuden lausua korjaavia toimenpiteitä koskevasta päätösluonnoksesta, eikä yhtiö ole tässä yhteydessä esittänyt omasta esityksestään poikkeavia näkökohtia korjaavien toimenpiteiden toteutuksesta.

7.4 Oikeudellinen arviointi

(327) Edellä jaksossa 6 todetuin tavoin Energiaviraston päätös 26.2.2019 ei ole Gasum Oy:n esittämillä perusteilla lainvastainen siltä osin kuin yhtiö on velvoitettu muuttamaan ja korjaamaan eriyttämistä koskevien säännösten vastainen menettelynsä tilinpäätöksestä 1.1.−31.12.2018 alkaen. Tähän nähden myöskään viraston päätös 15.3.2019 ei ole lainvastainen yhtiön ensisijaisesti esittämällä perusteella.

(328) Energiavirasto on päätöksensä 15.3.2019 perusteluissa todennut, että viraston ja yhtiön välillä on 4.3.2019 järjestetty yhtiön pyynnöstä tapaaminen, jossa on keskusteltu korjaavista toimenpiteistä. Päätöksen perustelujen mukaan virasto on tuolloin todennut yhtiölle, että sisäisten saamisten ja velkojen käyttäminen eriytetyissä tilinpäätöksissä on mahdollista.

(329) Gasum Oy on 8.3.2019 toimittanut virastolle ehdotuksen korjaavista toimenpiteistä. Ehdotuksen saatteessa on viitattu edellä mainittuun tapaamiseen, jossa saatteen mukaan oli keskusteltu vaihtoehdoista korjaaviksi toimenpiteiksi. Yhtiö on todennut, että sen näkemyksen mukaan ehdotuksen mukaiset eriytetyt tilinpäätökset vastaavat viraston päätöksessä 26.2.2019 yhtiöltä edellytettyjä korjauksia, ja pyytänyt virastolta hyväksynnän korjaaville toimenpiteille.

(330) Gasum Oy:n ehdotuksen saatteessa on sinänsä viitattu tapaamisessa 4.3.2019 esiin tulleeseen Energiaviraston näkemykseen siitä, miten taseen tasauseräksi kutsuttu erä tulee eriytetyssä tilinpäätöksessä esittää. Mahdollista on myös, että yhtiön korjaavia toimenpiteitä koskevan ehdotuksen sisältöön ovat käytännössä vaikuttaneet tilinpäätöksen aikatauluun liittyvät tai muut vastaavat seikat. Asiassa saatua selvitystä kokonaisuutena arvioitaessa ei kuitenkaan ole todettavissa, että yhtiö ei olisi tosiasiassa voinut esittää viraston arvioitavaksi erilaisia vaihtoehtoja tai että virasto olisi yhtiön esittämällä tavalla määrännyt ehdotuksen sisällöstä.

(331) Energiavirasto on voinut päätöksellään 15.3.2019 hyväksyä yhtiön ehdotuksen korjaavista toimenpiteistä. Asiaa ei ole arvioitava toisin sen vuoksi, että viraston hyväksymään ehdotukseen on yhtiön mukaan sisältynyt sellaisia eriä, joita päätöksen 26.2.2019 perusteella ei olisi tullut käyttää.

(332) Energiaviraston päätöksessä 15.3.2019 on sinänsä todettu, että eriytetyt tilinpäätökset sisältävä yhtiön tilinpäätös tilikaudelta 1.1.−31.12.2018 voidaan vahvistaa huomioiden viraston hyväksymät korjaavat toimenpiteet. Kyseisen toteamuksen voidaan katsoa liittyneen päätökseen 26.2.2019 sisältyneeseen tilinpäätöksen vahvistamista koskevaan määräykseen, joka on edellä jaksossa 6.7 todetulla tavalla ollut lainvastainen. Kun toteamus on kuitenkin ollut luonteeltaan lähinnä informatiivinen eikä ole sisältänyt mitään Gasum Oy:tä velvoittavaa määräystä, päätöstä 15.3.2019 ei ole pidettävä lainvastaisena yksinomaan sillä perusteella, että päätöksen on sisältynyt mainittu toteamus.

(333) Tämän vuoksi ja kun otetaan muutoin huomioon asiassa esitetyt vaatimukset ja saatu selvitys, Energiaviraston päätöstä 15.3.2019 ei voida pitää yhtiön esittämillä perusteilla lainvastaisena. Yhtiön valitus on tältä osin hylättävä.

(334) Edellä olevan perusteella markkinaoikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin se koskee Energiaviraston päätöstä 15.3.2019. Viraston päätös on saatettava voimaan.

8. Pääasian lopputulos

(335) Edellä olevan perusteella markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei ole muutettava siltä osin kuin markkinaoikeus on kumonnut Energiaviraston päätökseen 26.2.2019 sisältyvän määräyksen, jonka mukaan eriytetyt tilinpäätökset sisältävä Gasum Oy:n tilinpäätös tilikaudelta 1.1.‒31.12.2018 on tullut vahvistaa vasta, kun virasto on hyväksynyt korjaavat toimenpiteet asiassa. Energiaviraston valitus markkinaoikeuden päätöksestä on tältä osin hylättävä.

(336) Muilta osin markkinaoikeuden päätös on kumottava. Gasum Oy:n valitukset Energiaviraston päätöksistä 26.2.2019 ja 15.3.2019 on hylättävä ja Energiaviraston päätökset saatettava voimaan, lukuun ottamatta edellä mainittua tilinpäätöksen vahvistamista koskevaa määräystä.

(337) Energiaviraston seuraamusmaksuesityksen osalta asia on palautettava markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

9. Oikeudenkäyntikulut

9.1 Markkinaoikeuden päätös ja asiassa esitetyt vaatimukset

(338) Markkinaoikeus on päättänyt käsitellä yhdessä asiat, jotka ovat koskeneet Gasum Oy:n valitusta Energiaviraston päätöksestä 26.2.2019 (markkinaoikeuden diaarinumero 2019/100), Gasum Oy:n valitusta Energiaviraston päätöksestä 15.3.2019 (markkinaoikeuden diaarinumero 2019/125) sekä Energiaviraston seuraamusmaksuesitystä (markkinaoikeuden diaarinumero 2020/310).

(339) Markkinaoikeus on kuitenkin päätöksessään lausunut oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevista vaatimuksista kussakin asiassa erikseen. Markkinaoikeus on hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n nojalla velvoittanut Energiaviraston korvaamaan Gasum Oy:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 120 000 eurolla korkoineen (diaarinumero 2019/100) ja 11 000 eurolla korkoineen (diaarinumero 2019/125) sekä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n nojalla 1 500 000 eurolla korkoineen (diaarinumero 2020/310). Energiaviraston vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on hylätty (diaarinumero 2020/310).

(340) Markkinaoikeus on perustellut Energiaviraston velvoittamista korvaamaan Gasum Oy:n oikeudenkäyntikulut viittaamalla muun ohella pääasian lopputulokseen markkinaoikeudessa ja viraston virheelliseksi katsottuun menettelyyn (markkinaoikeuden diaarinumerot 2019/100 ja 2019/125) sekä pääasian lopputulokseen ja asian luonteeseen (markkinaoikeuden diaarinumero 2020/310). Energiaviraston oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä markkinaoikeus on puolestaan perustellut viittaamalla muun ohella asiassa annettuun ratkaisuun (markkinaoikeuden diaarinumero 2020/310).

(341) Energiavirasto on vaatinut, että markkinaoikeuden päätös kumotaan ja virasto vapautetaan velvollisuudesta korvata Gasum Oy:n oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa tai korvattavien kulujen määrää ainakin kohtuullistetaan. Energiavirasto on lisäksi vaatinut, että yhtiö velvoitetaan korvaamaan viraston oikeudenkäyntikulut korkoineen seuraamusmaksuesityksen osalta.

(342) Gasum Oy on puolestaan vaatinut, että Energiaviraston valitus hylätään ja virasto velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkoineen. Yhtiö on esittänyt oikeudenkäyntikuluistaan yhden yhteisen erittelyn, jossa ei ole eritelty, miltä osin Energiaviraston valitukseen vastaamisesta aiheutuneet kulut ovat liittyneet viraston päätökseen 26.2.2019 tai 15.3.2019 taikka seuraamusmaksuesitykseen.

9.2 Oikeudellinen arviointi

(343) Markkinaoikeuden päätös on oikeudenkäyntikulujen osalta perustunut keskeisesti siihen, että pääasia on ratkaistu markkinaoikeudessa Gasum Oy:n eduksi. Kun korkein hallinto-oikeus on kumonnut markkinaoikeuden päätöksen pääasian osalta sekä hylännyt Gasum Oy:n valitukset Energiaviraston päätöksistä 26.2.2019 ja 15.3.2019 lukuun ottamatta edellä jaksossa 6.7 tarkoitettua, kokonaisuuden kannalta verraten vähäistä kohtaa, asiaa ei olisi tullut oikeudenkäyntikulujen osalta ratkaista markkinaoikeuden mainitsemilla perusteilla.

(344) Pääasia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa loppuun siltä osin kuin kysymys on Energiaviraston päätöksiä 26.2.2019 ja 15.3.2019 koskevista Gasum Oy:n valituksista. Näiltä osin korkeimmassa hallinto-oikeudessa olisi lähtökohtaisesti mahdollista ratkaista asiassa esitetyt oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset sekä markkinaoikeuden että korkeimman hallinto-oikeuden osalta.

(345) Seuraamusmaksuesityksen osalta pääasia on kuitenkin palautettu markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Kun otetaan huomioon, että markkinaoikeus on päättänyt käsitellä seuraamusmaksuesityksen yhdessä edellä mainittujen valitusten kanssa ja esitystä on myös osittain perusteltu viittaamalla valitusten kohteena olevissa päätöksissä kysymyksessä olleeseen menettelyyn, esityksellä ja valituksen kohteena olevilla päätöksillä on katsottava olevan sellainen keskinäinen yhteys, että niihin liittyvät oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset on perusteltua ratkaista samalla kertaa yhtenä kokonaisuutena.

(346) Edellä olevan perusteella markkinaoikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin Energiavirasto on velvoitettu korvaamaan Gasum Oy:n oikeudenkäyntikuluja ja siltä osin kuin viraston vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on hylätty. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon myös oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 98 §:n 3 momentti, markkinaoikeuden tulee asiaa seuraamusmaksuesityksen osalta uudelleen käsitellessään lausua myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa sekä asiaa markkinaoikeudessa edellisen kerran käsiteltäessä esitetyistä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevista vaatimuksista.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen, Joni Heliskoski ja Toni Kaarresalo. Asian esittelijä Kaisa Pärssinen-Knight.