9.3.2016/801

Arvonlisävero – Verollinen myynti – Factoringtoiminta – Saatavien perintäpalkkio – Arvonlisäveron soveltamisala – Vastike – Veron peruste

Antopäivä: 9.3.2016
Taltionumero: 801
Diaarinumero: 616/2/15
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2016:T801

Verovelvollisuusryhmään kuuluva A Oyj tarjosi asiakkailleen saatavien osto- ja rahoituspalveluja. Saatavien ostopalvelussa A Oyj osti saatavat niiden myyjiltä saatavien syntyhetkellä veloittaen myyjiltä korkoa ja muita palkkioita. Velalliset maksoivat saatavat A Oyj:lle ja saatavien luottotappioriski siirtyi A Oyj:lle. Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys siitä, oliko A Oyj:n suoritettava arvonlisäveroa perintäpalkkioista, jotka A Oyj peri saatavien maksun laiminlyöneiltä velallisilta. Palkkiot jäivät A Oyj:lle. Kun kysymys oli A Oyj:lle täysin oikeuksin siirtyneiden A Oyj:n omien saatavien perinnästä, perintäpalkkion ei katsottu olevan vastiketta A Oyj:n saatavien myyjälle tai velalliselle myymästä palvelusta, vaan perintäpalkkio jäi arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuolelle. Näin ollen verovelvollisuusryhmän ei ollut suoritettava arvonlisäveroa mainituista perintäpalkkioista.

Saatavien rahoituspalvelussa A Oyj antoi tavaroiden tai palvelujen myynnistä aiheutuneiden saatavien omistajalle luottoa ottaen saatavat luoton vakuudeksi. Velalliset maksoivat saatavat A Oyj:lle, joka käytti näin saamansa määrät saatavan omistajalle annetun luoton suoritukseksi ja tilitti luoton ylittävän määrän saatavien omistajalle. Luottotappioriski velallisen maksukyvyttömyydestä ei siirtynyt A Oyj:lle. Jos velallinen laiminlöi maksun suorituksen, A Oyj oli oikeutettu, mutta ei velvollinen, ryhtymään perintätoimenpiteisiin. Perintätoimiin ryhtyessään A Oyj veloitti velalliselta perintäpalkkion. A Oyj:n ja saatavien omistajan välisen sopimuksen mukaan velalliselta saadusta perintäpalkkiosta osa jäi A Oyj:lle ja osan A Oyj tilitti saatavien omistajalle. Asiassa oli kiistatonta, että periessään saatavien omistajan saatavia A Oyj suoritti omistajalle arvonlisäverollisen perintäpalvelun. Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys siitä, mikä oli tästä perintäpalvelusta suoritettavan veron peruste. Koska veron perusteena oli pidettävä vain palvelun myyjän tosiasiallisesti saamaa vastiketta, verovelvollisuusryhmän ei ollut suoritettava arvonlisäveroa velalliselta perittävän perintäpalkkion siitä osuudesta, jonka A Oyj tilitti edelleen saatavien omistajalle.

Keskusverolautakunnan arvonlisäverotusta koskeva ennakkoratkaisu ajalle 10.12.2014–31.12.2015.

Arvonlisäverolaki 1 § 1 momentti 1 kohta, 2 § 1 momentti, 18 § 2 momentti ja 73 § 1 momentti

Arvonlisäverodirektiivi 2006/112/EY 1 artikla 2 kohta, 2 artikla 1 kohta c alakohta ja 73 artikla

Unionin tuomioistuimen tuomio yhdistetyissä asioissa C-249/12 ja C-250/12, Tulică ja Plavoşin

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Vapaavuori, Matti Halén, Leena Äärilä, Mikko Pikkujämsä ja Vesa-Pekka Nuotio. Asian esittelijä Marita Eeva.

 
Julkaistu 9.3.2016