7.11.2016/4653

Asiassa oli ratkaistavana, oliko avustajalle maksettava oikeusapulain 17 a §:n ja palkkioasetuksen 7 a §:n mukainen asiakohtainen palkkio, kun Maahanmuuttoviraston päätös koski sekä kansainvälistä suojelua että oleskelulupaa, mutta korkeimmassa hallinto-oikeudessa, kuten myös hallinto-oikeudessa, oli vaadittu pelkästään oleskeluluvan myöntämistä yksilöllisestä inhimillisestä syystä.Korkein hallinto-oikeus totesi, että koska palkkio määrättiin tuomioistuinkohtaisesti, asiakohtaisia palkkioita koskevien säännösten soveltumisen kannalta oli merkitystä sillä, oliko tuomioistuimessa vireillä sellainen pääasia, jossa oikeusapulain 17 a § ja palkkioasetuksen 7 a § tulisivat sovellettaviksi. Näin ollen mainittujen säännösten mukaisen "kansainvälistä suojelua koskevan asian" oli katsottava tarkoittavan sellaista asiaa, jossa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa oli kysymys kansainvälisestä suojelusta.

Tulkintaa, jonka mukaan asiakohtaisia palkkioita koskevia säännöksiä ei ollut sovellettava, kun tuomioistuimessa ei ollut kysymys kansainvälisestä suojelusta, puolsi myös se, että palkkioasetuksen 7 a §:n 4 momentin mukaan asiakohtainen palkkio kattoi myös samassa yhteydessä tuomioistuimessa ratkaistavana olevan muun oleskelulupa-asian. Kun muutoksenhaku oli rajattu koskemaan pelkästään muuta oleskelulupaa, palkkio oli voitava määrätä myös asiakohtaista palkkiota pienempänä tarpeellisiin toimenpiteisiin käytetyn ajan perusteella. Lisäksi säännökset asiakohtaisesta palkkiosta olivat poikkeuksia oikeusapulain 17 §:stä ja palkkioasetuksen 2 §:stä ilmenevästä pääsäännöstä, joten niitä oli sovellettava suppeasti.

Kun tuomioistuimessa ei ollut vaadittu kansainvälistä suojelua, pelkästään muuta oleskelulupaa koskeva muutoksenhaku ei ollut myöskään palkkioasetuksen 7 a §:n 4 momentissa tarkoitettu samassa yhteydessä tuomioistuimessa ratkaistavana oleva muu oleskelulupa-asia.

Edellä selostetuilla perusteilla tuomioistuimessa vireillä olevaan asiaan ei ollut sovellettava asiakohtaista palkkiota koskevia oikeusapulain 17 a §:ää ja palkkioasetuksen 7 a §:ää, jos tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa ei ollut kysymys kansainvälisestä suojelusta vaan pelkästään muun oleskeluluvan myöntämisestä, vaikka Maahanmuuttoviraston päätös olisi koskenut myös kansainvälistä suojelua. Näissä asioissa palkkio oli vahvistettava oikeusapulain 17 §:n ja palkkioasetuksen 2 §:n mukaisesti.

Korkein hallinto-oikeus totesi vielä, että vahvistettaessa avustajalle kohtuullista palkkiota asiassa, jossa on aikaisemmin ollut kysymys kansainvälisestä suojelusta mutta jossa muutoksenhaku on rajattu koskemaan pelkästään muuta oleskelulupaa, voitiin ottaa huomioon asian laatu ja laajuus ja myös asiakohtaisen palkkion taso, jota olisi tullut soveltaa, jos muutoksenhaku olisi koskenut kansainvälistä suojelua koskevaa Maahanmuuttoviraston tai hallinto-oikeuden päätöstä kokonaisuudessaan.

Oikeusapulaki 17 § 1 momentti ja 17 a §

Valtioneuvoston asetus oikeusavun palkkioperusteista 2 § 1 momentti ja 7 a §

Ks. myös KHO 20.10.2016 T 4390

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä oikeusneuvokset Sakari Vanhala, Janne Aer, Mikko Puumalainen ja Tuomas Kuokkanen. Asian esittelijä Katja Tertsonen.