29.11.2017/6170

Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaan oli eri sairauksiensa johdosta noudatettava erityisruokavaliota. Asiassa saadun, luotettavana pidettävän selvityksen mukaan erityisruokavalion noudattamisesta aiheutuneet erityismenot olivat huomattavasti suuremmat kuin asiakkaan Kansaneläkelaitokselta keliakian aiheuttamiin ylimääräisiin menoihin tuolloin saama korvaus.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että erityisruokavaliosta johtuneet erityismenot oli otettava huomioon arvioitaessa asiakkaan tarvetta täydentävään toimeentulotukeen. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden, sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston sekä viranhaltijan päätökset, joilla täydentävää toimeentulotukea koskeva hakemus oli kokonaisuudessaan hylätty, ja palautti asian lautakunnan jaostolle sen arvioimiseksi ja harkinnalla ratkaistavaksi, kuinka suuria, Kansaneläkelaitokselta saadun tuen ylittäviä, eritysruokavaliosta aiheutuvia erityismenoja oli asiakkaan tilanteessa pidettävä toimeentulotuesta annetun lain 7 c §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla tarpeellisina.

Laki toimeentulotuesta 1 § 1 momentti, 6 §, 7 §, 7 a § 1 momentti (1218/2005) ja 7 c § 1 momentti (1218/2005) 3 kohta ja 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Matti Halén, Eija Siitari, Outi Suviranta, Anne Nenonen ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Mika Paavilainen (eriävä mielipide).