19.1.2018/165

Ulkomaalaisasia – Uusi määräaikainen oleskelulupa – Jatkolupa – Tilapäinen oleskelulupa – Jatkuva oleskelulupa – Maasta poistumisen estyminen

Antopäivä: 19.1.2018
Taltionumero: 165
Diaarinumero: 2542/4/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T165

Asiassa oli ratkaistavana, millä edellytyksin hakijalle myönnetään jatkuva oleskelulupa ulkomaalaislain 54 §:n 5 momentin nojalla silloin, kun tilapäisen oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:n perusteella aikaisemmin saanut ja kaksi vuotta yhtäjaksoisesti maassa oleskellut henkilö hakee uutta määräaikaista oleskelulupaa sen jälkeen, kun ulkomaalaislain 51 §:ään lailla 674/2015 säädetty muutos on tullut voimaan 1.7.2015. Muutoksen voimaantultua ulkomaalaislain 51 §:ssä tarkoitettu oleskelulupa voitiin myöntää vain, jos paluu kotimaahan tai pysyvään asuinmaahan ei ole mahdollista vapaaehtoisesti. Laissa 674/2015 ei ole siirtymäsäännöksiä.

Ulkomaalaislain 33 §:n 2 momentin mukaan määräaikainen oleskelulupa on maassa oleskelun luonteesta riippuen joko tilapäinen tai jatkuva. Valittajalla oli ollut tilapäinen oleskelulupa maasta poistamisen estymisen vuoksi 3.10.2013–3.10.2014, ja hänen oleskelulupansa voimassaoloa oli jatkettu samalla perusteella 3.10.2015 saakka. Ensimmäinen tilapäinen oleskelulupa myönnettiin, koska valittajan poistaminen maasta vastoin hänen tahtoaan ei ollut mahdollista. Maahanmuuttovirasto oli nyt ratkaistavana olevassa asiassa katsonut, että valittajan palaaminen kotimaahansa Etiopiaan on tosiasiallisesti mahdollista, vaikka hän ei suostuisi sinne palaamaan.

Ulkomaalaislain 51 §:n perusteella myönnetään tilapäinen oleskelupa henkilölle, jonka maasta poistumiselle on muu kuin kansainvälisen suojelun tarpeesta johtuva tilapäinen este. Ulkomaalaislain 33 §:stä ilmenee, että tilapäinen oleskelulupa myönnetään tilapäisluonteista oleskelua varten. Pykälässä ei ole säädetty edellytyksistä uuden tilapäisen oleskeluluvan myöntämiselle. Laissa ei ole toisaalta säädetty, ettei ulkomaalaislain 51 §:ssä tarkoitetulla perusteella voitaisi myöntää jatkolupaa.

Jatkoluvan myöntämistä koskee ulkomaalaislain 54 §, jonka 1 momentin mukaan uusi määräaikainen oleskelulupa myönnetään, jos edellytykset, joiden perusteella ulkomaalaiselle myönnettiin edellinen määräaikainen oleskelulupa, ovat edelleen olemassa. Ulkomaalaislain 54 §:n 5 momentti ei sääntele ulkomaalaislain 51 §:ssä tarkoitetun oleskeluluvan jatkamista yleensä, vaan sitä erityistilannetta, milloin tilapäisen oleskeluluvan sijasta myönnetään jatkuva oleskelulupa maasta poistamisen estymisen vuoksi.

Ulkomaalaislain 54 §:n 1 momentti huomioon otettuna tilapäinen oleskelulupa maasta poistumisen estymisen vuoksi voidaan siten myöntää, jos aikaisemman luvan myöntämisen perusteena olevat seikat ovat edelleen olemassa ja oleskeluluvan myöntämiselle asetetut oikeudelliset vaatimukset täyttyvät. Jatkoluvan myöntämisen oikeudellisten edellytysten osalta sovelletaan päätöksentekohetkellä voimassa olevaa ulkomaalaislain 51 §:ää sellaisena kuin se on siihen lailla 674/2015 säädetyn muutoksen voimaantultua. Ulkomaalaislain 54 §:n 5 momentissa tarkoitetun jatkuvan oleskeluluvan myöntäminen edellyttää 54 §:n 1 momentissa tarkoitettujen vaatimusten lisäksi kahden vuoden yhtäjaksoista oleskelua maassa ja että aikaisemman luvan myöntämisen perusteena olevat olosuhteet ovat edelleen voimassa.

Ulkomaalaislain 51 §:n ja 54 §:n 5 momentin säännösten keskinäiseen suhteeseen ei puututtu siinä yhteydessä, kun 51 §:ää muutettiin. Ulkomaalaislain 54 §:n 5 momentin tarkoituksena on jatkuvan oleskeluluvan myöntäminen henkilölle, jolle muuten annettaisiin samalla perusteella toistuvasti tilapäisiä oleskelulupia, koska ulkomaalaislain 51 §:ssä tarkoitetut olosuhteet ovat hänen osaltaan pysyneet muuttumattomina eikä häntä voida viranomaistoimin poistaa maasta. Tähän nähden ei ole perusteita katsoa, että ulkomaalaislain 54 §:n 5 momentin nojalla voitaisiin myöntää jatkuva oleskelulupa henkilölle, jolle ei voida myöntää tilapäistä oleskelulupaa ulkomaalaislain 51 §:n nojalla, koska hän voisi vapaaehtoisesti palata kotimaahansa.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että valittajalle ei ollut voitu myöntää ulkomaalaislain 51 §:ssä tarkoitettua tilapäistä oleskelulupaa, koska hänen paluunsa kotimaahansa oli jäänyt toteutumatta sen vuoksi, että hän ei suostunut palaamaan sinne. Koska valittaja ei täyttänyt ulkomaalaislain 51 §:ssä asetettuja vaatimuksia tilapäisen oleskeluluvan saamiseksi, hänelle ei myöskään voitu myöntää ulkomaalaislain 54 §:n 5 momentissa tarkoitettua jatkuvaa oleskelulupaa.

Ulkomaalaislaki 51 § (674/2015) 1 momentti 2 kohta ja 2 momentti sekä 54 § 1 ja 5 momentti

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Janne Aer, Petri Helander, Tuomas Kuokkanen, Antti Pekkala ja Pekka Aalto. Asian esittelijä Petri Leinonen.

 
Julkaistu 19.1.2018