15.10.2019/4789

A Oy oli hakenut tuloverolain 122 §:n 3 momentin tarkoittamaa oikeutta vähentää B Oy:n muun ohella verovuosilta 2010 ja 2011 vahvistetut tappiot B Oy:ssä tapahtuneista omistajanvaihdoksista huolimatta. Asiavaltuus tällaisen luvan hakemiseen oli siirtynyt A Oy:lle, johon B Oy oli sulautunut. B Oy:lle myönnettävä lupa tappioiden vähentämiseen oli edellytyksenä sille, että tappioiden vähennysoikeus voi sulautumisessa siirtyä A Oy:lle.

Verohallinto oli hylännyt hakemuksen mainittujen verovuosien osalta sillä perusteella, että A Oy:n ei katsottu tappiovuoden alusta lukien omistaneen yli puolta sulautuneen B Oy:n osakkeista.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että siitä, minkä edellytysten vallitessa sulautuneen yhtiön oikeus tappion vähentämiseen siirtyy vastaanottavalle yhtiölle, säädetään tuloverolain 123 §:n 2 momentissa. Sääntelyyn ei liity mahdollisuutta erityisen luvan myöntämiseen tappion vähentämiseksi, eikä kysymystä tappioiden siirtymisestä sulautuvalta yhtiötä vastaanottavalle yhtiölle voida tutkia tuloverolain 122 §:n 3 momentin mukaisen hakemuksen yhteydessä, vaan se tulee tutkittavaksi vasta vastaanottavan yhtiön verotusta toimitettaessa tai tähän liittyvää ennakkoratkaisuhakemusta ratkaistaessa. Verohallinnon ei olisi tullut hylätä A Oy:n hakemusta esittämillään perusteilla.

Tuloverolaki 122 § 1 ja 3 momentti

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Alice Guimaraes-Purokoski, Leena Äärilä, Mikko Pikkujämsä ja Vesa-Pekka Nuotio. Asian esittelijä Anna Ahlberg.