27.2.2020/859

Huostaanotto – Sijaishuoltoon sijoittaminen – Huostaanottohakemuksen hylkääminen – Hakijan esittämään sijaishuoltopaikkaan liittyvät puutteet – Asian selvittäminen hallinto-oikeudessa – Lisäselvityksen pyytäminen

Antopäivä: 27.2.2020
Taltionumero: 859
Diaarinumero: 3185/3/19 ja 3648/3/19
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2020:T859

Asiassa oli ratkaistavana, täyttyivätkö lastensuojelulaissa asetetut edellytykset ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto.

Hallinto-oikeus oli hylännyt hakemuksen huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta. Hallinto-oikeus totesi perusteluissaan, että kodin kasvuolosuhteet uhkasivat vakavasti vaarantaa lapsen kehitystä ja terveyttä lastensuojelulain 40 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja että avohuollon tukitoimet olivat osoittautuneet riittämättömiksi. Hallinto-oikeus ei kuitenkaan pitänyt hakijan esittämää sijaisperhettä lapsen edun mukaisena sijaishuoltopaikkana. Hallinto-oikeus katsoi, että kodin olosuhteista huolimatta lapsen huostaanotto ja sijoittaminen mainittuun sijaisperheeseen ei ollut hänen etunsa mukaista.

Korkein hallinto-oikeus kumosi kaupungin sosiaalitoimen edustajan valituksesta hallinto-oikeuden päätöksen. Huostaanottoa koskeva hakemus hyväksyttiin ja lapsi päätettiin sijoittaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettyyn sijaishuoltopaikkaan. Korkein hallinto-oikeus lausui perusteluina seuraavaa:

Lastensuojelulain 40 §:n mukaisten huostaanoton edellytysten täyttyminen tarkoittaa, että samalla syntyy velvollisuus huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen. Vastentahtoisissa huostaanottoasioissa päätöksenteko kuuluu lastensuojelulain 43 §:n 2 momentin nojalla hallinto-oikeudelle. Yksi huostaanoton edellytyksistä on, että sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Arvio siitä, onko sijaishuolto lapsen edun mukaista, tehdään laajemmalta pohjalta kuin arvioimalla tiettyä sijaishuoltopaikkaa. Tähän nähden huostaanoton edellytysten ei voida katsoa jäävän täyttymättä sillä perusteella, että hakemuksessa esitettyä yksittäistä sijaishuoltopaikkaa ei voida pitää lapsen edun mukaisena. Lapselle on aina huostaanoton edellytysten täyttyessä osoitettava hänen tarpeitaan vastaava sijaishuoltopaikka ottaen huomioon lastensuojelulain 50 §:ssä esitetyt seikat.

Koska toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle syntyy velvollisuus lapsen huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen lastensuojelulain 40 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä, sen on viime kädessä hallintolainkäyttölain 33 §:n (586/1996) mukaisen, asian selvittämistä koskevan velvollisuutensa perusteella viran puolesta osoitettava hakija täydentämään tai muuttamaan huostaanottohakemusta sijaishuoltopaikan osalta.

Hallinto-oikeus ei siten ole voinut esittämillään yksittäiseen sijaishuoltopaikkaan liittyvillä perusteilla lisäselvitystä hankkimatta hylätä huostaanottohakemusta tilanteessa, jossa se on ensin katsonut kodin kasvuolosuhteiden vakavasti vaarantavan lapsen kasvua ja kehitystä ja avo-huollon tukitoimien osoittautuneen riittämättömiksi.

Korkein hallinto-oikeus otti huostaanottohakemuksen välittömästi tutkittavaksi ja hyväksyi sen. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetty sijaisperhe vastasi lastensuojelulain 50 §:ssä edellytetyllä tavalla lapsen tarpeisiin ja oli huostaanoton perusteet huomioon ottaen hänen etunsa mukainen sijaishuoltopaikka.

Lastensuojelulaki 4 §, 40 §, 43 § 2 momentti, 44 § ja 50 §

Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 33 §

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Janne Aer, Petri Helander, Toomas Kotkas ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Anne Rautiainen.

 
Julkaistu 27.2.2020