Muu päätös 2562/2014

Valtiontukea koskeva kunnallisvalitusasia (Mikkeli)

Antopäivä: 2.9.2014
Taltionumero: 2562
Diaarinumero: 989/3/12 ja 997/3/12
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2014:T2562

Asia

Valtiontukea koskeva kunnallisvalitusasia

Valittajat

1) Osuuskunta Karjaportti (entinen Järvi-Suomen Portti Osuuskunta),

Mikkeli

2) Mikkelin kaupunginhallitus

Päätös, jota valitus koskee

Kuopion hallinto-oikeus 24.2.2012 nro 12/0088/3

Asian aikaisempi käsittely

Mikkelin kaupunginvaltuusto on 8.12.2008 (§ 153) päättänyt:

- siirtää Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan saneerausohjelmaan kuuluvan velan, kokonaismäärältään 281 982,06 euroa, vuodelle 2009 kohdistuvan lyhennyksen 140 991,03 euroa ja vuodelle 2010 kohdistuvan lyhennyksen 140 991,03 euroa maksettavaksi tasasuuruisin erin 93 994,02 euroa vuosina 2011–2013 olemassa olevin velkakirjan mukaisin ehdoin;

- siirtää Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan saneerausohjelman mukaisen vakuusvelan, kokonaismäärältään 6 038 982,13 euroa, lyhennykset 1.7.2009, 2.1.2010 ja 1.7.2010, yhteensä 368 542,98 euroa suoritettavaksi viimeistään 1.7.2015, ellei vakuuksien realisoinneista muuta johdu;

- myöntää 2 750 000 euron suuruisen omavelkaisen takauksen Järvi-Suomen Portti Osuuskunnalle Eläkevakuutusyhtiö Tapiolalta otettavalle enintään 6 085 000 euron suuruiselle lainalle sekä

- oikeuttaa kaupunginhallituksen päättämään omavelkaiseen takaukseen liittyvistä yksityiskohtaisista ehdoista.

A on hallinto-oikeuteen tekemässään valituksessa vaatinut, että kaupunginvaltuuston päätös kumotaan ja päätöksen täytäntöönpano kielletään ennen kuin hallinto-oikeus antaa asiassa ratkaisunsa.

Kuopion hallinto-oikeus on päätöksellään 4.2.2009 nro 09/0104/1 kieltänyt kaupunginvaltuuston edellä mainitun päätöksen täytäntöönpanon.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Kuopion hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut Mikkelin kaupunginvaltuuston päätöksen 8.12.2008 § 153.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Asian käsittelystä

Hallinto-oikeus on vuonna 2009 antamansa täytäntöönpanokieltoa koskevan päätöksen perusteluissa todennut, että mikäli komissio toteaa, että asiassa ei ole kyse perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tuesta tai että perustamissopimuksessa tarkoitettu tuki soveltuu yhteismarkkinoille, tilanne voidaan arvioida tuolloin uudelleen.

Kun otetaan huomioon se, että Järvi-Suomen Portti Osuuskunta (nykyisin Osuuskunta Karjaportti) on jäljempänä selostetuin tavoin peruuttanut takausta koskevan hakemuksensa ja tämän johdosta valitus on osittain menettänyt merkityksensä sekä se, että Euroopan komissio ei ole vielä tähän päivämäärään mennessä antanut omaa ratkaisuaan komissiossa vireillä olevaan asiaan C 12/2009, on hallinto-oikeus päättänyt antaa tässä asiassa ratkaisun.

Takaus

Mikkelin kaupungin 3.3.2010 hallinto-oikeudelle toimittamasta lisäsel­vityksestä ilmenee, että Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan hallitus on päättänyt peruuttaa rahoitusjärjestelyyn liittyvän takaushakemuksensa. Järvi-Suomen Portti Osuuskunta on ilmoittanut kaupunginhallitukselle 23.12.2009, että se on järjestänyt rahoituksensa muulla tavoin eikä myönnetty takaus ole enää tarpeellinen Järvi-Suomen Portti Osuuskunnalle.

Kaupunginhallitus on ilmoituksen johdosta 22.2.2010 § 83 päättänyt, että muun ohella kaupunginvaltuuston päätöstä 8.12.2008 § 153 ei laiteta täytäntöön siltä osin kuin se koskee Mikkelin kaupungin antamaa takausta Järvi-Suomen Portti Osuuskunnalle.

Koska Järvi-Suomen Portti Osuuskunta on peruuttanut takausta koskevan hakemuksensa ja luopunut siten hakemasta takausta, hallinto-oikeus on kumonnut valtuuston päätöksen 8.12.2008 § 153 siltä osin kuin se koskee takausta.

Lyhennyserien maksupäivämäärien siirrot

Kaupunginhallituksen päätöksen 22.2.2010 § 83 selostusosasta ilmenee, että päätöksen 8.12.2008 § 153 muut rahoitusjärjestelyt on tarkoitettu jätettäväksi voimaan.

Mainituissa rahoitusjärjestelyissä on kysymys siitä, että kaupungin­valtuusto on päättänyt:

- siirtää Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan saneerausohjelmaan kuuluvan velan, kokonaismäärältään 281 982,06 euroa, vuodelle 2009 kohdistuvan lyhennyksen 140 991,03 euroa ja vuodelle 2010 kohdistuvan lyhennyksen 140 991,03 euroa maksettavaksi tasasuuruisin erin 93 994,02 euroa vuosina 2011–2013 olemassa olevin velkakirjan mukaisin ehdoin ja

- siirtää Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan saneerausohjelman mukaisen vakuusvelan, kokonaismäärältään 6 038 982,13 euroa, lyhennykset 1.7.2009, 2.1.2010 ja 1.7.2010, yhteensä 368 542,98 euroa suoritettavaksi viimeistään 1.7.2015, ellei vakuuksien realisoinneista muuta johdu.

A on vedonnut valituksessaan muun ohella siihen, että valtuuston päätös vääristää kilpailua ja todennut, että päätös mahdollisesti rikkoo Euroopan unionin valtiontukisäännöksiä.

Valtiontuesta on säädetty Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 107–109 artikloissa. Vastaavat säännökset olivat EY:n perussopimuksessa 30.11.2009 saakka artikloissa 87–89. Säännökset koskevat kaikkia toimenpiteitä, joissa julkinen sektori myöntää yrityksille tukea tai muuta taloudellista etua. Myös kuntien myöntämä tuki kuuluu säännösten soveltamisen piiriin. Yrityksinä pidetään kaikkia taloudellista toimintaa harjoittavia yksikköjä niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta.

Sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Tuen myöntäminen on siten lähtökohtaisesti kiellettyä silloin, kun Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaiset kaikki edellytykset täyttyvät. Tuki on näin ollen kiellettyä silloin, kun kaikki neljä seuraavaa edellytystä täyttyy;

1) julkisia varoja kanavoituu yrityksiin,

2) etu on valikoiva eli se kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin tai tuotannonaloihin,

3) toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla edellä mainittuja tahoja ja

4) toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Suunnitellusta tukitoimenpiteestä on sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaan ilmoitettava Euroopan komissiolle ennakkoon eikä tukitoimenpidettä saa toteuttaa ennen kuin komissio on antanut toimenpiteelle hyväksyntänsä.

Tässä tapauksessa Mikkelin kaupunki on ilmoittanut aikomansa toi­menpiteen Euroopan komissiolle jälkikäteen. Euroopan komissio on 8.4.2009 päättänyt aloittaa Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn (asia C 12/2009) koskien Järvi-Suomen Portti Osuuskunnalle myönnettyjä tukia vuodesta 2000 lähtien. Euroopan komissio on 15.12.2009 päättänyt laajentaa tutkintamenettelyä sekä kehottanut Suomea toimittamaan tuen arvioimiseksi tarpeellisia tietoja. Samalla päätöksellään Euroopan komissio on muistuttanut Suomea Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan lykkäävästä vaikutuksesta (niin sanottu stand still -periaate).

Hallinto-oikeuden arvion mukaan kysymyksessä olevien lyhennysten maksupäivien siirroilla osuuskunnan on mahdollista saada toimenpiteen johdosta korkohyötyä, jota se ei ilman järjestelyä saisi. Siirtojen voidaan arvioida vaikuttavan myös siten, että Mikkelin kaupungilta voi jäädä järjestelyn johdosta saamatta korkotuloja. Julkisten varojen ohjautuminen yksityiseen yritykseen toimenpiteen johdosta ei ole näin ollen poissuljettavissa. Toimenpide on valikoiva, koska se kohdistuu ainoastaan kyseiseen yritykseen. Toimenpiteen voidaan myös arvioida vääristävän tai uhkaavan vääristää kilpailua suosimalla kysymyksessä olevaa yritystä. Osuuskunnan toimiala (elintarviketeollisuus) huomioiden toimenpiteellä voi lisäksi olla vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 107 artiklassa mainitun kielletyn valtiontuen mahdollisuus ei näin ollen ole poissuljettavissa Mikkelin kaupungin asiassa esittämän selvityksen perusteella.

Mikkelin kaupunki ei ole esittänyt asiassa myöskään selvitystä siitä, että kysymyksessä olisi vähämerkityksinen tuki ja että asiassa olisi noudatettu vähämerkityksistä tukea koskevia menettelyjä tai että asiassa olisi kysymys markkinataloudessa järkevästi toimivan sijoittajan eli markkina­taloussijoittajaperiaatteen mukaisesta toiminnasta. Myöskään selvitystä siitä, että asiassa olisi kysymys Euroopan unionin oikeusjärjestyksen tarkoittamasta vaikeuksiin ajautuneen yrityksen ainutkertaisesta pelastamista, ei ole esitetty. Valtiontuen mahdollisuus ei ole näin ollen poissuljettavissa myöskään näillä perusteilla. Mikkelin kaupunki ei ole esittänyt hallinto-oikeudelle muutakaan sellaista hyväksyttävää selvitystä, jonka perusteella kielletyn valtiontuen mahdollisuus olisi poissuljettavissa.

Euroopan komissio ei ole antanut ratkaisuaan asiassa C 12/2009 hallinto-oikeuden tämän kunnallisvalitusasian ratkaisupäivään mennessä. Valtuuston valituksenalaisen päätöksen laillisuutta ei voida arvioida siten senkään valossa, että Euroopan komissio olisi lainvoimaisella päätöksellään katsonut toimenpiteen olevan sallittu tai muutoin soveltuvan yhteismarkkinoille.

Valtuuston päätöstä tehtäessä eikä myöhemminkään ole näin ollen luotettavasti selvitetty valtiontukimääräysten ja -säännösten mahdollista soveltavuutta lyhennysten maksupäivien siirtojen osalta. Näin ollen, ja koska kunnan on valtiontukiviranomaisena huolehdittava valtiontukea koskevien säännösten ja määräysten noudattamisesta, valtuuston päätös on kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä syntynyt. Valtuuston päätös on siten kumottava myös tältä osin.

Asian näin päättyessä hallinto-oikeus ei ota kantaa valittajan muihin valituksessaan esittämiin valitusperusteisiin.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Osuuskunta Karjaportti (entinen Järvi-Suomen Portti Osuuskunta, jäljempänä Karjaportti) on valituksessaan vaatinut, että valituksenalainen hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja A velvoitetaan korvaamaan Karjaportin oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen erikseen esitettävän laskun mukaisesti.

Karjaportti on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Valituksenalaisella kaupunginvaltuuston päätöksellä ei ole annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklassa tarkoitettua valtiontukea Karjaportille. Valtiontukiartiklojen tarkoituksena on estää kilpailun vääristyminen säilyttämällä markkinoiden tasapaino. Niillä ei rajoiteta julkisoikeudellisen toimijan mahdollisuutta toimia tavanomaisen markkinatoimijan tavoin. Toimenpide on valtiontukea vain, jos väitetyn tuen saaja saa toimenpiteestä sellaista taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisten markkinoilla sovellettavien ehtojen mukaan.

Unionin tuomioistuimet ja komissio soveltavat markkinaeh­toisuutta arvioidessaan niin sanottua markkinataloussijoittajaperiaatetta. Tarkastelussa tutkitaan, olisiko yksityinen sijoittaja samoissa olosuhteissa toiminut samoin kuin väitetyn valtiontuen antaja.

Mikkelin kaupunki on päätöksellään myöntänyt Karjaportille lykkäystä lyhennyserien maksupäiviin. Päätöksen mahdollistamaa kokonaisratkaisua takaisinmaksuaikataulusta ei kuitenkaan ole tehty, vaan eräpäiviä on tosiasiassa lykätty lyhyemmissä erissä Karjaportin vuosina 2009–2011 tekemien rahoitusesitysten perusteella.

Rahoitusesitykset ovat koskeneet samoin ehdoin sekä Mikkelin kaupunkia että Finnvera Oyj:tä ja yksityisiä velkojia. Kaikkien kysymyksessä olevien velkojien saatavien eräpäiviä on siirretty samalla tavoin. Kaupungin toiminta ei ole poikennut yksityisten velkojien toiminnasta, eikä Karjaportti ole markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaan saanut valtiontukea.

Hallinto-oikeus on katsonut eräpäivien siirroilla Karja­portin saaneen korkohyötyä. Lyhennyserien maksupäivien lykkäämisellä ei kuitenkaan ole puututtu koronmaksuvelvollisuuteen tai velkapääomiin tavalla, joka poikkeaisi siitä, mihin yksityiset velkojat ovat samassa yhteydessä sitoutuneet. Karjaportti ei ole saanut järjestelystä valtiontueksi katsottavaa korkohyötyä eikä se ole saanut velkoja anteeksi.

Hallintolainkäyttölain oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevien säännösten perusteella olisi kohtuutonta, että Karjaportti joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulut vahinkonaan asiassa, jossa oikeudenkäynti on aiheutunut hallinto-oikeudelle tehdystä perusteettomasta valituksesta.

2. Mikkelin kaupunginhallitus on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden valituksenalainen päätös kumotaan ja Mikkelin kaupungin­valtuuston päätös 8.12.2008 (§ 153) saatetaan voimaan.

Kaupunginhallitus on uudistanut asiassa aikaisemmin esittämänsä ja perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti:

Mikkelin kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksensä lyhennyserien maksupäivien lykkäyksestä edellyttäen, että kaikki yksityiset rahoittajat ovat järjestelyssä mukana. Rahoitusesitykset ovat koskeneet yhtäläisin ehdoin Mikkelin kaupunkia, Finnveraa ja yksityisiä velkojia. Järjestely on markkinaehtoinen. Yksityiset rahoittajat ovat arvioineet järjestelyn markkinataloudellisesti perustelluksi ja ottaneet siihen osaa. Osuuskunnan ei ole ollut mahdollista saada sellaista etua, jota se ei olisi voinut saada tavallisissa markkinaolosuhteissa.

Hallinto-oikeuden mukaan kaupungilta on voinut jäädä saamatta korkotuloja järjestelyn johdosta. Kaupunki ei ole missään vaiheessa luopunut vaatimasta korkoa velkojen pääomalle. Lyhennyserien maksupäivien siirtämisellä ei ole puututtu koronmaksuvelvollisuuteen. Alkuperäisten eräpäivien ja kaupunginvaltuuston päättämien uusien eräpäivien välinen aika ei ole ollut korotonta velalliselle. Kaupunki ei ole menettänyt korkotuloja, vaan päinvastoin korkotuloille on ollut peruste katkeamatta koko laina-ajalta. Osuuskunta ei ole saanut järjestelystä valtiontueksi katsottavaa korkohyötyä eikä se ole saanut velkoja anteeksi.

A on antanut asiassa selitykset Karjaportin ja Mikkelin kaupunginhallituksen valituksista. Selityksissä on kiistetty Karjaportin oikeudenkäyntikuluvaatimukset ja esitetty lisäksi, ettei Karjaportti ole asianosainen. Karjaportti on velvoitettava korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut. Kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa päättäessään takauksen antamisesta Karjaportille.

Karjaportti on antanut asiassa vastaselityksen, jossa on kiistetty A:n oikeudenkäyntivaatimus ja esitetty muun ohella seuraavaa:

Karjaportin valitus koskee hallinto-oikeuden päätöstä, jolla on kumottu Mikkelin kaupunginvaltuuston päätös Karjaportin lainojen lyhennyserien maksupäiviä koskevista järjestelyistä. Hallinto-oikeus on kuullut Karjaporttia, mikä osoittaa sillä olevan asianosaisasema asiassa. Karjaportin kotipaikka on Mikkeli. Karjaportti on kuntalaissa tarkoitettu kunnan jäsen. Karjaportti ei ole tehnyt kaupunginvaltuuston päätöksestä valitusta, koska valtuuston päätös on ollut sille myönteinen. Karjaportilla on oikeus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä sekä asianosaisuuden että kunnan jäsenyyden perusteella.

Oikeudenkäynti on aiheutunut A:n hallinto-oikeudessa esittämästä ilmeisen perusteettomasta vaatimuksesta. A on myös ilmeisen perusteettomasti vastustanut Karjaportin valitusta. Ei ole kohtuutonta, että A joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Mikkelin kaupunginhallitus on antanut vastaselityksen.

A 16.10.2012 päivätyssä tietopyynnössään pyytänyt saada itselleen Karjaportin valituksen liitteinä B-L olevat rahoitusesitykset.

Karjaportti on antanut tietopyynnön johdosta lausuman.

A on antanut Karjaportin lausumasta selityksen.

Mikkelin kaupunginhallitus on antanut selityksen A:n tietopyynnöstä ja Karjaportin sen johdosta antamasta lausumasta.

Korkeimman hallinto-oikeuden välipäätös

Korkein hallinto-oikeus on 13.8.2014 asiassa antamallaan välipäätöksellä osaksi hylännyt A:n tietopyynnön ja osaksi oikeuttanut A:n saamaan tiedot pyynnön kohteina olleista Karjaportin valituksen liitteistä.

Merkinnät korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Komission päätös

Komissio on 12.6.2012 antanut päätöksen Suomen Osuuskunta Karjaportin hyväksi toteuttamista toimenpiteistä asiassa SA.27420 (C 12/2009) (ex N 19/2009).

Päätös on koskenut muun ohella Suomen 15.1.2009 päivätyllä kirjeellä tekemää ilmoitusta Karjaportille takauksen ja velkojen uudelleenjärjestelyn muodossa myönnettävästä pelastamistuesta. Komission muodollinen tutkintamenettely on koskenut ilmoitettuja toimenpiteitä ja useita muita aikaisemmin toteutettuja toimenpiteitä.

Päätöksen 4 artiklassa on lueteltu Suomen Karjaportin hyväksi toteuttamat valtiontukitoimenpiteet, jotka on pantu täytäntöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti eivätkä ne sovellu sisämarkkinoille. Artikla 4 sisältää muun ohella velkojen uudelleenjärjestelyn vuodesta 2009. Päätöksen 5 artiklan 1 kohdan mukaan Suomen on perittävä 4 artiklassa tarkoitettu tuki takaisin.

Takaisinperintää koskeva Karjaportin valitus

Mikkelin kaupunginhallitus on 11.3.2013 (§115) ja 8.4.2013 (§155) tehnyt päätökset valtiontuen takaisinperinnästä komission edellä mainitun päätöksen 4 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta.

Osuuskunta Karjaportin valitus Kuopion hallinto-oikeuden päätöksestä 15.10.2013 nro 13/00413/3, joka koskee viimeksi mainittuja kaupunginhallituksen takaisinperintäpäätöksiä, käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa omana asianaan (dnro 3560/3/13). Tähän toiseen asiaan liit­tyvät asiakirjat ovat olleet korkeimman hallinto-oikeuden käytettävissä nyt kysymyksessä olevia asioita dnro 989/3/12 ja 997/3/12 ratkaistaessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Osuuskunta Karjaportin ja Mikkelin kaupunginhallituksen valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Osuuskunta Karjaportin ja A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.

Perustelut

1. Pääasia

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kansallisilla tuomioistuimilla ja komissiolla on toisiaan täydentävät ja erilliset tehtävät valvoa sitä, noudattavatko jäsenvaltiot niille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) valtiontukiartikloissa asetettuja velvoitteita. Kansallisen tuomioistuimen velvollisuutena on muun ohella varmistaa, ettei velvoitetta ilmoittaa valtiontuista etukäteen komissiolle ole rikottu (esimerkiksi asia C-368/04, Transalpine Ölleitung, 37 ja 38 kohta viittauksineen).

SEUT 108 artiklan 3 kohdan mukainen ilmoitusvelvollisuus koskee valtiontuen myöntämistä tai muuttamista tarkoittavaa suunnitelmaa. Artiklan saman kohdan mukaan ehdotettuja toimenpiteitä ei saa toteuttaa ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen komission päätös.

Mikkelin kaupunginvaltuusto on 8.12.2008 tehnyt päätöksen kysymyksessä olevasta rahoitusjärjestelyistä. Kaupunginvaltuuston päätöksen tarkoittamat toteutettavaksi aiotut toimenpiteet on vasta jälkikäteen 15.1.2009 ilmoitettu Euroopan komissiolle. Mikkelin kaupunginhallitus on vielä ilmoituksen tekemisen jälkeen 19.1.2009 (§ 48) erikseen päättänyt kaupunginvaltuuston valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanosta. Hallinto-oikeus on sittemmin päätöksellään 4.2.2009 kieltänyt täytäntöönpanon.

Hallinto-oikeudelle asiassa antamassaan selityksessä kaupunginhallitus on ilmoittanut, että sen tiedossa on ollut valtiontukisääntelyyn liittyvät seikat ennen kaupunginvaltuuston päätöksen tekemistä. Kuitenkin Karjaportin taloudellinen tilanne on kaupunginhallituksen selityksen mukaan ollut sellainen, että se on edellyttänyt nopeita toimenpiteitä kaupungin päätöksenteolta eikä Karjaportin esittämässä aikataulussa ehditty tehdä SEUT:ssa edellytettyä ilmoitusta komissiolle taikka odottaa tuen hyväksymistä.

Komissio on 8.4.2009 päättänyt aloittaa SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn asiassa. Komissio on 15.12.2009 päättänyt laajentaa tutkintamenettelyä ja muun ohella huomauttanut SEUT 108 artiklan 3 kohdan lykkäävästä vaikutuksesta.

Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin sulkea pois se mahdollisuus, että kysymyksessä olevaan järjestelyyn sisältyy kiellettyä valtiontukea. Valtuuston päätöstä tehtäessä ei ole luotettavasti selvitetty valtiontukimääräysten ja -säännösten soveltuvuutta. Kun kunnan on valtiontukiviranomaisena huolehdittava valtiontukea koskevien säännösten ja määräysten noudattamisesta, valituksenalainen Mikkelin kaupunginvaltuuston päätös on syntynyt kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Osuuskunta Karjaportille ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Anne E. Niemi, Eija Siitari, Tuomas Lehtonen ja Outi Suviranta. Asian esittelijä Mia Ekman.

 
Julkaistu 2.9.2014