Muu päätös 1042/2015

Asia Asiakirjajulkisuutta koskeva valitus

Valittaja Katri Pietarinen

Päätös, jota valitus koskee

Työ- ja elinkeinoministeriö 26.9.2013 nro TEM/2592/04.10.02/2012

Asian käsittely työ- ja elinkeinoministeriössä

Päätoimittaja Katri Pietarinen on 24.9.2013 pyytänyt työ- ja elinkeinoministeriöltä saada toimitukselliseen käyttöön Pöyry Oyj:n 30.7.2012 ministeriölle antaman vastineen kansalaisjärjestöjen tekemään valitukseen, joka koskee Pöyry Oyj:n ja sen sveitsiläisen tytäryhtiön Pöyry Energy AG:n toimintaa Laosin Xayaburin patohankkeessa. Pietarinen on pyytänyt myös kaikkia asian käsittelyyn liittyviä asiakirjoja.

Työ- ja elinkeinoministeriö on valituksenalaisella päätöksellään 26.9.2013 hylännyt Pietarisen asiakirjapyynnön Pöyry Oyj:n vastineen osalta katsoen sen olevan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan kokonaisuudessaan salassa pidettävä. Tietopyynnön kohteena olevat muut asian käsittelyyn liittyvät julkiset viranomaisen asiakirjat toimitetaan ministeriön päätöksen mukaan Pietariselle erikseen hänen haluamallaan tavalla.

Ministeriön päätöksessä on lausuttu, että Siemenpuu Säätiö ja 14 muuta kansalaisjärjestöä tekivät 11.6.2012 työ- ja elinkeinoministeriölle OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeisiin perustuvan valituksen Pöyry Oyj:n menettelystä Laosin Xayaburin patohankkeessa. Pöyry Oyj antoi ministeriön pyynnöstä vastineensa valitukseen 30.7.2012 ja ilmoitti siinä ja uudemman kerran sähköposteissaan 29.8.2012 ja 26.6.2013, että vastine sisältää Pöyryn ja sen asiakkaan välistä liikesuhdetta koskevia luottamuksellisia tietoja, minkä vuoksi se on salassa pidettävä. Yhtiön ilmoituksen mukaan toimeksiantosopimus kyseisessä projektissa velvoittaa Pöyryä olemaan antamatta sopimusta tai kyseistä projektia koskevaa tietoa tai niitä koskevia lausuntoja kolmansille osapuolille. Vastauksen tai sen osan luovuttaminen johtaisi näin ollen sopimusrikkomukseen. Pöyry Oyj edellyttää näin ollen, että vastausta tai mitään sen osaa ei luovuteta valittajille tai muille kolmansille osapuolille.

Ministeriön päätöksen perusteluina on lausuttu muun ohella seuraavaa:

Asiakirjan salassapidosta voidaan säätää vain lailla. Viranomaisen asiakirjan salassapito ei voi oikeudellisesti pätevällä tavalla perustua sopimukseen. Salassa pidettävistä viranomaisten asiakirjoista ja salassapidon perusteista säädetään julkisuuslain 24 §:ssä. Pykälän 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta.

Julkisuuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 30/1998 vp) mukaan liike- tai ammattisalaisuutta ei ole laissa tarkemmin määritelty. Liikesalaisuudella tarkoitetaan yleensä taloudellisluonteisia, lähinnä kaupankäynnin alaan kuuluvia yrityksen salaisuuksia. Myös muun muassa yrityksen yhteiskuntasuhteisiin liittyvät tiedot saattavat olla liikesalaisuuksia. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettua lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 114/1978 vp) mukaan liikesalaisuudella tarkoitetaan muun muassa taloudellisia liikesalaisuuksia, joita ovat esimerkiksi yrityksen organisaatiota, sopimuksia, markkinointia, hintapolitiikkaa tai alennusjärjestelmää koskevat tiedot.

Pöyry Oyj on ilmoittanut ministeriölle yhtiön vastineen sisältävän kokonaisuudessaan Pöyry Oyj:n ja sen asiakkaan väliseen sopimukseen perustuvia yksityisiä, yrityksen liiketoiminnan kannalta merkityksellisiä tietoja, liikesalaisuuksia, joita yhtiö ei ole tarkoittanut yleisön tietoon, ja joiden pitämiseen poissa julkisuudesta yhtiöllä voidaan objektiivisesti arvioiden katsoa olevan erityinen intressi. Asiakirjasalaisuus merkitsee, että viranomaisen hallussa oleva asiakirja on laissa säädetyin perustein pidettävä salassa. Julkisuuslain ja erityisesti julkisuutta rajoittavien säännösten soveltajalla on yleensä harkintavaltaa. Liike- ja ammattisalaisuuden osalta julkisuuslain salassapitovelvollisuus on ehdoton.

Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon. Pöyry Oyj:n vastine on merkitty kokonaan salaiseksi ja sen julkistaminen edes osittain, esimerkiksi teksti tietyin osin peitettynä, rikkoisi ministeriön näkemyksen mukaan julkisuuslain tarkoittaman yksityisen liikesalaisuuden suojan, olisi tässä tapauksessa myös eri osien osalta ei-selvästi eroteltava, ja voisi pahimmassa tapauksessa antaa jopa virheellisen käsityksen lausuntoasiakirjan sisällöstä.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Katri Pietarinen on valituksessaan työ- ja elinkeinoministeriön päätöksestä vaatinut päätöksen kumoamista ja esittänyt muun ohella seuraavaa:

Liikesalaisuuden arvioinnissa on otettava huomioon perustuslaissa turvattu julkisuusperiaate, joka perustuu yksilöiden mahdollisuuteen vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Julkisuus on myös vallankäytön ja viranomaistoiminnan kritiikin ja valvonnan edellytys. Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksestä ei käy ilmi, miten se on ottanut harkintavallassa huomioon julkisuusperiaatteen. Xayaburin patohanke on yhteiskunnallisesti merkittävä. Kansalaisjärjestöt ovat saattaneet asian vireille kantelemalla Pöyry Oyj:n toiminnasta työ- ja elinkeinoministeriölle. Asiaa on myös käsitelty julkisuudessa, mistä yhtiö on ollut tietoinen.

Julkisuuslain 14 §:n mukaan asiakirjan antamisesta päättää viranomainen. Tässä tapauksessa ministeriö on siirtänyt päätösvallan asiakirjan julkistamisesta Pöyry Oyj:lle. Yhtiön väite tietojen kuulumisesta liikesalaisuuden tai ammattisalaisuuden piirin ei ole riittävä. Yhtiön tavoitteena on salata kirjeenvaihto, joka voisi saattaa sen negatiiviseen julkisuuteen.

Yhtiön ilmoittamalle sopimusrikkomukselle ei voida antaa itsenäistä merkitystä, koska yhtiö on voinut vaikuttaa omiin sopimusehtoihinsa. Sopimusehdoilla ei voida kiertää perustuslain turvaamaa julkisuusperiaatetta.

Liikesalaisuuden määritelmän kannalta yrityksen salassapitotahto ei ole ratkaiseva kriteeri, vaan salassapidon perusteita on arvioitava objektiivisesti. Ministeriön päätöksestä ei ole havaittavissa, että se olisi arvioinut salassa pidettävyyttä itsenäisesti ja objektiivisesti, vaan se on luottanut ainoastaan Pöyry Oyj:n ilmoitukseen.

Vaikka asiakirja olisi salainen, siitä on annettava tieto julkisilta osin. Pöyry Oyj on vastineessaan todennäköisesti vain vastannut kansalaisjärjestöjen esittämiin huolenaiheisiin. Näin ollen asiakirja ei todennäköisesti sisällä seikkoja, joiden perusteella se voitaisiin salata kokonaisuudessaan. Tiedot on annettava julkisilta osin.

Työ- ja elinkeinoministeriö on lausunnossaan esittänyt, että valitus hylätään. Ministeriö on lausunut muun ohella seuraavaa:

Asia liittyy työ- ja elinkeinoministeriön kansallisena yhteyselimenä 10.6.2013 eräiden kansalaisjärjestöjen valituksesta antamaan lausuntoon, jossa katsottiin, että Pöyry Oyj on noudattanut OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeita Xayaburin patohankkeessa. Toimintaohjeet sisältävät valtioiden esittämiä suosituksia monikansallisille yrityksille. Suositukset koostuvat vapaaehtoisuuteen pohjautuvista vastuullisuuden periaatteista ja normeista sekä lainsäädännön soveltamisesta kansainvälisessä liiketoiminnassa. Suomi on OECD:n jäsenenä sitoutunut edistämään toimintaohjeiden noudattamista. Työ- ja elinkeinoministeriö käsittelee toimintaohjeiden noudattamista koskevat valitukset.

Pöyry Oyj antoi 30.7.2012 vastineensa kansalaisjärjestöjen valitukseen. Vastineeseen sisältyy salassapitoa koskeva vaatimus.

Koska Pöyry Oyj:n vastine sisältää Pöyryn ja sen asiakkaan välistä liikesuhdetta koskevia luottamuksellisia tietoja ja on salassa pidettävä, sitä ei ole annettu tiedoksi valitusasian toiselle osapuolelle kansalaisjärjestöille, vaan se merkittiin julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 6 ja 20 kohdan nojalla salassa pidettäväksi. Kansallisen yhteyselimen 10.6.2013 antaman lausunnon jälkeen salassapito perustuu liikesalaisuutta koskevaan 20 kohtaan.

Pöyry Oyj:ltä on tiedusteltu vastineen julkistamisesta kahteenkin kertaan kansalaisjärjestöjen ja lehdistön tietopyyntöjen vuoksi. Yhtiö ilmoitti 29.8.2012 ja 26.6.2013, että vastinetta tai mitään sen osaa ei saa luovuttaa valittajille tai muille kolmansille osapuolille, koska yhtiön toimeksiantosopimus kyseisessä projektissa velvoittaa Pöyryä olemaan antamatta sopimusta tai kyseistä projektia koskevaa tietoa tai niitä koskevia lausuntoja kolmansille osapuolille. Valituksen tai sen osan luovuttaminen valittajina oleville tahoille johtaisi näin ollen yhtiön sopimusrikkomukseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on harkinnut vastineen julkisuutta julkisuusperiaatteen ja yrityksen liikesalaisuuden osalta. Salassapidon tarvetta tulee tarkastella sen elinkeinoharjoittajan näkökulmasta, jonka liikesalaisuudesta asiassa on kysymys. Yritys on paras taho arvioimaan salassapidon tarvetta ja laajuutta.

Ministeriö katsoo, että vastineen salaamiseen on ollut laillinen peruste. Yrityksen sopimuksia koskevat tiedot ovat liikesalaisuuksien piiriin kuuluvia. Liikesalaisuuden osalta julkisuuslain salassapitovelvollisuus on ehdoton. Ministeriö on tehnyt päätöksensä asiakirjakohtaisesti ja itsenäisesti sekä objektiivisesti tapauksen kokonaisarvioinnin perusteella ja katsonut, että vastine on kokonaisuudessaan salassa pidettävä Pöyry Oyj:n näkemyksen mukaisesti. Ministeriö on tarkemmin selvittänyt yhtiön kanssa, mihin salassapito perustuu.

Työ- ja elinkeinoministeriö kuitenkin julkisti osia vastineesta referoidessaan sitä kansallisena yhteyselimenä 10.6.2013 antamansa lausunnon selosteosassa. Sen kohdissa 2.1–2.4 on kuvattu Pöyry Oyj:n vastineessaan esittämiä näkemyksiä OECD:n toimintaohjeiden tarkoittaman huolellisuusvelvoitteen sekä ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevien suositusten noudattamisesta. Näin menetellessään ministeriö on pyrkinyt kunnioittamaan sekä kantajien perusteltuja odotuksia menettelyssä että yleisesti hallinnon julkisuusperiaatetta.

Ministeriön valituksenalainen päätös on myös sopusoinnussa toimintaohjeiden kohtien C.4 ja 38 kanssa. Toimintaohjeissa edellytetään kansallisen yhteyselimen ryhtyvän tarvittaviin toimiin liikesalaisuuksien suojaamiseksi ja korostetaan käsittelyn luottamuksellisuutta.

Pöyry Oyj:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

Pietarinen on vastaselityksessään lausunut muun ohella seuraavaa:

OECD:n kansallisen yhteistyöelimen toimintaohjeissa todetaan, että "avoimuus on tärkeää kansallisten yhteyselinten vastuullisen toiminnan ja suuren yleisön luottamuksen saavuttamisen kannalta. Siten yleisenä periaatteena on, että kansallisen yhteyselimen toiminta on avointa. Tästä huolimatta toiminnan tehokkuus edellyttää käsittelyn luottamuksellisuuden asianmukaista takaamista silloin, kun kansallinen yhteyselin tarjoaa palveluksiaan toimintaohjeiden soveltamisessa yksittäistapauksiin."

Työ- ja elinkeinoministeriön tulkinta käsittelyn luottamuksellisuuden asianmukaisesta takaamisesta on se, että Pöyry Oyj:n vastine salataan. Mikäli vastineessa on joitakin liikesalaisuuksia sisältäviä kohtia, ne on julkisuuslain mukaan mahdollista jättää julkaisematta. Tällöin salaamiselle pitää kohta kohdalta löytyä lainmukaiset perustelut. Vastineen pitäisi muilta osin olla julkinen. Julkisuuslain noudattamisen ei vaaranna OECD:n kansallisen yhteistyöelimen käsittelyn luottamuksellisuutta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Työ- ja elinkeinoministeriön päätös kumotaan.

Asia palautetaan ministeriölle Pöyry Oyj:n 30.7.2012 päivätyn vastineen antamiseksi Katri Pietariselle. Vastine on annettava Pietariselle kokonaisuudessaan, edellyttäen kuitenkin vastineen kohtaan 3.3 sisältyvien Xayaburi Power Company Limitedin omistussuhteita koskevien tietojen osalta, että niiden salassa pitämiselle ei erikseen ilmene olevan julkisuuslaissa säädettyjä perusteita.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Suomen perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei mainitussa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.

Julkisuuslain 3 §:n mukaan mainitussa laissa säädettyjen tiedonsaanti³oikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.

Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.

Julkisuuslain 10 §:n mukaan salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen mainitussa laissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon.

Julkisuuslain 22 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se mainitussa tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä:

(- - -)

20) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista;

(- - -)

Julkisuuslain 33 §:n 1 momentin mukaan ministeriön mainitussa laissa tarkoitettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhaussa noudatetaan, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 7 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston ja ministeriön päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Asiassa on kysymys siitä, onko Pöyry Oyj:n työ- ja elinkeinoministeriölle toimittama 30.7.2012 päivätty vastine, jonka yhtiö antoi eräiden kansalaisjärjestöjen OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeisiin perustuvan valituksen johdosta, julkinen vai salassa pidettävä asiakirja. Kansalaisjärjestöjen valitus koski Pöyry Oyj:n ja sen sveitsiläisen tytäryhtiön Pöyry Energy AG:n toimintaa Laosin Xayaburin patohankkeessa.

Pöyry Oyj:n vastine on ollut korkeimman hallinto-oikeuden käytettävissä.

Pöyry Oyj on pyytänyt vastineessaan, että vastinetta ei julkisteta eikä anneta valittajille. Yhtiön mukaan vastine sisältää liiketoimintaa koskevaa luottamuksellista tietoa. Se mainitsee valituksessa viitatun Laosin hallituksen ja Pöyry Energy AG:n liikesuhteeseen ja toteaa, että Pöyry Energy AG on tässä suhteessa sitoutunut luottamuksellisuutta koskevaan velvoitteeseen. Pöyry Finland Oy on lisäksi ilmoittanut työ- ja elinkeinoministeriölle, että toimeksiantosopimus velvoittaa Pöyryä olemaan antamatta sopimusta tai projektia koskevaa tietoa tai niitä koskevia lausuntoja kolmansille osapuolille. Vastineen tai sen osan luovuttaminen valittajina oleville tahoille johtaisi näin ollen sopimusrikkomukseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asiakirjapyynnön hylkäämistä koskevassa päätöksessään lausunut puolestaan muun ohella, että Pöyry Oyj on ilmoittanut ministeriölle yhtiön vastineen sisältävän kokonaisuudessaan Pöyry Oyj:n ja sen asiakkaan väliseen sopimukseen perustuvia yksityisiä, yrityksen liiketoiminnan kannalta merkityksellisiä tietoja, liikesalaisuuksia, joita yhtiö ei ole tarkoittanut yleisön tietoon, ja joiden pitämiseen poissa julkisuudesta yhtiöllä voidaan objektiivisesti arvioiden katsoa olevan erityinen intressi.

OECD:n toimintaohjeet sisältävät valtioiden esittämiä suosituksia monikansallisille yrityksille. Toimintaohjeet tarjoavat mahdollisuuden selvityttää, onko tietty monikansallinen yritys toiminut toimintaohjeiden mukaisesti. Toimintaohjeiden mukaan kansallinen yhteyselin ryhtyy tarvittaviin toimiin liikesalaisuuksien ja muiden tietojen sekä tapaukseen liittyvien muiden sidosryhmien etujen suojamiseksi. Näkemykset ja tiedot, joita vastapuoli käsittelyn aikana esittää, pysyvät luottamuksellisina, jollei kyseinen osapuoli anna lupaa niiden julkaisemiseen tai jollei niiden salaaminen ole kansallisten lakien vastaista.

Vaikka Suomi on OECD:n jäsenenä sitoutunut edistämään toimintaohjeiden noudattamista, ne eivät syrjäytä kansallista lainsäädäntöä arvioitaessa asiakirjan julkisuutta ja salassa pidettävyyttä tilanteessa, jossa asiakirjaa on pyydetty kansalliselta yhteyselimeltä. Myös toimintaohjeista itsestään ilmenee, että menettelyn yhteydessä kansalliselle yhteiselimelle esitetyn asiakirjan salaaminen ei ole mahdollista, jos se olisi kansallisen lainsäädännön vastaista.

Viranomaisen asiakirjan salassapidosta voidaan säätää vain lailla. Yleisenä lähtökohtana voidaan sen vuoksi todeta, että sellaisilla sopimuksiin liittyvillä salassapitovelvoitteilla, jotka poikkeavat julkisuuslaissa salassapidosta säädetystä, ei ole ratkaisevaa oikeudellista merkitystä arvioitaessa asiakirjan julkisuutta sitä viranomaiselta pyydettäessä. Tässä arvioinnissa ei siten myöskään ole ratkaisevaa se, että asiakirjan julkiseksi tuleminen vastoin salassapidosta sovittua mahdollisesti merkitsisi sopimusrikkomusta. Toisaalta salassapidosta sovittu ilmentää osaltaan osapuolten salassapitotahtoa ja salassapitointressejä, jotka ovat salassapitovelvollisuuden edellytyksiä arvioitaessa asiakirjan julkisuutta ja salassapitoa julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan perusteella. Asiakirjan julkisuus ja salassapito määräytyy kuitenkin perustuslain 12 §:n 2 momentin ja julkisuuslain 22 §:n 1 momentin mukaan yksinomaan laissa säädetyn perusteella.

Asiakirjoista ilmenee, että työ- ja elinkeinoministeriö on OECD:n toimintaohjeissa tarkoitettuna kansallisena yhteyselimenä antanut toimintaohjeiden mukaisessa menettelyssä lausuntonsa 10.6.2013. Lausunnossa, joka on annettu ennen kuin asiakirjapyyntö oli esitetty 24.9.2013, on selostettu Pöyry Oyj:n vastineen sisältöä keskeisiltä osiltaan. Lausunnosta ilmenee myös, että Pöyry Energy AG:n Laosin hallituksen antaman toimeksiannon perusteella laatima Xayaburin patohanketta koskeva raportti on tullut julkisuuteen elokuussa 2011. Vastineesta puolestaan ilmenee, että sen liitteenä 1 olevan Xayaburin patohanketta ja Pöyry Energy AG:n raportointia koskevan suhteellisen yksityiskohtaisen aineiston esittely on 16.7.2012 tapahtunut tilaisuudessa, johon Laosin hallitus oli kutsunut paitsi Kambodžan, Thaimaan, Vietnamin ja Mekongin jokikomission edustajat, myös WWF:n, BBC:n ja paikallisten tiedotusvälineiden edustajat.

Edellä lausutun sekä vastineeseen tutustumisen perusteella voidaan arvioida, että vastineen keskeinen sisältö oli tullut julki jo ennen kuin asiakirjapyyntö oli esitetty ja ratkaistu. Tähän nähden vastineen ei voida katsoa sisältäneen Pöyry Oyj:n tai sen tytäryhtiön Pöyry Energy AG:n julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettuja yksityisiä liikesalaisuuksia ainakaan enää siinä vaiheessa, kun vastinetta koskeva asiakirjapyyntö on työ- ja elinkeinoministeriölle esitetty ja ratkaistu.

Työ- ja elinkeinoministeriö ei ole päätöksessään ottanut erikseen kantaa siihen, sisältääkö Pöyry Oyj:n vastine muita kuin yhtiön omia liikesalaisuuksia. Pöyry Energy AG:n sopimuskumppani edellä tarkoitetussa toimeksiannossa on ollut Laosin hallitus. Sen intressit asiassa eivät voi tulla suojatuiksi yksityistä liikesalaisuutta koskevan julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan perusteella. Vastineeseen sisältyvät tiedot ovat lisäksi siinä mainittujen tahojen osalta joko suhteellisen yleisluonteisia tai tulleet pääosin julki edellä kuvattujen työ- ja elinkeinoministeriön lausunnon, Pöyry Energy AG:n raportin ja raportointia koskevan esittelytilaisuuden myötä. Tähän nähden vastineen ei voida katsoa sisältäneen muidenkaan tahojen kuin Pöyry Oyj:n ja Pöyry Energy AG:n yksityisiä liikesalaisuuksia tai muullakaan perusteella salassa pidettäviä tietoja ainakaan enää siinä vaiheessa, kun vastinetta koskeva asiakirjapyyntö on työ- ja elinkeinoministeriölle esitetty ja ratkaistu.

Edellä lausutun vuoksi työ- ja elinkeinoministeriön päätös on kumottava. Asia on palautettava ministeriölle Pöyry Oyj:n vastineen antamiseksi Pietariselle. Vastine on annettava hänelle kokonaisuudessaan, jollei vastineen kohtaan 3.3 sisältyvien Xayaburi Power Company Limitedin omistussuhteita koskevien tietojen salassa pitämiselle ilmene olevan julkisuuslaissa säädettyjä perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Liisa Heikkilä. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.