Muu päätös 1993/2015

Asia Maa-ainesasiaa koskevat valitukset

Valittajat 1. Hyvinkään ympäristölautakunta,

2. AA ja BA,

3. B,

4. C ja

5. D

Päätös, jota valitukset koskevat

Helsingin hallinto-oikeus 17.6.2014 nro 14/0481/5

Asian taustaa

NCC Roads Oy on 6.7.2006 vireille tulleessa hakemuksessa hakenut maa-aineslupaa louhiakseen Hyvinkään kaupungin Ohkolan kylässä sijaitsevaan kiinteistöön Tapiola RN:o 24:40 kuuluvalta noin 5,04 hehtaarin suuruiselta alueelta 15 vuoden aikana kalliokiviaineksia yhteensä 450 000 m³ktr.

Hyvinkään ympäristölautakunta on 24.4.2008 (§ 42) hylännyt hakemuksen sillä perusteella, että hanke on maa-aineslain 3 §:n 4 momentin vastainen ja myönteinen lupapäätös olisi myös ristiriidassa lain 1 a §:n kestävän kehityksen tavoitteen kanssa.

Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 29.5.2009 nro 09/0400/5 kumonnut ympäristölautakunnan päätöksen ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on katsonut, ettei ympäristölautakunnan olisi tullut hylätä hakemusta päätöksessä esitetyillä perusteilla.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 23.5.2011 taltionumero 1350 kumonnut Kaukasten Asukasyhdistys ry:n ja sen asiakumppaneiden valituksesta hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset hallinto-oikeudessa tapahtuneen kuulemisvirheen vuoksi ja palauttanut asian ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian aikaisempi käsittely

Hyvinkään ympäristölautakunta on päätöksellään 26.9.2013 (§ 75) hylännyt NCC Roads Oy:n edellä mainitun hakemuksen maa-ainesluvan myöntämisestä kalliokiviaineksen ottamiseen Hyvinkään kaupungin Ohkolan kylässä.

Päätöksen mukaan hanke on maa-aineslain 3 §:n 4 momentin vastainen ja luvan myöntäminen olisi ristiriidassa maa-aineslain 1 a §:n tavoitteen kanssa.

Päätöksen perusteluissa on todettu muun ohella, että lupahakemuksen mukaisesti järjestettynä toiminnasta aiheutuisi asutukselle ja ympäristölle vaaraa sekä haittaa, joka ei ole vältettävissä kohtuullisin kustannuksin. Asutukselle ja ympäristölle aiheutuvaan vaaraan ei voida vaikuttaa lupamääräyksillä, koska hiljaisessa maaseutumaisessa ja virkistyskäytöltään arvokkaassa ympäristössä tapahtuva louhinta ja siihen liittyvät toiminnat aiheuttaisivat pienimuotoisena ja rajattunakin tosiasiallisen, vakavan ja vaarallisen olosuhteiden muutoksen alueella nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

Lähin asuintalo sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä suunnitellun ottamisalueen reunasta. Alle 600 metrin etäisyydellä ottamisalueesta on karttatarkastelun perusteella yhdeksän asuinrakennusta. Ottamisalue sijaitsee noin 1,2 kilometrin etäisyydellä Kaukasten kyläkeskuksesta. Hyvinkään kaupungin tilaston mukaan Kaukasten taajamassa on noin 300 asukasta.

Koti-Huuna Oy ylläpitää Kaukasten kylässä kahta mielenterveyskuntoutujien palvelukotia ja noin 1,2 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta ottamisalueesta sijaitsee Jokipadon palvelukoti. Noin 1,5 kilometrin etäisyydellä on Kaukasten palvelutalo, jossa toimii päiväkoti ja seurakunnan kerhoja ja muuta toimintaa.

Toiminta aiheuttaisi alueen asukkaille ja toimijoille terveyshaittaa, jota ei voitaisi lupamääräyksin täysin estää. Ihmisen kokema muutos nykyiseen tilanteeseen verrattuna olisi huomattava. Terveyshaitta koostuisi alueen hiljaiseen äänimaisemaan aiheutuvasta muutoksesta, pölyämisen aiheuttamasta ilmanlaadun muutoksesta, ihmisten kokeman tärinän häiritsevyydestä sekä asumisviihtyvyyden ja virkistyskäyttömahdollisuuksien vähentymisestä. Erityisesti Jokipadon palvelukodin asukkaille sekä alueella liikkuville lapsille aiheutuisi vakavaa vaaraa myös ottamiseen liittyvästä liikenteestä.

Kalliolouhoksen sijoittaminen Kaukasten kylän läheisyyteen ja toimintaan liittyvät louhintaräjäytykset alueella, jolla kylän asukkaat ovat tottuneet liikkumaan, aiheuttaisi vakavan onnettomuusriskin. Sivullisten joutumista räjäytysten vaara-alueelle ei voitaisi lupamääräyksin tai toiminnallisin järjestelyin ja ohjeistuksin täysin estää. Kyseessä olisi pitkäkestoinen rasitus. Ihmiset kokevat uhkaavaksi rasituksen keston epävarmuuden, koska toiminta saattaa jatkua ensimmäisen 15 vuoden lupakauden jälkeen.

Maa-aineslain 1 a §:n mukaan lain tavoitteena on ainesten otto ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Naapurikunnat Mäntsälä ja Tuusula suhtautuvat lausunnoissaan kielteisesti luvan myöntämiseen. Asukkaat, yritykset, yhdistykset ja yhteisöt vastustavat jyrkästi suunniteltua maa-ainesten ottamishanketta, mikä käy ilmi lupahakemuksesta jätetyistä muistutuksista ja mielipiteistä. Myönteinen lupapäätös olisi ristiriidassa maa-aineslain 1 a §:n tavoitteen kanssa.

Päätöksessä on todettu, että yleisillä tai yksityisillä teillä tapahtuvan liikennöinnin säätely ei kuulu maa-aineslain soveltamisalaan. Tällä päätöksellä ei ole ratkaistu yksityistielain mukaista käyttöoikeutta. Esitetyt melu-, luonto- sekä pinta- ja pohjavesiselvitykset ovat riittävät. Alueella ei ole tiedossa olevia luonnonsuojelulain 29 §:ssä tarkoitettuja suojeltuja luontotyyppejä eikä uhanalaisten tai erityistä huomiota vaativien kasvilajien esiintymiä. Ottamiselle ei ole maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 1–4 kohdissa tai saman pykälän 2 momentissa tarkoitettua estettä.

Maa-ainesten otto ei heikentäisi läheisten Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista Natura-arviointia ei siten ole tarpeen tehdä.

Lepakkoselvityksen osalta viitataan lupapäätöksen perusteluihin sekä luonnonsuojelulakia valvovan viranomaistahon lausuntoon (Uudenmaan ympäristökeskus 22.2.2008 Dnro UUS-2006-Y-492-23).

Linnustoselvityksen osalta viitataan lupapäätöksen perusteluihin sekä luonnonsuojelulakia valvovan viranomaistahon lausuntoon (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.5.2013 Dnro UUDELY-489/07.01/2011).

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamisprojekti, POSKI-projekti, on selvittänyt pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön välistä ristiriitaa aluesuunnittelun näkökulmasta Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla vuosina 1998–2004. Selvityksellä ei ole lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia, vaan se toimii perusselvityksenä maankäytön suunnittelussa ja lupakäsittelyssä. Haetulla ottamisalueella ei ole tehty POSKI-projektin kallioluontoinventointia, vaan lähin inventointi nro 145 sijoittuu haetun ottamisalueen välittömään läheisyyteen.

Suunniteltu maa-ainesten ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on lyhimmillään noin 900 metrin etäisyydellä lännessä sijaitseva Kaukasten I luokan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue nro 0110616. Lisäksi lyhimmillään noin 600 metrin etäisyydellä etelässä sijaitsee Ullamäen vedenoton kannalta luokittelematon muu pohjavesialue nro 0185853. Maa-ainesten ottaminen ei ennalta arvioiden aiheuttaisi maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisia seurauksia.

Alueella on voimassa Hyvinkään Palopuron–Ridasjärven osayleiskaava. Suunnittelualue sijoittuu kaava-alueen reunalle Mäntsälän kunnan rajalle. Osayleiskaavassa alue on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M/100). Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä rakentamiseen, joka ei muodosta suunnittelutarvealuetta. Maa-ainesten ottaminen ei vaikeuttaisi alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmelisi kaupunki- tai maisemakuvaa.

Uudenmaan liiton lausunnon mukaan suunniteltu otto ei ole vahvistetun maakuntakaavan vastaista eikä vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista. Maakaasuputken sijainti on huomioitu luvan käsittelyssä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu sikäli kuin nyt on kysymys

Helsingin hallinto-oikeus on NCC Roads Oy:n valituksen johdosta kumonnut ympäristölautakunnan päätöksen ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan muun muassa seuraavasti:

- - -

Sovellettavat oikeusohjeet

Maa-aineslain 1 §:n 2 momentin mukaan ainesten ottamisessa on mainitun lain lisäksi noudatettava, mitä muualla laissa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Maa-aineslain 3 §:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa tarkoitettuja ainek³sia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumis³ta; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltu³van pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Maa-aineslain 3 §:n 2 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämis³tä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Pykälän 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottami³nen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maise³makuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyö³dynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa hait³taa.

Maa-aineslain 6 §:n 1 momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myön³nettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa har³kittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Asetuksen 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Pykälän 2 momentin mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Päätöksen 4 §:n mukaan jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista 2 §:ssä mainittuun ohjearvoon.

Hankkeen kuvaus

Suunniteltu yhteensä noin 5 hehtaarin suuruinen ottamisalue sijaitsee Hyvinkään kaupungin Ohkolan kylän kiinteistöllä Tapiola 24:40, noin 1,2 kilometriä Kaukasten kyläkeskuksesta itään ja noin 100 metrin etäisyydelle Mäntsälän kunnan rajasta. Välittömästi suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee Gasum Oy:n maakaasun runkoputki. Ottamissuunnitelman mukaan kalliokiviainesta on tarkoitus ottaa 15 vuoden aikana kaikkiaan 450 000 m³ktr siten, että varsinaista ottamistoimintaa on joka toinen tai kolmas vuosi. Suunnittelualueen maanpinta vaihtelee välillä +94...+106. Ottamisalue on tarkoitus louhia tasoon +85...+86,5.

Palopuron–Ridasjärven osayleiskaavassa ottamisalue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Ottamisalue sijaitsee alueella, joka on Hyvinkään kaupungin vuonna 2001 tekemän selvityksen perusteella määritelty hiljaiseksi alueeksi. Alle 600 metrin etäisyydellä ottamisalueesta on kaikkiaan yhdeksän asuinrakennusta. Lähin asuinrakennus sijaitsee Mäntsälän kunnan puolella vähän yli 300 metrin etäisyydellä ottamisalueen rajasta. Kaukasten kylä sijaitsee noin 1,3 kilometrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Noin 1,2 kilometrin etäisyydellä ottamisalueesta on mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu Jokipadon palvelukoti.

Lähin Natura-alue Keravanjokikanjonin lehto on noin 1,5 kilometrin etäisyydellä. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole todettu muinaisjäännöksiä eikä rakennushistoriallisesti arvokkaita kohteita. Suunnittelualue sijoittuu yli kilometrin etäisyydelle maakunnallisesti arvokkaaksi luokitellusta Kaukasten teollisuusympäristöstä.

Ympäristölupa

Uudenmaan ympäristökeskus on 19.11.2007 (päätös YS 1527) myöntänyt NCC Roads Oy:lle kysymyksessä olevaan hankkeeseen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kallion louhintaan, kiviaineksen murskaukseen ja murskeiden välivarastointiin kiinteistöllä 24:40. Vaasan hallinto-oikeus on 31.12.2009 antamallaan päätöksellä (päätösnumero 09/0739/3) valituksen muilta osin hyläten muuttanut lupamääräyksiä 3, 9 ja 13. Korkein hallinto-oikeus on 23.5.2011 antamallaan päätöksellä (taltionumero 1352) hylännyt valitukset hallinto-oikeuden päätöksestä.

Hanketta koskevat lupamääräykset ja muutetut (muutokset kursiivilla) lupamääräykset 3, 9 ja 13 kuuluvat muun ohella seuraavasti:

Toiminta

1. Tilalla Tapiola RN:o 24:40 saa louhia kalliokiviaineksia yhteensä noin 1 325 000 tonnia ja murskata alueelta louhittuja kiviaineksia enintään 500 000 t/a, josta muualta tuotujen kiviainesten osuus saa olla enintään 20 000 t/a.

2. Louhinta- ja murskaustöiden suorittaminen on kielletty 1.5.–31.8. Louhintaa ja rikotusta saa suorittaa maanantai–perjantai kello 7.00–17.00. Räjäytyksiä saa suorittaa maanantai–perjantai kello 9.00–16.00, kuitenkin mahdollisimman samaan aikaan joka päivä. Kiviaineksen murskausta saa tehdä maanantai–perjantai kello 7.00–22.00. Edellä mainittuja työvaiheita ei saa tehdä arkipyhinä. Melua aiheuttavia korjaus- ja huoltotöitä ei saa tehdä kello 22.00–7.00.

Melu

3. Kalliolouhinnasta ja murskauksesta, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa impulssikorjauksen jälkeen ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä klo 7.00–22.00 melutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22.00–7.00 melutasoa 50 dB (LAeq).

Murskauslaitos ja louheen rikotus on sijoitettava ympäröivään maastoon nähden mahdollisimman matalalle tasolle ja lähelle meluesteitä ja louhoksen seinämää siten, että voimakkain ääni ei lähde lähimpien asuinkiinteistöjen suuntaan.

Alueelta poistettavat pintamaat on kasattava siten, että ne toimivat meluesteenä lähimmän asutuksen suuntaan. Melueste on mitoitettava ja sijoitettava siten, että sen ja muiden meluntorjuntatoimien johdosta melusta annettuja raja-arvoja ei ylitetä.

Murskattavat kiviainekset ja valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntiin. Kasojen koko on pidettävä koko murskaustoiminnan ajan riittävän suurena melun haitallisen leviämisen estämiseksi.

Hakijan on ennen kunkin louhintavaiheen aloittamista esitettävä valvontaviranomaiselle melumallinnukseen perustuva suunnitelma louhintasuunnasta, murskaimen ja rikotuksen sijainnista, varastokasojen mitoituksesta ja sijoittelusta ja muista tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä.

Pölyäminen

4. Poravaunut ja murskaimet on varustettava pölyn talteenotto³järjes³telmillä. Murskattavan ja käsiteltävän kiviaineksen on oltava kosteaa. Kuljettimet ja murskaimen ensimmäinen seula, jolla seulotaan hieno³jakoisin fraktio, on koteloitava peltisuojin tai pressuin.

Poravaunujen ja murskaimien pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin. Kastelu³järjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta keskeytet³tävä, kunnes kastelujärjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Samoin murskaustoiminnot on keskeytettävä tilanteissa, joissa kastelujärjes³telmää ei voida käyttää normaalilla teholla esimerkiksi pakkasen vuoksi.

Liikennealueita ja varastokasoja on hoidettava siten, että pölyn leviä³minen louhosalueen ulkopuolelle asutuksen suuntaan voidaan estää.

Päästöt vesiin

5. Louhinta-alueen pintavesien purkusuuntaan on tehtävä selkeytysallas ensimmäisen louhinta- ja murskausjakson aikana. Altaan mitoitussuun³nitelma on toimitettava ennen toiminnan aloittamista Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Louhoksen ja murskausalueen hulevedet on kerättävä yhteen ja joh³dettava selkeytysaltaaseen ennen maastoon johtamista.

Selkeytysallas on tyhjennettävä lietteestä riittävän usein.

6. Ajoneuvojen ja työkoneiden sellaista huoltoa, josta voi aiheutua päästöjä ympäristöön, ja ajoneuvojen pesua ei saa tehdä toiminta-alueella.

- - -

Liikenne ja varastointi

8. Polttoaineita ja jätteitä on varastoitava ja käsiteltävä alueella siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, saastumisvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttoainesäiliöiden kunto on tarkistettava säännöllisesti ja säiliöiden täyttöä on valvottava koko ajan.

9. Murskeen kuljettaminen ja varastointi alueella on hoidettava siten, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai kohtuutonta haittaa ympäristölle, naapurikiinteistöillä asuville, työskenteleville tai asioiville. Kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava siten, että ajoneuvojen pyörien, lavarakenteiden tai muiden rakenteiden mukana ei leviä pölyä tai muita epäpuhtauksia ympäristöön.

Liikenne louhinta-alueelle on järjestettävä liikenneturvallisuutta vaarantamatta.

Liikennöinti toiminta-alueelle on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu kohtuutonta rasitusta melun, tärinän tai pölyn muodossa. Hakijan on ennen toiminnan aloittamista esitettävä lupaviranomaiselle selvitys lopullisesta liikennöintireitistä ja sen lähikiinteistöille aiheuttamista melu-, pöly- ja tärinähaitoista. Ympäristökeskuksen on täydennettävä lupapäätöstä tiedoilla liikennöintireitistä ja antamalla tarvittaessa liikenteen ympäristöhaittojen vähentämistä koskevia määräyksiä. Jos lopullinen liikennöintireitti poikkeaa hakemuksessa esitetyistä kahdesta vaihtoehdosta siten, että liikennöinnin asuinkiinteistöille aiheuttamat haitat yksin tai yhdessä louhinta- ja murskaustoiminnan kanssa lisääntyvät olennaisesti verrattuna hakemuksessa esitettyihin vaihtoehtoihin, toiminnalle on haettava uusi ympäristölupa.

- - -

Pohjavesiputken asentaminen

12. Louhoksen välittömään läheisyyteen on asennettava vähintään yksi pohjavesiputki pohjaveden virtaussuuntaan. Pohjavesiputki on asen³nettava ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelma pohjavesiputken asentamisesta on toimitettava vähintään kuukautta ennen asennusta tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Tärinäselvitys

13. Ennen toiminnan aloittamista on tehtävä koeräjäytysten, tärinämit³tausten ja katselmusten perusteella selvitys, jolla määritetään muun muassa sopivat räjäytysainemäärät, tärinän heilahdusnopeuksien raja-arvot ja kiinteistöt, joihin räjäytyksillä tai liikennöinnillä voi olla vaikutuksia. Selvitys on toimitettava tiedoksi asianosaisille, Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Hyvinkään kaupungin ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojelu³viranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Uudenmaan ympäristö³keskuksella on oikeus tarvittaessa antaa tarpeellisia määräyksiä tärinä³haittojen edelleen rajoittamiseksi.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

14. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnetto³muuksista, joissa öljyä tai polttoainetta pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympä³ristö³keskukselle sekä Hyvinkään kaupungin ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

15. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

- - -

Lisäksi ympäristöluvassa on annettu siitä tarkemmin ilmeneviä määräyksiä muun ohella toiminnan tarkkailusta melutason, pölyämisen ja pohjavesien osalta.

Maa-ainesluvan oikeudellinen arviointi

Asian rajaus ja kysymyksenasettelu

Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko Hyvinkään ympäristölautakunta voinut hylätä NCC Roads Oy:n maa-aineslupahakemuksen päätöksessä 26.9.2013 § 75 esitetyillä perusteilla siitä, että hanke on maa-aineslain 3 §:n 4 momentin vastainen ja luvan myöntäminen olisi ristiriidassa maa-aineslain 1 a §:n tavoitteen kanssa.

Ympäristölautakunta on päätöksessään todennut, että ottamiselle ei ole maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 1–4 kohdissa tai saman pykälän 2 momentissa tarkoitettua estettä.

Kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 33 §:n säännökset asian selvittämisestä sekä tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta käsittelystä sekä hallintolainkäyttölain 34 §:n 1 momentin kuulemisperiaate, tulevat hallinto-oikeudelle toimitetuissa selityksissä esitetyt vaatimukset hakemuksen hylkäämisestä myös jollakin muulla perusteella harkittaviksi, siltä osin kuin ympäristölautakunnan päätöksessä on luvan myöntämisen edellytyksinä tai muutoin ollut kysymys.

Osayleiskaavan ja maakuntakaavan merkitys

Alueella on voimassa Palopuron–Ridasjärven osayleiskaava, jossa ottamisalue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M/100). Kaavamääräyksen mukaan alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä rakentamiseen, joka ei muodosta suunnittelutarvetta. Kaavamääräyksiin ei sisälly maa-ainesten ottamista rajoittavia määräyksiä. Koska aluetta ei ole kaavalla osoitettu virkistys- tai ulkoilualueeksi, ei ottaminen voi vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.

Myöskään se seikka, ettei osayleiskaavassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen osoitettu ja siinä käytössä oleva alue ottamistoiminnan kestäessä ole käytettävissä alueen asukkaiden ulkoilu- ja virkistystarkoituksiin, ei ole maa-aineslain mukainen peruste lupahakemuksen hylkäämiselle.

Myöskään Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa ja vielä vahvistamattomassa, maakuntavaltuuston 20.3.2013 hyväksymässä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ottamisalueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Kaukasten kylä on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa merkitty maakunnallisesti merkittäväksi kyläksi.

Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan alueiden käyttöä koskeva suunnitelma eivätkä sen kaavamerkinnät sellaisenaan muodosta maa-aineslain 3 §:n 2 momentin mukaista estettä maa-ainesluvan myöntämiselle. Hallinto-oikeus toteaa lisäksi, ettei hankealueelta noin 1,3 kilometrin päässä sijaitsevan Kaukasten kylän aluetta koskevilla yleiskaavan kaavamerkinnöillä ole sellaisia seuraamuksia, että ottaminen olisi ristiriidassa maa-aineslain 3 §:n 2 momentissa säädettyjen rajoitusten kanssa.

POSKI-projektin merkitys

Niin kutsutussa POSKI-projektissa on selvitetty pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön välistä ristiriitaa aluesuunnittelun näkökulmasta Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla vuosina 1998–2004. Kysymyksessä olevalla ottamisalueella ei ole POSKI-projektiin liittyviä merkintöjä. Hallinto-oikeus on todennut, että mainittu selvitys toimii tosiasiaselvityksenä maankäytön suunnittelussa ja lupakäsittelyssä eikä sillä ole lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Maa-ainesten ottamiseen myönnettävän luvan edellytykset arvioidaan siten maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä eikä POSKI-projektin yhteydessä tehdyillä merkinnöillä tai niiden puuttumisella ole välitöntä oikeudellista merkitystä arvioitaessa lupaedellytyksiä maa-aineslain 3 §:n perusteella.

Kysymys Natura-arvioinnin tarpeesta

Natura 2000 -verkostoon kuuluva kohde Keravanjokikanjonin lehto (FI0100045) sijaitsee Tuusulan kunnan puolella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä ottamisalueesta lounaaseen. Kalliokiviaineksen ottamisesta ei etukäteen arvioiden aiheudu Natura-kohteen suojeluarvioille luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettuja vaikutuksia eikä Natura-arviointia ole siten ollut tarpeen tehdä.

Luontoselvitykset

Hakemukseen liitetyn luontoselvityksen (Hyvinkään Kaukaan maa-ainestenottoalue, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 7.4.2006) mukaan alueella ei ole tavattu luonto- tai lintudirektiivin lajeja, uhanalaisia lajeja tai luonnonsuojelullisesti arvokkaita elinympäristöjä. Luontoselvitystä on täydennetty linnuston ja kasvillisuuden osalta kesällä 2013 tehdyllä selvityksellä (Hyvinkään Kaukaksen maa-ainestenottohanke; hankealueen kasvillisuusselvitys sekä hankealueen ja sen lähiympäristön pesimälinnustoselvitys, Ramboll 30.8.2013). Suunnittelualueen läheisyydessä on havaittu lepakkoyhdyskuntia. Varsinaisella ottamisalueella lepakoita ei ole tavattu. Hyvinkään Kaukasten lintuselvityksen 2009 (Apus ry:n raportteja 2/2009) mukaan suunnitellulla ottamisalueella on havaittu yksi käkireviiri.

Kasvillisuusselvityksen pohjana on käytetty alueelta aikaisemmin tehtyä kuviointia, jota on täydennetty kesällä 2013 tehdyllä selvityksellä. Hallinto-oikeus on todennut, että hankkeen ottoalueen ja toiminta-alueen luonnonarvot ovat tulleet riittävän laajalta alueelta selvitetyksi.

Lainvoimaisessa ympäristöluvassa on otettu huomioon alueen linnustosta ja lepakoiden ja niiden yhdyskuntien esiintymisestä alueella saatu selvitys, lepakoiden ravinnonsaannille tärkeiden alueiden luonne sekä louhosalueen luonnonoloista saatu selvitys ja annettu toiminta-aikaa koskeva rajoitus, jonka mukaan louhinta ja murskaus on kielletty 1.5.–31.8. välisenä aikana, joka on sekä lepakoiden elämänkierron kannalta aktiivisinta aikaa että lintujen pesimäaikaa.

Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kaukasten alueella esiintyy liito-orava ja lepakoita, jotka kuuluvat mainittuihin eläinlajeihin. Ympäristöluvassa on todettu, että lupamääräysten mukaan toteutettuna hankkeella ei kuitenkaan ole osoitettu olevan sellaisia vaikutuksia, joista etukäteen arvioiden aiheutuisi luonnonsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettu kielletty seuraus. Hallinto-oikeus on todennut, että vastaavilla maa-ainesluvan lupamääräyksillä voidaan ottaa huomioon luonnonsuojelulaista johtuvat velvoitteet ja kiellot.

Liikenteestä aiheutuva haitta

Hakijan arvion mukaan toiminnasta aiheutuva liikennemäärä on noin 30 kasettiautoa työpäivää kohden. Myyntiliikenteen huippu ajoittuu touko-kesäkuulle ja elo-syyskuulle, jolloin liikennemäärän on arvioitu kaksinkertaistuvan. Lupahakemuksessa on esitetty kaksi vaihtoehtoista liikennöintireittiä ottamisalueelle. Kummassakin tielinjausvaihtoehdossa murske kuljetetaan Kaukasten kyläkeskuksen läpi tielle numero 1403 ja edelleen valtatielle 25.

Hyvinkään kaupungin teknisen keskuksen lausunnon 26.4.2013 mukaan louhoksen kuljetukset aiheuttaisivat teiden kapeuden vuoksi kohtuutonta haittaa Kaukasten kyläalueelle. Lausunnossa on todettu, että suositeltavampi reitti kuljetuksille olisi olemassa olevia metsäautoteitä hyödyntäen pohjoiseen valtatielle 25.

Hallinto-oikeus on todennut, että hakijan on tarpeen esittää lupaviranomaiselle selvitys lopullisesta liikennöintireitistä ja sen lähikiinteistöille aiheuttamista melu-, pöly- ja tärinähaitoista. Hallinto-oikeus on viitannut edellä lainvoimaisen ympäristöluvan lupamääräyksen (9) osalta todettuun ja todennut, että vastaavat lupamääräykset tulee ottaa huomioon maa-aineslupaa harkittaessa.

Melu ja hiljainen alue

Toiminnasta aiheutuvan melun leviämistä on selvitetty laskennallisesti melumallinnusohjelmaa käyttäen. Meluselvityksen (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 2006) mukaan melun pääasiallinen leviämissuunta on alkuvaiheen jälkeen luoteis-koillinen, jossa ei ole asutusta. Laskelmien mukaan melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaista melun päiväajan ohjearvoa missään louhinnan vaiheessa. Lähimmän asuintalon kohdalla laskennallinen päiväajan melutaso on enimmillään LAeq 51–52 dB. Toiminnan alkuvaiheessa rikotuksen melu voi lähimmissä etelänpuoleisissa kohteissa olla impulssimaista. Impulssimaisuuden esiintymisajalle tehdyn korjauksen jälkeen päiväajan melutaso on enimmillään 55 dB. Hallinto-oikeus on todennut, että hakijan esittämä meluselvitys on riittävä.

Ottamissuunnitelman mukaan alueen kaakkoisreunalle jätetään suojavyöhyke vähentämään kiinteistön Tapio (505-410-17-7) häiriintyvyyttä. Ympäristöluvassa on annettu määräyksiä melun enimmäistasosta, murskauslaitoksen sijoittelusta, pintamaiden käyttämisestä meluesteenä sekä murskattavan kiviaineksen ja valmiiden tuotekasojen sijoittelusta tavalla, joka estää melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntiin.

Hallinto-oikeus on todennut, että Hyvinkään kaupungin inventointi, jonka mukaan alue on hiljaista aluetta, tulee muiden selvitysten ohella otettavaksi huomioon lupaharkinnassa. Inventoinnilla ei kuitenkaan ole sitovia oikeusvaikutuksia arvioitaessa luvan myöntämisen edellytyksiä. Aluetta ei ole kaavalla otettu huomioon hiljaisena alueena eikä alueelle ole asetettu toimenpiderajoituksia. Saadun selvityksen perusteella toiminnasta aiheutuva melu ei lähimmissäkään häiriintyvissä kohteissa ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaista melun päiväajan ohjearvoa. Toiminnasta ei voida tällaisessa tilanteessa katsoa aiheutuvan asutukselle tai ympäristölle vaaraa yksinomaan sillä perusteella, että alueen äänimaisema toiminnan johdosta muuttuu aikaisemmasta. Sikäli kuin hankkeen vaikutusalueella olisi loma-asutusta, hallinto-oikeus on todennut, että toiminta on maa-aineslupaan otettavilla lupamääräyksillä mahdollista rajoittaa ajallisesti tapahtumaan lomakauden ulkopuolella.

Pöly

Hakemusasiakirjoihin liitetyssä selvityksessä Ympäristölupahakemuksen tunniste- ja lisätiedot (1.7.2006) on tuotu esiin, että oikeilla louhintamenetelmillä voidaan vähentää louhinnan yhteydessä syntyvän hienoaineksen määrää. Irrotettua louhetta voidaan tarvittaessa kastella vedellä ennen murskaan syöttämistä. Murskausasemalla vettä voidaan syöttää pölyn torjumiseksi lähes jokaiselle kuljettimelle. Varastokasojen pölyämiseen voidaan vaikuttaa kiviaineksen oikealla varastoinnilla kasoihin, jolloin kiven erottuminen ja valumat kasoissa voidaan välttää eikä hienoaines näin erotu tuulen vietäväksi. Varastokasat voidaan myös pyrkiä pitämään matalina, jolloin ne eivät pölyä niin paljon.

Äärimmäisenä keinona on kastelulaitteiden asettaminen varastokasoihin. Lähteviä myyntikuormia voidaan kastella, jotta kuormasta ei irtoa hienoa pölyä kuljetuksen aikana. Työmaateiden ja alueelle johtavien teiden pölyämistä voidaan vähentää kastelemalla ja harjaamalla teitä, joissakin tapauksissa kemiallisesti sitomalla teistä irtoavaa hienoainesta. Turhaa liikennettä vähennetään huolellisella työsuunnittelulla.

Lainvoimaisessa ympäristöluvassa on annettu määräyksiä pölyämisestä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja niiden tarkkailemiseksi.

Tärinä ja räjäytyksistä aiheutuva vaara

Hakemukseen liitetyn louhinnan yleissuunnitelman 6.7.2006 mukaan alueen lähimmille kiinteistöille tehdään kartoitus ennen ensimmäistä louhintaa. Louhintatyöstä, sen laajuudesta, kestosta ja räjäytysajankohdista tiedotetaan ympäristön asukkaille hyvissä ajoin ennen louhinnan tapahtumista. Kivien sinkoutumisen ja kalliomassan ylisuuren heiton estämiseksi räjäytyksistä ilmoitetaan hyvin kuuluvalla merkkiäänellä. Ympäristöön järjestetään riittävä vartiointi räjäytystyön ajaksi niin, että ulkopuolisten pääsy alueelle estyy. Liikenneväylien varteen asetetaan räjäytyksistä varoittavat liikennemerkit. Ottopaikan väliaikaiset jyrkänteet suojataan muovisella sulkuverkolla ja pysyvät metallisella suoja-aidalla.

Louhinta-alueen ja lähimpien asuinrakennusten välinen suojaetäisyys vastaa asetuksen 800/2010 määräystä, jonka mukaan kalliokiven ottamisalueen suositeltava etäisyys asuttuun rakennukseen on vähintään 300 metriä.

Lainvoimaisessa ympäristöluvassa on annettu määräyksiä tärinäselvityksen osalta.

Maisemavaikutukset

Hallinto-oikeus on todennut, että ottamisen kohteena olevalla Tapionkallion alueella ei ole inventoituja arvoja. Maa-ainesten ottamisella on aina maisemallisia vaikutuksia eivätkä nämä vaikutukset sellaisenaan ole este maa-ainesluvan myöntämiselle. Kun otetaan huomioon suunnittelualueen sijainnista sekä ottamissuunnitelmassa esitetyt seikat, ottamistoiminnasta lupapäätöksen mukaisella tavalla ei voida ennalta arvioiden katsoa aiheutuvan sellaista maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuja kauniin maisemakuvan turmeltumista tai luonnon merkittävien kauneusarvojen tuhoutumista, joka muodostaisi es³teen maa-ainesluvan myöntämiselle.

Pohjavedet

Suunniteltu ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Ullanmäen III luokan pohjavesialue) on noin 600 metrin etäisyydellä etelässä ja Kaukaksen I luokan pohjavesialue noin 900 metrin etäisyydellä lännessä. Lähialueen taloudet saavat käyttövetensä pora- tai rengaskaivoista. Lähin kaivo on noin 300 metrin etäisyydellä ottamisalueesta.

Lainvoimaisessa ympäristöluvassa on annettu määräyksiä pohjaveden laadun tarkkailun osalta.

Kestävä kehitys

Maa-aineslain 1 a §:n tarkoituksena on antaa kestävän kehityksen näkökulma kaikkeen maa-ainesten ottamista koskevaan suunnitteluun ja toimintaan. Kestävän kehityksen periaate maa-ainesten ottamistoiminnassa tarkoittaa luonnonvaran kestävää käyttöä niin, että ainesten saatavuus ja myös maa-ainesmuodostumissa esiintyvä pohjavesi voidaan turvata vaarantamatta luonnon monimuotoisuutta. Periaate merkitsee myös uusiutumattomien maa-ainesvarojen käyttämistä säästäen ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Maa-ainesluvan myöntämisen edellytykset määräytyvät kuitenkin lain 3 §:n ja 6 §:n perusteella.

Hanke ei ole maa-aineslain vastainen sillä päätöksessä esitetyllä perusteella, että naapurikunnat sekä alueen asukkaat, yritykset, yhdistykset ja yhteisöt ovat vastustaneet maa-ainesluvan myöntämistä.

Haitta elinkeinotoiminnalle ja kiinteistöjen arvon aleneminen

Selityksissä esitettyjä haittoja ei ole pidettävä maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettuna haittana, joka voisi olla esteenä maa-ainesluvan myöntämiselle. Myöskään kiinteistöjen arvon mahdollinen aleneminen maa-ainesten ottamisen vuoksi ei muodosta maa-aineslain mukaista estettä maa-ainesluvan myöntämiselle maa-aineslain 9 § huomioon otettuna.

Johtopäätökset

Asiassa ei ole ilmennyt, että päätös, jolla ympäristölautakunta on hylännyt NCC Roads Oy:n maa-aineslupahakemuksen, perustuisi sellaisiin tutkimuksiin tai selvityksiin, jotka osoittaisivat hakijan esittämät selvitykset virheellisiksi. Ympäristölautakunta on valituksenalaisessa päätöksessään nimenomaisesti todennut, ettei maa-ainesten ottamiselle ole maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 1–4 kohdissa tai saman pykälän 2 momentissa tarkoitettua estettä.

Ympäristölautakunta on arvioinut, että lupahakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuisi asutukselle ja ympäristölle vaaraa sekä haittaa, joka ei ole vältettävissä kohtuullisin kustannuksin. Tällaisina haittoina ja vaaratekijöinä päätöksessä on tuotu esiin alueen äänimaiseman muuttuminen, pölyn aiheuttama ilmanlaadun muutos, tärinän häiritsevyys, asumisviihtyvyyden ja virkistyskäyttömahdollisuuksien vähentyminen, räjäytyksiin liittyvä onnettomuusriski sekä toiminnasta aiheutuva liikenne.

Maa-aineslain 3 §:n 4 momentissa todetun kustannusten kohtuullisuutta koskevan edellytyksen tarkoituksena on suojata toiminnanharjoittajaa siltä, että lupapäätöksessä asetetut lupamääräykset tai suojaustoimenpiteet johtaisivat hakijan kannalta kohtuuttomiin kustannuksiin. Asiakirjoista ei ilmene, että lautakunta olisi pyytänyt hakijalta selvitystä muista kuin hakemusasiakirjoissa esitetyistä toimenpiteistä päätöksessä mainittujen haittojen torjumiseksi ja tällaisten toimenpiteiden kustannuksista tai että lautakunnalla muutoin olisi ollut käytettävissään täydentävää selvitystä näistä seikoista. Lautakunnalla ei siten voida katsoa olleen riittäviä perusteita arvioida toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten kohtuullisuutta hakijan kannalta. Arvioitaessa kustannusten kohtuullisuutta huomioon on otettava myös toiminnasta hakijalle koituva hyöty.

Toimintaan myönnetyssä lainvoimaisessa ympäristöluvassa on annettu määräyksiä muun toiminnasta aiheutuvan melun sallitusta enimmäistasosta, louhinta- ja murskaustöiden suorittamisajoista, murskauslaitoksen sijoittamisesta, meluesteistä, toimenpiteistä pölyn leviämisen estämiseksi, tärinäselvityksen tekemisestä ennen toiminnan aloittamista, liikenteen järjestämisestä sekä melutason ja ilman pölypitoisuuden tarkkailusta. Vastaavia lupaehtoja on mahdollista asettaa myös maa-ainesluvassa.

Kun otetaan huomioon edellä esitetyt perustelut, Hyvinkään ympäristölautakunnan ei olisi tullut hylätä NCC Roads Oy:n maa-aineslupahakemusta päätöksessä esitetyillä perusteilla. Maa-ainesten ottamisesta ei ennalta arvioiden ja asian selvitettyyn tilaan nähden aiheudu myöskään maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 1–4 kohdissa tarkoitettuja seurauksia eikä sille ole maa-aineslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Tämän vuoksi hallinto-oikeus on kumonnut ympäristölautakunnan päätöksen ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hakijalle on varattava tilaisuus lisäselvityksen esittämiseen lopullisesta liikennöintireitistä ja sen lähikiinteistöille aiheuttamista melu-, pöly- ja tärinähaitoista. Asiaa uudelleen käsiteltäessä tulee ottaa maa-aineslain 6 §:n 1 momentin mukaisella tavalla huomioon lupamääräysten vaikutus.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Taina Pyysaari ja Jaana Moilanen. Esittelijä Jonna Konstari.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Hyvinkään ympäristölautakunta on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja ympäristölautakunnan päätös saatetaan voimaan. Hallinto-oikeuden päätös on ympäristölautakunnan 26.9.2013 tekemästä päätöksestä ilmenevillä perusteilla maa-aineslain vastainen.

2. AA ja BA ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja ympäristölautakunnan päätös saatetaan voimaan.

Valittajat ovat uudistaneet asiassa aikaisemmin esittämänsä. Suunnitellulla louhosalueella asuu lepakkoyhdyskunta. Tämän vuoksi alueella on tehtävä lepakkokatselmus.

Asiassa esitetyt luontoselvitykset ovat olleet puutteellisia. NCC Roads Oy:n toimittamassa luontoselvityksessä maa-aineksen ottoalue on piirretty harhaanjohtavasti niin, että näyttää siltä, kuin alue sijaitsisi kokonaisuudessaan luontoselvityksen kattamalla alueella. Pyydetyt viranomaislausunnot perustuvat tältä osin virheelliseen tietoon. Lepakkoselvitys tulee ottaa yhdeksi lähtökohdaksi asiaa arvioitaessa.

Paavo Ristola Oy:n tutkimuksen mukaan pohjaveden päävirtaussuunta on kaakko, joten se on louhoshankkeesta katsoen valittajien taloa kohti. Suunnitellulla louhosalueella on välitön vaikutus asuinpaikalla olevalle 104 metriä syvälle porakaivolle.

Valittajien talo sijaitsee Kivistö–Kaukastien vieressä. Välimatkaa on 15 metriä. Suunnitellun louhoshankkeen huolto- ynnä muu liikenne tuhoaisi asumismahdollisuuden.

3. B on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja ympäristölautakunnan päätös saatetaan voimaan.

Hyvinkään kaupunki on määritellyt Kaukaksen kylän hiljaiseksi alueeksi. Maa-aineslupahakemus on hylättävä jo tämän vuoksi. Kivenmurskaamon tuottama desibeliarvo on vähintään 120 dB, ja kuorma-autojen aiheuttama melu vähintään 108 dB. Toiminta tulisi olemaan jatkuvaa kello 6–22 välisenä aikana kuutena päivänä viikossa kahdenkymmenen vuoden ajan. Rekkoja kulkisi ahtailla teillä noin kuuden minuutin välein. Toiminnan sallimista ei voida puolustella sillä, että alueella kuuluu jo ennalta liikenteen melua tai ampumaradalta satunnaista ammuntaa. Alue kuuluu edelleen hiljaisiin alueisiin, mikä on otettava asiaa harkittaessa huomioon.

Väite, että kuorma-autoliikenteen melu rajoittuisi tiealueen reunaan, ei pidä paikkaansa. Tavallisen henkilöauton aiheuttama melu kuuluu satojen metrien päähän.

Valittajan omistamat tilat sijaitsevat alle kilometrin päässä suunnitellusta louhoksesta. Ajoyhteys louhokselle tulisi 200 metrin päähän valittajan talosta.

Hanke tekisi elämän alueella mahdottomaksi. Ilolan tilan hankkimisen ja kunnostamisen tarkoituksena oli saada koti hiljaiselta alueelta loppuelämäksi sekä liiketoiminnan aloittaminen tilalla. B:n tulevan yrityksen tarkoituksena on tarjota sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Rauhallisen, hiljaisen ja turvallisen ympäristön merkitys tällaisessa toiminnassa on lähtökohta. Tilan sijainti kyseistä toimintaa varten on oivallinen maaseudulla, mutta asiakasvirran takaamiseksi jo olemassa olevien, hyvien kulkuyhteyksien päässä pääkaupungista.

Hevosilla liikutaan paljon myös Kivistöntien ja Kaukasten kylän alueella. Hevosella liikkuminen jo tavallisenkin liikenteen seassa on haastavaa ja suuri turvallisuusriski. Sorarekkojen kanssa samoilla reiteillä ratsastaminen ei ole mahdollista. Onnettomuus on lähes väistämätön kapeilla mutkaisilla teillä. Tilalta poistuminen ei ole mahdollista käyttämättä näitä reittejä. Jyrkkien ojien takia tieltä on myös mahdoton päästä väistämään rekkojen tieltä pois.

Yritystoiminnalle olennaisia ovat tasapainoiset, rauhalliset ja turvalliset eläimet. Melu, tärinä ja pöly sekä vaaralliset kohtaamiset liikenteessä vaikuttavat eläinten hyvinvointiin.

Yhden yrityksen etu ei voi mennä kokonaisen kylän terveyden, mielenterveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edelle. Hankkeen vaikutukset alueen luontoon, linnustoon ja eläimistöön on otettava huomioon. Louhos tekee valtavan aukon metsäiseen alueeseen, joten eläimet ja linnut joutuvat yhä ahtaammalle. Etelä-Suomessa ei ole varaa enää uhrata yhtään yhtenäistä metsäaluetta teollisuuden käyttöön. Upea Tapionkallion alue tulee suojella ja jättää ennalleen.

NCC Roads Oy:n toimittamassa luontoselvityksessä maa-aineksen ottoalue on piirretty harhaanjohtavasti niin, että näyttää siltä kuin alue sijaitsisi kokonaisuudessaan luontoselvityksen kattamalla alueella. Pyydetyt viranomaislausunnot perustuvat tältä osin virheelliseen tietoon. Lepakkoselvitys tulee ottaa lähtökohdaksi asiaa arvioitaessa.

Hanke vaarantaa myös valittajan kaivoveden laadun ja veden riittävyyden. Kaivoa ei ole tutkittu yhtiön toimesta. Vedet louhokselta virtaavat suoraan Keravanjokeen valittajan omistaman luonnonsuojelualueen kautta.

4. C on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja ympäristölautakunnan päätös saatetaan voimaan.

C asuu tilalla, joka sijaitsee lähimmillään (vanha päärakennus) noin 300 metrin päässä suunnitellusta louhosalueesta. Hänen sukunsa on asunut alueella 1800-luvulta asti.

Hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole ota kantaa siihen, minkälainen vaikutus maa-ainesten otolla on alueen pohjavesiin. Alueella ei ole vesijohtoverkostoa, joten maa-ainesten ottaminen voi pilata kiinteistöjen kaivot ja niiden käyttövedet. Kalliossa on ruhjeita, joista päästöt voivat levitä alueen kaivoihin. Louhinnassa käytettävät nestemäiset räjähdeaineet ja räjähdysreaktioissa syntyvät kemialliset yhdisteet ovat myrkyllisiä. Toiminnan vaikutusta pohjavedelle ja sitä kautta alueen asukkaiden terveydelle ei ole selvitetty. Maa-ainesten ottaminen aiheuttaisi vakavan terveysriskin alueiden asukkaille. Pohjavesien saastuminen vahingoittaisi myös alueen luontoa.

Meluselvityksen mukaan lähin asutus on 350 metrin päässä, kun todellinen etäisyys on noin 300 metriä. Meluselvityksessä on käytetty impulssimaisuuskorjauksena 3 dB(A), vaikka valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) edellytetään, että korjauksena käytettäisiin 5 dB(A). Selvityksen vertailuarvona on käytetty 55 dB(A). Koska alueella on loma-asuntoja ja alue on sekä Hyvinkään kaupungin että Mäntsälän kunnan hiljainen alue, vertailuarvon pitäisi olla 45 dB(A). Lisäksi selvityksessä oletetaan, että puusto vaimentaa melua. Alue on metsätalousaluetta. Selvityksen tekemisen jälkeen puustoa on harvennettu. Meluselvityksen lähtökohtana olevat luvut ovat vääriä. Meluselvityksessä ei ole arvioitu, miten melu vaikuttaisi hiljaiseen alueeseen. Louhinnasta aiheutuva melu ja sen tuottama haitta olisivat läheiselle asutukselle kohtuuttomia.

Tapion tilan rakennukset on rakennettu samalle kalliolle, jolle NCC Roads Oy hakee maa-ainestenottolupaa. Louhoksen tärinä tuntuisi rakennuksissa ja se voisi vahingoittaa niiden perustuksia. Tärinän aiheuttamasta haitasta ei ole tehty selvitystä.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan ympäristöluvassa on määräyksiä pölyhaittojen vähentämiseksi. Valituksessaan hallinto-oikeudelle NCC Roads Oy totesi, että maanottotoiminnan pölyvaikutukset eivät ulotu kiinteistöille eikä kohtuutonta rasitusta aiheudu. Tätä ei ole näytetty toteen. On myös epäselvää, täyttääkö NCC Roads Oy:n louhossuunnitelma kivenlouhimojen, louhinnan ja kivenmurskauksen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) vaatimuksen vähintään 300 metrin etäisyyden asuinrakennukseen ja piha-alueeseen. Pölyn aiheuttamaa haittaa alueen kiinteistöille ja piha-alueille ei ole selvitetty.

Tapionkallio on alueen korkein kohta. Sen muuttaminen avolouhokseksi muuttaa maisemaa olennaisesti. Tapionkallio on Hyvinkään kaupungin Palopuron–Ridasjärven osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltainen alue (M/100). Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä rakentamiseen, joka ei muodosta suunnittelutarvealuetta. Kaavassa kuitenkin todetaan, että alueen "yhtenäiset, rakentamattomat metsäalueet [säilytetään] nykyisessä käytössään" sekä että "alueen eheä luonne ja kauneus sekä kulttuurihistorialliset ja maisemalliset piirteet pyritään säilyttämään". Tällaiselle alueelle ei sovi louhos ja sen vaatima infrastruktuuri.

Alueella asuu useita lapsiperheitä, joille louhinnasta ja räjäytyksistä aiheutuisi vaaraa. Alueen perheet asuvat maaseudulla, jossa lapset ovat perinteisesti voineet vapaasti leikkiä metsässä.

5. D on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja ympäristölautakunnan päätös saatetaan voimaan.

D on uudistanut asiassa aikaisemmin esittämänsä. Alueen asukkaat ovat riippuvaisia puhtaasta pohjavedestä. Tuusulan kunnan suunnitelmissa ei ole vesijohtoverkon rakentaminen aluelle. Kellokosken Niittykulmasta Kaukasiin Tuusulan puolella kaikilla on omat kaivot.

Tuusulan kunta on määrittänyt kesäkuun alussa Niittykulman alueen hevostalousalueeksi. Niittykulmasta lenkeillään hevosilla Kaukasissa ja Mäntsälän Ohkolassa. Niittykulmaan tulee hevoskeskittymä. Louhos ei sovellu alueelle.

Alueella asuvat liikuvat luonnossa jatkuvasti. Alue on viihtyisä kaikenlaiseen liikkumiseen ja retkeilyyn.

Maaseudulla käytetään EU-tukia itsensä työllistämiseen ja viljelyyn. Alue on myös hiljaista aluetta.

Asiassa ei ole selvitetty, miten melumittauksessa on otettu huomioon uomat, joet, purot ja rännit. Ne kantavat äänet voimallisena ja kaukaa ja jopa kaikuen, ainakin Tuusulan kunnan puolella.

Sammakot, rupikonnat, ampiaiset, perhoset, teeret, pöllöt, huuhkajat ja asuvat alueella monien muiden eläinten lisäksi. Puissa kasvaa naava eli ilma on puhdasta. Asukkaat eivät halua alueelle louhinnan aiheuttamaa melua, pölyä tai tärinää, vaan haluavat jatkossakin syödä luonnon antimia puhtaina.

Hyvinkään ympäristölautakunta kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena on ilmoittanut, ettei se anna vastinetta valitusten johdosta.

NCC Roads Oy on selityksessään esittänyt, että ottoalue ei kuulu mihinkään Uudenmaan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, eikä alueen läheisyydessäkään ole rajattuja maisemansuojelualueita. Ottotoimintaan vuokrattu alue ei kuulu myöskään kenenkään oikeudellisesti suojatun subjektiivisen edun piiriin maisemana. Ottoalueella ei ole sosiaalisia, sivistyksellisiä, kulttuurisia, historiallisia tai luontoon liittyviä merkittäviä arvoja. Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uudellamaalla" Tapionkallio ei ole arvokas kallioalue.

Ottopaikka on sijoitettu ja ottaminen järjestetty maisemakuvan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Alue soveltuu ottotoimintaan poikkeuksellisen hyvin hyvän logistisen ja ympäristöllisen sijaintinsa vuoksi. Yhtiö on esittänyt maa-aineslain mukaisen ottosuunnitelman.

Yhtiön toiminta ei ulotu virkistysalueille, vaan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle.

Melusta aiheutuvia terveys- ja viihtyvyysvaikutuksia voidaan arvioida mittaamalla alueen melutaso ja melun ominaisuudet sekä selvittämällä sille altistuvien henkilöiden määrä ja altistumisaika. Virkistysalueiden osalta tulee ottaa huomioon, että alueella liikkuminen on lyhytaikaista. Tyypillinen virkistysalueen käyttäjä liikkuu lähiulkoilualueella 2–3 kertaa viikossa ja alle tunnin kerrallaan. Tyypillinen ulkoilija altistuu vuodessa noin 100 tunnin ajan mahdolliselle melulle virkistysalueella. Tämä arvio on tehty olemassa olevaan virkistysalueiden käyttötutkimuksiin perustuen. Toisaalta kiviainestuotannon toiminta-ajan rajoitukset tulee ottaa vielä huomioon. Kiviainestuotantoa ei yleensä tehdä viikonloppuisin eikä arkisin ajalla 22–7. Tämä pienentää edelleen keskimääräistä altistumisaikaa. Altistukseen vaikuttaa myös se, ettei koko metsäalueella, joka ei ole virkistykseen osoitettu alue, esiinny häiritsevää tai terveysvaikutuksia aiheuttavaa melua.

Louhinnassa, räjäytykset mukaan luettuna, noudatetaan tiukkoja turvallisuusmääräyksiä. Onnettomuudet ovat erittäin harvinaisia. Sivullisten joutuminen räjäytysten vaara-alueelle on voitu estää muualla ja se voidaan estää myös Hyvinkäällä. Louhosalueelle on laadittu turvasuunnitelma ja turvallisuudesta huolehditaan muutenkin yhtiön toimintajärjestelmän edellyttämällä tavalla. Alue on muutenkin turvallinen, koska toiminnassa on noudatettava työturvallisuuslakia sekä työturvallisuuteen liittyviä erityissäännöksiä. Räjäytykset mitoitetaan räjäytyssuunnitelmien mukaisesti.

Toimintaan myönnetyssä lainvoimaisessa ympäristöluvassa on annettu määräyksiä toiminnasta aiheutuvien vaikutusten rajoittamiseksi. Vastaavanlaiset lupaehdot ovat asetettavissa myös maa-aineslupa-asiassa.

Ramboll Oy:n kesäaikaan tehdyn luontoselvityksen päätelmässä on esitetty, että maa-ainesten ottoon suunnitellulla alueena ei tehty havaintoja luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisista luontotyypeistä, vesilain tarkoittamista arvokkaista pienvesistä eikä uhanalaisista lajeista tai uhanalaisista luontotyypeistä. Alueen kalliomäet eivät runsaspuustoisuutensa vuoksi ole metsälain 10 §:n tarkoittamia erityisen arvokkaita elinympäristöjä.

Lupahakemuksessa olevassa meluselvityksessä on otettu huomioon louhinta-alueen toimintojen sijoittuminen suhteessa asutukseen. Melua mitataan esitetyn suunnitelman mukaisesti. Kuorma-autoliikenteen melu ei vaikuta kokonaismelutasoon merkittävästi. Esimerkiksi kantateiden 55 dB:n meluvyöhyke on liikennemääristä riippuen noin 50 metriä ja maanteiden noin 30 metriä. Louhinta-alueen kuorma-autoliikenteen 55 dB:n meluvyöhyke rajoittuu tiealueen reunaan, 50 dB:n meluvyöhyke noin 15 metriä ja 45 dB:n meluvyöhyke noin 25 metrin etäisyydelle. Oletuksena on, ettei tien ympärillä ole melun leviämistä ehkäiseviä esteitä, joita yleensä on. Louhinta-alueen liikenteellä ei ole yhteisvaikutuksia muiden toimintojen kanssa. Kuljetukset hoidetaan päivisin. Melumittaukset tehdään edustavista paikoista lupahakemuksissa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti.

Alueen toimija ei hallinnoi julkiselle liikenteelle annettuja tietä tai niiden liikennettä, vaan kyseiset tiet kuuluvat Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelle. Yksityisellä luvanhakijalla ei ole vaikuttamismahdollisuutta tässä asiassa.

Hankealueella on voimassa Palopuron–Ridasjärven osayleiskaava, jossa alue on määrätty maa- ja metsätalousalueeksi. Hankkeelle ei ole kaavallisia esteitä.

Hyvinkään ympäristölautakunnan puolesta annetussa vastaselityksessä Hyvinkään kaupungin Tekniikka- ja ympäristötoimialan johtaja on uudistanut asiassa aikaisemmin lausutun ja esittänyt, että suunniteltu Tapionkallion ottamisalue ei sovellu ympäristöllisen sijaintinsa vuoksi hyvin ottotoimintaan. Suunnitelma-alue sijaitsee lähellä asutusta. Lähietäisyydellä (600 metriä) on ainakin yhdeksän asuintaloa. Louhosalueen ja kaikkien lähimpien asuintalojen välissä ei ole luontaisia maaston korkeuserojen muodostamia esteitä melun ja pölyn leviämiselle. Maa-ainesten ottotoiminnasta ja kiviaineskuljetuksista aiheutuvien pöly- ja meluvaikutusten voidaan katsoa aiheuttavan lähiasukkaille tosiasiallista vaaraa, kuten terveyshaittaa.

AA ja BA ovat antaneet vastaselityksen.

D on vastaselityksessään uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa ja esittänyt muun muassa, että hankkeen meluselvitys on tehty puutteellisesti. Melu ylittää valtioneuvoston ohjeiden mukaisen tason. Asiassa ei ole huomioitu kaikua, joka tuo äänet moninkertaisena Natura-alueelle, joenuomiin ja sitä kautta hyvinkin pitkälle. Natura-alueen melutaso ylittyy. Lupahakemuksessa oleva luontoselvitys on puutteellinen samoin kuin pinta- ja pohjavesien suojelusuunnitelma.

Kallion louhinta Tapionkalliolla aiheuttaisi kauniin maiseman turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen ja erikoisten luontoesiintymien tuhoutumista sekä huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa.

Pohjavesiselvitys on puutteellinen. Tapionkalliolta tuleva oja tuo vesiä Ullanmäen pohjavesialueelle. Ullanmäen pohjavesialueelta on yhteys Tuusulan vedenhankinnan kannalta tärkeälle ja antoisalle Santakosken pohjavesialueelle. Pintavesisuunnitelmassa ei ole tarkkailtu tärkeimmän ojan (nro 5) mahdollisia kulkeumia tärkeälle Ullanmäen pohjavesialueelle. Lisäksi alueen porakaivoveden varassa olevien talouksien juomavesi voi olla vaarassa. Louhostoimintaa ei saa aloittaa ilman vesilain mukaista lupaa.

Luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty myöskään ympäristönsuojelulain perusteella.

Louhinta Kaukasissa olisi vastoin Hyvinkään kaupungin strategiaa, jossa arvoina mainitaan ympäristöstä huolehtiminen ja visiona luonnonläheinen elinympäristö.

Melu on vaaraksi terveydelle. Useimmat kokevat kaikkein häiritsevimmäksi liikenteen melun. Se lyhentää unta ja voi aiheuttaa sydän- ja verenkiertoelimistön häiriöitä. Kiviaineksen ottamistoiminta aiheuttaa alueen asukkaille ympärivuotisesti eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua melu-, pöly- ja tärinähaittaa. Räjäytyksistä aiheutuva melu sekä kivimurskaamon hakkaava iskumainen melu kuuluvat alueen koteihin ja yritysten tiloihin aamuvarhaisesta iltamyöhään. Tämä aiheuttaa monia terveydellisiä haittoja, koska ympäristössä ei ole koskaan hiljaista lepohetkeä. Louhoksen toiminnassa melua aiheuttavat edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi kiviaineksen kuormaus ja liikennöinti. Jatkuva kuorma-autoliikenne yksityistiellä, kesäkautena noin kuusi edestakaista ajoa tunnissa, siis joka viides minuutti, on kohtuuton rasitus. Osa toiminnoista on käynnissä samaan aikaan, joten melutaso moninkertaistuu.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan kivipöly aiheuttaa ympäristössä terveydellisiä haittoja. Kivipöly tunkeutuu myös asuntojen rakenteisiin, lämpöpumppuihin ja ilmastointikanaviin. Niiden puhdistaminen ja korjaaminen aiheuttaa lisäkustannuksia alueen asukkaille. Alueen kiinteistöjen myyntiarvo laskisi oleellisesti. Jatkuvasta tärinästä alueen rakennuksille aiheutuvia vaurioita ei ole myöskään tutkittu. Toiminnasta aiheutuisi näin ollen taloudellista haittaa alueen asukkaille omaisuuden arvon laskuna.

Teiden ja louhintatyömaan pölyntorjunta vedellä ja suolaamalla on ympäristölle vaarallista. Hulevesien ja maantiesuolojen liukeneminen ja imeytyminen ympärillä oleviin kasveihin ja ravintoketjussa edelleen eläimiin aiheuttaa pitkäaikaisen ympäristöhaitan. Kivilouhimo sijaitsee asuin- ja kesämökkialueen välittömässä läheisyydessä. Se sijaitsee myös alueella, jossa toiminnasta on vaaraa erityisen herkille ja ympäristönsuojelun kannalta tärkeille kohteille. Ympäristövahinkojen vaara on näin ollen ilmeinen.

Kivilouhoksen vaikutuksia vähätellään. Asiaa käsitellään ikään kuin louhos vaikuttaisi vain sillä alueella, missä itse louhinta tehdään. Kun otetaan huomioon Ohkolanjoen ja Keravanjoen virkistyskäyttö, asiaan olisi pitänyt ottaa kaikki alueen kunnat mukaan. Keravanjoki kaikkine haaroineen on virkistyskäytössä ja siihen on uhrattu eri kuntien ja EU:n varoja. Tuusulan Kellokoskella joen virkistyskäyttöä kehitetään entistä monipuolisemmaksi.

Ohkolanjoki Mäntsälän puolella laskee Keravanjokeen Haarajoella Järvenpäässä. Joki tulvii pelloille aina Tuusulan puolelle asti. Hauet ovat ennen salaojitusta tulleet kutemaan Korkeakallion juurelle asti eli Tapionkallion alapuolelle. Vesi tulvii edelleen salaojiin. Louhoksen eri toiminnoissa käytetään vettä. Sulfiittipitoisten mineraalien kulkeutuminen järviin aiheuttaa happamoitumista. Pohjavesiin liukenee kemikaaleja kallioaineksesta. Päästöjä ei voida täysin estää valumasta pohjavesiin.

D:n perhe on panostanut metsätilaan perustamalla hevosalan yrityksen, joka antaa myös luontaishoitoja. Yksi hoitomuoto on iilimatohoito eli hiduroterapia. Iilimato ei siedä saasteita. Saasteiden vuoksi iilimatoja ei nykyisin ole Suomessa, vaan niitä ostetaan Euroopan kasvatuslaitoksista, kuten Puolasta.

Suomella on kansainvälinen vastuu luonnon omaleimaisista kallio- ja kivikkoluontotyypeistä, kuten avoimista silokallioista, karuista kalliometsistä, moroutuvista rapakivikallioista, Itämeren nykyisistä ja muinaisvaiheisiin liittyvistä rantakivikoista sekä kallioluodoista.

Vesiluonnon suojelu ja tilan parantaminen edellyttävät valuma-aluetasoisia kokonaisratkaisuja, joissa maankäytön suunnittelu on avainasemassa. Kokonaisia valuma-alueita koskevat vesiensuojelutoimenpiteet ovat tärkeitä valuma-alueiden voimaperäisen maankäytön vaikutusten estämiseksi.

Pienvesiluonnon turvaamiseen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota metsätaloustoimien ja kunnostusojitusten yhteydessä. Pienvesien suojelua on syytä laajentaa entistä tehokkaammin myös luonnontilaltaan jossain määrin heikentyneisiin kohteisiin, ja pienten virtavesien ja lähteikköjen ennallistamiseen tulee panostaa. Alueella on paljon luonnonlähteitä. Tapionkallion alapuolella on paljon metsittynyttä luonnonniittyä ja kosteikkoja.

B:lle ja C:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. AA:n ja BA:n vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

2. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

1. Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon peruste, jonka vuoksi AA ja BA ovat pyytäneet katselmuksen toimittamista, sekä asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen ei ole heidän valituksessaan tarkoitetun kysymyksen selvittämiseksi tarpeen.

2. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Tuulia Träskelin.