Muu päätös 893/2017

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 15.12.2015 nro 15/0614/1

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 4.3.2014 viraston ympäristölupavastuualueella ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla tehdyllä päätöksellään nro 38/2014/1 myöntänyt Turvetuote Peat Bog Oy:lle ympäristöluvan Teerisuon turvetuotantoon Konneveden kunnassa Kymijoen vesistöalueella. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 22,8 hehtaaria. Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen noin 10,3 hehtaarin osalta.

Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista.

Päätös sisältää lupamääräykset 1–18, joista lupamääräykset 1–7 ja 14–15 kuuluvat seuraavasti:

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen 29.8.2012 saapuneen täydennyksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Pyhäjokeen. Vesien ohjaamiseksi on rakennettava suunnitelman mukainen tulvapenger.

2. Tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 10 olevan piirustuksen (päivätty 13.10.2011, mk 1:4 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävän padon ja laskeutusaltaan kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein kentän kaltevuuden perusteella.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava liete³syvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista.

3. Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava vähintään seuraava:

Kiintoaine 50 %

Kokonaisfosfori 50 %

Kokonaistyppi 20 %

Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien.

4. Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.

5. Jos käsitellyn veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 20 μg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 500 μg/l, kiintoainepitoisuus alle 2 mg/l tai COD_Mn-arvo alle 15–30 mg/l, kyseisen parametrin puhdistusteho voidaan jättää pois puhdistustehon keskiarvoa laskettaessa.

6. Laskeutusaltaan ja sen jälkeisten vesienkäsittelyrakenteiden on oltava käytössä ennen sarkaojitusta ja suon pintakerroksen poistamista. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi kunnan ympäristönsuojelu³viranomaiselle.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

7. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

(---)

Tarkkailut

14. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

15. Vesistötarkkailu voidaan toteuttaa Vapo Oy:n yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Pyhäjokeen (YK 6963560-3453950, nykyinen seurantapaikka) ja Keiteleen Myllylahteen tulee perustaa vesistötarkkailupisteet. Pyhäjoen tarkkailua tulee tehdä vuosittain. Myllylahden osalta tulee tehdä riittävä ennakkotarkkailu lahden veden laadun selvittämiseksi ja tämän jälkeen jatkaa tarkkailua kolmen vuoden välein.

Kalataloustarkkailu on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Tarkkailusuunnitelmia voidaan muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Konneveden kunnan ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Konneveden kunnan ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Ala- ja Keski-Keiteleen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muun ohella Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään, siltä osin kuin nyt on kysymys, seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä.

Edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon

1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski;

2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset;

3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:

1) terveyshaittaa;

2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa;

3) ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta;

4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; tai

5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on muun ohella annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Saatu selvitys

Teerisuo on uusi turvetuotantoalue. Aluehallintoviraston päätöksellä on myönnetty lupa tuotantoon noin 22,8 hehtaarilla. Alueen kuivatusvedet käsitellään sarkaojarakenteiden, virtausta säätävän padon ja laskeutusaltaan sekä ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla. Käsittelyn jälkeen kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Pyhäjokeen ja edelleen Sorvajärven kautta Keiteleeseen. Etäisyys Teerisuolta Pyhäjokeen laskuojia pitkin on karttatarkastelun perusteella noin 4 kilometriä. Pyhäjoki laskee noin 4,5 kilometrin päässä Sorvajärveen. Sorvajärvestä vedet laskevat edelleen Pyhäjokea pitkin noin kilometrin päässä olevaan Keiteleen Myllylahteen.

Teerisuon turvetuotantoalueen (22,8 ha) osuus Pyhäjoen valuma-alueesta on 0,4 prosenttia. Valuma-alueella ei ole muita turvetuotantosoita.

Pyhäjoki on runsashumuksinen ja ravinteikas. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Pyhäjoen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Sorvajärven vesi on humuspitoista ja ravinteikasta.

Keitele on suosittu virkistyskalastuskohde ja ammattikalastusalue. Pyhäjoen ja Sorvajärven merkitys kalastuksen kannalta on vähäisempi. Pyhäjokeen on istutettu viime vuosina jokirapuja.

Vaatimus toiminnan aloittamiskiellosta

Aluehallintoviraston päätöksen mukaan hakijalla ei ole oikeutta aloittaa toimintaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman, kun päätöksestä jätetyt valitukset koskevat muuta kuin korvauksia. Vaatimus toiminnan aloittamiskiellosta ennen kuin päätös on saanut lainvoiman, hylätään aiheettomana.

Maakuntakaava

Ympäristöministeriö on 5.12.2014 vahvistanut Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan. Teerisuo on merkitty vaihemaakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi tu-merkinnällä. Vaihemaakuntakaavassa koko maakunnan turvetuotantoa koskevan suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotanto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että kulloinkin voimassa olevassa Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa esitetyt vesienhoidon tavoitteet saavutetaan.

Maakuntakaavan ja siitä saatavan selvityksen merkitys tulee yhdessä muiden asiaan vaikuttavien seikkojen kanssa arvioitavaksi toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaisessa harkinnassa. Koska Keski-Suomen maakuntakaavassa Teerisuo on merkitty turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi, turvetuotanto Teerisuolla ei ole voimassa olevan maakuntakaavan vastaista. Aluehallinto³viraston päätös ei ole ristiriidassa maakuntakaavan ja sen määräysten kanssa.

Vesistövaikutukset

Teerisuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka sijaitsee ojitetulla suoalueella. Valumavesien käsittelyyn kuuluu turvetuotantoalueen perusrakenteiden lisäksi ympärivuotisesti toimiva 1,4 hehtaarin suuruinen pintavalutuskenttä, jolle on asetettu lupamääräyksessä 3 puhdistustehoa koskevat vaatimukset.

Ennalta arvioiden toiminnan kuormitus ei aiheuta vesistön merkittävää pilaantumista eikä vaaranna vesienhoitosuunnitelman tavoitteita.

(---)

Ilmastovaikutus

Yksittäisessä ympäristölupa-asiassa huomioon otettavana ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna ympäristön pilaantumisena ei voida pitää turvetuotantotoiminnasta mahdollisesti aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä yksinomaan ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tarkasteltuna.

(---)

Johtopäätös

Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon aluehallintoviraston päätöksen perustelut, perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, aluehallinto³viraston päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 § 1 ja 2 momentti, 41 § 1 momentti, 42 § 1 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 44 §, 46 §, 50 § 2 momentti ja 97 § 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 9 § ja 11 §

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Hauru, Jan Eklund ja Sinikka Kangasmaa. Esittelijä Anneli Järvenpää.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin yhdistyksen valitus on hylätty, aluehallintoviraston päätös kumotaan ja ympäristölupaa koskeva hakemus hylätään. Toissijaisesti yhdistys on vaatinut merkittäviä tiukennuksia lupaan etenkin vesiensuojelun osalta.

Yhdistys on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Kuormitus vesistöön olisi laskelmia huomattavasti suurempaa. Laskelmissa ei ole otettu huomioon muun muassa kevättulvien ja rankkasateiden aiheuttamia kuormituspiikkejä. Kolmivuotisessa TASO-hankkeessa havaittiin, että virtaamien hallinta ei onnistunut tulvien aikaan millään mukana olleella turvetuotantoalueella, joissa oli jatkuva automaattinen seuranta. Kohteiden muulla tavalla mittaamalla saadut kuormitusarvot olivat aliarvioituja. Pienkemikalointia lukuun ottamatta vesiensuojelutoimet eivät kyenneet pidättämään alueilta tulevaa liukoisen orgaanisen humuksen kuormaa.

Ympäristöluvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksista vesistöön. Määrätyllä tarkkailulla ei saada kattavaa tietoa erityisesti niin sanottujen ylivirtaamatilanteiden aikaisesta kuormituksesta. Toiminnanharjoittajan ilmoittaman mukainen tuotannosta aiheutuva vuotuinen kiintoainepäästö saattaa kuitenkin tapahtua jo yhden vuorokauden aikana. Korkein hallinto-oikeus on useissa aikaisemmissa turvetuotantoa koskevissa ratkaisuissaan edellyttänyt toiminnanharjoittajaa laatimaan suunnitelman, jonka perusteella mitataan vedenlaatua luotettavasti kuormituksen selvittämiseksi ylivirtaamatilanteissa.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa edellytetään, että pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene. Kymmenien vesimuodostumien tilaluokka Keski-Suomen maakunnassa uhkaa laskea, jos kuormitus lisääntyy tai jos kuormitusta ei saada vähenemään. Vesien kuormitusta on vähennettävä eikä lisättävä.

Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa on koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys, jonka mukaan turvetuotanto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että kulloinkin voimassa olevassa Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa esitetyt vesienhoidon tavoitteet saavutetaan. Ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava sisältää useiden vesialueiden osalta myös yksityiskohtaisemman ja tiukemman määräyksen.

Pyhäjoen ekologinen tila on vain luokassa tyydyttävä. Alue sisältyy Keski-Suomen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa lisätoimenpidealueeseen. Alueella vesien hyvän ekologisen tilan saavuttaminen EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti vaatii lisätoimenpiteitä. Toimen³pideohjelman tavoitteena on vähentää Pyhäjokeen tulevaa kuormitusta.

Suomen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on päästötön energiantuotanto. Turpeen poltto on hiilidioksidilähteenä pahin mahdollinen energiantuotantomuoto. Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi turpeen energiakäytön vähentämisen kolmanneksella vuoteen 2025 mennessä. Ilmastopoliittisista syistä Suomen on todennäköisesti jo lähitulevaisuudessa vähennettävä turpeenpolttoa edelleen. Turpeesta polttoaineena tuleekin vähitellen luopua eikä uusia turpeenkaivuualueita tule avata. Myös ilmastovaikutukset on vihdoinkin otettava huomioon kaikessa turpeenkaivuutakin koskevassa päätöksenteossa, vaikka puutteelliset lait eivät siihen suoranaisesti velvoittaisikaan.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se on viitannut päätökseensä ja sen perusteluihin sekä katsonut, ettei valituksessa ole esitetty uusia sellaisia asiaan vaikuttavia seikkoja, jotka antaisivat aiheen arvioida uudelleen annettujen päätösten sisältöä ja perusteita.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se on viitannut asiassa aikaisemmin lausumaansa sekä katsonut, että Teerisuon turvetuotannolle voidaan myöntää ympäristölupa. Lausunnossa on todettu muun ohella seuraavaa:

Määrätyllä tarkkailulla saadaan riittävän kattavaa tietoa ylivirtaamatilanteiden aikaisesta kuormituksesta, ja lupamääräyksissä on otettu vesiensuojelurakenteiden toimivuus huomioon.

Valituksessa on tuotu esille korkeimman hallinto-oikeuden turvetuotannon osalta edellyttämät suunnitelmat vedenlaadun mittaamiseksi luotettavasti kuormituksen selvittämiseksi ylivirtaamatilanteissa. ELY-keskus on hyväksynyt useita vastaavanlaisia korkeimman hallinto-oikeuden määräämiä suunnitelmia, joista haitankärsijät ovat poikkeuksetta valittaneet. Mikäli korkein hallinto-oikeus haluaa myös tämän asian yhteydessä tehostaa päästötarkkailua ylivirtaaminen osalta, olisi hyödyllistä tarkentaa lupamääräystä, jotta vältyttäisiin valituskierteeltä.

Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2015) päästötarkkailua koskevassa 7.2 luvussa esitetään, että ylivirtaamatilanteiden aikana turvetuottajan tulee ottaa ylimääräisiä vesinäytteitä ja toimittaa näytteet ohjeiden mukaan sille konsultille, joka alueella muutoinkin hoitaa tarkkailun. Ohjeessa ylivirtaamatilanteeksi on määritelty tilanne, "jossa suolta lähtevä valunta on 10-kertainen keskivaluntaan (10 l/s/km²) verrattuna tai sateen rankkuus on suurempi kuin 20 mm/vuorokausi". Ohjeessa todetaan myös, että ylimääräiset näytteet analysoidaan kuten päästötarkkailun kertanäytteet, otetaan mukaan päästöjen laskentaan ja raportoidaan vuosiraportissa. Ohjeen mukaan "ylivirtaamatilanteiden sekä esimerkiksi kevättulvien aiheuttamien päästöjen mittauksiin on panostettava nykyistä enemmän".

Koska Teerisuon päästötarkkailu on jo määrätty tehtäväksi yhtä tiheänä kuin niin sanotuilla ympärivuotisilla tarkkailusoilla ja koska suolla on jatkuvatoiminen virtaaman mittaus, on tarkkailu riittävän luotettava päästöjen arvioimiseksi, jos vielä ylivirtaamatilanteissa ja rankkasateiden aikana otetaan turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaisia ylimääräisiä näytteitä.

Jatkuvatoiminen veden laadun mittaus, jota valituksessa on vaadittu, antaa kertanäytteitä paremman tiedon kuormituksen vaihtelusta ja huipuista. Jatkuvatoimista veden laadun mittausta testataan vielä vapaaehtoisesti useilla turvetuotantoalueilla. Sitä ei vielä tässä vaiheessa ole syytä asettaa tarkkailumääräyksiin.

Teerisuon vesiensuojelurakenteet ovat toimenpideohjelman mukaisia eikä turvetuotanto alueella ennalta arvioiden vaaranna vesienhoidon tilatavoitteiden saavuttamista. Toiminta ei myöskään sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on kalatalous³viranomaisena todennut, että sillä ei ole valituksen johdosta lausuttavaa.

Turvetuote Peat Bog Oy:lle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valituksen ja lausuntojen johdosta.

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen lausuntojen johdosta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Keski-Suomen 5.12.2014 vahvistetussa 3. vaihemaakuntakaavassa Teerisuo on merkitty turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi (tu), jota koskee seuraava suunnittelumääräys: "Turvetuotantoon soveltuvan alueen käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon asutus, tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää." Ympäristöministeriön vaihemaakuntakaavan vahvistamista koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi 9.3.2016 korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä päätöksestä tehdyt valitukset päätöksellään taltionumero 755.

Maakuntakaavan turvetuotantovarauksella on oikeudellista merkitystä toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 §:n 2 momentin mukaisessa harkinnassa.

Sijoituspaikan sopivuus ei kuitenkaan riitä ympäristöluvan myöntämisen perusteeksi, vaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Arvioitaessa pilaantumisen merkittävyyttä on otettava huomioon, mitä vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Valtioneuvosto on 3.12.2015 hyväksynyt Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuosiksi 2016–2021. Vesienhoitosuunnitelman mukaan Pyhäjoen ekologinen tila on tyydyttävä, ja hyvä tila on arvioitu voitavan saavuttaa vuonna 2021. Keiteleen ekologinen tila on hyvä. Teerisuon tuotantoalueen pinta-alan osuus Pyhäjoen valuma-alueesta on aluehallintoviraston lupapäätöksen mukaan vain noin 0,4 prosenttia. Turvetuotantoalueen vesiensuojelurakenteet vastaavat sitä tasoa, jota vesienhoitosuunnitelman sektorikohtaisissa toimenpiteissä on turvetuotannon osalta yleisesti edellytetty, kun otetaan huomioon ojittamattomalle suoalueelle tehtävän pintavalutuskentän koko suhteessa tuotantoalueen pinta-alaan. Vesienhoitosuunnitelma ei anna aihetta arvioida hakemuksen mukaisen turvetuotannon vaikutuksia Pyhäjoen ja Keiteleen tilaan ja pilaantumisen merkittävyyttä toisin kuin hallinto-oikeus on tehnyt.

Valituksessa on turvetuotannon päästötarkkailun ja erityisesti ylivirtaamatilanteiden päästöjen mittausten osalta viitattu korkeimman hallinto-oikeuden aikaisempiin päätöksiin, joissa toiminnanharjoittaja on velvoitettu laatimaan erillinen suunnitelma vedenlaadun mittaamisesta ylivirtaamatilanteissa. Kuten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnosta käy ilmi, on ylivirtaamatilanteiden päästöjen mittaamiseen kiinnitetty viime vuosina yhä enemmän huomiota, ja sitä on korostettu muun muassa oikeudellisesti sitomattoman, mutta selvitysaineistoa sisältävän uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2015) laatimisessa. Ohjeessa on määritelty ylivirtaamatilanteet ja todettu, että turvetuottajan tulee ylivirtaamatilanteiden aikana ottaa ylimääräisiä vesinäytteitä ja toimittaa näytteet ohjeiden mukaan sille konsultille, joka alueella muuten hoitaa tarkkailun.

Valituksen kohteena olevan aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 3 on Teerisuon käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma, jossa edellytetään muun ohella virtaaman jatkuvatoimista mittaamista sekä kuntoonpano- että tuotantovaiheessa. Tuotantovaiheessa vesinäytteet otetaan 1.4.–30.9. kuukauden välein ja 1.10.–31.3. kahden kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.–15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Ylivirtaamien ja rankkasateiden aikana tulee ottaa lisänäytteitä. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, pH ja sameus. Näitä käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelman määräyksiä voidaan pitää riittävinä myös ylivirtaamatilanteiden päästöjen mittaamisen kannalta.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Taina Pyysaari sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Rauno Pääkkönen. Asian esittelijä Tuire Taina.