Muu päätös 1712/2017
Asia Vesitalouslupaa koskevat valitukset
Valittajat 1. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue
2. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry sekä A:n ja B n kuolinpesien osakkaat C ja D
Päätös, jota valitus koskee
Vaasan hallinto-oikeus 3.5.2016 nro 16/0099/2
Asian aikaisempi käsittely
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 24.11.2014 viraston ympäristölupavastuualueella vesilain (587/2011) nojalla tehdyllä päätöksellä nro 101/2014/2 myöntänyt Kauhajoen Vesihuolto Oy:lle luvan Siniharjun pohjavedenottamon rakentamiseen Kauhajoen kaupungissa tilan Leiriranta 232-411-41-0 alueelle ja pohjaveden ottamiseen siitä lupamääräyksessä 1 sanotun määrän hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti.
Myönnetty vesitalouslupa antaa luvansaajalle oikeuden luvan mukaiseen toimintaan, mutta ei anna suurempaa oikeutta alueeseen kuin mitä luvansaajalla muutoin on.
Pohjaveden ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.
Päätökseen on sisältynyt 17 lupamääräystä, jotka kuuluvat seuraavasti:
Veden ottaminen
1) Pohjavettä saa ottaa Siniharjun vedenottamosta kuukausikeskiarvona laskettuna enintään 3 000 m3/d.
2) Vedenottamoa on käytettävä siten, ettei vedenotosta aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä.
3) Vedenottamo on varustettava näytteenottohanalla ja luotettavalla kaukoluettavalla vesimäärän mittauslaitteella.
4) Otetuista vuorokausittaisista vesimääristä (m3/d) on pidettävä kirjaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Vedenottamoalue
5) Vedenottamo on aidattava ja varustettava selvästi näkyvillä tauluilla, joista käy ilmi ottamon omistaja ja tarpeelliset yhteystiedot. Vedenottamoalueella ei saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon liittyvää toimintaa.
Tarkkailu
6) Luvan saajan on tarkkailtava vedenoton vaikutuksia pohjaveden määrään, laatuun ja pinnan korkeuteen sekä veden ottamisen vaikutuksia vesioloihin ja kaivoihin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymien tarkkailusuunnitelmien mukaisesti. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava ELY-keskukselle kolme kuukautta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu on aloitettava ennen vedenoton aloittamista.
Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia kalatalouteen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava ELY-keskukselle kolme kuukautta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu on aloitettava ennen vedenoton aloittamista.
ELY-keskukset voivat tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmia.
7) Tarkkailutulokset ja tiedot otetuista vesimääristä ja niistä laaditut vuosiyhteenvedot on toimitettava vuosittain Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä pyydettäessä annettava tiedoksi niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea.
Kunnossapito
8) Pohjaveden ottamoon, pohjavesien tarkkailuun ja vedenottamoalueeseen kuuluvat rakenteet ja laitteet on pidettävä kunnossa sekä alue muiltakin osin on pidettävä mahdollisimman puhtaana. Kaikki pohjavedenottamoa varten tarpeelliset aineet ja tarvikkeet on sijoitettava ja varastoitava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa pohjavedelle.
Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi
9) Ennen toiminnan aloittamista luvan saajan tulee tehdä aikataulutettu suunnitelma Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hakemussuunnitelmassa mainittujen ottamon lähialueella sijaitsevien kiinteistöjen liittämisestä vesijohtoverkostoon kaivoveden loppumisesta tai laadun heikkenemisestä mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen estämiseksi.
10) Mikäli lupamääräyksessä 6 tarkoitetussa tarkkailussa tai muutoin havaitaan, että pohjaveden ottamisesta aiheutuu kaivoveden määrän olennaista vähenemistä tai laadun heikkenemistä kiinteistöillä, joita ei ole liitetty vesijohtoverkostoon, on luvan saajan ilmoitettava asiasta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä toimenpiteisiin kiinteistöjen talousveden saannin turvaamiseksi.
11) Luvan saaja vastaa lupamääräyksessä 9 tarkoitetusta suunnitelmasta ja vesijohtoverkkoon liittämisestä aiheutuvista kustannuksista. Kiinteistön omistajat vastaavat kiinteistöllä sijaitsevan vesijohdon kunnossapidosta aiheutuvista kustannuksista sekä maksavat vedestä taksan mukaisen maksun käyttämänsä vesimäärän mukaan.
Kalatalousvelvoite ja kalatalousmaksu
12) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä 1 500 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle käytettäväksi hankkeen vaikutusalueen kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen.
Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa aluehallinto³viraston päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Korvaukset
13) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle.
14) Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastolta.
Töiden aloittaminen ja toteuttaminen
15) Pohjavedenottamo on otettava käyttöön viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa raukeaa.
Ilmoitukset
16) Töiden aloittamisesta on (30 päivää) etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maanomistajille.
17) Töiden valmistumisesta ja pohjaveden oton aloittamisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään valitukset enemmälti hyläten muuttanut aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksiä 1 ja 6 sekä lisännyt lupaan sen tarkistamista koskevan lupamääräyksen 18. Mainitut lupamääräykset kuuluvat muutettuina seuraavasti (muutokset kursiivilla):
"1) Pohjavettä saa ottaa Siniharjun vedenottamosta kuukausikeskiarvona laskettuna enintään 3 000 m3/d kuitenkin niin, että virtaama Nummijoessa padon kohdalla on vähintään 80 l/s."
"6) Luvan saajan on tarkkailtava vedenoton vaikutuksia pohjaveden määrään, laatuun ja pinnan korkeuteen sekä veden ottamisen vaikutuksia vesioloihin ja kaivoihin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymien tarkkailusuunnitelmien mukaisesti. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava ELY-keskukselle kolme kuukautta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (poistettu tekstiä).
Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia kalatalouteen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava ELY-keskukselle kolme kuukautta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Luvan saajan on aloitettava tarkkailu alueella niin, että kolmen vuoden ajan ennen vedenoton aloittamista tarkkaillaan vähintään pohjaveden korkeutta, Nummijärven vedenkorkeutta sekä Nummijoen virtaamaa ja lämpötilaa ELY-keskuksen hyväksynnän mukaan.
ELY-keskukset voivat tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmia."
"Luvan tarkistaminen
18) Luvan saajan on tehtävä hakemus tämän päätöksen vesiympäristöä ja sen käyttöä koskevien lupamääräysten tarkistamiseksi kymmenen vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä yhteenveto lupamääräyksessä 6 mainituista tarkkailutuloksista."
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Sovelletut oikeusohjeet sekä unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö
Vesilain 1 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan vesilakia sovellettaessa ja muutoin vesilain mukaan toimittaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa (1096/1996) ja sen nojalla säädetään tai määrätään.
Vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.
Vesilain 3 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta yleiselle edulle aiheutuvia hyötyjä ja menetyksiä arvioidaan yleiseltä kannalta. Arvioinnissa voidaan käyttää raha-arvoa, jos hyödyn tai menetyksen suuruus voidaan määrittää rahassa.
Vesilain 3 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta saatavana yksityisenä hyötynä otetaan huomioon maa- tai vesialueen tai muun omaisuuden tuottavuuden tai käytettävyyden parantumisesta aiheutuva omaisuuden käyttöarvon lisääntyminen sekä hankkeen toteuttamisesta välittömästi saatava muu etu.
Vesilain 3 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan hankkeesta aiheutuvana yksityisenä menetyksenä otetaan huomioon: 1) hakijalle myönnettävät käyttö- tai lunastusoikeudet; 2) kustannukset sellaisista vahingoista ja käyttöoikeuksista, joista hakija on hankkeen toteuttamiseksi erikseen sopinut asianosaisen kanssa, ja vastaavassa tarkoituksessa hakijalle vapaaehtoisesti luovutettujen alueiden hankkimiskustannukset; sekä 3) muut hankkeeseen osallistumattomalle taholle ja vesilaissa tarkoitetulle ojituksen passiiviosakkaalle aiheutuvat menetykset.
Vesilain 3 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan lupapäätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset: 1) hankkeesta ja sen toteuttamisesta aiheutuvien haittojen välttämisestä siten kuin 2 luvun 7 ja 8 §:ssä säädetään; 2) maisemoinnista ja muusta työn jälkien poistamisesta; sekä 3) vesistön ja pohjavesiesiintymän tilan säilyttämistä varten tarpeellisista toimenpiteistä ja laitteista.
Vesilain 3 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan luvassa on määrättävä luvanhaltija tarvittaessa tarkkailemaan hankkeen toteuttamista ja sen vaikutuksia.
Vesilain 3 luvun 20 §:n 1 momentin mukaan toistaiseksi voimassa olevaa lupaa koskevassa lupapäätöksessä voidaan määrätä hankkeen vesiympäristöä ja sen käyttöä koskevat lupamääräykset tarkistettaviksi määräajassa, jos tämä on tarpeen hankkeesta aiheutuvien merkittävien haittojen välttämiseksi.
Vesilain 3 luvun 20 §:n 2 momentin mukaan lupapäätöksessä on tällöin määrättävä, mihin mennessä luvanhaltijan on saatettava yksilöityjen lupamääräysten ajanmukaisuus lupaviranomaisen tutkittavaksi ja mitä selvityksiä tuolloin on esitettävä.
Vesilain 4 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan mainitun luvun säännöksiä sovelletaan pintaveden ja pohjaveden ottamiseen.
Vesilain 4 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan veden ottamista koskevassa päätöksessä on määrättävä veden ottamisen tarkoitus, ottamispaikka ja veden ottamisen enimmäismäärä.
Vesilain 4 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan sen lisäksi, mitä 3 luvussa säädetään lupamääräyksistä, päätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset veden johtamiseksi tarpeellisten rakenteiden tai ottamon sijoituspaikasta, vedenottomäärien seuraamisesta ja vesihuollon turvaamiseksi vedenhankinnan erityistilanteissa sallituista toimenpiteistä.
Vesilain 11 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan lupahakemuksessa on esitettävä: 1) asian ratkaisemisen kannalta riittävä selvitys hankkeen tarkoituksesta ja hankkeen vaikutuksista yleisiin etuihin, yksityisiin etuihin ja ympäristöön; 2) suunnitelma hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä; 3) arvio hankkeen tuottamista hyödyistä ja edunmenetyksistä maa- ja vesialueen rekisteriyksiköille ja niiden omistajille sekä muille asianosaisille; 4) selvitys toiminnan vaikutusten tarkkailusta.
Vesilain 11 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on tarvittaessa liitettävä luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettu arviointi.
Vesilain 11 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan hakemuksesta on pyydettävä lausunto siltä valtion valvontaviranomaiselta, jonka toimialueella hankkeen vaikutukset saattavat ilmetä, sekä asianomaisilta yleistä etua valvovilta viranomaisilta, jollei lausunnon pyytäminen näiltä ole ilmeisen tarpeetonta.
Luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.
Luonnonsuojelulain 65 §:n 2 momentin mukaan luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että 1 momentissa arvioitu suunnitelma on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Jos elinkeino-, liikenne- tai ympäristökeskus itse on hankkeen toteuttaja, lausunnon antaa sen sijasta ympäristöministeriö. Lausunto on annettava viivytyksettä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa.
Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaan kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta ovat omiaan vaikuttamaan tähän alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin.
Unionin tuomioistuin (EUT) on asiassa C-127/02 Landelijke Vereniging tot Behoud van de Waddenzee ym. antamassaan tuomiossa todennut luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan osalta, että kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat Natura-alueen suojelutavoitteisiin, mikäli objektiivisten seikkojen perusteella ei ole poissuljettua, että ne vaikuttavat kyseiseen alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien ja hankkeiden kanssa.
EUT on lisäksi todennut edellä mainitussa tuomiossaan, että kun suunnitelma tai hanke, jolla on vaikutusta kyseiseen alueeseen, ei vaaranna sen säilyttämisen tavoitteita, sitä ei voida myöskään pitää sellaisena, että se voisi vaikuttaa merkittävästi kyseessä olevaan alueeseen. Sitä vastoin silloin, kun tällainen suunnitelma tai hanke saattaa vaarantaa kyseessä olevan alueen suojelutavoitteet, sitä on välttämättä pidettävä sellaisena, että se vaikuttaa merkittävästi tähän alueeseen. Kyseiseen suunnitelmaan tai hankkeeseen liittyvien tulevien vaikutusten arvioinnin yhteydessä niiden merkittävyys on määritettävä erityisesti sen alueen ominaisuuksien ja erityisten ympäristöolosuhteiden valossa, jota tämä suunnitelma tai hanke koskee.
Asiassa saatu selvitys
Kauhajoen Vesihuolto Oy on 19.3.2013 vireille panemallaan hakemuksella hakenut lupaa Siniharjun pohjavedenottamon rakentamiseen Kauhajoen kaupungissa sijaitsevan tilan Leiriranta 232-411-41-0 alueelle ja veden ottamiseen siitä 3 000 m3/d kuukausikeskiarvona laskettuna.
Suunniteltu vedenottamo sijoitettaisiin pohjavesialueelle Nummikangas B (1023213 B), joka rajautuu lännessä Nummijärveen. Nummijärvi on pinta-alaltaan noin 4,9 km2, järven valuma-alue on 45 km2 ja järvisyys 13 %. Nummijärvi sijaitsee Karvianjoen vesistöalueella Nummijärven alueella. Järven valuma-alueesta 61 % on suota. Valuma-alueella harjoitetaan muun muassa turvetuotantoa sekä maa- ja metsätaloutta. Nummijärvi on virkistyskäytön kannalta alueellisesti merkittävä. Nummijärven laskujoki Nummijoki virtaa itä–etelä-suuntaisesti lähes 20 km kunnes purkaa vetensä Karvianjokeen noin 2 kilometriä Karvianjärven alapuolella. Nummijokeen laskee pieniä sivu-uomia, joita ovat muun muassa Hautaoja, Sauro-oja, Halmeenoja ja Nahkaluoma.
Nummikangas B -pohjavesialueen pohjoispuolella sijaitsevat pohjavesialueet Iso Nummikangas B ja C sekä eteläpuolella Nummikangas A. Nummikangas B -pohjavesialue muodostaa yhdessä Nummikangas A -pohjavesialueen kanssa Nummikankaan pohjavesialueen. Nummikankaan pohjavesialue on eteläpuolinen jatke Isonummikankaan harjumuodostumalle. Nummikangas koostuu noin 9 km pituisesta harjumuodostumasta. Harjumuodostuma rajautuu itä- ja länsipuolilla suoalueisiin ja pohjoisosassa lisäksi harjumuodostuman länsipuoliseen Nummijärveen. Nummikankaan pohjaveden muodostumisalueen (Nummikangas A + Nummikangas B) kokonaispinta-ala on noin 10 km2 ja esiintymän kokonaisantoisuudeksi on arvioitu noin 9 500 m3/d. Osa-alueiden A ja B rajalla on vedenjakaja, joten osa-alueet muodostavat erilliset pohjaveden muodostumis- ja valuma-alueet. Osa-alueen B pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on noin 5,38 km2 ja antoisuus noin 5 100 m3/d. Osa-alueella B pohjavesi virtaa harjun suuntaisesti etelästä pohjoiseen, jossa se purkautuu pääasiassa harjun leikkaavaan Nummijokeen. Myös Nummijärveen tapahtuu purkautumista.
Kauhajoen Vesihuolto Oy:n toiminta-aluetta ovat Kauhajoen keskustaajama, Hyypän, Nummijärven, Lamminmaan ja kaupungin pohjoisosan haja-asutusalueet. Verkoston piirissä on noin 86 % Kauhajoen väkiluvusta. Vuonna 1994 tehdyllä sopimuksella Kauhajoen Vesihuolto Oy toimittaa lisävettä Teuvan kunnalle, Närpiön kaupungille sekä toimittaa Kaskisten kaupungille kaiken sen tarvitseman veden. Kauhajoen Vesihuolto Oy:llä on 10 pohjavedenottamoa, joista viisi on käytössä. Pääosa vesijohtoverkostoon pumpattavasta vedestä saadaan kolmelta vedenottamolta, jotka ovat Rydinlähteen, Lumikankaan ja Isolähteen vedenottamot. Näiden vedenottolupien mukainen enimmäisottomäärä on 6 300 m3/d. Vedenlaatuongelmien vuoksi vedenottamoilta saadaan kuitenkin jatkuvasti käyttöön enintään 5 500–5 800 m3/d. Keskimääräisen vedentarpeen on arvioitu olevan vuonna 2020 vähintään 6 300 m3/d. Lisäksi tarvitaan varakapasiteettia 2 600 m3/d häiriötilanteiden varalta. Vedenottokapasiteettia tarvitaan siten vuonna 2020 vähintään yhteensä 8 900 m3/d. Maksimivuorokausikulutuksen on arvioitu olevan 10 500 m3/d vuonna 2020.
Kauhajoen vedenhankinnan kehittämiseen liittyen on tehty pohjavesitutkimuksia 7.2.–12.4.2011. Tutkimusraportti (Ramboll Finland Oy, 23.5.2011) on liitetty hakemusasiakirjoihin. Raportissa todetaan Nummikangas B -pohjavesialueen osalta muun ohella, että Nummijärveen ja Nummijokeen purkautuvat lähteet kartoitettiin ja lähteiden virtaamat mitattiin alivirtaama-aikana maaliskuussa 2011. Lisäksi mitattiin Nummijoen virtaama harjun itäreunan kohdalla olevasta ylisyöksypadosta. Alueella tehtiin tärykairauksia. Lisäksi yhdessä havaintopisteessä tehtiin vedenantoisuuspumppaukset ja veden laatututkimukset kerroksittain. Alustavasti alueelta käyttöön saatavaksi vesimääräksi arvioitiin 3 000 m3/d. Tällöin Nummijärveen pumppauspaikan eteläpuolelta Nummikangas B:n alueelta purkautuvat lähteet säilyvät ja vedenoton vaikutukset järveen jäävät vähäisiksi.
Jatkotutkimuksista 29.8.–15.11.2011 muun muassa Nummikangas B -pohjavesialueella on laadittu tutkimusraportti (Ramboll Finland Oy, 17.1.2012). Tutkimukset käsittivät muun muassa koepumppausjärjestelyn, maaperäkairaukset, pohjaveden havaintoputkien asentamisen, veden antoisuuspumppaukset ja vesinäytteiden ottamisen eri kerrossyvyyksistä sekä yksityiskaivojen ja pohjaveden havaintoputkien kartoituksen Nummikangas B -pohjavesialueen koepumppauspaikan (HP 11/11 ja HP 22/11) lähialueelta ja kaivokorttien laatimisen, vedenkorkeuden mittauspisteen asentamisen Nummijärveen Nummijoen kohdalle sekä virtaaman mittauspatojen asennuksen kahteen Nummijärveen purkavaan lähteeseen.
Koepumppauksista pisteissä HP11/11 ja HP 22/11 on todettu muun ohella, että pohjaveden pinta aleni koepumppauksen vaikutuksesta koepumppauspaikalla pisteessä HP 11/11 58 senttimetriä ja pisteessä HP 22/11 53 senttimetriä. Pumppauksen viimeisenä kahtena päivänä pohjaveden pinta oli käytännössä vakiintunut. Pumppauksen päätyttyä pohjaveden pinta oli palautunut lähtötasolle viikon kuluttua tehdyissä havainnoissa. Pohjaveden pinta oli koepumppauspaikalla pumppauksen lopussa yli 0,5 metriä Nummijärven pinnan yläpuolella, joten Nummijärveen ja Nummijokeen tapahtui edelleen pohjaveden purkautumista. Pohjaveden pinta oli koepumppauksen aikana luontaisesti nousussa. Nousua tapahtui koepumppauksen vaikutusalueen ulkopuolella olevissa havaintopisteissä noin 15–30 senttimetriä. Nummijärveen purkaviin lähteisiin koepumppauksella ei ollut selvästi todettavaa vaikutusta. Virtaamamuutokset selittyvät lähinnä luontaisella vaihtelulla. Raportissa on todettu vedenoton vaikutuksista muun ohella, että vedenotto pienentää Nummijoen virtaamaa vedenottoa vastaavalla määrällä. Nummijoen virtaamaksi mitattiin 10 500 m3/d (29.3.2011). Runsasvetisinä aikoina joen virtaama on huomattavasti suurempi.
Siniharjun koepumppaus Nummikangas B -pohjavesialueella on suoritettu 6.6.–17.7.2012. Koepumppauksesta laadittu tutkimusraportti (Ramboll Finland Oy, 10.12.2012) on liitetty hakemusasiakirjoihin. Tutkimus käsitti muun ohella kuusi viikkoa kestäneen keskeytyksettömän koepumppauksen yllä mainittuna ajankohtana. Pumppausteho oli molemmilla pumppauspaikoilla (HP 25/11 ja HP 28/11) noin 1 540 m3/d eli yhteensä noin 3 080 m3/d. Vedenkorkeushavainnot tehtiin alueella olevista havaintoputkista, kaivoista ja Nummijärvestä sekä virtaamamittaukset kahdesta Nummijärveen purkavasta lähteestä. Muiden lähteiden havainnointi tehtiin silmämääräisesti.
Mainitun raportin mukaan pohjaveden pinta aleni pumppauspaikoilla noin yhden metrin vakiintuen tasoon +161,6 m. Koepumppauksen lopussa pohjaveden pinta kääntyi nousuun runsaiden sateiden vaikutuksesta. Pohjavesi oli koepumppauspaikoilla vajaan metrin Nummijärven pinnan (+160,65) yläpuolella, joten rantaimeytymistä Nummijärvestä harjuun ei tapahtunut. Nummijärveen purkautuu pohjavettä useista lähteistä järven itärannalta. Merkittävin pohjaveden purkautuminen Nummikangas B -pohjavesialueelta tapahtuu harjun katkaisevaan Nummijokeen. Pohjaveden purkautuminen Nummijärveen ja Nummijokeen jatkui koepumppauksen aikana. Virtaamamittausseurannassa olleen padon 1 kohdalla lähteen virtaama pieneni noin 200 m3/d koepumppauksen vaikutuksesta. Padon 2 kohdalla koepumppaus ei vaikuttanut lähteen virtaamaan. Nummijärven itärannassa olevien muiden lähteiden ylivuoto jatkui koepumppauksen aikana silmämääräisten havaintojen perusteella.
Koepumppauksen vaikutus voitiin havaita lähimmissä havaintoputkissa ja kaivoissa pohjois-eteläsuunnassa noin 400 metrin päässä pumppauspaikalta noin 0,5 metrin pohjavedenkorkeuden alenemisena. Kauempana pumppauspaikasta vaikutus oli vähäisempää. Nummijärven rannassa oleviin kaivoihin pumppaus ei vaikuttanut.
Edelleen raportissa on todettu, että Nummijoen virtaamaksi arvioitiin jokeen rakennetun pohjapadon ylisyöksyn vedenkorkeuden sekä alivirtaama-aukon mitoitustiedon perusteella koepumppauksen lopussa (18.7.2012) noin 113 000 m3/d. Alivirtaama-aikana (29.3.2011) virtaamaksi saatiin samoilla mitoitustiedoilla noin 22 000 m3/d. Koepumppaus ei vaikuttanut Nummijoen virtaamaan, koska pumpattu vesi johdettiin Nummijärveen. Raportin mukaan tuleva vedenotto vähentää Nummijoen virtaamaa otetun vesimäärän suhteessa.
Raportissa on todettu, että Nummijärven itä- ja etelärannassa on useita pieniä lähteitä, joista purkautuu pohjavettä järveen. Vedenotto pienentää lähteistä purkautuvia vesimääriä vedenottopaikan pohjoispuolella Siniharjun ja Nummijoen välisellä alueella. Vedenottopaikan eteläpuolella oleviin lähteisiin vedenotto ei vaikuta. Merkittävin vedenoton vaikutus kohdistuu Nummijokeen purkautuvaan pohjaveteen. Vedenoton vaikutusalueella ei ole vesilain tarkoittamia luonnontilaisia lähdeympäristöjä. Nummijokeen pohjavesi purkautuu joen rantavyöhykkeeltä sekä suoraan jokeen.
Nummijärven purkautumisen keskivirtaamaksi on Nummijärven kunnostuksen lupahakemuksessa arvioitu 0,4 m3/s (34 560 m3/d). Vedenotto pienentää Nummijoen virtaamaa käyttöön otetun vesimäärän verran. Raportissa on vielä todettu, että alempana Karvianjoessa virtaaman muutos on merkityksettömän pieni.
Lupahakemusta on täydennetty 8.10.2013 päivätyllä täydennyksellä, jossa on muun ohella todettu, että taimen- ja rapukannan tilanne Nummijoessa näyttää erittäin huonolta, vaikka elinympäristöltään koekalastetut alueet näyttäisivät varsin soveliailta täyttämään lajien elinympäristövaatimukset. Tuloshistorian perusteella taimenen voidaan arvioida joko hävinneen tai olevan häviämässä joesta. Täydennyksessä on todettu vedenoton vaikutuksista Nummijärven ja Nummijoen kala- ja rapukantoihin, että Nummijärven kalakantojen tilaan suunnitellulla vedenotolla ei arvioida olevan erityistä vaikutusta. Tämä johtuu siitä, että järven kalasto on erittäin särkivaltainen. Kalastuksen kohteena olevien keskeisten lajien, hauen, kuhan ja ahvenen esiintymiselle järvessä vedenotolla ei ole merkittävää vaikutusta. Kyseisille petokaloille on jatkossakin runsaasti ravintoa tarjolla. Nummijokea kala- ja rapukantojen elinympäristönä arvioitaessa keskeisin vaikutus vedenotolla liittyy alivirtaamatilanteeseen. Nummijoen virtaamista Nummijärven luusuassa ja joen alaosalla on esitetty seuraavaa:
Edelleen lupahakemuksen täydennyksessä on todettu vedenoton vaikutuksista kala- ja rapukantoihin, että taimenen ja ravun esiintymiselle parhaiten soveltuvat ja eri vuosina koekalastetut virtapaikat sijoittuvat Nummijoen keskiosalle ja siitä alaspäin. Täällä virtaamaolot sijoittuvat edellä esitettyjen arvojen välimaastoon. Suunnitellun vedenoton voidaan arvioida olevan keskimäärin viides–neljäsosa joen keskialivirtaamasta.
Lupahakemuksesta on pyydetty lausunto muiden ohella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta kalatalousviranomaisena.
Pohjanmaan ELY-keskus on kalatalousviranomaisena antamassaan lausunnossa 3.12.2013 todennut muun ohella, että pohjaveden pumppaamiselle on asetettava rajat, jotka eivät vaaranna uhanalaisen taimenen ja kalaston elinolosuhteita pohjavesialueella. Pohjavedenoton määrät eivät saa ylittää pohjaveden täyttymisen nopeutta, jolloin voidaan edesauttaa, ettei uomien virtaama ja vedenkorkeus laske kalaston kannalta haitalliselle tasolle. Huomioon tulee ottaa myös kuivien kausien vaikutus pohjaveden uusiutumiseen.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on lausunnossaan 15.1.2014 todennut muun ohella, että Nummijoki sisältyy Natura 2000 -verkostoon (Karvianjoen luomat, FI0200091). Lupahakemuksen täydennysasiakirjoissa todetaan, että suunnitellun vedenoton voidaan arvioida olevan keskimäärin viides–neljäsosa Nummijoen keskialivirtaamasta joen keskiosalla. Lausunnon mukaan vedenottohankkeen vaikutus joen luonnonoloihin vaikuttaa tämän perusteella ajoittain aika suurelta. Hakemusasiakirjoissa ei kuitenkaan ole asianmukaista arviointia hankkeen vaikutuksista joen luonnonarvoille. Jää siten epäilys merkittävien heikentävien vaikutusten aiheutumisesta. ELY-keskus on edelleen todennut, että hakemusta on täydennettävä asianmukaisella arvioinnilla hankkeen vaikutuksista Natura-joen luonnonarvoille. Lisäksi Natura-arvioinnissa on tarkasteltava myös Lakeuden Vesi Oy:n vedenottohakemusten yhteisvaikutukset.
Lausuntojen ja muistutusten johdosta antamassaan selityksessä/täydennyksessä 11.3.2014 Kauhajoen Vesihuolto Oy on todennut muun ohella, että Nummijärveen ja Nummijokeen on arvioitu purkautuvan pohjavesiä yhteensä keskimäärin 8 800 m3/d. Selityksessä on todettu, että vedenotolla ei katsota olevan vaikutusta Nummijärven vedenkorkeuteen. Otettavaksi suunnitellun pohjaveden purkautuminen jakautuu nykyisin siten, että kolmasosa purkautuu suoraan Nummijärveen ja kaksi kolmasosaa Nummijoen yläosalle. Mikäli kaikki purkautuva pohjavesi päätyisi luusuaan, muodostaisi pohjavesi noin 13,9 % luusuasta purkautuvasta kokonaisvesimäärästä. Järveen purkautuvan pohjaveden määrän väheneminen vastaa noin 2,7 % järven lähtövirtaamasta.
Selityksessä on kuvattu Nummijoen nykytilaa ja todettu, että vesistömallilla laskettiin Nummijoen laskennallinen kuukausittainen valuma-alueiden 36.072 ja 36.071 keskivirtaama vuosina 1980–2013. Tarkastelujaksolla simuloitu kuukausittainen keskivirtaama on vaihdellut Nummijoen keskiosassa välillä 0,2–3,4 m3/s ja alaosassa välillä 0,4–4,9 m3/s. Pienimmillään virtaama on ollut kesäkuukausina ja suurin keväällä lumensulamisvesien aikaan. Merkittävää epävarmuutta alivirtaamakauden olosuhteiden (virtaaman suuruus ja kesto) arviointiin aiheuttaa mitattujen virtaamahavaintojen puute. Selityksessä todetaan, että käytettävissä olevien tulosten perusteella voidaan arvioida, että alivirtaamajaksoilla uoman virtaama voi ajoittain olla erittäin pieni Nummijoen Nummikosken tasolta alaspäin.
Selityksessä on arvioitu pohjavedenoton vaikutuksia Nummijokeen ja todettu, että vedenotto vähentää suoraan tai välillisesti Nummijokeen purkautuvan hyvälaatuisen pohjaveden määrää vedenoton verran 3 000 m3/d (35 l/s). Tämä on noin 3,7 % Nummijoen keskivirtaamasta uoman keskiosalla ja 2,2 % Nummijoen laskukohdassa Karvianjokeen. Alimpien virtaamien aikoina pohjaveden osuus uoman virtaamasta joen keskiosalla voi olla merkittävä. Edelleen on todettu, että vedenoton seurauksena pohjaveden osuus Nummijoen vedessä pienenee keskivirtaamatilanteessa Nummijoen keskiosalla 10,8 %:sta 7,1 %:iin ja alaosassa 6,5 %:sta 4,3 %:iin. Pohjavesiosuuden pienentymisen on arvioitu heijastuvan jokiveden lämpötalouteen siten, että alhaisen virtaaman aikana veden lämpötilassa voi esiintyä lievää nousua niiden alueiden välittömässä läheisyydessä, joissa purkautumista tapahtuu.
Selityksessä on arvioitu myös hankkeen vaikutuksia Natura 2000 -alueeseen Karvian luomat (SCI). Suojeluperusteena alueella ovat luontodirektiivin liitteessä I mainitut luontotyypit Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (60 %) sekä Pikkujoet ja purot (40 %). Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella esiintyy saukko (Lutra lutra). Muina alueella esiintyvinä lajeina on mainittu purotaimen (Salmo trutta m. fario). Selityksessä todetaan, että kokonsa puolesta Nummijoen voidaan katsoa kuuluvan luontotyyppiin Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit. Selityksen mukaan vesistö- ja Natura-arviointia vaikeuttaa riittävien nykytilatietojen puute kohdevesistöstä. Selityksessä on todettu, että veden laadun ja määrän arvioidut muutokset ovat niin vähäisiä, ettei luontotyypin rakenne tai toiminta tai luontotyypille ominainen lajisto muutu hankkeen seurauksena.
Selityksessä todetaan, että Nummijärven luusuaa on perattu 1950-luvulla ja samalla alapuolista jokiuomaa on oikaistu vajaan puolen kilometrin matkalla. Tämän seurauksena järven vedenpinnan tason on arveltu laskeneen 20–30 senttimetriä. Nummijokea on 1950- ja 1960-luvuilla perattu ja oikaistu aikoinaan toimineen Jokelan kalanviljelylaitoksen alapuolelta noin 6 kilometrin matkalla. Näillä toimenpiteillä on ollut vaikutusta Nummijoen nykyisiin melko ääreviin virtaamaolosuhteisiin. Taimenen toimeentulon perusedellytysten Nummijoessa ei ole arvioitu merkittävästi heikkenevän hankkeen seurauksena. Nykytiedon valossa lajia ei esiinny joen koski- ja virtapaikoissa. Hankkeella ei ole niin suurta vaikutusta veden määrään, että saukon talvella vaatimat avovesialueet jäätyisivät ja laji joutuisi siirtymään muualle. Hanke ei myöskään vaikuta saukon ravintokalojen esiintymiseen, eikä heikennä saukon mahdollisuuksia pesiä joen rantapenkoissa.
Yhteisvaikutuksista muiden vedenottohankkeiden kanssa selityksessä on todettu, että Lakeuden Vesi Oy:llä on vireillä hakemuksia pohjaveden ottamiseksi Kantinkankaalta (PK1 ja PK3, 2 000 m3/d) ja Kauraharjusta (PK 2, 2 500 m3/d). Mainitut alueet eivät sijoitu Nummijoen valuma-alueelle eivätkä Karvian luomat Natura 2000 -alueelle.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on todennut selityksen johdosta muun ohella, että vuoden 1984 pohjavesiselvityksessä mitattiin alivirtaamaksi 3 888 m3/d ja vuonna 1969 alivirtaamaksi mitattiin 3 450 m3/d. Jos tästä vesimäärästä vähennettäisiin vedenoton verran pohjavettä, joen keski³vaiheen virtaama olisi hyvin lähellä olematonta. Lausunnon mukaan Natura-arviointia tulee täydentää ajantasaisella tutkimus-/seurantatiedolla puutteelliseksi todetuista joen luonnonoloista sekä laatia perusteellisempi hankkeiden yhteisvaikutusten arviointi.
Valituksessaan hallinto-oikeudelle Varsinais-Suomen ELY-keskus on todennut, että Natura-arvioinnissa on tarkasteltava hajakuormituksen lisäksi myös Lakeuden Vesi Oy:n nykyisen vedenoton ja vireillä olevien vedenottohakemusten sekä jokivarren muun pohjavedenoton yhteisvaikutuksia, jolloin tulee ottaa huomioon myös Karvianjoen kosket (FI0200130) Natura-alue. Vastineessaan hallinto-oikeudelle Kauhajoen Vesihuolto Oy on todennut muun ohella, että Karvianjoen koskien valuma-alueelle on myönnetty Kauhajoen Vesihuolto Oy:n luvan lisäksi vuonna 2014 vedenottolupa Lakeuden Vesi Oy:lle vesimäärälle 4 500 m3/d Kantinkankaan ja Kauraharjun vedenottamoille. Kauhajoen Vesihuolto Oy:n vastineen mukaan yhtiön oman vedenoton osuus on noin 0,4 % Karvianjoen koskien valuma-alueen kokonaisvalunnasta. Yhdessä Lakeuden Vesi Oy:n vedenoton kanssa virtaaman vähenemä on noin 1 % kokonaisvalunnasta. Yhtiön mukaan suuruusluokkatarkastelulla on nähtävissä, että tarkempaa tarkastelua eri virtaamatilanteissa ei ole ollut tarpeen tehdä.
Oikeudellinen arviointi ja lopputulos
Menettelyä aluehallintovirastossa koskeva valitusperuste
Varsinais-Suomen ELY-keskus on tänne tekemässään valituksessa kiinnittänyt huomiota siihen, että sille olisi tullut varata tilaisuus lausunnon antamiseen hakemuksen johdosta sen vuoksi, että hankkeen vaikutukset ilmenevät myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toiminta-alueella. Kun otetaan huomioon hankkeesta ennalta arvioiden aiheutuvat mahdolliset vaikutukset sekä ELY-keskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n 1 momentista ilmenevät toimialueet ja asetuksen 3 §:stä ilmenevien vastuualueiden sijoittuminen ELY-keskuksiin sekä vesilain 11 luvun 6 §:n 1 momentti, olisi nyt kysymyksessä olevasta hakemuksesta lähtökohtaisesti tullut pyytää lausunto myös Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että hakemuksen johdosta on pyydetty ja saatu lausunto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, joka myös toimii asiassa vesilain 1 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuna valvontaviranomaisena, on lausunnon pyytämistä kahdelta eri ELY-keskukselta jälkikäteen arvioituna pidettävä vesilain 11 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen tarpeettomana, eikä aluehallintoviraston päätöstä tämän vuoksi ole syytä kumota ja asiaa palauttaa aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Natura-alueisiin liittyvät valitusperusteet
Varsinais-Suomen ELY-keskus on tänne tekemässään valituksessa viitannut siihen, että hakemuksessa ei ole esitetty riittävää selvitystä hankkeen vaikutuksista jokiveden laadun huonontumiseen eikä myöskään hakemuksessa esitetty arviointi hankkeen vaikutuksista Natura-alueisiin ole riittävä. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on valituksessaan viitannut hankkeen vaikutuksiin Natura-alueisiin.
Asiassa saadun selvityksen mukaan hankkeen mahdolliset haitalliset vaikutukset kohdistuisivat Natura 2000 -verkostoon liitettyyn alueeseen Karvianjoen luomat, FI0200091. Kyseinen alue sijaitsee Nummijoessa yli seitsemän kilometriä alavirtaan Nummijärvestä. Ympäristöhallinnon internet-sivuilta saatavan tiedon mukaan Karvian luomat edustavat paikoin täysin luonnontilaisia puronvarsia. Nummijoki ja Rumpuluoma yhtyvät kohdealueella. Jokien yhtymäkohdassa on luonnontilainen ja kuusikkoinen puronvarsi ja siihen liittyvä ojittamaton kangaskorpi. Rumpuluoma on noin 1,5–2 metriä leveä, mutta paikoin vain 10 cm. Vesi virtaa syvälle uurtuneessa uomassa, joka on hyvin kiemurainen ja paikoin suvantokohdiksi levennyt. Puronvarsi on kuusivaltaista kangaskorpea, jossa sekapuuna on koivua, harmaaleppää, pajuja ja katajaa. Puusto on ryteikköistä ja alueella on runsaasti kuollutta puuainesta. Kenttäkerroksen kasvillisuus on monilajista mutta tavanomaista kuten suo-orvokki, metsäkorte, maariankämmekkä, metsäimarre, oravanmarja, metsätähti ja mesimarja. Kasvillisuus on aukkoista ja paikoin maanpinta on kasvitonta ja paljasta. Sammalista puron varrella vallitsevat korpikarhunsammal, korpirahkasammal sekä erityisesti lehväsammalet. Alueella tavataan säännöllisesti koskikara. Luomissa elää myös purotaimen sekä uhanalainen saukko. Alue on Natura-verkostossa niin sanottuna viivamaisena kohteena, jonka vuoksi pinta-alaa ei ole eritelty.
Edellä kuvatulla tavalla hakemuksessa ja sen täydennyksissä on arvioitu, aiheutuuko hankkeesta luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia niille Karvian luomat Natura-alueen luonnonarvoille, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Kun otetaan huomioon hankkeen ennalta arvioitavissa olevat vaikutukset, ne luonnonarvot, joiden vuoksi Karvian luomat on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon sekä hankealueen etäisyys mainitusta Natura-alueesta, samoin kuin 11.3.2014 päivätystä lupahakemuksen täydennyksessä olevasta Nummijärven ja Nummijoen valuma-alueita kuvaavasta kartasta ilmenevä seikka, että kyseiselle Natura-alueelle kertyy merkittävä määrä vettä myös muilta valuma-alueilta kuin siltä valuma-alueelta, jolla hankealue sijaitsee, ovat hankkeen vaikutukset Natura-alueella ennalta arvioiden niin vähäisiä, että merkittävien haitallisten vaikutusten aiheutuminen alueen suojelun perusteena oleville luontoarvoille on ennalta varautumisen periaatekin huomioon ottaen poissuljettu. Kun otetaan huomioon hankkeen ennalta arvioitavissa olevat vaikutukset sekä etäisyys muista Natura 2000 -verkostoon liitetyistä alueista, kuten Varsinais-Suomen ELY-keskuksen valituksessa mainitusta alueesta Karvianjoen kosket (FI0200130), on merkittävien haitallisten vaikutusten aiheutuminen myös muille Natura 2000 -verkostoon liitetyille alueille poissuljettua.
Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arviointi- ja lausuntomenettely ei siten ole ollut lupa-asian ratkaisemiseksi tarpeen, eikä asiaa ole syytä palauttaa aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi sen vuoksi, että hakemuksessa olisi arvioitu puutteellisesti hankkeen vaikutuksia Natura 2000 -verkostoon liitettyjen alueiden luonnonarvoille.
Luvan muuttaminen ja valitusten hylkääminen enemmälti
Hallinto-oikeudelle tehdyissä valituksissa on vaadittu aluehallintoviraston päätöksen kumoamista ja hakemuksen hylkäämistä tai vaihtoehtoisesti asian palauttamista uudelleen käsiteltäväksi. Vakiintuneen tulkinnan mukaan hallinto-oikeus voi vesilain mukaisessa lupa-asiassa tehdyssä valituksessa esitetyn päätöksen kumoamista koskevan vaatimuksen johdosta muuttaa lupamääräyksiä, mikäli tämä on valituksessa esitettyjen seikkojen johdosta tarpeen.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on valituksessaan kiinnittänyt huomiota siihen, että vedenoton seurauksena tapahtuva virtaaman väheneminen saattaa vaikuttaa epäedullisesti vesieliöstön elin- ja lisääntymismahdollisuuksiin. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on valituksessaan viitannut Nummijärven ja Nummijoen tilan huonontumiseen hankkeen seurauksena. A:n ja B:n kuolinpesien osakkaat ja D ovat valituksessaan kiinnittäneet huomiota muun ohella hakemukseen liitettyjen selvitysten epäluotettavuuteen sekä vaatineet ottamaan huomioon muun muassa Nummijärven ja Nummijoen vedenlaadulle sekä kalakannalle aiheutuvat kielteiset vaikutukset.
Asiassa on esitetty selvitystä, jonka mukaan tarkastelujaksolla 1980–2013 simuloitu kuukausittainen keskivirtaama on vaihdellut Nummijoen keskiosassa välillä 0,2–3,4 m3/s ja alaosassa välillä 0,4–4,9 m3/s. Selvityksen mukaan merkittävää epävarmuutta alivirtaamakauden olosuhteiden (virtaaman suuruus ja kesto) arviointiin aiheuttaa mitattujen virtaamahavaintojen puute. Selvityksen mukaan käytettävissä olevien tulosten perusteella voidaan arvioida, että alivirtaamajaksoilla uoman virtaama voi ajoittain olla erittäin pieni Nummijoen Nummikosken tasolta alaspäin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on aluehallintovirastolle todennut, että vuoden 1984 pohjavesiselvityksessä mitattiin Nummijoen alivirtaamaksi 3 888 m3/d ja vuonna 1969 alivirtaamaksi mitattiin 3 450 m3/d.
Mainittujen virtaamaan liittyvien seikkojen perusteella voidaan todeta, että hakemuksessa esitettyyn selvitykseen ja arvioihin hankkeen vaikutuksista Nummijoen tilaan liittyy epävarmuustekijöitä, jotka on tullut ottaa huomioon lupaharkinnassa. Hakemuksessa ei ole esitetty virtaamamittauksiin perustuvia tietoja Nummijoen virtaamasta alivirtaamatilanteissa. Myöskään alivirtaamien kestosta tai kysymyksessä olevan hankkeen vaikutuksesta niihin ei ole esitetty selvitystä. Vedenotosta Nummijoen virtaaman turvaamiseksi ja vesieliöstölle aiheutuvien huomattavan haitallisten vaikutusten estämiseksi lupamääräykseen 1 on lisättävä määräys siitä, että vedenotto on lopetettava, mikäli virtaama Nummijoen luusuasta hieman alavirtaan olevan padon kohdalla laskee alle hakemuksessa arvioidun keskialivirtaaman 80 l/s. Hakemuksesta ilmenevistä ja siinä todetuista alivirtaamakauden olosuhteita koskevista puutteista johtuen ja vedenoton Nummijokeen kohdistuvien vaikutusten selvittämiseksi lupamääräykseen 6 on lisätty uusi kappale, jonka mukaan luvan saajan on kolmen vuoden ajan ennen vedenoton aloittamista tarkkailtava vähintään pohjaveden korkeutta, Nummijärven vedenkorkeutta sekä Nummijoen virtaamaa ja lämpötilaa. Mainittujen epävarmuustekijöiden vuoksi lupaan on lisätty vesilain 3 luvun 20 §:n 1 momentissa tarkoitettu lupamääräys 18 siitä, että hakemus lupaan sisältyvien vesiympäristöä ja sen käyttöä koskevien lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä kymmenen vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Mikäli lupa myönnettäisiin toistaiseksi voimassaolevana, voisi hankkeesta mahdollisesti aiheutua vesiluonnolle sellaisia merkittäviä haittoja, joiden välttämiseksi lupaan sisältyvät vesiympäristöä ja sen käyttöä koskevat lupamääräykset on tarkistettava. Tuossa yhteydessä voidaan tarkkailutulosten perusteella muun ohella tarvittaessa muuttaa lupamääräyksessä 1 asetettua enimmäisottomäärää.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella kysymyksessä on Kauhajoen Vesihuolto Oy:n vedensaannin turvaamisen kannalta merkittävä hanke. Hankkeesta saatavia hyötyjä on pidettävä yleiseltä kannalta arvioituna erittäin merkittävinä. Hankkeen ennalta arvioitavissa olevat merkittävimmät haitat kohdistuvat pääosin Nummijärven ja Nummijoen vesitalouteen sekä veden laatuun. Kun otetaan huomioon hankkeesta yleiselle edulle aiheutuvat merkittävät hyödyt sekä toisaalta melko vähäiset haitat, joita tällä päätöksellä muutetuin lupamääräyksin on pyritty rajoittamaan, on hankkeesta saatavaa hyötyä pidettävä vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla huomattavana siitä koituviin menetyksiin nähden. Näin ollen ja kun otetaan huomioon valituksissa esitetyt vaatimukset ja niiden tueksi esitetyt seikat sekä asiassa saatu selvitys ja edellä mainitut oikeusohjeet, ei aluehallintoviraston päätöksen muuttamiseen muutoin kuin ratkaisukohdasta ilmenevällä tavalla ole perusteita, vaan valitukset on enemmälti hylättävä.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Lampi, Arto Hietaniemi, joka on myös esitellyt asian, Jan Eklund ja Juha Väisänen.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
1. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja aluehallinto³viraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:
Osa Siniharjun alueen pohjavedestä purkautuu Nummijärven kautta Nummijokeen ja osa suoraan Nummijokeen, jonka alaosa Nummikosken eteläpuolella sisältyy Karvian luomat Natura 2000 -alueeseen (SCI, FI0200091). Osa Natura-alueesta sijoittuu Satakunnan maakunnan puolelle Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toiminta-alueelle. Satakunnan puoleisella Nummijoen osalla pohjavedenoton aiheuttama virtauksen väheneminen Nummijoessa saattaa osaltaan johtaa alivirtaamatilanteissa uoman kuivumiseen. Pohjavedenoton vaikutukset ulottuvat siten todennäköisesti Nummijoen alaosan Karvian luomat Natura 2000 -alueen veden laatuun sekä virtaamaolosuhteisiin ja näiden muutosten aiheuttamiin yhteisvaikutuksiin jokialueen virtaamiin, happitilanteeseen, lämpöoloihin sekä näiden kautta joen eliöstöön ja Natura-alueen perusteena oleviin luontoarvoihin. Vesistöön kohdistuu tällä hetkellä lisäksi maa- ja metsätaloudesta aiheutuva hajakuormitus, joka osaltaan huonontaa jokiveden laatua. Vedenoton seurauksena tapahtuva virtaaman väheneminen saattaa vaikuttaa epäedullisesti vesieliöstön elin- ja lisääntymismahdollisuuksiin, kun jokeen purkautuu entistä vähemmän hapekasta pohjavettä, ja huonompilaatuisen humuspitoisen veden osuus kasvaa. Näitä yhteisvaikutuksia Natura-alueen perusteena oleviin luonnonarvoihin ei ole hakemuksessa arvioitu.
Hallinto-oikeuden perusteet luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen arviointimenettelyn sivuuttamiselle ja luvan myöntämiselle eivät vastaa luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin vaatimuksia.
Asiakirjojen mukaan vedenotto vähentää Nummijoen virtaamaa otetun vesimäärän suhteessa. Suunnitellun vedenoton voidaan arvioida olevan keskimäärin viides–neljäsosa joen keskialivirtaamasta. Keskivirtaamastakin vedenoton osuus on 2,2 % Nummijoen laskukohdassa Karvian³jokeen. Aluehallintoviraston päätöksen mukainen vedenottomäärä on 3 000 m3/d. Kun tätä verrataan asiakirjoissa mainittuihin mitattuihin alivirtaamiin (vuonna 1984 3 888 m3/d ja 1969 3 450 m3/d), olisi joen keskivaiheen virtaama hyvin lähellä olematonta.
Alivirtaamakauden puutteellisista tiedoista johtuen hallinto-oikeus on lisännyt lupamääräyksiin Nummijoen alivirtaamaa koskevan määräyksen ja kolmen vuoden tarkkailuvelvollisuuden ennen vedenoton aloittamista. Lisäksi hallinto-oikeus lisäsi määräyksen lupamääräysten tarkistamisesta 10 vuoden kuluttua. Määräystä perusteltiin sillä, että toistaiseksi voimassa olevalla luvalla toteutettavasta hankkeesta voisi mahdollisesti aiheutua vesiluonnolle sellaisia merkittäviä haittoja, joiden välttämiseksi lupaan sisältyvät vesiympäristöä ja sen käyttöä koskevat lupamääräykset on tarkistettava.
Edellä esitetyt perusteet eivät ole sellaisia, joiden perusteella olisi objektiivisesti arvioiden ollut mahdollista jättää asianmukainen Natura-arviointi tekemättä (EU-tuomioistuimen päätös C-127/02). Päinvastoin hankkeen vaikutuksiin Nummijokeen ja siten myös Karvian luomat -Natura-alueeseen liittyy hallinto-oikeudenkin mukaan huomattavia epävarmuustekijöitä. Koska Natura-arviointia ei ole tehty eikä hankkeen vaikutuksista ole riittävää selvyyttä, hankkeelle ei olisi pitänyt myöskään myöntää lupaa.
Varsinais-Suomen ELY-keskus valitti myös aluehallintoviraston menettelystä asiassa, koska vedenottohankkeesta aiheutuvat vaikutukset saattavat ilmetä myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toiminta-alueeseen kuuluvalla Karvian luomat -Natura 2000 -alueella. Aluehallintoviraston olisi tullut pyytää lupa-asiasta sekä lupa-asiaan liittyvästä Natura-arvioinnista lausunto myös Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.
Hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että vaikutukset ulottuvat vesilain 11 luvun 6 §:n 1 momentissa mainitulla tavalla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelle, joten lausunto ELY-keskukselta olisi tullut pyytää. Päätöksessä kuitenkin todetaan, että lausunnon pyytämistä on pidettävä ilmeisen tarpeettomana tarpeettomuutta enempää perustelematta, ja lausunnon pyytäminen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta riittää. Vesilain vastaisena menettelynä on pidettävä sitä, että Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto korvaisi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnon. Viranomaisten toimivalta rajoittuu vain omalle toimialueelle eikä tietoa kaikista asiaan vaikuttavista seikoista ole oman toimialueen ulkopuolelta joko lainkaan tai se on rajoitettua. Lisäksi viranomainen ottaa kantaa asiaan vain oman toimialueensa ja siihen liittyvien seikkojen osalta. Samalla menettelyvirheellä jäi huomattava joukko yksityisiä asianosaisia kuulemisen ulkopuolelle samoin kuin viranomaisista muun muassa Karvian kunta. Tähän nähden ei kuulemista Satakunnan puolella ole voitu pitää ilmeisen tarpeettomana, vaan sillä on voinut olla vaikutusta päätökseen.
2. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry sekä A:n ja B:n kuolinpesien osakkaat C ja D ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja vesitalouslupaa koskeva hakemus hylätään.
Yhdistys ja sen asiakumppanit ovat perustelleet vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:
Asiakirjojen mukaan vuosina 1984 ja 1969 tehtyjen Nummijoen virtaamamittausten mukaan järvestä lähtevän Nummijoen alivirtaama on ollut 3 888 m3/d ja 3 450 m3/d. Vedenottoon liittyvissä hakemuksissa sekä sen jälkeisissä päätöksissä myönnetään, että Nummijoen virtaama tulisi alenemaan Siniharjun pumppaamosta otettavan vesimäärän verran. Luvalla sallitun oton ollessa 3 000 m3/d tulisi Nummijoki käytännössä alivirtaama-aikoina kuivumaan yläosaltaan kokonaisuudessaan.
Nummijoen alivirtaama on vähäinen jo nykyiselläänkin, mikä on huomattavissa etenkin kesäaikana. Joen yläosan virtaama on lähes puhtaasti pohjavesipurkaumien varassa ja virtaama on hyvin pieni, aiemmin esitettyjen määrien ollessa hyvin todenmukaisia. Siten Nummijoen yläosan eliöstö ja koko ekologia on merkittävästi pohjavesipurkaumien varassa elävä ja pohjavedenotto tulisi käytännössä kuivaamaan ajoittain Nummijoen yläosan.
Nummijoen keskiosassa joen virtaama on vaihdellut 1980–2013 ajalla välillä 0,2–3,4 m3/s. Nummijärveen rakennetun padon rakentamisen jälkeen Nummijoen virtaamataso on alentunut entisestään järven vakiintuneen pinnankorkeuden ja kesäaikana tapahtuvan runsaan haihdunnan takia.
Nummijoesta on saatu viimeinen varma taimenhavainto vuonna 2008. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluiden mukaan poistuvan pohjaveden lämpötilavaikutus ei estä taimenen mahdollista palauttamista joen kalastoon. Tiedossa on, että myöhemminkin joesta on kalastamalla saatu satunnaisia taimenia, tosin hyvin harvalukuisena. Taimenen säilymisen osalta kyseessä on ylipäätään veden riittävyys lajin säilymiseksi. Kyse ei ole lajin palauttamisesta jokeen, vaan uhanalaiseksi luokitellun lajin elinolojen säilyttäminen ja sitä kautta lajin säilyminen joessa ja sen luontaisen elinvoimaisen kannan turvaaminen.
Nummijoen tulisi olla hyvässä tilassa viimeistään vuonna 2027 ja Karvianjoen vuonna 2021. Nummijoen ekologinen tila on välttävä ja kemiallinen tila hyvää huonompi. Näiden tavoitteiden turvaamiseksi ei ole varaa heikentää vesistön tilatavoitteen saavuttamismahdollisuuksia vähentämällä Nummijärven ja Nummijoen tilaan eniten vaikuttavan hyvälaatuisen pohjaveden määrää.
Karvian alueella meneillään oleva Lakeuden Vesi Oy:n pohjavedenottohanke 4 500 m3/d vaikuttaa Karvianjoen virtaamaan noin 52 l/s, ja sillä on vaikutusalueellaan joen tilaa heikentävä vaikutus. Nummijoessa vastaavasti kaavailtu ottomäärä 35 l/s on huomattavasti suurempi osuus Nummijoen virtaamasta. Vedenottohanke on luonnolle tuhoisa ja sen vaikutukset yhdessä Lakeuden Vesi Oy:n hankkeen kanssa vaikuttavat huomattavassa määrin edellä mainittujen vesien tilatavoitteen saavuttamiseen. Hankkeiden yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi.
Hakijan olisi tullut kuvata Nummijärven itäosan lähteiden pohjavesi³purkaumien mahdollisen heikkenemisen kautta järven tilaan aiheutuvat muutokset, jotka syntyvät pohjaveden pumppaamisen myötä. Järven pohjaan purkautuvat ja levittäytyvät kylmät ja hapekkaat vesimassat ovat ajoittaisesta happikadosta kärsivälle järvelle elintärkeitä. Mahdollisen happikadon myötä järven sisäinen kuormitus aiheuttaa lukuisia ongelmia järven ekologisessa tasapainossa heikentäen myös virkistyskäyttömahdollisuuksia ja järven hyödyntämistä muun muassa kalastuksen osalta.
Nummijoen yläosalla on voimassa vesioikeuden vuonna 1979 E:lle myöntämä lupa Nummijoen veden käyttöön ja kalankasvatukseen enimmillään 300 l/s. Vedenotto-oikeus on nykyisin F:llä. Tämä oikeus on voimassa yhä, eikä sitä ole kumottu eikä sen olemassaolo ole lakannut, vaikka kalankasvatustoimintaa ei toistaiseksi ole harjoitettu.
Aikaisemmin myönnetyn ja yhä voimassa olevan luvan haltijalla on ensisijainen yksityisoikeudellinen oikeus Nummijoen vedenkäyttöön, ja Kauhajoen Vesihuolto Oy:n hakemassa luvassa tulee huomioida kyseinen oikeus. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Nummijärven padolla on oltava minimissään 80 l/s virtaama, mikä ei ole linjassa olemassa olevaan oikeuteen nähden, jonka mukaan joesta voidaan ottaa 300 l/s vettä. Olemassa olevan oikeuden mukaan alivirtaama-aikana kalalaitoksen läpi saadaan juoksuttaa koko joen virtaama, eikä sitä saa vähentää myöhemmällä luvalla ensisijaisen oikeudenomistajan menetykseksi.
Lupamääräys 6 vedenoton tarkkailusta on ristiriitainen. Mikäli Nummijärven vedenpinnan tasoa, Nummijoen virtaamaa ja lämpötilaa tarkkaillaan kolmen vuoden ajan ennen vedenoton aloittamista ja lupapäätös on kuitenkin tarkastettava uudelleen vasta 10 vuoden kuluttua, voidaan joutua tilanteeseen, jossa enimmillään 7 vuoden ajan on pumpattu vettä ja aiheutettu peruuttamattomia haittavaikutuksia luonnolle.
Todennäköistä on, että uudessa lupapäätöksessä alennettaisiin vain vedenottomäärää, mutta peruuttamattomat vaikutukset luonnolle eivät enää palaudu tai tilanne korjaannu. Sellaisia menetyksiä ovat muun muassa Nummijoen taimenkannan lopullinen häviäminen sekä Nummijärven veden ja ekologisen tilan negatiiviset muutokset, jotka käynnistävät järvessä sisäisen kuormituksen aiheuttaman kierteen.
Hakija ei ole vieläkään kyennyt luotettavasti osoittamaan, minkä suuruinen osa tai määrä alueen pohjavesistä tulee pohjavirtauksina ja virtaamina Nummijärveen ja Nummijokeen, mikä vaikuttaa oleellisesti niiden tilaan. Suoritetut tutkimukset eivät anna todellista kuvaa pohjavesien määrästä johtuen koepumppausten ajankohdasta, paikasta ja juoksutusmenetelmästä. Vuoden 2011 pumppauksissa vedet johdettiin Nummijokeen pohjapadon yläpuolelle, ja vuonna 2012 suoraan Nummijärveen noin 100 metrin etäisyydelle pumppauspaikasta. Vesi siis pysyi koko ajan Nummijärven kylän ja Nummijoen alueella. Pidemmällä aikavälillä tulokset olisivat olleet aivan toisenlaiset, jos vesi olisi juoksutettu huomattavasti kauemmaksi pumppauspaikasta.
Alueella suoritetut kaivojen mittaukset ovat puutteelliset, silmämääräisesti arvioidut tulokset eivät ole luotettavia. Lisäksi koepumppaukset suoritettiin runsassateisena ajanjaksona; voimakkaat sateet vääristävät mittauksista saatuja virtausmääriä.
Koepumppaukset ja mittaukset kuolinpesien (Leppiranta) alueella aloitettiin 26.9.2011 ilman asianmukaista lupaa. Koska asianmukaista lupaa ei ollut, pumppaukset keskeytettiin ja laitteisto poistettiin alueelta 5.10.2011.
Järven ja järvirannan pohjalähteiden olemassaolosta ei ole minkäänlaista tietoa, vaan kaikki tutkimuksissa ilmennyt lähteiden osalta perustuu arvioihin ja olettamuksiin. Ramboll Finland Oy:n edustajat myönsivät, että ranta-alueiden ja hiekkapohjan lähteitä ei ole tutkittu lainkaan.
Pumppausalueen läheisyydessä (300–400 metriä) sijaitsevan hautausmaan aiheuttamia haittavaikutuksia vedenottoon ei ole selvitetty asianmukaisesti.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut valitusten johdosta lausunnon, jossa se on viitannut päätökseensä ja sen perusteluihin sekä katsonut, että valitukset tulee hylätä. Lausunnossa on todettu muun ohella seuraavaa:
Hanketta on yleiseltä kannalta arvioituna pidettävä erittäin merkittävänä. Hankkeen hyötyjä on pidettävä huomattavina siitä koituviin menetyksiin verrattuna.
Hakemuksessa ja sen täydennyksissä on hankkeen vaikutuksia Karvian luomat -Natura-alueeseen arvioitaessa otettu huomioon sen lisäksi, että kyseiselle Natura-alueelle kertyy merkittävä määrä vettä myös muilta valuma-alueilta kuin siltä, jolla hankealue sijaitsee, myös hankkeen ennalta arvioitavissa olevat vaikutukset, ne luonnonarvot, joiden vuoksi Karvian luomat on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon, ja hankealueen etäisyys mainitusta Natura-alueesta. Siten luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arviointi- ja lausuntomenettely ei ole ollut kyseessä olevassa lupa-asiassa tarpeen eikä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ole ollut tarpeen pyytää lausuntoa.
Hakemuksesta ja sen täydennyksistä on pyydetty ja saatu lausuntoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta eikä asiassa ole ilmennyt myöskään jälkikäteen arvioituna seikkoja, joiden johdosta hankkeesta olisi tullut pyytää lausunto myös Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.
Hakija on tehnyt vedenottohankkeeseen liittyen tutkimuksia ja selvityksiä usean vuoden aikana Nummikankaalla, Iso Nummikankaalla sekä Siniharjun hankealueella. Hankkeen pohjavesivaikutukset on selvitetty normaalin tutkimuskäytännön mukaisten koepumppausten avulla. Vedenotto on suhteutettu alueella muodostuviin ja alueelta purkautuviin pohjavesimääriin. Vedenoton vesistövaikutuksia arvioidessaan hakija on esittänyt vaikutusten arviointiin liittyvät epävarmuudet, joita aiheuttaa esimerkiksi mitattujen virtaamatietojen puute. Mahdolliset epävarmuustekijät on otettu huomioon lupaharkinnassa.
Vedenoton pitkäaikaisten vaikutusten selvittämiseksi ja hankkeesta aiheutuvien merkittävien haittojen välttämiseksi tarvitaan tarkkailutuloksia pidemmältä ajanjaksolta. Valituksessa esitetty huoli vedenotolla aiheutettavista peruuttamattomista haittavaikutuksista luonnolle on aiheeton.
Valituksissa on tuotu esiin myös ensisijaista vedenkäyttöoikeutta koskeva valitusperuste. Aluehallintovirasto on tältä osin viitannut vesilain 4 luvun 5 §:n mukaiseen veden ottamistarpeiden yhteensovittamiseen ja siinä mainittuun etusijajärjestykseen.
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valitusten johdosta lausunnon, jossa se on viitannut asiassa aikaisemmin lausumaansa ja todennut muun ohella seuraavaa:
Luonnonsuojeluryhmä on yhtynyt Varsinais-Suomen ELY-keskuksen valituksessa Natura-arvioinnin puutteista ja täydennystarpeista esitettyyn. Nummijoen vaikutusalueella on lisäksi useita turvetuotantohankkeita, joiden yhteisvaikutukset Siniharjun vedenottohankkeen kanssa tulisi myös ottaa huomioon arvioinnissa.
Vesihuoltoryhmä on pitänyt tärkeänä hyvälaatuisen veden riittävän saannin turvaamista Kauhajoen Vesihuolto Oy:n toiminta-alueella. Yhtiö tarvitsee uusia vedenottopaikkoja, jotta se pystyy toimittamaan riittävästi vettä toiminta-alueensa käyttöön myös lähitulevaisuudessa sekä turvaamaan vedenjakelun mahdollisissa häiriötilanteissa.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n ja sen asiakumppaneiden valituksen johdosta lausunnon, jossa se on katsonut valittajien näkemyksen hankkeen vaikutuksista Nummijokeen olevan perusteltu. Yhteisvaikutuksia Lakeuden Vesi Oy:n hankkeen kanssa ei ole arvioitu edelleenkään riittävästi. Vesilain 3 luvun 21 § mahdollistaa reagoinnin lupapäätöksessä ennakoimattomiin tai olosuhteiden muutoksista aiheutuviin haitallisiin vaikutuksiin, mutta ei poista sitä, että lupapäätöksen tulee perustua riittävään selvitykseen hankkeen merkittävistä vaikutuksista Natura-alueiden luonnonarvoille.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut on kalatalousviranomaisena antanut valitusten johdosta lausunnon, jossa se on viitannut asiassa aikaisemmin antamiinsa vastineisiin ja katsonut valituksissa esitettyjen lisäselvitysten olevan tarpeellisia. Karvianjoella on taimenta ja Nummijoessa on säännöllisesti havaittu taimenta. Siniharjun pohjavedenottamo saattaa vaarantaa taimenen elinolosuhteita Nummijoella ja myös Karvianjoella. Kauhajoen Vesihuolto Oy:n hankkeen lisäksi alueella on Lakeuden Vesi Oy:n nykyistä vedenottoa sekä vireillä olevia vedenottohankkeita. Kaikkien näiden hankkeiden yhteisvaikutus alapuolisiin vesistöihin ja taimenen elinolosuhteisiin tulee ottaa huomioon ja selvittää.
Kauhajoen Vesihuolto Oy on antanut valitusten ja lausuntojen johdosta vastineen, jossa se on vaatinut valitusten hylkäämistä aiheettomina. Yhtiö on viitannut asiassa aikaisemmin toimittamiinsa selvityksiin ja vastineisiin ja todennut muun ohella seuraavaa:
Valituksissa esiin tuotu väite Nummijoen uoman kuivumisesta alivirtaamatilanteissa on virheellinen. Hallinto-oikeuden päätöksessä on edellytetty, että virtaaman tulee olla Nummijoen padon kohdalla vähintään 80 l/s.
Valituksissa on viitattu Nummijoesta vuosina 1969 ja 1984 tehtyihin yksittäisiin alivirtaamahavaintoihin. Mittausten toteutuksesta ja paikasta ei ole tarkempia tietoja. Ilmeisesti mittaukset on tehty Nummijoen luusuasta ja niistä puuttuu Nummijokeen purkautuva pohjavesimäärä. Yksittäisiin mittaustuloksiin nojautuminen ei ole mielekästä varsinkin, kun niiden luotettavuutta on vaikea arvioida. Yksinomaan pohjavesialueilta Nummikangas B ja Iso Nummikangas B ja C Nummijärven kautta ja suoraan Nummijokeen laskennallisesti purkautuva pohjavesimäärä on lähes 9 000 m³3/d.
Vedenoton vaikutukset mukaan lukien yhteisvaikutukset on arvioitu ja Natura-arviointi on laadittu hankkeeseen nähden riittävällä tarkkuudella. Veden laadun ja määrän muutokset Natura-alueella ovat niin vähäiset, ettei tarkempaan tarkasteluun ole tarvetta. Hankkeella ei myöskään arvioida olevan heikentäviä vaikutuksia luontodirektiivin liitteen II lajeihin tai muihin alueella oleviin suojeltuihin lajeihin. Vaikutukset on arvioitu luotettavasti ja arviointiin liittyvät epävarmuudet on tuotu esiin ja ne on otettu huomioon lupamääräyksissä.
Nummijoesta padon alapuolelta on alivirtaama-aikana 12.8.2016 tehty Flow Tracker -mittarilla uusia virtaamamittauksia. Mittauksen mukaan Nummijoen virtaama oli mittausajankohtana noin 27 000 m3/d eli 314 l/s.
Varovaisuusperiaate on otettu huomioon lupaehdoissa Nummijoen minimivirtaamavaatimuksena eikä korvaamattomia luontovaikutuksia pääse näin ollen syntymään. Tämä on erittäin ankara lupaehto, joka saattaa rajoittaa vedenottoa alhaisimpien virtaamien aikana.
Nummijoesta ei ole viime vuosina tehty havaintoja taimenesta, eikä kyse näin ollen ole uhanalaiseksi luokitellun lajin elinolojen säilyttämisestä eikä vedenotto ole esteenä lajin palauttamiselle jokeen.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n ja sen asiakumppaneiden valituksessa on tuotu uutena asiana esiin Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämä lupa Nummijoen veden käyttöön kalankasvatuksessa enimmillään 300 l/s. Kalanviljelylaitos ei ole ollut luvan nykyisen haltijan aikana toiminnassa. Toiminta on päättynyt 1990-luvun alkupuolella. Laitosrakenteet ovat lahonneet ja toiminnan aloittaminen vaatisi laitoksen uudelleen rakentamisen. Luvan haltija ei ole itse esittänyt asiassa vaatimuksia. Yhdyskunnan vedenhankinta on kalanviljelylaitoksen vedenkäyttöön nähden etusijalla. Tarvittaessa vedenotto voidaan myöhemmin yhteen sovittaa kalanviljelylaitoksen tarpeiden kanssa.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut lausuntojen ja vastineiden johdosta vastaselityksen, jossa se on uudistanut aikaisemmat vaatimuksensa ja yhtynyt Pohjanmaan ELY-keskuksen lausuntoihin.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry ja sen asiakumppanit ovat antaneet lausuntojen ja vastineiden johdosta vastaselityksen, jossa on katsottu Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten lausuntojen olevan valittajien näkemysten suuntaisia. Lisäksi vastaselityksessä on esitetty muun ohella seuraavaa:
Nummijoen padolla on tehty elokuussa 2016 virtausmittauksia, ja mittaushetkellä joen virtaama on ilmeisesti ollut lähellä alivirtaamaa. Etenkin Pohjois-Satakunnassa ja Isojoen sekä Kauhajoen alueella on satanut elokuussa 2016 moninkertaisesti elokuun keskimääräisen sademäärän verran ja sateet ovat olleet hyvin paikallisia ja voimakkaita. Mittaustieto saattaa olla oikean suuntainen, mutta virtaama Nummijoessa on tuona ajankohtana ollut huomattavasti alivirtaamaa suurempi elokuun runsaista sateista johtuen.
Karvianjoen ja Isojoen sekä Kyrönjoen virtaamatietojen mukaan elokuun puolivälissä on ollut huomattava nousu Lankosken sekä Peruksen mittauspisteiden virtaamissa. Tämä tukee tietoa siitä, että yläosalla Karvian- ja Isojokea on satanut noin viikkoa aiemmin runsaasti Isojoen, Karvian, Honkajoen ja Kankaanpään seudulla.
Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan päätöksellä ratkaissut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä 25.1.2016 nro 16/0010/2 tehdyt valitukset (dnrot 538/1/16, 548/1/16, 550/1/16, 551/1/16, 552/1/16 ja 553/1/16) Lakeuden Vesi Oy:n pohjavedenoton vesitalouslupaa koskeneessa asiassa.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Perustelut
Aluehallintovirastossa tapahtunut menettelyvirhe
Varsinais-Suomen ELY-keskus on valituksessaan katsonut, että sille olisi tullut aluehallintovirastossa varata tilaisuus lausunnon antamiseen. ELY-keskus on vedonnut tältä osin vesilain 11 luvun 6 §:ään ja luonnonsuojelulain 65 §:ään. Vesilain 11 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan hakemuksesta on pyydettävä lausunto siltä valtion valvontaviranomaiselta, jonka toimialueella hankkeen vaikutukset saattavat ilmetä, sekä asianomaisilta yleistä etua valvovilta viranomaisilta, jollei lausunnon pyytäminen näiltä ole ilmeisen tarpeetonta. Luonnonsuojelulain 65 §:n 2 momentin mukaan luvan myöntävän viranomaisen on pyydettävä hankkeen Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan alueeseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnista lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on.
Hallinto-oikeus katsoi valituksenalaisen päätöksensä perusteluissa, että nyt kysymyksessä olevasta hakemuksesta olisi lähtökohtaisesti tullut pyytää lausunto myös Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, kun otetaan huomioon hankkeen ennalta arvioiden aiheutuvat mahdolliset vaikutukset sekä ELY-keskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n 1 momentista ilmenevät toimialueet ja asetuksen 3 §:stä ilmenevien vastuualueiden sijoittuminen ELY-keskuksiin sekä vesilain 11 luvun 6 §:n 1 momentti.
Luonnonsuojelulain 65 §:n 2 momentissa säädetty velvollisuus pyytää arvioinnista lausunto ELY-keskukselta tarkoittaa, että lausuntoa on pyydettävä siltä ELY-keskukselta, jonka toimialueella kyseinen Natura-alue sijaitsee. Nyt kysymyksessä olevan pohjavedenottohankkeen vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden luonnonarvoihin ei kuitenkaan ole laadittu luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentissa tarkoitettua arviointia. Varsinais-Suomen ELY-keskus on valituksissaan hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen katsonut, että asia tulee palauttaa aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi Karvian luomat -Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten selvittämiseksi ja Natura-arvioinnin tekemiseksi. Myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on aluehallintovirastolle antamissaan lausunnoissa katsonut, että hankkeen vaikutuksia mainittuun Natura-alueeseen ei ollut vielä riittävästi selvitetty.
Tilanteessa, jossa toinen ELY-keskus luonnonsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena on antanut lausunnon tarpeesta selvittää ja arvioida hankkeen Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia, olisi aluehallinto³viraston vesilain 11 luvun 6 §:n nojalla tullut pyytää myös kyseisen Natura-alueen osalta toimivaltaiselta viranomaiselta eli Varsinais-Suomen ELY-keskukselta asiasta lausunto. Asian käsittelyssä aluehallinto³virastossa on siten tapahtunut menettelyvirhe.
Hallinto-oikeus on päätöksellään hylännyt Varsinais-Suomen ELY-keskuksen valituksen ja katsonut, että luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arviointi- ja lausuntomenettely ei ole ollut lupa-asian ratkaisemiseksi tarpeen. Kun myös korkein hallinto-oikeus jäljempänä ilmenevästi hylkää Varsinais-Suomen ELY-keskuksen valituksen tältä osin, ei asian palauttaminen aluehallintovirastoon tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi enää ole tarpeen.
Kalanviljelylaitokselle vuonna 1979 myönnetyn vedenottoluvan merkitys
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry ja sen asiakumppanit ovat liittäneet valitukseensa korkeimmalle hallinto-oikeudelle Länsi-Suomen vesioikeuden 13.3.1979 vesilain (264/1961) nojalla myöntämän luvan veden johtamiseksi Nummijoesta kalanviljelytoiminnan harjoittamista varten. Päätöksen mukaan lupa oli myönnetty veden ottamiseen Nummijoesta käytettäväksi kalankasvatuslaitoksen, jossa kasvatetaan kalaa noin 7 500 kg vuodessa, tarpeita varten enintään 300 litraa sekunnissa, ja sitä varten tarvittavien rakenteiden rakentamiseen sekä käytetyn veden johtamiseen takaisin Nummijokeen. Lupaan sisältyvän määräyksen 7 mukaan lupa on rauennut, ellei rakennustöitä ole olennaisilta osin tehty kolmen vuoden kuluessa siitä, kun lupapäätös on saanut lainvoiman.
Asiassa saadun selvityksen mukaan kalanviljelytoimintaa ei ole harjoitettu enää 1990-luvun puolivälin jälkeen. Toiminnasta ei myöskään ole tehty ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 6 §:n mukaista ilmoitusta. Sanotun lain 4 §:n 1 momentin mukaan vesilain nojalla annettua lupaa, joka oli voimassa ympäristönsuojelulain voimaan tullessa, on noudatettava. Saman pykälän 3 momentin mukaan vesilain nojalla myönnetyn luvan raukeamiseen sovelletaan ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.
Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämä lupa veden johtamiseen Nummijoesta kalanviljelytoiminnan harjoittamista varten ei ole rauennut suoraan lain nojalla ympäristönsuojelulainsäädännössä tapahtuneiden muutosten johdosta. Kun luvassa tarkoitettu kalanviljelytoiminta kuitenkin on ollut keskeytyneenä jo noin 20 vuotta, ja veden johtaminen Nummijoesta on lupapäätöksen mukaan sallittu nimenomaan kalanviljelylaitoksen tarpeisiin, ei nyt kysymyksessä olevaa pohjavedenottoa koskevaa lupahakemusta ole tarpeen palauttaa aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi tämän vuonna 1979 myönnetyn luvan huomioon ottamiseksi.
Natura-arvioinnin tarve
Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaan vaatimus suunnitelman tai hankkeen vaikutusten asianmukaisesta arvioinnista edellyttää sitä, että on olemassa todennäköisyys tai vaara siitä, että suunnitelma tai hanke vaikuttaa kyseiseen alueeseen merkittävästi. Kun otetaan erityisesti huomioon ennalta varautumisen periaate, tällainen vaara on olemassa, jos objektiivisten seikkojen perusteella ei voida sulkea pois sitä, että kyseinen suunnitelma tai hanke vaikuttaa merkittävästi kyseessä olevaan alueeseen (ks. asiat C-127/02, Waddenvereniging ja Vogelbeschermingsvereniging, C-6/04, komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta, ja C-418/04, komissio v. Irlanti). Edellytys merkitsee sitä, että jos on epäilyksiä merkittävien vaikutusten aiheutumatta jäämisestä, tällainen arviointi on suoritettava (C-98/03, komissio v. Saksa, C-538/09, komissio v. Belgia ja C-404/09, komissio v. Espanja).
Kauhajoen Vesihuolto Oy on 19.3.2013 hakenut vesilain mukaista lupaa Siniharjun pohjavedenottamon rakentamiseen pohjavesialueella Nummikangas B ja vedenottamiseen siitä. Lupahakemuksessa merkittävimmän vedenoton vaikutuksen on arvioitu kohdistuvan Nummijokeen purkautuvaan pohjaveteen. Vedenoton on arvioitu vähentävän purkautuvaa pohjavesimäärää vedenoton verran.
Nummijoessa Nummikosken alapuolella noin seitsemän kilometrin etäisyydellä Siniharjun vedenottamosta sijaitsee Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue Karvian luomat (FI0200091). Alueen suojeluperusteena ovat luontodirektiivin liitteessä I mainitut luontotyypit Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit sekä Pikkujoet ja purot. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella esiintyy saukko (Lutra lutra). Lisäksi alueella esiintyy uhanalainen purotaimen (Salmo trutta m. fario).
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on lupahakemuksen johdosta antamassaan lausunnossa katsonut, että hakemusta tulee täydentää asianmukaisella arvioinnilla hankkeen vaikutuksista Natura-joen luonnonarvoille. Kauhajoen Vesihuolto Oy on täydentänyt hakemustaan ja antanut vastineen muistutuksiin ja lausuntoihin.
Nummijokeen ja Karvian luomat -Natura-alueeseen kohdistuvista vaikutuksista on luvanhakijan toimittamassa selvityksessä ja vastineessa todettu muun ohella, että vedenotto vähentää suoraan tai välillisesti Nummijokeen purkautuvan pohjaveden määrää 3 000 m3/d, mikä on noin 3,7 prosenttia Nummijoen keskivirtaamasta uoman keskiosalla ja 2,2 prosenttia Nummijoen laskukohdassa Karvianjokeen. Jokeen purkautuvan pohjaveden merkitys uoman virtaamiin ja vedenlaatuun korostuu alivirtaama-aikana. Vedenoton jälkeenkin pohjavettä purkautuu suoraan tai välillisesti jokeen samalta pohjavesialueelta noin 2 100 m3/d ja muilta pohjavesialueilta noin 3 700 m3/d. Pohjavesiosuuden pienentyminen heijastuu jokiveden lämpötalouteen, mutta vaikutusta pienentää se, että pohjaveden purkautuminen jokeen jatkuu myös vedenoton aikana. Taimenen toimeentulon edellytysten ei arvioida merkittävästi heikkenevän vedenoton seurauksena. Vedenotto ei vaikuta veden määrään siten, että saukon talvella vaatimat avovesialueet jäätyisivät tai elinolosuhteet muutoin heikkenisivät.
Lupahakemuksessa ja sen täydennyksissä esitettyjä tietoja voidaan pitää riittävinä Natura-arvioinnin tarveharkinnan kannalta. Saatujen tietojen perusteella vesitalousluvalla sallitun hankkeen vaikutukset Karvian luomat -Natura-alueeseen ovat ennalta arvioiden niin vähäisiä, että ei jää tieteelliseltä kannalta järkevää epäilyä kohteen valintaperusteina oleviin luontoarvoihin kohdistuvien merkittävästi heikentävien vaikutusten aiheutumatta jäämisestä. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arviointi- ja lausuntomenettely ei siten ole tämän lupa-asian ratkaisemiseksi ollut tarpeen. Päätöksiä ei ole näin ollen tällä perusteella syytä kumota.
Luvan myöntämisen edellytykset
Vesilain (587/2011) 3 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.
Saman luvun 6 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta yleiselle edulle aiheutuvia hyötyjä ja menetyksiä arvioidaan yleiseltä kannalta. Arvioinnissa voidaan käyttää raha-arvoa, jos hyödyn tai menetyksen suuruus voidaan määrittää rahassa. Pykälän 2 momentin mukaan arvioinnissa on otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty hankkeen vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.
Valtioneuvosto on 3.12.2015 hyväksynyt vuosia 2016–2021 koskevan Kokemäenjoen–Saaristomeren–Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman, jonka mukaan Nummijoen ekologinen tila on välttävä. Karvianjoen pintavesien vuosille 2016–2021 laaditussa toimenpide-ohjelmassa on tarkasteltu myös nyt kyseessä olevan Kauhajoen Vesihuolto Oy:n vedenottohankkeen vaikutuksia pintavesiin ja erityisesti Nummijoen tilaan. Toimenpideohjelmassa on korostettu Nummijokeen purkautuvan hyvälaatuisen pohjaveden merkitystä uoman virtaamiin ja vedenlaatuun erityisesti alivirtaama-aikana.
Saadun selvityksen perusteella Nummijoen virtaamaan vaikuttaa osaltaan Nummijärven kunnostamiseksi Nummijoen luusuan alapuolelle rakennettu pohjapato. Nummijoen virtaamasta ja alivirtaamatilanteista on ollut saatavilla tietoja vain varsin rajoitetusti. Vedenoton vaikutuksia Nummijoen virtaamaan ei näin ollen riittävällä varmuudella voida arvioida ainoastaan otettavan pohjaveden enimmäismäärän perusteella. Hallinto-oikeus on lisännyt lupamääräykseen 1 Nummijoen minimivirtaamaa koskevan vaatimuksen sen varmistamiseksi, että vedenotto ei alivirtaamatilanteissakaan aiheuttaisi huomattavia haitallisia vaikutuksia vesieliöstölle. Tätä lupamääräyksen 1 muutosta voidaan myös vesienhoitosuunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa Nummijoen tilasta esitetty huomioon ottaen pitää perusteltuna.
Kun otetaan huomioon hankkeen merkitys yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta, on hankkeesta saatava hyöty huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin, ja määräaikainen lupa vedenottoon on erityisesti edellä mainittu lupamääräys 1 huomioon ottaen voitu vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentin nojalla myöntää.
Lopputulos
Edellä lausutuin perustein ja kun otetaan muutoin huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä mainitut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Kari Tornikoski sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Olli Malve. Asian esittelijä Tuire Taina.