Muu päätös 4123/2017

Asia Tiesuunnitelmaa koskevat valitukset

Valittajat 1. A ja B

2. C ja D

Päätös, jota valitukset koskevat

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 1.9.2016 nro 16/0374/2

Asian aikaisempi käsittely

Liikennevirasto on 13.5.2015 päätöksellään LIVI/81/04.01.01/2015 hyväksynyt Keski-Suomen ELY-keskuksen lähettämän 14.3.2014 päivätyn ja 1.12.2014, 30.1.2015 sekä 10.4.2015 muutetun tiesuunnitelman päätöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Tiesuunnitelma koskee valtatien 4 rakentamista moottoritieksi välillä Kirri–Tikkakoski, Jyväskylä ja Laukaa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, jättäen A:n ja B:n valituksen osaksi tutkimatta muutoin tutkinut A:n ja B:n sekä C:n ja D:n valitukset ja hylännyt ne.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Tutkimatta jättäminen

Maantielain 106 §:n 1 momentin mukaan yleissuunnitelman hyväksymispäätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta siltä osin kuin maantien sijainti ja tekniset ratkaisut on jo hyväksytty lainvoimaisesti oikeusvaikutteisessa kaavassa.

Pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös tiesuunnitelman hyväksymispäätöstä. Siihen ei saa hakea muutosta myöskään siltä osin kuin maantien sijainti ja tekniset ratkaisut on jo hyväksytty lainvoimaisessa yleissuunnitelmassa.

Liikennevirasto on 27.3.2012 hyväksynyt yleissuunnitelman ”Valtatien 4 kehittäminen välillä Kirri–Vehniä, Jyväskylä ja Laukaa”. Päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka on 11.6.2013 antamalla päätöksellään numero 13/0360/2 hylännyt valitukset. Hallinto-oikeuden päätöksestä ei ole valitettu.

= = =

Lintukankaan tunnelia on pidettävä maantielain 106 §:n 2 momentissa tarkoitettuna teknisenä ratkaisuna, josta on päätetty lainvoimaisessa yleissuunnitelmassa. Tältä osin A:n ja B:n valitus on jätettävä tutkimatta. Myös tien sijainnista välillä Tikkakoski–Vehniän tienhaara on päätetty yleissuunnitelmassa. Näin ollen A:n ja B:n valituksessa esitetyt välittömästi tien sijaintiin liittyvät valitusperusteet eli Vehniän kylän maankäyttöä, elinkeinoja, asutusta ja maisemaa koskevat seikat eivät voi tulla enää tiesuunnitelman yhteydessä uudelleen arvioitaviksi. Tiesuunnitelma päättyy Vehniäntien tienhaaraan, joten hallinto-oikeudella ei tämän asian yhteydessa ole toimivaltaa tutkia valitusta siltä osin kuin se kohdistuu alueelle kyseisestä tienhaarasta eteenpäin. A:n ja B:n valitus on siten jätettävä mainituilta osin tutkimatta.

Pääasia

Sovellettavat oikeusohjeet

Maantielain 13 §:n 2 momentin mukaan maantie on rakennettava siten, että tien tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja tuottamatta kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii. Rakentamisessa on otettava erityisesti huomioon liikenneturvallisuus, tien liikenteellinen ja tekninen toimivuus sekä ympäristönäkökohdat. Maantietä ei saa rakentaa vastoin oikeusvaikutteista kaavaa.

Maantielain 20 §:n 1 momentin mukaan yleissuunnitelma on ohjeena tiesuunnitelmaa laadittaessa.

Maantielain 22 §:n 1 momentin mukaan maantien rakentamista koskevassa tiesuunnitelmassa on osoitettava tien sijainti ja korkeusasema sekä poikkileikkaus niin, että tiealue voidaan merkitä maastoon. Suunnitelmaan on liitettävä arvio tien vaikutuksista sekä esitettävä ne toimenpiteet, jotka ovat tarpeen tien haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi. Suunnitelmassa on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon maanomistusolot. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi tien suoja- ja näkemäalueet sekä se, varataanko aluetta tien myöhempää leventämistä varten. Suunnitelmaan on liitettävä arvio tien rakentamisen kustannuksista.

A:n ja B:n valitus

Esteellisyys

Valituksenalaisen päätöksen lainmukaisuuden arvioinnin kannalta ei ole merkitystä sillä, onko maakuntakaavan laatimiseen osallistunut esteellisiä henkilöitä. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen selvittää maanomistusolosuhteita Lintukankaan tunnelin alueella.

Melu

Saatu selvitys

Destia Oy on laatinut tiesuunnitelman valmistelua varten 19.4.2014 päivätyn meluselvityksen. Selvityksessä on laadittu melun leviämismallinnus sekä nykyisellä tielinjauksella että tiesuunnitelman mukaisella linjauksella. Mallinnus on laadittu liikenne-ennusteiden perusteella vuoden 2040 tilanteessa. Selvityksestä ilmenee melulaskelmissa käytetyt liikennemäärät, raskaan liikenteen osuus ja nopeustasot.

Tieliikenteen aiheuttamat keskiäänitasot on mallinnettu laskennallisesti 3D-maastomalliin pohjautuvalla CadnaA-melunlaskentaohjelmalla. Ohjelma käyttää pohjoismaista laskentamallia. Laskentamalli ottaa huomioon maaston muodot ja laadun (akustisesti kova tai pehmeä), ja lisäksi rakennusten ja mahdollisten muiden kovien pintojen aiheuttamat heijastukset sekä ääntä absorboivat elementit. Leviämislaskennoissa heijastusten määrä on ollut kaksi. Liikennemäärästä, raskaan liikenteen osuudesta ja ajonopeudesta muodostetaan lähtömelutaso, joka mallinnetaan tien geometriaan sidottuna. Ohjelma laskee etäisyyden aiheuttaman äänen vaimenemisen maaston muodot ja rakenteen huomioon ottaen. Pohjoismaisen laskentamallin tarkkuus on ±3 dB.

Melulaskennan tulokset on esitetty melukartoilla. Selvityksen johtopäätösosiossa on todettu muun muassa, että tiesuunnitelman mukaisessa tilanteessa ilman meluesteitä jäisi liikenteen melualueelle 76 asuinkiinteistöä. Meluesteillä saadaan suojattua valtaosa asuinkiinteistöistä ja vapaa-ajan kiinteistöistä, mutta ei kaikkia. Tehtyjen melutarkastelujen ja rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen perusteella 14 asuinkiinteistöä ja 14 vapaa-ajan kiinteistöä jää liikenteen melualueelle. Lentokentän eritasoliittymän pohjoispuolella meluntorjuntatoimenpiteiksi on esitetty meluvalleja, meluaitaa ja melukaidetta. Osa asuinkiinteistöistä jää liikenteen meluvyöhykkeille (55–65 dB).

Tiesuunnitelmaselostuksesta ilmenee, että pääperiaatteena on ollut suojata ympäröivää asutusta melulta käyttäen meluvalleja kaikissa niissä kohteissa, joissa se on ollut tilan ja muiden olosuhteiden puolesta mahdollista. Muissa kohteissa on käytetty meluaitoja ja melukaiteita tai niiden yhdistelmiä. Meluaidat ovat itsenäisiä perustettuja rakenteita tai betonikaiteen yhteyteen rakennettuja. Meluaidan rakenteena voidaan käyttää läpinäkyvää esim. lasia tai polykarbonaattilevyä sekä läpinäkymättömiä puulaudoitus- ja vanerikaiteita. Valtatien reunaan sijoitettujen melukaiteiden tyyppinä käytetään betonikaidetta. Valtatien vierialueelle sijoittuvien meluvallien luiskekaltevuutena on käytetty 1:2–1:1,5. Meluvallit viimeistellään metsittämällä ne lähiympäristöön soveltuvilla puulajeilla.

Melukartan perusteella A:n ja B:n kiinteistö sijoittuu alueelle, jossa melutaso jää alle 50 dB:n. Alasenjärven kohdalle meluesteeksi on melukartassa osoitettu 1,2 metrin korkuista melukaidetta. Tiesuunnitelmassa kohtaan on osoitettu kolmen metrin korkuinen meluaita.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Liikenteen määrän ennusteet vuodeksi 2040 eroavat jonkin verran toisistaan tiesuunnitelmassa ja meluselvityksessä. Kysymys on arviosta, johon liittyy aina jossain määrin epävarmuutta. Erot eivät ole niin suuria, että meluselvitystä olisi sen vuoksi tai muutoin valituksessa esitetyillä perusteilla pidettävä epäluotettavana.

Tiesuunnitelmaan on maantielain edellyttämällä tavalla sisällytetty arvio tien aiheuttamista meluvaikutuksista ja ne toimenpiteet, joilla haittoja vähennetään. Päätös ei ole lainvastainen sen vuoksi, ettei suunnitelmaan ole sisällytetty tarkempaa selvitystä melusuojauksen teknisistä ominaisuuksista.

Edellä esitetyn perusteella ja kun otetaan huomioon, että tien rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvien haittojen korvaaminen ratkaistaan erillisessä menettelyssä, päätöstä ei ole syytä kumota valituksessa esitetyllä perusteella.

Kustannukset

Maantielain mukaan yleissuunnitelmassa ja tiesuunnitelmassa on esitettävä arvio rakennuskustannuksista. Liikenneviraston lausunnon mukaan suunnitelmissa esitetyt arviot eroavat suunnitelmien ajankohdan ja tarkkuustason vuoksi ja koska Lintukankaan tunnelin turvallisuusvaatimukset ovat kiristyneet.

Hallinto-oikeus toteaa, että tiesuunnitelmassa on esitetty laissa edellytetty arvio tien rakentamisen kustannuksista. Tiesuunnitelma ei ole lainvastainen sen vuoksi, että kustannustaso on noussut. Lainmukaista tiesuunnitelmaa ei voi palauttaa uudelleen käsiteltäväksi yksinomaan sen selvittämiseksi, olisiko tie rakennettavissa edullisemmin jollain toisella tavalla.

Varalaskupaikka

Maantielain mukaan maantiehen kuuluu varalaskupaikka. Lentokentän varalaskupaikka on tarkoitettu puolustusvoimien vuosittaisiin harjoituksiin, jotka kestävät järjestelyineen noin viikon. Varalaskupaikka on suunniteltu yhteistyössä ilmavoimien kanssa. Tiesuunnitelmassa osoitettu rinnakkaistie kulkee myös varalaskupaikan kohdalla. Tiesuunnitelma ei ole osoitetun varalaskupaikan osalta lainvastainen.

Julkinen liikenne

Liikenneviraston lausunnossa on selvitetty, että Tikkakosken eritasoliittymän ja Vehniäntien liittymän välillä (paaluvälit 9 000–14 500) noin neljän kilometrin matkalla sijaitsee kolme linja-autopysäkkiparia. Pysäkit sijaitsevat eritasoliittymissä, pysäkeille johtavat kevyen liikenteen väylät ja liittymien yhteydessä on liityntäpysäköintimahdollisuus. Lisäksi rinnakkaisteille noin 4,5 kilometrin matkalle ja poikittaisille kulkuyhteyksille on suunniteltu kahdeksan linja-autopysäkkiparia. Pysäkit on suunniteltu asutustihentymien kohdille sekä vilkkaimmin liikennöityjen liittymien yhteyteen.

Edellä esitetyn perusteella tiesuunnitelmassa on riittävällä tavalla otettu huomioon julkisen liikenteen tarpeet ja maakuntakaavan mukainen joukkoliikenteen laatukäytävää koskeva tavoite. Tiesuunnitelma ei ole lainvastainen sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että pysäkkien määrä muuttuu aiemmasta tai että joidenkin asukkaiden kohdalla kävelymatka pitenee linja-autopysäkille.

Vehniän kivikautinen asuinpaikka

Museoviraston Vehniän kivikautista asuinpaikkaa koskevasta tutkimusraportista 30.1.2015 ilmenee, että Vehniän kivikautinen asuinpaikka muodostuu muinaisjäännösrekisterin aluerajauksen mukaan kahdesta osa-alueesta, joista itäisempää tutkittiin koekuopin lokakuussa 2014. Tutkitulta alueelta ei löydetty mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Tutkimusraportin mukaan Vehniän laaja kivikautinen asuinpaikka ei ulotu tiesuunnitelma-alueelle, vaan sijaitsee lännempänä peltoalueella. Keski-Suomen museon lausunnossa 11.2.2015 on todettu, että edellä mainittujen koetutkimusten tuloksena arkeologisille jatkotutkimuksille ei löytynyt perusteluita.

Saadun selvityksen perusteella kivikautinen asuinpaikka ei ulotu tiesuunnitelma-alueelle. Kivikautisen asuinpaikan sijoittuminen tiesuunnitelma alueen läheisyyteen ei estä tien rakentamista.

Vanha Laukaantie

Vanhan Laukaantien sijaintia Vehniän kohdalla on tarkasteltu Museoviraston inventointiraportissa 30.1.2015. Siinä on todettu muun muassa, että vanhaksi Laukaantieksi kutsutaan Äänekosken Koivistonkylästä Pirkanmaalle ja Hämeeseen vievää tieuraa, josta on ensimmäinen kirjallinen maininta vuodelta 1640. Vanha Laukaantie noudattaa pääosin olemassa olevia teitä, mutta tietä on kadonnut noin 200 metriä Vehniäntien ja valtatie 4:n risteysalueelta todennäköisesti valtatien rakennustöiden yhteydessä. Ainoa käytöstä poistunut osuus on noin 70 metrin pituinen peltotie, joka sijoittuu valtatie neljän länsipuolelle Vehniäntien liittymän pohjoispuolelle. Tämä osuus on raportin mukaan ainoa kohta, joka täyttää muinaisjäännöksen kriteerit. Museoviraston lausunnossa 11.2.2015 on todettu, että edellä mainitulle 70 metrin pituiselle peltotielle on tehtävä arkeologinen dokumentaatio, jos tälle alueelle kohdistuu rakentamistoimenpiteitä.

Liikenneviraston lausunnon mukaan tiesuunnitelma ei vaikuta olemassa olevaan tiehen eikä mainittuun 70 metrin pituiseen peltotiehen, mutta museoviranomaiset ennen toteutusta inventoivat vanhat tierakenteet. Tähän nähden tiesuunnitelmassa on riittävällä tavalla otettu huomioon muinaismuistolain vaatimukset muinaisten huomattavien kulkuteiden suojelemisesta.

Alasen järvi

Yleissuunnitelman mukainen moottoritielinjaus sivuaa Alasen järveä. Vehniää koskevan luonto- ja maisemaselvityksen (Suisto 2003) mukaan Alasen lintuveden pohjoisrannalla (oikeastaan etelärannalla), Vihtorinlahdella sekä Isojoen laskukohdan ympäristössä on paikallisesti arvokas rantaluhta, jolla on rehevää kasvillisuutta. Alueella on lisäksi havaittu harvinaisia lintulajeja ja siellä pesii laulujoutsen. ELY-keskuksen muistiossa 3.3.2015 on todettu, että Birdlife Suomi on sisällyttänyt Alasen alueen maakunnallisesti arvokkaiden lintualueiden luetteloon. Pensaikkoluhta ulottuu Alasen rannoilta pitkin joenvartta myös laajenevan valtatiealueen itäpuolelle, mikä aiheuttaa alueella liikkuville eliöille törmäysriskejä. Riskejä voidaan välttää jättämällä uusien siltojen alle joenvarsille riittävän leveät kuivapolut ja korottamalla meluaitoja. Tiehankkeen seurauksena osa pensaikkoluhdasta menetetään, mutta avoluhtaan ja vesialueeseen hanke ei vaikuta.

Alasen järvi sijoittuu jo tällä hetkellä vilkkaasti liikennöidyn valtatie 4:n varrelle. Tien leventämisellä on vaikutuksia luhtakasvillisuuteen. Tiehankkeen kielteisiä vaikutuksia on kuitenkin lievennetty ELY-keskuksen esittämällä tavalla korottamalla meluesteitä ja rakentamalla järvestä johtavan jokiuoman kohdalle riittävän avara silta. Tiesuunnitelmassa on riittävällä tavalla otettu huomioon arvokkaaksi luokiteltavaan linnustoalueeseen kohdistuvat vaikutukset.

Muut valitusperusteet

Tiesuunnitelma ei ole lainvastainen sillä perusteella, että suunnitteluvaiheessa olevaa tiehanketta koskevassa yva-lausunnossa on kehotettu arvioimaan vaihtoehtoista tielinjausta, joka on ristiriidassa nyt puheena olevan tielinjauksen kanssa. Tiesuunnitelman nimellä ei ole merkitystä arvioitaessa päätöksen lainmukaisuutta. Valituksessa ei ole esitetty muitakaan syitä, joiden johdosta päätös tulisi kumota.

C:n ja D:n valitus

Alikulkutunneli ja melueste

Tila Myllylä sijoittuu suunnitellun moottoritien molemmin puolin. Tien ylittäminen tilan kohdalla ei tule enää olemaan mahdollista. Tilalle on osoitettu tienylityskohta muutaman kilometrin etäisyydellä. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon, että alikulkutunnelin rakentaminen palvelisi lähinnä tilan Myllylä käyttäjiä, viranomainen on harkintavaltansa puitteissa voinut olla osoittamatta tunnelia tiesuunnitelmassa. Myös riistaeläimille on varattu paikka valtatien 4 ylittämistä varten, joten tämäkään seikka ei ole edellyttänyt alikulkutunnelin rakentamista tilan Myllylä kohdalle.

Tiesuunnitelmassa tilan Myllylä kohdalla, tilakeskuksen puoleiselle puolelle valtatietä osoitetun meluvallin pohjoispää sijoittuu joen reunaan ja estää kulun pelloille tätä kautta. Kulku pelloille on karttatarkastelun perusteella kuitenkin kohtuullisesti järjestettävissä toista kautta. Tiesuunnitelma ei ole lainvastainen alueelle osoitettujen melunsuojauksen kannalta tarpeellisten meluesteiden vuoksi.

Riista-aita, kivisilta ja tiealueen rajaaminen

Maantielain mukaan maantielle on varattava tila muun ohella liikenteen haittojen ehkäisemistä varten tarpeellisille rakenteille. Tiesuunnitelmakartasta ilmenee, että valtatien 4 varteen rakennetaan paikoitellen leveitä meluvalleja ehkäisemään meluhaittoja. Tästä syystä tiealueesta muodostuu jopa 50 metriä leveä moottoritien keskilinjasta mitattuna. Liikenneviraston lausunnon mukaan riista-aidan huoltamisen kannalta sen sijoittaminen ei ole järkevää meluesteen ja ajokaistan väliselle alueelle. Tähän nähden riista-aitojen rakentamiselle melko kauaksikin tiestä on esitetty perusteltu syy.

Tilan Myllylä kohdalla kulkee Isojoki, joka jää osittain maantiealueen sisään. Tilan Myllylä yksityistie on aiemmin sijoittunut tälle kohdalle, ja Isojoki on ylitetty valituksessa kerrotuin tavoin kivisiltaa pitkin. Maantielaki ei edellytä, että tiesuunnitelmaan on sisällytettävä merkinnät tämänkaltaisista silloista. Myöskään jokialueen rajautuminen tiealueeseen ei ole maantielain vastaista.

Lähteet

Valtatie 4:n läheisyydessä sijaitsee lähteitä, joista otetaan vettä Myllylän tilalle RN:o 1:468. Tiesuunnitelma ei ole lainvastainen sen vuoksi, ettei suunnitelmakarttaan ole tehty merkintää edellä mainituista lähteistä. Myllylän tilan vesijohto on osoitettu tiesuunnitelman asiakirjassa 6T-8, nykyiset johdot ja laitteet. Liikenneviraston lausunnon mukaan tilan Myllylä käyttämä lähde ja vesijohto suojataan tai uusitaan tien rakentamisen yhteydessä, mutta lähinnä tietä sijaitseva lähde jää tien luiskan alle.

Kun edellä esitetyn lisäksi otetaan huomioon, että tien rakentamisesta aiheutuva haitta korvataan maantietoimituksessa, tiesuunnitelma ei ole lainvastainen valituksessa esitetyllä lähteitä koskevalla perusteella.

Petäjä ja varalaskupaikka

Valituksessa mainittu petäjä sijaitsee moottoritien ja eritasoliittymän rampin ulkopuolella eikä sen säilyttäminen ole liikenneviraston lausunnon mukaan mahdollista suurten maanpinnan korkeuserojen vuoksi. Lausunnon mukaan tielinjauksen tai tasauksen muuttaminen läheisestä varalaskupaikasta sekä eritasoliittymästä johtuen ei ole mahdollista.

Asiassa ei ole ilmennyt, että kyseessä olisi virallinen suojelukohde. Hallinto-oikeus toteaa, että petäjää ei tiesuunnitelman valmistelussa ole ollut tarpeen ottaa huomioon sen vuoksi, että tilan aiemmat ja nykyiset omistajat ovat sitoutuneet vapaaehtoisesti suojelemaan kyseistä puuta.

Maantielain mukaan tiehen kuuluu varalaskupaikka. Lentokentän varalaskupaikka on tarkoitettu puolustusvoimien vuosittaisiin harjoituksiin, jotka kestävät järjestelyineen noin viikon. Varalaskupaikka on suunniteltu yhteistyössä ilmavoimien kanssa. Tiesuunnitelmassa osoitettu rinnakkaistie kulkee myös varalaskupaikan kohdalla. Tieviranomainen on harkintavaltansa puitteissa voinut osoittaa varalaskupaikan nyt puheena olevalle paikalle.

Vaihtoehtoinen malli

Tiesuunnitelma perustuu lainvoimaiseen yleissuunnitelmaan. Yleissuunnitelman yhteydessä on tehty vertailua vaihtoehtoisten tielinjausten välillä. Tiesuunnitelman sijaintiin ei saa hakea muutosta siltä osin kuin tien sijainti vastaa lainvoimaista yleissuunnitelmaa. Tiesuunnitelmaan sisältyy maantielain edellyttämällä tavalla arvio tien rakentamiskustannuksista.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maantielaki 5 § 1 ja 2 momentti, 13 § 1 momentti ja 24 § 1 ja 2 momentti (503/2005)

Hallintolainkäyttölaki 74 §

Hallintolaki 27 §

Muinaismuistolaki 1 § ja 2 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 § ja 3 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Paula Pihlava ja Elina Tanskanen. Esittelijä Ria Savolainen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja Liikenneviraston päätökset kumotaan.

A ja B ovat viitanneet asiassa aikaisemmin esittämäänsä ja perustelleet vaatimuksiaan lisäksi muun ohella seuraavasti:

Liikenneviraston tiedotteista käy ilmi esimerkiksi, että tievälin lentoaseman tienhaara–maantien 6375 tienhaara mitattu keskivuorokausiliikenne (KVL) oli 14 101 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2015. Tiesuunnitelman meluselvityksen meluntorjuntatoimenpiteiden pohjana käytetty KVL vuonna 2040 oli samalla tievälillä 12 900 ajoneuvoa vuorokaudessa eli tämän päivän liikenne olisi suurempaa kuin melumitoituksen liikennemäärä vuonna 2040. Vastaavan vuoden tiesuunnitelman mitoitusliikennemäärä oli 15 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ilmoitetut luvut ovat ristiriidassa keskenään.

Yleissuunnitelman liikennemäärän kasvukertoimeksi vuodesta 2007 vuoteen 2030 oli ilmoitettu 1,36. Kun käytetään kyseistä kerrointa ja muutetaan vuoden 2015 mitattu liikennemäärä vuoden 2040 arvioiduksi liikennemääräksi, saadaan tällä tavalla liikenne-ennusteeksi 19 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Melumitoituksen perusteena käytetty liikennemäärä on näin ollen vain 67 prosenttia todennäköisestä liikennemäärästä mitoitustilanteessa.

Liikenneviraston ohjeissa meluntorjunnan mitoittamisesta (Tien meluesteiden suunnittelu 1.7.2015, liikenneviraston ohje 21.2015) kerrotaan, että meluesteet tulee suunnitella siten, ettei tie aiheuta ohjearvojen ylityksiä missään olosuhteissa. Jos tämän ohjeen perusteella pitäisi mitoituksessa ottaa huomioon keskikesän keskivuorokausiliikenne (KKVL), mikä on tyypillisesti valtateillä suuruusluokkaa 1,5 x KVL -arvo, olisi edellä mainitulla tievälillä KKVL ennustetilanteessa suuruusluokkaa 28 000 ajoneuvoa vuorokaudessa eli yli kaksinkertainen käytettyyn mitoitusarvoon verrattuna. Liikennemäärän kaksinkertaistuminen lisää melua noin 3 dB.

Vahvistetun tiesuunnitelman meluaitapiirroksesta ei käy ilmi meluaidan tyyppi eikä siten ole selvää, täyttääkö kyseinen aita vaadittua 25 dB vaimennusta.

Tiesuunnitelmassa tievälille Tikkakosken tienhaara–lentoaseman tienhaara merkityn armeijan lentokoneiden varalaskupaikan käyttöä suihkuhävittäjien toimintaan noin yhden viikon ajan vuodessa ja hävittäjien aiheuttamaa erittäin voimakasta melua ei ole otettu huomioon meluselvityksissä eikä meluntorjunnassa. Valtatien 4 liikenne siirtyy varalaskupaikan käytön aikana rinnakkaistielle ja tämän noin 20 000 ajoneuvon vuorokausiliikenteen melun torjumiseksi ei myöskään ole tehty selvityksiä tai meluntorjuntatoimenpiteitä rinnakkaistielle Vehniän kylän kohdalla.

Tievälille Tikkakosken tienhaara–Vehniä suunniteltu lentokoneiden varalaskupaikka moottoritielle ei voi toimia tievälillä mitatun ja erittäin suuren liikennemäärän johdosta. Kapealle rinnakkaistielle ei voi johtaa lähes 15 000–20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa edes yhden viikon ajaksi vuodessa. Se on kohtuuton haitta liikenteelle sekä rinnakkaistien varren asukkaille. Varalaskupaikkaa ei ole esitetty yleissuunnitelmassa, joten tiesuunnitelma ei ole vahvistetun yleissuunnitelman mukainen ja tulee kumota. Varalaskupaikoista säädetään maantielaissa, mutta tässä paikassa suunnitelma on käytännössä toimimaton ja siten virheinvestointi. Lain mukaan tie tulee suunnitella siten, ettei siitä ole kohtuutonta haittaa tien käyttäjille tai sen vaikutuspiirin asutukselle ja muulle toiminnalle.

Ilmavoimat siirsi vuoden 2014 lopulla suihkuharjoitushävittäjien koulutuspaikan Tikkakoskelle. Tämän johdosta oli hyväksytetty uuden tilanteen mukaiset melualuerajat Tikkakosken lentokentälle. Lentokoneiden tulo aiheutti voimakkaan melun lisääntymisen koko Vehniän kylän alueelle. Tätä lentomelun ja tiemelun yhteisvaikutusta ei ole otettu huomioon tiemelun torjunnassa. Tiemelun torjuntaa tulee lisätä kokonaismelun määrän vähentämiseksi.

Tiesuunnitelman melualuekartat on pääsääntöisesti oikein laadittu lukuun ottamatta äänen heijastumista veden pinnasta ja melun leviämistä huomattavasti kauemmas tien kulkiessa lähellä järveä. Vuoden 2015 todellisen liikennemäärän aiheuttama melu ja sen leviäminen näyttäisi olevan satunnaisten mittausten perusteella samaa suuruusluokkaa kuin vuoden 2040 mitoitustilanteen melukäyrästöt ilman meluvaimennusta. Melu kuitenkin kaksinkertaistuu nopeuden muuttuessa nopeudesta 80 km/h nopeuteen 100 km/h melun lisäyksen ollessa 3 dB.

Valtatien 4 tiesuunnitelman meluntorjunta on vahvasti alimitoitettu eikä täytä mitoitustilanteessa lain vaatimuksia. Meluntorjunnan osalta tiesuunnitelma tulee hylätä ja tarkistaa meluntorjunta koko tievälillä Kirri–Vehniä.

YVA-selvityksen laadinta on aloitettu tievälillä Vehniä–Äänekoski vuonna 2014 laaditun YVA-ohjelman mukaisesti vuoden 2015 syksyllä. Selvityksen vaihtoehdot ovat laaditun YVA-ohjelman mukaiset. Työ on kesken, mutta lopputulos on tiedossa eli parhaana vaihtoehtona tullaan pitämään maakuntakaavaan kirjattua nykyisen valtatien 4 tieuraan sijoittuvaa moottoritietä maantien 6375 tienhaarasta Hirvaskankaalle ja sieltä edelleen Äänekoskelle. Esitetyt muut vaihtoehdot eivät ole todellisuudessa toteuttamiskelpoisia. Tämän vaihtoehdon haittoja ei tulla selvittämään puolueettomasti ja objektiivisesti YVA-selvityksessä.

Keski-Suomen ELY-keskus oli laatinut 23.3.2015 selvityksen, jossa Tikkakosken tienhaarasta lähtevä Vehniän kylän ohittava niin sanottu itäinen vaihtoehto osoittautui kustannuslaskelmien perusteella noin 100 miljoonaa euroa kalliimmaksi kuin muut vaihtoehdot ja sen johdosta vaihtoehtoa ei otettu YVA-selvitykseen tutkittavaksi vaihtoehdoksi. ELY-keskuksesta on pyydetty jo vuosi sitten kustannusselvityksen perusteena olevia tarkempia laskelmia nähtäväksi, mutta niitä ei ole toimitettu pyynnöstä huolimatta. Ainoa varteenotettava ja todellinen vaihtoehto olisi niin sanottu itäinen tielinjaus, mutta tämän vaihtoehdon tutkiminen on ELY-keskuksen antaman toimeksiannon mukaan konsultilta kielletty vedoten edellä mainittuun selvitykseen itäisen vaihtoehdon kalleudesta muihin verrattuna.

Laukaan kunta on asettanut eteläisen Vehniän yleiskaavaehdotuksen nähtäville. Kaavassa on esitetty pientaloasutusta varalaskupaikan läheisyyteen ja rinnakkaistien varrelle ilman minkäänlaista meluselvitystä ja -suojausta. Tällä toimenpiteellä pyritään vahvistamaan ELY-keskuksen kantaa tielinjauksen osalta unohtaen kyseisen tielinjan toteuttamisen suuret haitat suurelle osaa Vehniän kylää.

Tiesuunnitelmaa ei tule vahvistaa tievälillä Tikkakosken tienhaara–Vehniä tässä vaiheessa, koska se estää tievälin Vehniä–Äänekoski YVA-selvityksessä aitojen vaihtoehtojen selvittämisen. Kyseisen tievälin tiesuunnitelman vahvistamisen lykkääminen ei haittaa millään tavalla valtatien 4 parantamista moottoritieksi välillä Kirri–Äänekoski, koska ensimmäisessä vaiheessa ollaan rakentamassa tie Kirristä Tikkakosken tienhaaraan ja jatko tästä eteenpäin tapahtunee vasta ehkä 10–15 vuoden kuluttua. Aikaa tehdä puolueeton ja rehellinen YVA-selvitys on riittävästi.

Vehniän kylältä on laadittu muinaismuistoja koskeva selvitys vuonna 2015 (Laukaa Vehniä vt 4 parantamisalueen ja selvitysalueen muinaisjäännösinventointi 2015). Vanha Laukaantie on lisätty uutena muinaisjäännöksenä Vehniän kylän muinaisjäännösten luetteloon. Tie on Suomen vanhin ja pisin tieosuus, joka on säilynyt tähän päivään saakka samanlaisena jo yli 400 vuotta. ELY-keskuksen suunnittelema moottoritie tuhoaa suuren osan kyseisestä tiestä tievälillä lentoaseman tienhaara - Hirvaskangas.

Valittajan tiedossa ei ole muita sellaisia moottoritieratkaisuja, joissa moottoritie massiivisine meluesteineen linjattaisiin taajaan asutun kylän läpi. Vehniän kylä on Keski-Suomen ainoita kehitettäviä maaseutukyliä ja kylässä on asuttu jo ainakin 7 000 vuotta. Kylän ohittavia tielinjoja on edelleenkin tarjolla eikä rakentaminen ole kalliimpaa kuin valitun tielinjauksen rakentaminen.

2. C ja D ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Liikenneviraston päätöstä muutetaan siten, että tilan Myllylä 410-412-1-468 kohdalle rakennetaan alikulkutunneli, kulkemista haittaavasta meluvallista luovutaan ja riista-aidat rakennetaan lähemmäksi tietä. Lisäksi kiinteistöllä sijaitsevat Isopetäjä, tien läheisyydessä olevat lähteet ja vanha kivisilta on otettava tiesuunnitelmassa huomioon.

C ja D ovat perustelleet vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Alikulkutunneli on erittäin tarpeellinen, ellei jopa välttämätön, tilan Myllylä kohdalle tilalla harjoitettavan maatilatalouden ja viljelystoiminnan vuoksi. Nykyinen nelostie on jo pirstonut tilan kahtia jättäen osan viljeltävistä pelloista sekä valtaosan metsistä talouskeskuksesta katsoen valtatien 4 toiselle puolelle. Tästä aiheutuvan haitan kanssa on kuitenkin pystytty elämään, koska valtatie 4 on tavallinen maantie. Tien ylittäminen talouskeskuksen kohdalta on ollut mahdollista, koska tilustiet on voitu liittää nelostiehen ja tienylitykset on voitu hoitaa kohtuullisen lyhyillä odotusajoilla. Tosin maatalouskoneilla vilkkaan liikenteen sekaan siirtyminen saattaa aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä.

Liikenneviraston hyväksymä moottoritie muuttaa vallinnutta tilannetta merkittävästi. Moottoritiellä tähän asti käytössä olleet tasoliittymät eivät ole sallittuja ja maatalouskoneilla liikkuminen on kielletty. Ilman tilan kohdalle rakennettavaa alikulkua siirtyminen talouskeskuksesta tien toisella puolella sijaitseville tilan pelloille ja metsäpalstoille ei ole enää mahdollista samalla tavalla kuin tähän saakka. Tiesuunnitelma sisältää noin 15 kilometrin matkalla ainoastaan yhden alikulkutunnelin maa- ja metsätaloutta varten. Tähän Valkamantien alikulkutunneliin on tilan talouskeskuksesta pitkä matka. Tämän yhteyden kautta kuljettaessa Myllylän tilan talouskeskuksesta jouduttaisiin ajamaan vastapäisille pelloille pelkästään yhteen suuntaan noin 2,8 kilometrin matka. Tämä tarkoittaisi sitä, että päästäkseen noin 100 metrin päässä talouskeskuksesta sijaitseville pelloille tien vastapuolelle, olisi kuljettava edestakaisin lähes kuuden kilometrin matka kiertotietä maatalouskoneella.

Maantielaki velvoittaa tienpitäjää ottamaan huomioon moottoritien jakavan vaikutuksen ja turvaamaan kohtuulliset liikkumismahdollisuudet tien molemmilla puolilla tilojen pirstoutumisen johdosta.

Alikulkutunneli on mahdollista rakentaa tilan Myllylä kohdalle. ELY-keskus on laatinut vain yhden luonnoksen alikulkutunnelin rakentamiseksi paikkaan paalulla 13 000 ja tähän vedoten väittänyt, että alikulkutunnelin rakentaminen tilan kohdalle olisi mahdotonta. Tämä ei pidä paikkaansa. ELY-keskuksen esittämässä suunnitelmassa alikulkutunnelin linjaus on tehty väärään paikkaan ja kohti kaikkein jyrkintä Vuorenmäen rinnettä. Kun alikulkutunneli suunnataan oikein ja tilustie merkitään oikeaan sijaintiinsa, on alikulkutunnelin toteuttaminen mahdollista, eikä se vaadi edes kovin suuria kaivutöitä. Tasopiirustus ja pituusleikkaus osoittavat, että alikulkutunnelin jälkeen tilustien nousu on 13 prosenttia, mikä on kohtuullisen jyrkkä, mutta ei juurikaan jyrkempi kuin nykyinen tilustie. Tie on ajokelpoinen maataloustraktorille ja alle neljä metriä korkealle leikkuupuimurille. Korkeus on riittävä valittajien maatalouskoneille. Alikulkutunnelin korkeutta arvioitaessa on otettava huomioon, että vaadittu alikulkutunneli ja sen jatkeena oleva tilustie on tarkoitettu vain tilan omaan maatalouskäyttöön, ei esimerkiksi kuorma-autoliikenteelle. Alikulkutunnelin tienpinta on nykyisen Isojoen sillan kohdalla olevan tienpinnan tasossa. Tarvittaessa sillan pintaa on mahdollista alentaa noin metrillä, jolloin palattaisiin kyseisen sillan korkeuteen ennen 1980-luvulla tehtyä valtatien 4 korotusta tällä paikalla. Jos Isojoen sillan päällä tienpintaa alennetaan, voidaan rakentaa alikulkutunneli, jonka vapaa alikulkukorkeus olisi jopa 4,6 metriä.

Mikäli Myllylän tilan kohdalle ei rakenneta alikulkutunnelia, on tästä tilalle aiheutuva haitta kohtuuton, eikä sitä voi maantietoimituksessa rahallisesti korvata. Tilalla on paljon säännöllistä kulkua ja tarvetta tienylitykseen, joten tiesuunnitelmassa esitetty korvaava kiertoreitti on erittäin hankala ja paljon lisäkustannuksia aiheuttava ratkaisu. Esimerkiksi Lahden moottoritiellä on maa- ja metsätalouden käyttöön tarkoitettuja alikulkutunneleita 800–900 metrin välein koko pitkällä tievälillä Järvenpäästä Lahteen. Tämäkin seikka huomioon ottaen ei voi olla kohtuutonta rakentaa kahta alikulkutunnelia 15 kilometrin matkalle välillä Kirri–Vehniä. Tämä olisi myös maanomistajien tasapuolista kohtelua.

Asiaa arvioitaessa on otettava huomioon, että valittajille on kerrottu alikulkutunnelin rakentamisen olevan mahdollista, jos he osallistuvat sen rakentamiskustannuksiin. Kun rakentamiselle ei ole teknistä estettä ja kun valittajien on prosessin kuluessa annettu ymmärtää, että kyse on tosiasiassa kustannuksista eikä siitä, että alikulkutunnelin rakentaminen Myllylän tilan kohdalle olisi muusta syystä mahdotonta,a kun muussa tapauksessa pitkästä kiertotiestä aiheutuisi valittajille kohtuutonta haittaa, on tiesuunnitelmaa muutettava siten, että Myllylän tilan kohdalle rakennetaan alikulkutunneli. Hallinto-oikeuden päätös ja Liikenneviraston tiesuunnitelma eivät ole maantielain 13 §:n 2 momentissa säädetyn mukaisia, sillä Myllylän tilalle aiheutuva haitta on vältettävissä alikulun rakentamisella.

Myllylän tilalla on peltoa sekä talouskeskuksen puolella että nykyisen nelostien toisella puolella. Tilan talouskeskuksen puolella sijaitseville pelloille kulkua haittaavat tiesuunnitelman mukaiset meluvallit ja -seinät. Suunniteltu meluvalli sulkee Myllylän tilan kulkuyhteyden tilan talouskeskukselta Väliahontien eteläpuoleisille tilan pelloille. Väliahontien kohdalla meluvalli ja meluseinä ovat noin 40 metrin mittaisella matkalla limittäin ja sulkevat näin kulkuyhteyden. Tämä ongelma olisi ratkaistavissa siten, että suunniteltu meluvalli päätetään Väliahontien eteläpuolelle tien reunaan ja vastaavasti meluseinää jatketaan suunnitelmassa esitetystä noin 40 metriä. Näin meluvalli ei haittaisi Myllylän tilan olemassa olevia kulkuyhteyksiä talouskeskukselta pelloille. Tätä ratkaisua puoltaa myös se, että tällöin meluvalli ei olisi kiinni Isojoen vesirajassa. Tiesuunnitelmassa meluvallin alareuna ulottuisi aivan Isojoen vesirajaan

saakka, mistä on vaarana se, että meluvalli sortaa joen penkereen. Lisäksi yleissuunnitelmassa kyseinen meluvalli päättyi paalulukemaan 12 900 eli Väliahontien eteläpuolelle. Yleissuunnitelman mukaan valittajat olisivat päässeet esteettä käyttämään Isojoen varrella olevaa peltotietä Väliahontien eteläpuolen pellolle. Tiesuunnitelmassa tilanne oli muuttunut. Maantielain 20 §:n 1 momentin mukaan yleissuunnitelma on ohjeena tiesuunnitelmaa laadittaessa. Koska tiesuunnitelma poikkeaa merkittävästi yleissuunnitelmasta meluvallin osalta, on tiesuunnitelma näiltä osin lainvastainen.

Tiesuunnitelmassa esitetty ratkaisu sijoittaa riista-aidat niinkin kauaksi kuin 20–30 metrin etäisyydelle tieluiskan alareunasta, ei ole tavanomainen. Riista-aidat on sijoitettava tieluiskan yläreunaan, tien ja lähteiden väliin. Riista-aidan osalta pienillä suunnitelmaratkaisuilla voidaan säästää Myllylän tilan peltoja viljelykseen lähes hehtaarin verran. Esimerkiksi Toivakka–Oravasaari moottoriliikennetiellä riista-aita on sijoitettu heti tien sivuojan ulkopuolelle. Valittajat vaativat samanlaista ratkaisua Myllylän tilan kohdalla eli paaluvälillä 13 000–13 300.

Tiesuunnitelmassa moottoritien läntisen ajoradan tieluiskat on piirretty nousevaan maastoon siten, että luiskan alapäätä on kaivettu paikoin 2–2,5 metrin syvyyteen nykyisen pellon pinnasta, minkä vuoksi ojan pohja on noin 4 metriä alempana kuin tulevan moottoritien ajoradan asfalttipinta. Tästä johtuen on jouduttu suunnittelemaan loiva vastaluiska rinteen yläreunaan saakka. Tiesuunnitelmapiirustuksissa on todennäköisesti tekninen virhe. Suunnitelmaa tulisi muuttaa siten, että leikkausluiskaa jyrkennetään 1:3 ja luiskan alapää jätetään nykyisen pellonpinnan tasoon ja alapäähän kaivetaan normaali sivuoja. Tällä pienellä muutoksella tiealueen rajaa voidaan siirtää noin 15 metriä lähemmäksi tien keskiviivaa ja tällä säästetään Myllylän tilan viljeltyä peltopinta-alaa 0,4 hehtaaria. Lisäksi, jos riista-aita sijoitetaan heti sivuojan ulkopuolelle, säästetään Myllylän tilan viljeltyä peltopinta-alaa 0,25 hehtaaria lisää, jolloin peltopinta-alan kokonaissäästö on jo yli 0,5 hehtaaria. Kun vielä paaluvälillä 13 200–13 300 lyhennetään vähän meluvallia ja vastaavasti jatketaan vähän meluaitaa, säästetään Myllylän tilan viljeltyä peltopinta-alaa 0,3 hehtaaria. Tiealueen ei tarvitse olla niin leveä kuin mitä Liikennevirasto on esittänyt ja riista-aita voidaan sijoittaa lähemmäksi tietä.

Suunnitellun tien ja Myllylän tilan kohdalla sijaitsee useita lähteitä tien suuntaisesti, mutta niitä ei ole merkitty tiesuunnitelmaan. Tämä on virhe ja tältä osin tiesuunnitelmaa on muutettava. Mikäli tiesuunnitelmaan ei tehdä muutoksia näiltä osin, esimerkiksi Myllylän tilan vedenottamona toimiva lähde tuhoutuu peruuttamattomasti ja tästä aiheutuu huomattavaa haittaa ja vahinkoa Myllylän tilalle ja tilalla asumiselle. Pienellä suunnitelmamuutoksella ja tieluiskaan lisättävällä pohjaveden suojaustoimenpiteillä lähde voitaisiin säästää käyttökunnossa.

Tiesuunnitelmaa on muutettava siten, että tien lähellä sijaitseva ainakin jo 130 vuoden ajan maanomistajien toimesta suojeltu vanha Isopetäjä voidaan säilyttää. Tämän vanhan ja arvokkaan sekä epävirallisesti suojellun puun säilyttäminen ei vaadi tiesuunnitelmaan merkittäviä muutoksia. Isopetäjä on merkitty ensimmäisen kerran vuoden 1984 peruskarttaan. Se oli huomioitu Kirri–Vehniä yleissuunnitelmassa ja näkyi yleissuunnitelman pohjana olevassa kartassa, mutta sitä ei ole enää merkitty tiesuunnitelman pohjakarttaan. Tältä osin tiesuunnitelma on virheellinen.

Yleissuunnitelmaan on tältäkin osin tullut merkittävä huononnus Myllylä tilan kohdalla. Yleissuunnitelmassa Tikkakosken lentoaseman eritasoliittymä sijaitsi nykyisen lentoasemantien tienhaaran kohdalla ja samoin moottoritien sijainti oli lentoaseman eritasoliittymän tuntumassa idempänä nykyisen nelostien kohdalla. Tähän yleissuunnitelman pohjakarttaan oli merkitty Isopetäjä ja lentoaseman eritasoliittymä, sen rampit ja moottoritie olivat kaukana Isopetäjästä. Tiesuunnitelmassa Tikkakosken lentoaseman liittymä siirtyi noin 130 metriä pohjoiseen ja moottoritien linjaus siirtyi liittymän vaikutusalueella noin 50 metriä länteen. Tästä seurasi se, että Isopetäjä on nyt jäämässä rakennettavan eritasoliittymän rakennusalueelle.

Liikennevirasto on Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualuetta kuultuaan antanut valitusten johdosta lausunnon, jossa se on katsonut, että valitukset tulee hylätä. Lausunnossa on todettu muun ohella seuraavaa:

A:n ja B:n valitus

Suunnittelukohde on yhteensä 14,7 kilometriä pitkä ja sijoittuu Jyväskylän kaupungin ja Laukaan kunnan alueelle. Valtatie 4 suunnitellaan 2 + 2 -kaistaisena välikaistalla varustettuna moottoritienä. Kirrin nykyistä eritasoliittymää parannetaan sekä uudet eritasoliittymät suunnitellaan Lintukankaalle, Puuppolaan, Tikkakoskelle ja lentokentän liittymän kohdalle. Moottoritie on linjattu alkupäässä uuteen maastokäytävään Kirrin ja Puuppolan Makkarajoen välillä. Makkarajoen ja Vehniäntien liittymän välillä moottoritie sijoittuu nykyisen valtatien 4 maastokäytävään. Rinnakkaistie rakennetaan koko välille. Hankkeen meluvaikutuksia lievennetään rakentamalla meluvalleja, meluaitoja ja melukaiteita moottoritien varrelle.

A:n ja B:n kiinteistö (Alasentie 64) sijoittuu suunnitelmassa alueelle, jossa melutaso jää ennustetilanteessa ilman suunnitelman mukaisiakin meluesteitä alle 55 dB:n. Alasenjärven kohdalle on melukartassa osoitettu 1,2 metrin korkuinen melukaide, ja tiesuunnitelmassa kyseiseen kohtaan on osoitettu edelleen kolmen metrin korkuinen meluaita, mikä vielä vähentää melun leviämistä melukarttojen mukaisiin mallinnuksiin verrattuna. Korotus perustuu ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausuntoon, jonka mukaan melusuojauksen nosto on tarpeen sen vuoksi, etteivät linnut törmäisi ajoneuvoihin. Melusuojauksen korotuksen vuoksi kohtaa ei kuitenkaan melumallinnettu uudelleen, koska muutos vähentää melun leviämistä meluselvityksen melukartoissa esitetystä.

Valtatien 4 tiesuunnitelmaosuudelta on tehty liikennemelun leviämismallinnus sekä nykyiselle että suunnitellulle tieverkolle. Liikenteen määrää koskevat ennusteet vuodelle 2040 eroavat jonkin verran toisistaan tiesuunnitelmassa ja meluselvityksessä. Kysymys on arviosta, johon liittyy aina joissain määrin epävarmuustekijöitä. Suunnitelman laatimisvaiheessa meluselvitys tehtiin työn alkuvaiheessa ja sen tarkoituksena on ollut tarvittavien meluntorjuntatoimenpiteiden määrittäminen. Suunnitelman tarkentuessa myös liikennemääräennustetta tarkistettiin. Näin ollen meluselvityksessä käytetyt liikennemäärät ovat olleet noin 16 prosenttia alhaisemmat, kuin mitä tiesuunnitelmassa esitetyt ennustetut liikennemäärät ovat olleet.

Tierekisteristä saatavat viimeisimmät eli vuoden 2015 liikennemäärätiedot ovat seuraavat: Vt4 tieosa 304 (Tikkakosken Lentoaseman tienhaara- maantie 6375) vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on 14 101 ajoneuvoa vuorokaudessa. Meluselvityksessä samalla tievälillä on käytetty ennustetta 12 900 ajoneuvoja vuorokaudessa. Suunnitelmassa esitettyä liikennemääräennustetta 15 100 ajoneuvoa vuorokaudessa vuoden 2040 liikennemääräksi voidaan pitää riittävän tarkkana, minkä lisäksi meluselvityksen liikennemääräennustetta voidaan pitää riittävän oikean suuruisina hankkeen vaikutusten arvioimiseksi. Arvioinnissa on huomioitava melun mallintamiseen sekä liikennemäärien arviointiin liittyvät yleisesti tiedossa olevat epävarmuustekijät. Esimerkiksi liikennemäärän kaksinkertaistuminen lisäisi melutasoa noin 3 dB ja todellinen melutaso saattaa olla mitoitustilanteessa 1–2 dB suurempi kuin mitä meluselvityksessä on esitetty. Tässä tapauksessa kysymys on noin 16 prosentin erosta tiesuunnitelman ja meluselvityksen liikennemääräennusteessa, mitä voidaan maantielain mukaisen vaikutusarvioinnin näkökulmasta pitää vähäisenä.

Tiesuunnitelmalla hyväksytään meluntorjunnan toimenpidetyyppi, sijainti (paaluväli) suunnitelmakartan ja liikenneteknisen poikkileikkauksen mukaan sekä rakenteen yläpinnan korkeus tien tasausviivasta. Jos meluseinän arkkitehtuurin tärkeyden vuoksi halutaan hyväksyä meluseinän ulkonäkötekijöitä kuten materiaali, väri, läpinäkyvät osat ja kuviointi, tulee tästä olla suunnitelmassa mainittu erikseen. Meluesteet rakennetaan Liikenneviraston toteutusajankohdan voimassa olevan ohjeistuksen mukaisilla rakenteilla, eikä suunnitelma-asiakirjoissa tarvitse erikseen määrittää melurakenteita valittajan esittämällä tarkkuustasolla.

Tiesuunnitelman ratkaisuilla ja meluesteillä pyritään vähentämään meluhaittaa. Tavoitteena on suojata asuinkiinteistöt ohjearvojen mukaiseen tilanteeseen ja liikenteen meluhaittojen vähentämiseksi tiesuunnitelmassa on esitetty toteutettavaksi meluesteitä noin 13,3 kilometriä. Kaikkia asuinkiinteistöjä ja loma-asumiseen tarkoitettuja kiinteistöjä ei kuitenkaan saada suojattua teknisesti tai kustannussyistä kohtuullisin keinoin. Tehtyjen melutarkastelujen tulosten perusteella nykyisellä tieverkolla liikenteen ennustetilanteessa valtatien melualueelle jää 88 asuinkiinteistöä (241 asukasta). Tiesuunnitelman mukaisella tieverkolla ilman meluesteitä jäisi liikenteen melualueelle 76 asuinkiinteistöä (216 asukasta). Tämän lisäksi suunnitelman mukaisilla meluesteillä saadaan suojattua val-taosa asuinkiinteistöistä ja vapaa-ajan kiinteistöistä ohjearvotasoon, mutta kaikkien osalta tämä ei ole ollut paikallisista olosuhteista tai kustannussyistä mahdollista. Tehtyjen melutarkastelujen rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen perusteella 14 asuinkiinteistöä (34 asukasta) ja 14 vapaa-ajan kiinteistöä jäisi edelleen liikenteen melualueelle. Suunnitelmaa ei tule kuitenkaan tällä perusteella pitää maantielain vastaisena, kun arvioinnissa otetaan huomioon melua koskeva nykytilanne sekä se, että kokonaisuutena melutilanne hankkeen vaikutusalueella parantuu. Suunnitelman mukaisten meluesteiden rakentaminen vähentää tehokkaasti tieliikenteestä aiheutuvaa melua ja muita koettavia haittoja, mikä parantaa alueiden viihtyisyyttä ja elinolosuhteita sekä vähentää haittojen aiheuttamia terveysriskejä.

Meluselvityksen ja tiesuunnitelman mukaisten liikennemäärien vähäisellä eroavaisuudella (tiesuunnitelmassa KVL 15 100 ja meluselvityksessä KVL 12 900) ei ole arvioinnin lopputulosten kannalta olennaista merkitystä. Näin ollen meluselvitystä voidaan pitää luotettavana kuvauksena hankkeen meluvaikutuksista. Suunnitelmassa on vähennetty meluhaittaa sellaiselle tasolle, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin tarve vaatii ja että tien ja liikenteen ympäristölle aiheuttamat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Tieliikenteen aiheuttamat keskiäänitasot on mallinnettu laskennallisesti 3D-maastomalliin pohjautuvalla CadnaA-melunlaskentaohjelmalla. Ohjelma käyttää pohjoismaista laskentamallia, joka ottaa huomioon maaston muodot ja laadun ja lisäksi rakennusten ja mahdollisten muiden kovien pintojen aiheuttamat heijastukset sekä ääntä absorboivat elementit. Tieliikenteen melumallinnus tapahtuu näiden yleisesti sovittujen ja hyväksyttyjen pohjoismaisten mallinnusmenetelmien mukaisesti. Lentomelu on täysin toisen tyyppinen melulähde, joten tie- ja lentomelun yhteisvaikutusten laskeminen ja arvioiminen ei tiehankkeessa käytetyllä mallinnuksella ole mahdollista. Tiesuunnitelmaselostuksessa on lentomelun osalta todettu, että suunnittelualueen tuntumassa sijaitsee Jyväskylän lentoasema, jonka toiminnoista aiheutuvaa lentomelua ei tiesuunnitelmassa ole huomioitu.

Varalaskupaikka on suunniteltu maakuntakaavan mukaisesti yhteistyössä puolustusvoimien ilmavoimien kanssa. Yleissuunnitelmassa on mainittu, että "Tikkakosken liittymän etelä- ja pohjoispuolelle on kaavailtu II- luokan varalaskupaikkaa (nousutie). Toistaiseksi tästä ei ole tehty tarkempaa suunnittelua, mutta yleissuunnitelmassa nousutiehen on varauduttu". Tiesuunnitelmaselostuksen mukaan suunnittelutyön aikana on tehty yhteistyötä puolustusvoimien edustajien kanssa Tikkakosken tukikohdan kehittämiseen liittyen. Tiejärjestelyt mahdollistavat varalaskupaikan käytön, joka ei ole pitkäaikaista eikä harjoituksia järjestetä useita kertoja vuodessa. Puolustusvoimien ilmoituksen mukaan varalaskupaikan käyttö on erittäin vähäinen, vain noin kerran vuodessa. Lentomelun vaikutusten arvioiminen kuuluu lentoliikenteestä vastaavalle taholle, mutta tiesuunnitelmassa esitetyt meluvallit ja -aidat suojaavat lähialuetta myös puolustusvoimien lentoharjoitusten aikana.

Tiesuunnitelma päättyy Vehniäntien tienhaaraan, minkä vuoksi valitusta ei tule tutkia siltä osin, kun se kohdistuu alueelle kyseisestä tienhaarasta eteenpäin. Valtatien 4 välit Kirri–Tikkakoski ja Vehniä–Äänekoski ovat kaksi eri hanketta. Hankkeet toteutetaan eri aikoina ja eri rahoituksella. Välin Kirri–Tikkakoski ympäristövaikutusten arviointi valmistui vuonna 2003 ja yleissuunnitelma vuonna 2009. Edellä mainittu väli on maakuntakaavan ja Jyväskylän sekä Laukaan osayleiskaavojen mukainen. Laukaan kunnan Vehniän eteläosan osayleiskaavaluonnoksessa ja tiesuunnitelmassa valtatien sijainti on myös yhdenmukainen.

Välin Vehniä–Äänekoski ympäristövaikutusten arviointi on tekeillä ja valtatien 4 linjauksen paikka päätetään vasta vuonna 2017 alkavassa yleissuunnitelmassa. Tiesuunnitelman laadinta aloitetaan mahdollisimman pikaisesti yleissuunnitelman hyväksymispäätöksen vahvistumisen jälkeen noin vuosina 2018–2020. Toteutuksen tälle välille oletetaan alkavan vuoden 2020 jälkeen.

Keski-Suomen museon 11.2.2015 päivätyn kannanoton mukaan Vehniän kylältä on löytynyt yksi noin 70 metrin mittainen käytöstä poisjäänyt tieosuus, joka on muinaismuistolain (1963/295) tarkoittama kiinteä muinaismuisto. Mikäli rakentamistoimenpiteet kohdistuisivat kyseiseen muinaisjäännökseen, tulisi sen osalle tehdä museon kannanoton mukaisesti arkeologinen rakenteiden dokumentaatio. Valituksenalaisella tiesuunnitelmalla ei kuitenkaan ole vaikutusta Vanhaan Laukaantiehen, eikä Keski-Suomen museon kannanotossa esitettyä dokumentaatiota ole siten tarpeen tehdä.

C:n ja D:n valitus

C:n ja D:n valituksessa kiinteistön Myllylä kohdalle vaadittu alikulku on esitetty vain yhden tilan tarpeita varten. Tilakeskuksen valtatien vastakkaisella puolella olevaa osaa käytetään pääsääntöisesti metsämaan hoitoon ja tiesuunnitelmassa esitetyn lunastuksen jälkeen tilan pellon pinta-ala pienenee entisestään.

Tiesuunnitelman laadinnan yhteydessä on tehty alikulkukäytävästä luonnos maanomistajan sen hetkisten vaatimusten ja suunnittelua koskevien yleisten ohjeiden mukaisesti. Alikulku sijaitsi tuossa vaiheessa nykyisen liittymän kohdalla (paalulla 12 991). Poikkileikkauskohdan ero verrattuna valituksessa nyt esitettyyn kohtaan on pieni, joten kyseiset kohdat on voitu arvioida samanlaisiksi. Myös poikkileikkauspiirroksia voidaan pitää näiltä osin yhtenevinä. Näin ollen merkittävin ero tiesuunnittelun aikaisen ja valituksessa esitetyn leikkauspiirustusten välillä on niiden esitystavassa.

Valituksessa esitettyä alikulkua ei voida tehdä käyttökelpoiseksi. Alikulkua on valituksessa vaadittu pellolla ja metsätöissä tehtäviä konetöitä varten, mutta alikulkukorkeus jäisi koneiden yleisesti edellyttämää alikulkukorkeutta matalammaksi. Tämä tarkoittaa, että nykyiset laitteet, kuten traktorit ja puimakoneet eivät siitä mahtuisi. Vaikka valittajien tällä hetkellä käytössä oleva kalusto mahtuisikin pienemmästäkin alikulkukorkeudesta, ei alikulku valituksessa esitettyyn tarkoitukseen kuitenkaan yleisesti ja esimerkiksi tulevaisuudessa soveltuisi. Lisäksi alikulun toinen puoli tulee päättää olemassa olevaan tiestöön tai kulku-uraan, mistä johtuen nousu olisi jyrkkä. Valituksen poikkileikkauskuvassa nousu on noin 20 % (1:5), jota ei voida pitää kelvollisena nousuna esitettyyn käyttötarkoitukseen.

Valtatien ali tullaan tekemään yksityistie Y17, jonka alikulkukorkeus mahdollistaa suurimmilla sallituilla korkeuksilla olevien ajoneuvojen liikennöinnin. Sen voidaan katsoa palvelevan valittajien kiinteistön kulkutarpeita kohtuullisen hyvin, sillä alituskohta on valtatieltä katsottuna noin 540 metriä pohjoisempana, kuin nykyisen liittymän kohdalle vaadittu alikulkuyhteys. Suunnittelun aikana on ollut esillä myös yksityistien linjaaminen lähemmäksi valittajien tilan talouskeskusta. Tähän vaihtoehtoon on saatu maanomistajien ja muiden asianosaisten kielteinen vastine.

Tilalle hankkeesta aiheutuva haitta ei ole niin kohtuuton, että suunnitelma tulisi sillä perusteella kumota tai sitä tulisi muuttaa. Arvioinnissa tulee kiinnittää huomioita myös siihen, että yleisen edun kannalta alikulun toteuttaminen pääasiassa yhden tilan tarpeisiin ei olisi kohtuullista ja suhteellisuusperiaatteen mukaista, kun huomioon otetaan valtiolle aiheutuvat kustannukset suhteessa siitä saatavaan hyötyyn. Tilakohtaisen alikulun kustannukset ovat yleisesti noin 300 000–500 000 euroa.

C:n ja D:n valituksessa meluvallin osalta esitetty ratkaisu ei ole mahdollinen, koska tiesuunnitelman mukaan valtatien 4 tasaus nousee noin kaksi metriä aiheuttaen Väliahontien ja Myllylän nykyisen liittymän välillä (paaluvälillä 12 960–13 000) tien luiskan siirtymisen nykyisestä sijainnista Isojokea kohden noin 4–5 metriä. Tällöin tien luiska on samalla joen uoman luiska, eikä peltotien tekeminen olisi mahdollista kyseiselle kohdalle, johon suunnitelmassa on merkitty melukaide. Tiealueelle, eli riista-aitojen sisäpuolelle, ei mahdu peltotietä, eikä sitä saisi mahtumaan muutoin kuin valtatietä tai jokea siirtämällä.

Tiesuunnitelmassa esitetyt meluesteet on tarkoitettu suojaamaan sekä alueen nykyistä että tulevaa asutusta. Suunnitelman mukaisella suojauksella saadaan vaimennettua valtatien liikenteen melutasoa niin, että nykyiset ja tulevat asuinpaikat eivät sijaitse tällä kohdin suunnitelma-aluetta yli 55 dB:n melualueella. Nykytilanteessa Myllylän tilakeskus sijoittuu meluselvityksen mukaan osittain alle 65 dB, osittain alle 60 dB ja vain osittain alle 55 dB meluvyöhykkeelle. Tiesuunnitelman mukaisin toimenpitein esimerkiksi valittajien kiinteistö saadaan kokonaan alle 50 dB vyöhykkeelle.

Yleissuunnitelma on ohjeena tiesuunnitelmaa laadittaessa. Yksityiskohtaisempaan tiesuunnitelmaan on liitettävä selvitys tien arvioiduista vaikutuksista sen mukaan kuin mitä maantielaissa on yleissuunnitelmankin osalta esitetty. Jos vaikutusselvitysten perusteella ryhdytään rakenteellisiin toimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi, on toimenpiteet kuten melusuojauksen rakentaminen esitettävä tiesuunnitelmassa sekä sijainnin että teknisen toteutuksen osalta. Tiesuunnitelma tarkentaa yleissuunnitelman ratkaisua, eikä hyväksytty tiesuunnitelma ole myöskään yleissuunnitelman vastainen.

Tiesuunnitelmassa riista-aidat on sijoitettu tien takaluiskan tai pengerluiskan taakse siten, että uloimman luiskan taitteesta on noin kahden metrin matka riista-aitaan ja aidasta on noin kahden metrin matka maantiealueen rajaan. Suunnitelmassa esitetyt etäisyydet aitaan ovat yleisten suunnitteluohjeiden mukaiset. Luiskan ja aidan välimatka toimii myös aidan rakentamisen mahdollistavana työtilana ja antaa toteutuksen yhteydessä mahdollisuuden luiskan kulman viimeistelyyn, eli esimerkiksi ylimääräisen maa-aineksen poistoon ja luiskien kulman pyöristämiseen valumien ehkäisemiseksi. Samoin aidan etu ja takapuolella tulee olla tilaa aidan hoitoa ja kunnossapitoa varten, kuten tarvittavien aitapylväiden tukien vaihtoon ja kiristämiseen sekä alueen raivaamiseen. Näin ollen tien reunan ja aidan välinen alue on tulevaa leikkaus- tai pengerluiskaa.

Maantietoimituksessa ratkaistaan hankkeen toteuttamisen jälkeen lopullisesti se, kuinka paljon edellä mainittua aluetta jää maantien tiealueeksi. Tiesuunnitelmakartoissa ei yleisesti esitetä valtatien luiskia, joten kuva on tästä johtuen voinut saada valittajat epäilemään tiesuunnitelmassa esitettävän tarpeettoman laajaa aluetta riista-aitojen tekemiseksi. Tiesuunnitelma on laadittu ohjeiden ja tiesuunnitelmassa esitetyn liikenneteknisen poikkileikkauksen mukaisesti. Korkeampiluokkaisilla teillä, kuten moottoriteillä, tulee käyttää normaalia loivempaa luiskaa suistumisonnettomuuksien vahinkojen lieventämiseksi. Tiesuunnitelmassa Myllylän tilalle esitetty luiskakaltevuus on moottoritielle jyrkähkö.

Myllylän tilan kohdalla valtatien 4 länsipuolisen ojan syvyyden mitoittaa tien vartta kulkevan ojan tarvitsema syvyys, eikä tierakenteen kuivatus, kuten valituksessa esitetään.

Tiesuunnitelmassa ei esitetä toimenpiteitä Myllylän tilan kohdalla olevaan vanhaan kivisiltaan liittyen.

Tiesuunnitelmaa laadittaessa on tutkittu moottoritien molemmin puolin havaitut ja tiedossa olleet kaivot ja lähteet noin 150 metrin etäisyydeltä tulevasta linjauksesta. Tiesuunnitelman suunnitelmakartassa ei ole kuitenkaan erikseen merkitty esimerkiksi lähteitä, koska kaiken suunnittelualueen informaation lisääminen suunnitelmakartoille vaikeuttaisi karttojen luettavuutta. Lähteiden ja niiden käytön suhteen tien rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta. Tilojen kaivot ja vesijohdot suojataan tai uusitaan vastaavanlaisilla rakenteilla tien tekemisen yhteydessä tienpitäjän kustannuksella. Vahingot ja haitat korvataan maantietoimituksessa.

C:n ja D:n valituksessa mainittu petäjä sijaitsee tiesuunnitelman paalulla 12540 vasemmalla (50 m keskilinjasta) ja E5 Lentokentän eritasoliittymän rampin R3 paalulla 360 oikealla (6 m keskilinjasta). Petäjää ei ole merkitty pohjakarttoihin, eikä se ole ollut viranomaisten tiedossa oleva suojelukohde. Asiaa on selvitetty, eikä puun suojelustatuksesta ole saatu tietoja. Petäjä sijaitsee moottoritien ja eritasoliittymän rampin ulkopuolella kohdalla, jossa maantie leikkautuu nykyisestä maanpinnasta tiesuunnitelman mukaan noin 5 metriä alaspäin. Tielinjauksen tai tasauksen muuttaminen läheisestä varalaskupaikasta sekä eritasoliittymästä johtuen ei ole mahdollista. Puun säästäminen voi olla mahdollista, mutta tämä tarkentuu lopullisesti vasta hankkeen toteutusvaiheessa. Tiesuunnitelmassa puun säilyttämistä ei kuitenkaan voida huomioida, eikä suunnitelma ole tämän vuoksi lainvastainen. Petäjän poistaminen ei johdu myöskään varalaskupaikan lentoturvallisuudesta, vaan valtatien 4 suuntauksesta ja korkeusasemasta.

A ja B ovat antaneet lausunnon johdosta vastaselityksen.

C ja D ovat antaneet lausunnon johdosta vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

A:n ja B:n valitus

Hallinto-oikeuden on ratkaisustaan ilmenevien perustelujen ja siinä mainittujen lainkohtien nojalla tullut jättää A:n ja B:n valitus tutkimatta niiltä osin kuin se on koskenut Lintukankaan tunnelia ja tielinjauksen sijaintia Tikkakosken tienhaarasta eteenpäin sekä tien rakentamista Vehniän tienhaarasta eteenpäin.

Kun otetaan muutoin huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole muiltakaan osin perusteita.

C:n ja D:n valitus

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Tuire Taina.