Muu päätös 5008/2017

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittajat Valkon kyläyhdistys ry ja Loviisan Seudun Eränkävijät ry

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 18.3.2016 nro 16/0130/3

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 26.6.2014 viraston ympäristölupavastuualueella ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla tehdyllä päätöksellä nro 110/2014/2 Loviisan Vesiliikelaitoksen hakemuksesta tarkistanut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Vårdön jätevedenpuhdistamon toiminnalle 18.10.2004 antaman toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykset.

Ympäristölupa koskee hakemuksen mukaisten Loviisan keskustan ja Ruotsinpyhtään alueen sekä myöhemmin myös Pernajan alueen yhdyskuntajätevesien ja puhdistamolle toimitettavien sako- ja umpikaivolietteiden lupamääräysten mukaista käsittelyä puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista nykyisessä purkupaikassa Suomenlahden Loviisanlahteen.

Puhdistamon mitoituksen mukainen asukasvastineluku on noin 11 100 yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) 2 §:n 4 kohdassa määritellyllä tavalla laskettuna.

Lupaan on liitetty päätöksestä tarkemmin ilmenevät lupamääräykset 1–17.

Päätöksen mukaan toiminnanharjoittajan on viimeistään 31.12.2021 jätettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön soveltamisesta toiminnassa sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8–12 §:ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Valkon kyläyhdistys ry:n ja Loviisan Seudun Eränkävijät ry:n aluehallintoviraston päätöksestä tekemän valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Jätevesien purkupaikka

Asiakirjojen mukaan Loviisassa Värdön niemellä meren tuntumassa sijaitseva jätevedenpuhdistamo on ollut alueella vuodesta 1969. Vuonna 1974 puhdistamo on saneerattu kemialliseksi saostuslaitokseksi ja vuonna 2001 se on uusittu täysin biologis-kemialliseksi laitokseksi.

Värdön jätevedenpuhdistamolle on 22.12.2003 haettu ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Luvan myöntämisen edellytysten arvioimisen jälkeen Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 18.10.2004 antamallaan päätöksellä nro 57/2004/1 myöntänyt Värdön jätevedenpuhdistamolle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan hakemussuunnitelmassa tarkoitettujen jätevesien ja sakokaivolietteiden käsittelyyn sekä käsitellyn jäteveden johtamiseen Loviisanlahteen. Vuotuisen kalatalousmaksun suuruudeksi on määrätty 4 200 euroa. Ympäristölupavirasto on katsonut, että toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesien pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta päätöksessä olisi määrättävä korvauksia.

Vuonna 2012 Loviisan Vesiliikelaitos on lupapäätöksessä ympäristönsuojelulain 55 §:n 2 momentin nojalla annetun määräyksen mukaisesti hakenut jätevedenpuhdistamon voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista.

Valituksen kohteena on siten aluehallintoviraston päätös, jossa luvan haltijan tekemän hakemuksen perusteella on tarkistettu vuonna 2004 myönnetyn ympäristöluvan lupamääräykset vastaamaan puhdistamon nykytilannetta ja voimassa olevia säännöksiä. Lupaviranomaisen päätösharkinta kohdistuu siten vain lupamääräyksiin eikä lupaa tarkistettaessa lähtökohtaisesti voida ratkaista puhdistamon tai sen purkuputken paikan sijaintia. Purkupaikan siirtäminen muutoksenhakijoiden esittämällä tavalla edellyttäisi jätevedenpuhdistamon voimassa olevan ympäristöluvan muuttamista.

Vesistöpäästöjä ja niiden tarkkailua koskevat lupamääräykset

Jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan noin 800 metrin pituista purkuputkea pitkin Värdön saaren itäpuolella olevan Loviisanlahden suulle. Loviisanlahden edustalla on saariston ulkomerestä erottava Hudöfjärden. Veden syvyys purkupaikalla on asiakirjojen mukaan noin 3,5 metriä. Vuonna 2013 valmistuneen vesien ekologisen tilan luokitteluehdotuksen mukaan Loviisanlahden vesimuodostuma on luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäväksi.

Fosfori saostetaan kemiallisesti sekä rinnakkaissaostuksella että jälkikäsittelyssä flotaatiolla, joka on otettu käyttöön vuonna 2010. Puhdistamon toimintaa on tehostettu teknisen veden, välppäyksen, kalkin annostelun ja ferrosulfaatin liuotuksen osalta. Myös typenpoistoon tähtäävään ajotapaan on kiinnitetty huomiota käyttämällä ulkopuolista asiantuntija-apua. Vuoden 2011 typenpoistotulosten mukaan toimenpiteet ovat olleet tehokkaita.

Tarkastetut jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevat lupamääräykset 1 ja 2 on annettu merialueen rehevöitymisen vähentämiseksi. Tämän on katsottu edellyttävän mahdollisimman tehokasta fosforin ja typen poistoa. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset on annettu siten, että ne perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

Ympäristöluvassa on annettu puhdistamon toiminnan, jätevesien käsittelytulosten sekä jätevesien johtamisen vesistövaikutusten valvontaa koskevia lupamääräyksiä. Aikaisempaa tiukemmat 1.1.2010 voimaantulleet puhdistustehovaatimukset on pidetty ennallaan. Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristövaikutusten tarkkailua koskevan lupamääräyksen 15 perusteella 10.10.2005 hyväksynyt Värdön jätevedenpuhdistamon 29.4.2005 päivätyn vesistötarkkailuohjelman, jota on muutettu 24.10.2006 pohjaeläinlinjojen 2 ja 3 sijainnin osalta. Tarkastetut lupamääräykset 13 ja 15 koskevat käyttö- ja päästötarkkailua sekä ympäristövaikutusten tarkkailua. Lupamääräyksessä 15 on määrätty vesistötarkkailuohjelmaan tehtävistä täsmennyksistä. Lupamääräyksien 13 ja 15 mukainen tarkkailusuunnitelma ja -ohjelma voidaan tarkentaa ja muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta.

Kun edellä mainitun lisäksi otetaan huomioon, että kyse on alueella jo pitkään jatkuneesta toiminnasta, hallinto-oikeus katsoo, että asiaa ei ole syytä palauttaa virtausolosuhteiden selvittämistä varten.

Muutoksenhakijoiden 2.2.2015 saapuneessa sähköpostiviestissään esittämien ympäristölupa-asiakirjojen hankkiminen ei ole tämän ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan asian selvittämisen kannalta tarpeen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41 §, 42 §, 43 § 1 ja 3 momentti, 46 § ja 55 § 2 momentti

Hallintolainkäyttölaki 33 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Päivi Jokela, Varpu Kujanpää ja Reeta-Kaisa Eriksson. Esittelijä Taija Randen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valkon kyläyhdistys ry ja Loviisan Seudun Eränkävijät ry ovat valituksessaan vaatineet, että asiaa tulee ratkaista uudelleen hallinto-oikeudessa tai aluehallintovirastossa hallintolain 50 §:n mukaisesti.

Yhdistykset ovat perustelleet vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Yhdistykset ovat hakeneet muutosta Vårdön jätevesiputkiston purkupisteen siirtämiseksi ulommas. Purkupiste on paikassa, jossa ravinteet ja saasteet leviävät virkistyskäytössä oleville rannoille niitä liaten ja vettä samentaen.

Aluehallintovirasto antoi päätöksensä lupamääräystensä tarkistamiseksi 26.6.2014. Yhdistykset lähettivät tätä päätöstä koskevan kirjelmän 28.7.2014. Kirjelmän tulkittiin olevan valitus, ja asia eteni Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeudelle antamansa vastaselityksen liitteenä yhdistykset toimittivat joukon asiakirjoja, joissa osoitettiin alueella vallitsevan residuaalivirtauksen olemassaolo ja se, että sitä ei ole otettu huomioon purkupisteen paikkaa määritettäessä.

Näyttö virtausten olemassaolosta on saatu Loviisan ydinvoimalan käytön ja suunniteltujen ydinvoimalaprojektien yhteydessä. Kyseinen residuaalivirtaus on yleisessä tiedossa, mutta 1960–1970-luvuilla asiasta tiedettiin hyvin niukasti. Siksi on toimittu vääräksi osoitetun olettaman mukaan. Kun näyttö virtauksesta on vakuuttava, tulisi asia ottaa uudelleen ratkaistavaksi hallintolain asiavirheen korjaamista koskevan 50 §:n mukaisesti.

Valkon kyläyhdistys ry ja Loviisan Seudun Eränkävijät ry ovat toimittaneet täydennyspyynnön johdosta lisäselvitystä.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut, että se anna lausuntoa valituksen johdosta.

Loviisan rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on viitannut hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon.

Loviisan Vesiliikelaitos on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on viitannut ympäristölupahakemukseensa ja sen täydennykseen sekä aluehallintovirastolle antamiinsa vastineisiin.

Valkon kyläyhdistys ry ja Loviisan Seudun Eränkävijät ry ovat toimittaneet vastineiden johdosta vastaselityksen.

Loviisan kaupunki ja Porvoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen ovat yhdistysten pyynnöstä toimittaneet lisäselvitystä.

Valkon kyläyhdistys ry ja Loviisan Seudun Eränkävijät ry ovat toimittaneet lisäselvitystä.

Valittajien lisäkirjoitukset on lähetetty tiedoksi Loviisan Vesiliikelaitokselle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki Valkon kyläyhdistys ry:n ja Loviisan Seudun Eränkävijät ry:n vaatimusta asian palauttamisesta käsiteltäväksi hallintolain 50 §:n mukaisena asiana.

2. Korkein hallinto-oikeus lisää ympäristölupaan uuden lupamääräyksen 18, joka kuuluu seuraavasti:

Selvitys purkupaikkavaihtoehdoista

18. Loviisan Vesiliikelaitoksen tulee toimittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle viimeistään 31.12.2019 tai sitä ennen mahdollista jätevedenpuhdistamon toiminnan laajentamista koskevan hakemuksen yhteydessä selvitys jätevesien purkupaikkavaihtoehdoista. Lupaviranomainen voi täydentää lupaa selvityksen perusteella.

Valitus hylätään enemmälti. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muutoin muuteta.

Perustelut

1. Tutkimatta jättäminen

Valkon kyläyhdistys ry ja Loviisan Seudun Eränkävijät ry ovat esittäneet vaatimuksen siitä, että asia tulisi käsitellä hallintolain 50 §:n mukaisesti uudelleen hallinto-oikeudessa tai aluehallintovirastossa. Hallintolain 50 §:n 1 momentin nojalla viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen muun ohella silloin, jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Hallintolain 52 §:n 1 momentin mukaan viranomainen käsittelee korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Hallintolain 53 §:n 3 momentin mukaan päätökseen, jolla viranomainen on hylännyt virheen korjaamista koskevan vaatimuksen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Asiavirheen korjaamista koskevan vaatimuksen tutkiminen ei näin ollen kuulu korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan.

2. Pääasiaratkaisu

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; ja 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin perusteluissa (HE 84/1999 vp) todetaan muun ohella, että kaikki ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa siten, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä. Säännös olisi lähtökohta kaikkien pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa. Sijoittumispaikkaa koskevaan harkintaan rinnastuisi esimerkiksi jäteveden johtamisessa purkupaikan valinta. Momentin mukaan haittojen syntymisen ehkäisyssä on tärkeää toiminnan oikea sijoittuminen. Toiminnan sijoittaminen ja muut toiminnan haitallisten vaikutusten ehkäisytoimet muodostaisivat kokonaisuuden. Pykälän 1 momentin perussääntöä arvioitaisiin ottaen huomioon 2 momentissa mainitut seikat.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan ympäristöluvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa ja merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet.

Ympäristöluvan lupamääräysten säännönmukainen tarkistamismenettely on poistettu lainsäädännöstä 1.5.2015 voimaan tulleella ympäristönsuojelulain (527/2014) muutoksella (423/2015). Mainitun muutoslain (423/2015) voimaantulosäännöksen mukaan ennen lain voimaantuloa annetussa ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite raukeaa. Valvontaviranomaisen on säännöllisessä valvonnassa arvioitava uuden lain 89 §:n (423/2015) mukaisesti tällaisen luvan muuttamisen tarve viimeistään vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle. Ennen muutoslain voimaantuloa vireille tullut lupa-asia käsitellään muutoin noudattaen ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä, ei kuitenkaan kumottavaa 71 §:ää.

Saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi

Tässä asiassa on kysymys vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla myönnetyn toistaiseksi voimassa olevan luvan lupamääräysten tarkistamisesta. Aluehallintovirasto oli mainitun lain nojalla tekemässään lupapäätöksessä määrännyt luvan saajan viimeistään 31.12.2021 tekemään hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi. Uuden ympäristönsuojelulain muutoksen johdosta tämä lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite raukeaa. Muilta osin asiassa sovelletaan kuitenkin edelleen vanhan ympäristönsuojelulain säännöksiä.

Loviisan Vesiliikelaitos on 1.10.2012 hakenut Vårdön jätevedenpuhdistamon voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Vårdön jätevedenpuhdistamo on Loviisan kaupungin keskuspuhdistamo, jolle johdetaan hakemuksen mukaan noin 8 800 asukkaan jätevedet. Puhdistamon mitoituksen mukainen asukasvastineluku on 11 100. Puhdistamon tulokuormitus on lupahakemuksen mukaisessa tilanteessa ollut mitoitusarvojen suuruusluokkaa.

Vårdön jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan Loviisanlahden suulle noin 800 metrin etäisyydelle rannasta. Veden syvyys purkupaikalla on lupahakemuksen mukaan muutama metri. Purkupaikasta etelään sijaitsevalla Hudofjärdenillä veden syvyys on 12–20 metriä. Jätevedenpuhdistamon vesistövaikutuksia pienentää lupahakemuksen mukaan veden hyvä vaihtuvuus lahden suualueella. Hakemuksessa ei ole esitetty tarkempaa tietoa vesien virtaussuunnista tai ydinvoimalan lauhdevesien vaikutuksesta jätevesien purkupaikan lähistöllä. Puhdistamon ravinnepäästöt vaikuttavat kuitenkin omalta osaltaan vesialueen rehevyystasoon, ja sen kautta kalaston rakenteeseen ja pohjaeläinten lajikoostumukseen.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa huomioon tulee ottaa muun ohella toiminnan luonne. Jätevedenpuhdistamoa koskevassa ympäristölupa-asiassa toiminnan luonteen huomioon ottaminen voi vaikuttaa siten, että mahdollisuudet päätyä myöhemmin aiemmasta poikkeavaan jätevesien purkupaikkaa koskevaan sijoittamisratkaisuun ovat väljemmät kuin itse laitoksen sijoituspaikan valinnassa.

Loviisanlahden ja Keipsalon rannikkovesien ekologinen tila on vuosia 2016–2021 koskevan Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan välttävä. Vesienhoidon tavoitteena on näiden rannikkovesien hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2027 mennessä. Puhdistamosta ja jätevesien purkupaikasta etelään ja länteen sijoittuu Natura 2000 -alue Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue (FI0100078), joka on valittu vesienhoitosuunnitelmassa erityiseksi alueeksi eli alueeksi, jolla on pintavesiin liittyviä merkittäviä suojeluarvoja. Natura-alueeseen kuuluva Hästö-Gyltön luonnonsuojelualue sijaitsee lähimmillään noin kaksi kilometriä länteen purkupaikasta.

Loviisan Vesiliikelaitos on lupahakemuksessaan kuvannut suunnitelmiaan sulkea Pernajan alueen jätevedenpuhdistamot ja johtaa jätevedet siirtoviemärissä Vårdön puhdistamolle. Siirtoviemäriin liittyy myös uusia vesiosuuskuntia. Nämä aiheuttavat puhdistamolle lisävirtaamaa noin 25 prosenttia ja lisäkuormaa (BOD) noin 20 prosenttia. Tämän on katsottu tarkoittavan, että ainakin puhdistamon biologisen osan kapasiteettia on lisättävä lähtökohtaisesti 1–2 uudella käsittelylinjalla.

Puhdistamon laajennus tulee lisäämään Loviisanlahden suulle kohdistuvaa kuormitusta. Vaikka vesistötarkkailun tulosten perusteella jätevesien haitat purkualueella ovat vähäisiä, kuormituksen kasvaessa purkuvesistön tila, veden käyttötarkoitus sekä vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt tavoitteet edellyttävät, että purkupaikan siirtoa nykyistä vähemmän haittoja aiheuttavaan paikkaan on selvitettävä. Ennen asianmukaista vaihtoehtoisia purkupaikkoja koskevaa selvitystä ja vaihtoehtojen vertailua ei ole mahdollista ottaa kantaa siihen, voidaanko purkupaikka määrätä valittajien vaatimusten mukaisesti siirrettäväksi uuteen paikkaan.

Näin ollen asiassa on ympäristönsuojelulain 43 §:n nojalla tarpeen asettaa toiminnanharjoittajalle velvoite laatia selvitys vaihtoehtoisista purkupaikoista. Selvitys tulee ensisijaisesti toimittaa aluehallintovirastolle jätevedenpuhdistamon toiminnan laajentamista koskevan hakemuksen yhteydessä. Koska toiminnan laajentamisen aikataulusta ja tarpeesta hakea toiminnan muuttamiselle ympäristönsuojelulain (527/2014) 29 §:n nojalla lupaa ei ole tässä vaiheessa varmuutta, tulee selvitys näistä seikoista riippumatta toimittaa aluehallintovirastolle viimeistään 31.12.2019.

Edellä lausutuilla perusteilla ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, lupaan on lisättävä purkupaikkavaihtoehtojen selvittämistä koskeva uusi lupamääräys 18. Hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen enemmälti ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Taina Pyysaari ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Harri Koivusalo ja Kirsi Kostamo. Asian esittelijä Tuire Taina.