Muu päätös 5488/2017

Asia Tuulivoimaloiden rakennuslupia koskeva valituslupahakemus ja valitus

Valittajat A - JJ, kaikki yhdessä

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 23.9.2016 nro 16/0411/2

Asian aikaisempi käsittely

Hartolan ympäristölautakunta kunnan rakennusvalvontaviranomaisena on 27.8.2015 (§ 61 ja 62) tekemillään päätöksillä hyväksynyt Ilmatar Hartola Oy:n rakennuslupahakemukset kahden V126-3.3 MW tuulivoimalan (Vestas Wind Systems A/S) rakentamiseksi Hartolan kunnan Putkijärven kylässä sijaitsevalle tilalle Seesvaara RN:o 5:35. Lupapäätös § 61 koskee tuulivoimalaa nro 1 ja § 62 koskee tuulivoimalaa nro 2.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, tutkinut A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen vain Q:n sekä R:n ja S:n tekemänä ja jättänyt valituksen muiden hallinto-oikeudelle toimitetusta valituskirjelmästä ilmenevien valittajien osalta tutkimatta.

Hallinto-oikeus on enemmän viivästyksen välttämiseksi määrännyt, että tuulivoimala nro 2 on sijoitettava siten, että se täyttää suunnittelutarveratkaisupäätöksen lupaehdoissa edellytetyt Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt vähimmäisetäisyydet yhdystiestä 6134 ja muilta osin hylännyt A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen.

Hallinto-oikeus on Ilmatar Hartola Oy:n valituksesta lisäksi poistanut ympäristölautakunnan päätökseen 27.8.2015 § 61 (tuulivoimala nro 1) ja päätöksen 27.8.2015 § 62 (tuulivoimala nro 2) liitetyn ehdon siitä, että uuden lupahakemuksen tulee sisältää uuden tuulivoimalan melu- ja välkemallinnukset sekä ehdon ympäristöluvan lainvoimaisuudesta aloituskokouksessa. Muilta osin hallinto-oikeus hylännyt Ilmatar Hartola Oy:n valitukset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Valitusoikeus

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n 1 momentin mukaan valitusoikeus rakennuslupapäätöksestä on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;

2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;

3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa; sekä

4) kunnalla.

Valitusoikeuden perusteista esitetty selvitys ja hallinto-oikeuden johtopäätökset

Karttatarkastelun perusteella Q:n omistama tila Purri 81-410-2-231 sijaitsee alle 400 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta nro 1 ja alle 800 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta nro 2. Tila Purri rajautuu tilaan jolle tuulivoimalat rakennetaan. Tilan lähimmät osat sijoittuvat alueelle, jolla vuoden 2013 meluselvityksen mukaan melutaso ylittää 40 dB. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Q:lla on valitusoikeus molempien tuulivoimaloiden rakennuslupien osalta.

R ja S ovat ilmoittaneet valitusoikeutensa perustuvan muun muassa heidän omistamaansa tilalla Mutkala 81-410-5-24 sijaitsevaan loma-asuntoon. Karttatarkastelun perusteella tilan Mutkala loma-asunto sijaitsee noin 850 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta nro 2 ja noin kilometrin etäisyydellä tuulivoimalasta nro 1. Vuoden 2013 meluselvityksen mukaan tilan Mutkala melutaso on 38,3 dB. Tuulivoimaloiden rakennuslupapäätökset voivat olennaisesti vaikuttaa R:n ja S:n kiinteistön rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen. Heillä on siten valitusoikeus molempien tuulivoimaloiden rakennuslupien osalta.

T:n ja U:n omistama tila Kinkkula 81-410-5-41 sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä tuulivoimalasta nro 2 ja noin 1,1 kilometrin etäisyydellä tuulivoimalasta nro 1. Tilalla sijaitsee asuinrakennus ja talousrakennuksia. Vuoden 2013 meluselvityksen mukaan tila Kinkkula sijoittuu alueelle, jolla melutaso on alle 40 dB ja yli 35 dB. Valittajien omistama tila ei rajoitu tuulivoimaloiden rakennuspaikkana olevaan tilaan. Rakentaminen perustuu myös suunnittelutarveratkaisuun, jonka yhteydessä on jo osaltaan ratkaistu rakentamisen soveltuvuus alueelle. Valittajien omistaman kiinteistön sekä sillä sijaitsevien rakennusten etäisyys tuulivoimaloista sekä laaditut meluselvitykset huomioon ottaen tuulivoimaloiden rakennuslupapäätökset eivät olennaisesti vaikuta heidän kiinteistönsä rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen. Päätökset eivät myöskään välittömästi vaikuta näiden valittajien oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun.

L, M, N, O ja P ovat ilmoittaneet olevansa jakamattoman kuolinpesän osakkaina tilan Ylä-Sorvali 172-403-3-26 omistajia ja haltijoita. Tila Ylä-Sorvali sijaitsee lähimmillään noin 700 metrin etäisyydellä tuulivoimaloista ja tilan asuinrakennus- ja talousrakennukset noin kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Vuoden 2013 meluselvityksen mukaan tilan Ylä-Sorvali rakennusten kohdalla melutaso on 37,1 dB. Osa tilasta sijaitsee alueella, jolla melutaso on alle 40 dB ja yli 35 dB ja osa tilasta alueella, jolla melutaso on alle 45 dB ja yli 40 dB. Valittajien omistama tila ei rajoitu tuulivoimaloiden rakennuspaikkana olevaan tilaan. Rakentaminen perustuu myös suunnittelutarveratkaisuun, jonka yhteydessä on jo osaltaan ratkaistu rakentamisen soveltuvuus alueelle. Valittajien omistaman kiinteistön sekä sillä sijaitsevien rakennusten etäisyys tuulivoimaloista sekä laaditut meluselvitykset huomioon ottaen tuulivoimaloiden rakennuslupapäätökset eivät olennaisesti vaikuta heidän kiinteistönsä rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen. Päätökset eivät myöskään välittömästi vaikuta näiden valittajien oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun.

K on ilmoittanut valitusoikeutensa perustuvan siihen, että hänellä on avio-oikeuteen perustuva hallintaoikeus KK:n omistamiin tiloihin. K:lla ei avio-oikeuden perusteella ole valitusoikeutta asiassa.

Muiden valittajien tilat sijaitsevat selvästi yli kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Rakentaminen perustuu haettuun suunnittelutarveratkaisuun. Asiaa ratkaistessaan hallinto-oikeus on ottanut huomioon, mitä tässä päätöksessä on myöhemmin lausuttu tuulivoimaloiden melumallinnuksesta. Viimeksi mainitut valittajat eivät ole rakennuspaikan viereisen tai sitä vastapäätä olevan alueen omistajia tai haltijoita. Valittajien omistamien tai hallitsemien kiinteistöjen etäisyys rakennuspaikasta sekä laaditut meluselvitykset huomioon ottaen tuulivoimalan rakennuslupapäätökset eivät olennaisesti vaikuta heidän kiinteistöjensä rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen. Päätökset eivät myöskään välittömästi vaikuta näiden valittajien oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Myöskään se seikka, että tuulivoimala mahdollisesti sijaitsee valittajien väittämällä tavalla viranomaisohjeiden vastaisesti liian lähellä yleistä tiealuetta, ei anna valittajille valitusoikeutta asiassa. Rakennuslupaa koskevasta valitusoikeudesta on tyhjentävästi säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:ssä. Valittajien viittaama maankäyttö- ja rakennuslain 193 § liittyy suunnittelutarveratkaisua koskevaan valitusoikeuteen eikä sitä sovelleta rakennuslupa-asiassa, koska hankkeelle on haettu ja myönnetty suunnittelutarveratkaisu. Sillä seikalla, onko suunnittelutarveratkaisu lainvoimainen ei ole oikeudellista merkitystä asiassa.

Naapureiden kuuleminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n 1 momentin mukaan rakennuslupahakemuksen vireilletulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Samanaikaisesti on asian vireilläolosta sopivalla tavalla tiedotettava myös rakennuspaikalla.

Valituksen mukaan tilojen Ikuri (81-410-5-33) ja Mutkala (81-410-5-24) omistajia eikä Joutsan kuntaa ole kuultu. Rakennuspaikka on osa pinta-alaltaan noin 74 hehtaarin suuruisesta tilasta Seesvaara (81-410-5-33). Tilat Mutkala ja Ikuri eivät rajoitu tilaan Seesvaara. Kun rakennuspaikan ja tilojen Ikuri ja Mutkala välissä sijaitsee muita tiloja, ei kyse ole maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n tarkoittamasta naapurista. Kun vielä otetaan huomioon, että rakennuslupahakemusten vireilletulosta on kuulutettu ja samalla varattu asianosaisille tilaisuus muistutuksen tekemiseen, asiassa ei ole tapahtunut menettelyvirhettä.

Joutsan kunta ei rajoitu tilaan Seesvaara. Se, ettei Joutsan kuntaa ole A:n ja hänen asiakumppaneidensa esittämällä tavalla kuultu, ei loukkaa valittajien oikeutta, eikä päätös voi siten tulla kumotuksi kyseisellä valitusperusteella.

Pääasia

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavassa erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n 2 momentin mukaan alueella, jolla rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n 2 momentin mukaan rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n 3 momentin mukaan rakennuksen etäisyydestä asemakaava-alueen ulkopuolella toisen omistamaan tai hallitsemaan maahan ja sillä olevaan rakennukseen säädetään asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57 §:n 3 momentin mukaan rakennusta ei saa asemakaava-alueen ulkopuolella ilman asianomaisen suostumusta rakentaa viittä metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä kymmentä metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla, ellei siihen ole erityistä syytä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin mukaan rakennus­luvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:

----

3) rakennus soveltuu paikalle;

4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;

5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä

6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n 1 momentin mukaan rakennus­luvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on, että:

1) rakennuspaikka täyttää 116 §:n vaatimukset;

2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;

3) rakentaminen täyttää 135 §:n 3–6 kohdassa asetetut vaatimukset;

4) teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia; sekä

5) maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat 33 ja 43 §:n mukaiset mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon.

Maankäyttö- ja rakennuslain 141 §:n mukaan lupapäätökseen voidaan ottaa tarpeelliset määräykset. Määräykset voivat koskea muun ohessa rakennustyön tai toimenpiteen suorittamista ja niistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen rajoittamista.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 64 §:n 1 momentin mukaan jos rakennuslupaa tai toimenpidelupaa haetaan maston rakentamiseen, lupa­hakemukseen on liitettävä:

1) selvitys hankkeen vaikutuksista maisemaan ja naapureihin;

2) selvitys hakijan lähimmistä suunnitelluista muista mastoista; sekä

3) selvitys siitä, onko maston tarkoitusta palvelevia yleiseen televerkkoon jo kuuluvan maston vapaita antennipaikkoja käytettävissä.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 64 §:n 2 momentin mukaan mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, koskee soveltuvin osin lupahakemusta tuulivoimalan rakentamiseen.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 89 §:n mukaan rakennuslupa voidaan myöntää lainvoimaa vailla olevan poikkeamispäätöksen perusteella. Rakennusluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen kuin poikkeamispäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 90 §:n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:ssä tarkoitettuja rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella ratkaistaessa sovelletaan tämän luvun säännöksiä.

Hartolan kunnan rakennusjärjestys

Valituksenalaisten päätösten tekemishetkellä voimassa olleen Hartolan kunnan rakennusjärjestyksen rakennusten soveltumista rakennettuun ympäristöön ja maisemaan koskevan kohdan 3.2 mukaan uudisrakennuksen on sijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaalinsa ja -värinsä puolesta sopeuduttava noudatettuun rakennustapaan ja olevaan rakennuskantaan. Rakennettaessa ranta-alueilla tai avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä. Rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Hartolan kunnan rakennusjärjestyksen mukaan seuraavia määräyksiä vanhasta rakennusjärjestyksestä sovelletaan vain ennen 1.9.1990 vahvistetuilla rakennuskaava-alueilla.

Hartolan kunnan rakennusjärjestyksen 38 §:n mukaan maanviljelys- tai metsätalousalueeksi kaavassa osoitetulle (MV, MM) sekä maatilan talouskeskuksen alueelle saa rakentaa ainoastaan maanviljelystä, karjanhoitoa tai metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Näille alueille saa rakentaa myös maatilan talouskeskuksen välittömästi liittyviä maatilamatkailuun käytettäviä tiloja. Rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään kaksi hehtaaria. Ympäristölautakunta voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakentamisen pienemmällekin rakennuspaikalle, jos se on alaltaan yksi hehtaari.

Tuulivoimarakentamista koskeva viranomaisohjeistus

Ympäristöministeriö on antanut ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" (ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012). Ohjeen mukaan tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Ohjeessa esitettyjen suunnitteluohjearvojen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla melutaso ei saisi ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 45 dB eikä yöohjearvoa

(klo 22–7) 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 40 dB eikä yöohjearvoa 35 dB. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 dB ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ohjeen mukaan sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys.

Ympäristöministeriö on ympäristönsuojelulain (86/2000) 108 §:n ja 117 §:n nojalla antanut ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta (2/2014). Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjetta voidaan hyödyntää meluvaikutusten ja melulle altistumisen arvioinnissa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, yksityiskohtaisessa kaavoituksessa, rakennuslupaharkinnassa ja ympäristölupamenettelyssä. Melumallinnuksen epävarmuus sisällytetään laskennan lähtöarvoina käytettyyn tuulivoimaloiden melupäästön lukuarvoon. Ohjeen kohdassa, joka koskee melumallinnusta ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa todetaan, että tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuulivoimaloiden melumallinnuksen lähtöarvoina käytetään ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti mitattuja tai valmistajan standardin IEC TS 61400–14 mukaisesti ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön (äänitehotaso) takuuarvoja. Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/ tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa. Melun aiheuttaman haittavaikutuksen katsotaan minimoituvan, kun tuulivoimarakentamisen päivä- ja yöajan keskiäänitason suunnitteluohjearvot alittuvat tarkastelupisteessä.

Ohjeen 2/2014 mukaan maanpinnan tai vesialueen absorption ja heijastuksen vaikutus mallinnetaan tuulivoimalakohtaisesti seuraavista kahdesta vaihtoehdosta paremmin soveltuvalla tavalla käyttäen standardin ISO 9613-2 yleisen menetelmän (General method of calculation) mukaisia vakioituja vaikutuskertoimen arvoja:

• Vaikutuskerroin on 0, kun tuulivoimala sijaitsee kokonaan veden ympäröimänä (offshore tuulivoimalat)

• Vaikutuskerroin on maa-alueella 0,4 ja vesialueella (meri, järvet, lammet) 0, kun tuulivoimala sijaitsee maa- tai rannikkoalueella. Jokia ja puroja ei mallinneta vesialueina.

Ohjeen 2/2014 mukaan tuulivoima-alueen yksittäisen tuulivoimalan perustusten sijaitessa yli 60 metriä korkeammalla suhteessa melulle altistuvan kohteen maanpinnan korkeuteen (esimerkiksi vaaralla tai tunturin laella olevat voimalat) kyseessä olevan voimalan melupäästön takuuarvoon lisätään 2 dB.

Rakennuspaikkaa koskeva selvitys

Hankkeessa on kysymys kahden V126-3.3 MW tuulivoimalan (Vestas Wind Systems A/S) rakentamisesta Hartolan kunnan Putkijärven kylässä sijaitsevalle tilalle Seesvaara RN:o 5:35. Tilan pinta-ala on noin 74 hehtaaria. Tuulivoimaloiden napakorkeus on 140 metriä ja kokonaiskorkeus 203 metriä. Ilmatar Hartola Oy on selityksen liitteenä toimittanut uuden asemapiirroksen, jossa tuulivoimalan nro 2 sijainti on muuttunut kauemmaksi Vuorenkyläntiestä. X-koordinaatin osalta muutos on 52 metriä ja Y-koordinaatin osalta 4 metriä. Tuulivoimala nro 1 sijaitsee lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä naapurin rajasta ja lähes 700 metrin etäisyydellä Vuorenkyläntiestä.

Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2006 alueeseen ei kohdistu maankäytöllisiä varauksia. Rakennuspaikan eteläpuolella on matkailupalvelujen alue (RM) ja kyläalue (AT). Kyläaluetta koskevan kaavamerkinnän mukaan aluesuunnittelussa on muun ohella otettava huomioon vapaa-ajan asuminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Maakuntakaavassa on tuulivoimaloiden itäpuolella osoitettu Vuorenkyläntie merkinnällä merkittävä yhdystie (yt 12). Kaavamääräyksen mukaan tiealueilla on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.

Rakennuspaikka sijaitsee Hartolan pohjoisosassa Vuorenkyläntien varrella Kinkkulanmäen alueella lähellä Joutsan kunnan rajaa. Rakennuspaikka on tavanomaisessa maa- ja metsätalouskäytössä. Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Haja-asutus on keskittynyt Vuorenkyläntien varrelle rakennuspaikan eteläpuolella sijaitsevan Vuorenkylän kyläalueelle ja toisaalta sen pohjoispuolelle Joutsan kunnan alueelle. Karttatarkastelun perusteella lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat noin 800 metrin etäisyydellä tuulivoimaloista.

Hankkeesta laaditut selvitykset

Ramboll Oy on laatinut tuulivoimahankkeesta 19.12.2013 päivätyn ympäristöselvityksen. Selvityksen mukaan tuulivoimaloille vievät rakentamis- ja huoltotiet toteutetaan mahdollisimman pitkälti jo olemassa olevaa tieverkostoa hyödyntäen. Parannettavina teinä on esitetty tuulivoimaloille vievät huoltotiet. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema- tai kulttuuriympäristöalueita ja -kohteita. Kinkkulanmäen eteläpuolella noin kilometrin etäisyydellä sijaitsee maakunnallisesti arvokas Vuorenkylän pohjoisosan kulttuurimaisema. Hankkeen osalta ei muodostu yhteisvaikutuksia melun tai välkkeen osalta suunniteltujen noin 2 kilometrin etäisyydellä olevien Purnuvuoren tuulivoimalaitosten kanssa.

Ramboll Oy on laatinut 17.12.2013 päivätyn kasvillisuus- ja lepakkoselvityksen. Alue ei ole lepakoille tärkeä elinympäristö eikä alueella esiinny huomionarvoista kasvilajistoa.

Ramboll Oy on laatinut 10.12.2013 päivätyn melumallinnuksen, jossa on mallinnettu voimaloiden melutasot SoundPlan 7.1 -melulaskentaohjelmalla ISO 9613-2 -melulaskentamallia käyttäen. Ohjelma on niin sanottu 3D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. Malli ottaa huomioon muun muassa maastomuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Tuulivoimalalaitosmallina käytettiin Vestas V126-3.3 MW melutietoja. Valmistajan ilmoituksen mukaan äänitehotaso on 107,5 dB. Melupäästö on mitattu mittausstandardin IEC 61400-11 ed. 3 2012 mukaan. Laitosvalmistaja on arvioinut 1/3-oktaavikaistatiedot Vestas V112-3.0MW -laitoksen tietojen pohjalta. Melukuvassa olevat vyöhykkeet on laskettu maaperän vaikutuskertoimella G=0, joka yliarvioi melutason Kinkkulanmäen pohjoispuolella. Melua kuvaavaan kuvaan on merkitty myös mallinnusohjeistuksen mukaisella (maaston korkeuserot alle 40 m) maaperän vaikutuskertoimella G=0,4 lasketut melutasot. Mallinnustulokset on esitetty ilman häiritsevyys- tai muita korjauksia.

VTT:n raportin mukaan suunnitteluohjearvoihin verrattaessa ei huomioida laskennan epävarmuutta, kun käytetään ohjeistuksen mukaisia vakioituja laskentaparametreja. Laskennan koko epävarmuus on tällöin sisällytetty melupäästön taattuun tai ilmoitettuun arvoon. Mallinnuksessa käytetty melupäästön arvo ei ole taattu melupäästöarvo, vaan vastaavan voimalaitoksen melupäästön perusteella arvioitu arvo. Mallinnukseen ei ole tehty häiritsevyyskorjauksia mahdollisen impulssimaisuuden, kapeakaistaisuuden tai erityisen voimakkaan amplitudimodulaation osalta, koska ympäristöministeriön mukaan korjaukset lisätään siinä tapauksessa, että melun voidaan todeta sisältävän kyseisiä ominaisuuksia. Tällaisia tilanteita esiintyy tyypillisesti vain poikkeavissa sääolosuhteissa ja niiden esiintyminen voidaan luotettavasti todeta ainoastaan mittauksilla. Lisäksi VTT:n raportin (VTT-R-04565-13) ja ympäristöministeriön meluasiantuntijan kannanoton mukaisesti rakennuslupavaiheen melumallinnuksessa ei tarkastella impulssimaisuuden tai amplitudimodulaation vaikutuksia. Vestasin arvion mukaan mallinnuksessa käytetty laitosmalli ei aiheuta merkittävää kapeakaistaista melua.

Melumallinnuksesta laaditun kartan perusteella yksi loma-asunto sijaitsee alueella, jolla ylittyy ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukainen yöohjearvo 35 dB(A). Lisäksi yksi vakituinen asunto sijaitsee alueella, jolla ylittyy päiväohjearvo 40 dB(A). Mallinnuksessa on käytetty maa­perän vaikutuskertoimena 0. Käyttämällä kerrointa 0,4 melutasoksi saadaan meluarvoksi 38,3 dB loma-asunnon osalta ja 39,7 dB vakituisen asunnon osalta.

A asiakumppaneineen on toimittanut Ramboll Oy:n laatiman 6.7.2015 päivätyn melumallinnuksen. Mallinnus on tehty Vestas V126-3.3MW tuulivoimalalle ja mallinnuksessa kokonaisäänitehotaso on 106,0 dB, kun laitoksessa on sahalaitainen lavan jättöreuna. Vestas on antanut takuun selvityksessä mainitulle kokonaisäänitehotasolle. Meluvyöhykkeet eroavat Ramboll Oy:n aikaisemmin laatiman selvityksen mukaisista meluvyöhykkeistä.

Suunnittelutarveratkaisu

Hartolan ympäristölautakunta on päätöksellään 8.5.2014 § 20 hyväksynyt Ilmatar Hartola Oy:n suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen kahden 2–5 megawatin nimellistehoisen tuulivoimalan rakentamiseksi Hartolan kunnan Putkijärven kylässä sijaitsevalle tilalle Seesvaara RN:o 5:35. Ympäristölautakunta on hyväksynyt hakemuksen seuraavin ehdoin:

- Tuulivoimaloiden sijoittelussa käytetään Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa esitettyjä vähimmäisetäisyyksiä.

- Alueella sijaitseva metsälain 10 §:n nojalla suojeltu ruohokorpi tulee ottaa huomioon tuulivoimaloiden ja niille johtavien huoltoteiden sijainteja suunniteltaessa, jotta ruohokorven luonnontilaisuutta ei vaaranneta. Ruohokorpi tulee merkitä rakentamisen ajaksi maastoon.

- Ennen rakennusluvan hakemista hakijan tulee toimittaa kuntaan puolustusvoimilta pyytämänsä lausunto siitä, millä ehdoilla alueelle voi rakentaa tuulivoimaa.

- Hakijan on haettava lupa lentoesteen asettamiseksi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta Finavian lausunnon mukaan.

- Hakijan on selvitettävä maantien 6134 soveltuvuus tuulivoiman osien kuljettamiseen. Hakijan on haettava erikoiskuljetuslupa Pirkanmaan ELY-keskukselta hyvissä ajoin ennen kuljetusten aloittamista.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 28.4.2015 antamallaan päätöksellä numero 15/0158/2 tutkinut valituksen seitsemän valittajan tekemänä ja hylännyt sen. Korkein hallinto-oikeus ei ole 2.2.2016 antamallaan päätöksellä taltionumero 259 myöntänyt valituslupaa asiassa.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Suunnittelutarveratkaisu

Hanketta koskevalla suunnittelutarveratkaisulla on ratkaistu se, että rakennusluvan erityiset edellytykset tuulivoimalan sijoittamiseen kysymyksessä olevalle alueelle ovat olemassa. Rakennuslupa-asiaa käsiteltäessä ei uudelleen ratkaista maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n edellytysten täyttymistä. Näitä edellytyksiä ovat muun muassa kaavoitukselle mahdollisesti aiheutuva haitta, hankkeen sopivuus maisemalliselta kannalta sekä luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen huomioon ottaminen.

Selvitysten riittävyys

Hankkeen ei ole arvioitu aiheuttavan yhteisvaikutuksia melun tai välkkeen osalta noin kahden kilometrin etäisyydelle suunniteltujen Purnuvuoren tuulivoimalaitosten kanssa. Hankkeen yhteydessä ei ole esitetty selvitystä naapurikunnan puolella sijaitsevista Luhangan Latamäen kuudesta tuulivoimalasta. Valittajien mukaan tuulivoimalat sijaitsevat noin 4 kilometrin etäisyydellä. Kun otetaan huomioon näiden tuulivoimaloiden etäisyys rakennuspaikasta, ei hakijan ole tarvinnut tältä osin esittää tarkempaa selvitystä näistä tuulivoimaloista.

Suunnittelutarveratkaisulla on jo ratkaistu rakennusluvan erityisten edellytysten täyttyminen alueella. Asiassa ei ole ilmennyt, että näitä edellytyksiä tulisi rakennuslupaa myönnettäessä arvioida toisin. Hankkeen vaikutuksia on rakennuslupahakemuksessa maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla riittävästi selvitetty niin, että rakennusluvan myöntämisen muidenkin edellytysten arviointi on ollut mahdollista.

Maakuntakaava

Vireillä olevalla maakuntakaavalla ei ole oikeudellista merkitystä rakennuslupa-asiaa ratkaistaessa. Tuulivoimala nro 1 sijaitsee etäällä Vuorenkyläntiestä, eikä luvan myöntäminen vaikeuta A:n ja hänen asiakumppaneidensa väittämällä tavalla voimassa olevan maakuntakaavan tiealuevarauksen toteutumista. Tuulivoimalan nro 2 osalta rakentamisen sijoittuminen riittävän etäälle tien suoja-alueesta on ratkaistu jo lainvoimaisessa suunnittelutarveratkaisussa.

Rakennuspaikka

Tuulivoimaloiden sijoittamista koskevissa säännöksissä tai viranomaisten antamissa ohjeissa ja määräyksissä ei ole mainintaa metrimääräisistä suojaetäisyyksistä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Myöskään tuulivoimaloiden välisestä etäisyydestä ei ole annettu sitovia määräyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa tai -asetuksessa ei ole erityisiä säädöksiä tuulivoimalan vähimmäisetäisyydestä naapurikiinteistön rajaan. Rakennusluvan laillisuutta arvioitaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyt yleiset rakennusten vähimmäisetäisyyksiä koskevat säädökset. Naapurikiinteistöjä ei ole kaavoitettu rakentamiseen. Tuulivoimalan rakennuspaikan etäisyydestä edellä esitetty selvitys huomioon ottaen hanke on tältä osin lainmukainen. Tilan Seesvaara suuri pinta-ala huomioon ottaen rakennuspaikka on riittävän suuri. Hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että rakennuspaikalla ei tule sovellettavaksi Hartolan kunnan rakennusjärjestyksen 38 §, koska alueella ei ole voimassa ennen 1.9.1990 vahvistettua rakennuskaavaa.

Tie

Ympäristöselvityksen perusteella parannettavia teitä ovat vain tuulivoimaloille vievät huoltotiet. Lisäksi rakennuspaikkana oleva tila Seesvaara rajautuu Vuorenkyläntiehen. Tähän nähden voidaan arvioida, että rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen. Myöskään teiden rakentamisen ei voida olettaa aiheuttavan kunnalle erityisiä kustannuksia.

Soveltuvuus rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset

Suunnittelutarveratkaisulla on jo ratkaistu, että hakemuksen mukaisten tuulivoimaloiden sijoittaminen kysymyksessä olevalle alueelle on sopivaa maisemalliselta kannalta. Tuulivoimala soveltuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset myös maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n edellyttämällä tavalla. Hanke ei myöskään ole Hartolan kunnan rakennusjärjestyksen vastainen.

TV-lähetykset ja matkapuhelinyhteydet

Lupaehdoissa on edellytetty, että hankkeeseen ryhtynyt taho asentaa TV ja/tai radiolähetysten häiriötilanteessa vahvistimet ja todentaa lähetysten toimivuuden mittauksin. Matkapuhelinyhteyksien osalta luvassa ei ole annettu erityisiä määräyksiä. Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan hakemuksen mukaisen tuulivoimalan rakentaminen ei tältä osin kuitenkaan tarpeettomasti haittaa naapuria maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla.

Melu

Hanketta koskevalla suunnittelutarveratkaisulla on ratkaistu, että rakennusluvan erityiset edellytykset tuulivoimalan sijoittamiselle kysymyksessä olevalle alueelle ovat olemassa. Rakennuslupahakemus ja nyt lainvoimainen suunnittelutarveratkaisu ovat perustuneet samaan vuoden 2013 meluselvitykseen. Meluselvityksessä ei ole käytetty niin sanottua takuuarvoa. Valmistajan arvion mukaan mallinnuksessa käytetty laitosmalli ei aiheuta merkittävää kapeakaistaista melua ja melun kapeakaistainen luonne vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä. Tuulivoimalan ei ole ilmoitettu aiheuttavan ohjeessa tarkoitettua amplitudimoduloitunutta tai kapeakaistaista melua. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella tehtyä meluselvitystä olisi melun häiritsevyyskorjausten osalta arvioitava toisin kuin suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Vastaavalla tavalla voidaan todeta Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mahdollistavan vaikutuskertoimen 0,4 käyttämisen maa-alueilla. Myöskään sisämelutasoja ei ole tarvinnut erikseen selvittää, vaan ne on voitu arvioida Ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaisesti ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Mallinnuksen perusteella on voitu arvioida, ettei sisämelutaso nouse maankäyttö- ja rakennuslain vastaiseksi.

Melumallinnuksessa on ilmoitettu korkeuseroksi yli 40 metriä. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella ne rakennukset, joissa korkeusero tuulivoimaloiden perustuksiin on yli 60 metriä sijaitsevat kuitenkin niin kaukana, ettei ohjeen mukaisella 2 dB:n lisäyksellä voida katsoa olevan ratkaisevaa merkitystä asiassa.

Edellä kerrotun perusteella ja kun lisäksi otetaan huomioon mitä suunnittelutarveratkaisussa on sanottu melusta, tuulivoimaloista ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia meluvaikutuksia ympäröivälle asutukselle, että hanke olisi maankäyttö- ja rakennuslain vastainen.

Etäisyys varalaskupaikasta

A asiakumppaneineen ovat tuoneet esille, että puolustusvoimat on lausunnossaan edellyttänyt 12 kilometrin etäisyyttä Joutsan varalaskupaikasta ja tuulivoimalan nro 2 etäisyys on noin 11,7 km. Kyseinen seikka ei loukkaa A ja hänen asiakumppaneidensa oikeutta, eikä päätös voi siten tulla kumotuksi tällä perusteella.

Lupaehdot

(---)

Tuulivoimalan ympäristöluvan tarve arvioidaan ympäristönsuojelulain ja -asetuksen säännösten perusteella. Ympäristölupa-asian ratkaiseminen on rakennuslupa-asian ratkaisemisesta erillinen menettely, eikä rakennuslupa-asian käsittelyn yhteydessä ratkaista hankkeen ympäristöluvan tarvetta. Rakennusluvan ja ympäristöluvan osalta ei ole säädetty erityistä etusijajärjestystä. Tähän nähden lautakunnan asettama ehto ympäristöluvan lainvoimaisuudesta ennen aloituskokousta on sellainen ehto, jota rakennusluvan yhteydessä ei ole voitu asettaa ja ehto on poistettava. Mahdollisen ympäristöluvan tarve ratkaistaan eri menettelyssä.

Tuulivoimalan nro 2 sijainti

Ilmatar Hartola Oy on selityksessään ilmoittanut tuulivoimalan nro 2 osalta uuden sijainnin. Enemmän viivästyksen välttämiseksi hallinto-oikeus määrää, että tuulivoimala nro 2 on sijoitettava suunnittelutarveratkaisupäätöksen lupaehdoissa edellytetyllä tavalla.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maankäyttö- ja rakennuslaki 134 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 65 §

Muutoksenhakua koskeva ohje

Siltä osin kuin hallinto-oikeus on muuttanut valituksenalaisia päätöksiä, tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. (---)

Muilta osin tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. (---)

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Elina Tanskanen ja Ville Härmä, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan he ovat vaatineet, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Hartolan ympäristölautakunnan päätökset kumotaan ja Ilmatar Hartola Oy:n rakennuslupahakemukset hylätään. Asia on toissijaisesti palautettava Hartolan ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Valitus on tutkittava myös niiden valittajien osalta, joiden valituksen hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta. Rakennuslupapäätösten täytäntöönpano on kiellettävä.

Vaatimustensa tueksi A ja hänen asiakumppaninsa ovat viitanneet asiassa aiemmin esittämäänsä sekä lausuneet lisäksi muun ohella seuraavaa:

Tuulivoimalalle nro 2 on myönnetty rakennuslupa vastoin 8.5.2014 tehdyssä suunnittelutarveratkaisussa määrättyä vähimmäisetäisyyttä Vuorenkyläntiehen. Vaikka rakennuksen sijainti on määriteltävä rakennusluvassa täsmällisesti, hallinto-oikeus on päätöksessään määritellyt tuulivoimalan nro 2 sijainnin ainoastaan siten, että voimala on sijoitettava suunnittelutarveratkaisupäätöksen lupaehdoissa edellytetyllä tavalla.

Hallinto-oikeus on päätöksellään kumonnut rakennusluvista lupaehdon, jonka mukaan aloituskokouksen pitämisen edellytyksenä oli ympäristöluvan lainvoimaisuus. Hallinto-oikeus ei ole huomioinut, että ympäristölautakunta on jo rakennuslupien hyväksymistä edeltävässä päätöksenteossa tosiasiallisesti ratkaissut ympäristöluvan tarpeen ja sitonut ympäristölupakäsittelyn osaksi rakennuslupia koskevaa päätöksentekoa. Ympäristölupa-asiaa ei siten voida rakennuslupien lainmukaisuutta vaarantamatta irrottaa rakennuslupakäsittelystä.

Rakennuslupien tulee perustua nimenomaan rakennettavaksi valittua tuulivoimalamallia koskeviin melumallinnuksiin. Hallinto-oikeus on arvioinut tuulivoimaloiden vaatimaa suojaetäisyyttä asutukseen ainoastaan suunnittelutarveratkaisua varten 10.12.2013 laaditun melumallinnuksen perusteella, eikä ole lainkaan huomioinut rakennuslupahakemuksia varten 6.7.2015 laadittua melumallinnusta.

Suunnittelutarveratkaisua varten 10.12.2013 laadittu melumallinnus on ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 vastainen, koska siinä ei ole käytetty lähtöarvona laitosvalmistajan ilmoittamaa takuuarvoa. Melumallinnuksen lähtöarvo ei ole perustunut laitevalmistajan antamaan dokumenttiin, vaan se on arvioitu. Tästä huolimatta ympäristöhallinnon ohjeiden mukaista 2 dB:n lisäystä käytettyyn melupäästöarvoon ei ole tehty. Myöskään lähialueen asuinrakennusten ja voimaloiden perustusten yli 60 metrin korkeuserosta johtuvaa 2 dB:n lisäystä melupäästön lähtöarvoon ei ole tehty, eikä melun kapeakaistaisuutta ja amplitudimodulaatiota ole huomioitu. Meluselvityksestä puuttuu lisäksi pienitaajuista melua ja sisämelua koskevat mallinnukset. 10.12.2013 laadittua melumallinnusta ei edellä mainittu huomioon ottaen voida pitää riittävänä meluselvityksenä rakennuslupavaiheessa.

6.7.2015 laaditussa melumallinnuksessa todetaan, että laitosmallin suurin A-painotettu kokonaisäänitehotaso on 106,0 dB ja että laitevalmistaja on antanut takuun selvityksessä mallinnettujen voimalaitosten kokonaisäänitehotasoille. Lisäksi mallinnuksessa on viitattu dokumenttiin, josta laitemallin melutiedot ilmenevät. Kyseisessä dokumentissa ei kuitenkaan ole esitetty standardin IEC 61400-14 mukaisia takuuarvoja, eikä takuuarvoja ole dokumentissa kerrotuilla tiedoilla mahdollista edes laskea. Ympäristölautakunta on laiminlyönyt selvitysvelvollisuutensa, koska se ei ole tarkistanut melumallinnuksen perusteena olevia tietoja. Kun mallinnuksen lähtöarvona käytetty kokonaisäänitehotaso ei ole ympäristöhallinnon ohjeessa tarkoitettu takuuarvo, olisi mallinnuksen lähtöarvoon tullut lisätä 2 dB:n varmuusarvo. 6.7.2015 laaditussa melumallinnuksessa on lisäksi käytetty sahalaitalapaisen laitosmallin melupäästöarvoa, vaikka rakennusluvat on myönnetty sileälapaiselle laitosmallille. Melun kapeakaistaisuutta ja amplitudimodulaatiota ei ole tässäkään melumallinnuksessa huomioitu ja pienitaajuisen melun mallintaminen on suoritettu ainoastaan yhden rakennuksen osalta. Koska melumallinnus perustuu virheellisiin lähtöarvoihin ja se on lisäksi laadittu eri laitosmallille kuin mille rakennusluvat on myönnetty, se ei anna oikeaa kuvaa tuulivoimaloiden meluvaikutuksista. Oikeilla lähtöarvoilla laaditussa melumallinnuksessa melun leviämisetäisyys olisi lähes kaksinkertainen ja melumallinnus olisi osoittanut meluarvojen ylittyvän vähintään 1 500 metrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Melutasot lähimmissä rakennuksissa olisivat tällöin jo 8 dB suuremmat kuin 6.7.2015 laaditun melumallinnuksen tulokset osoittavat.

Yli 200 metriä korkeiden tuulivoimaloiden rakentaminen huomattavasti ympäristöään korkeammalle paikalle Vuorenkylän vanhaan kylämaisemaan on maankäyttö- ja rakennuslain 136 ja 137 §:ien sekä Hartolan kunnan rakennusjärjestyksen vastaista. Tuulivoimalat sijaitsevat lisäksi 11,2 ja 11,7 kilometrin etäisyydellä Joutsan varalaskupaikasta. Näin ollen puolustusvoimien 16.10.2014 päivätyssä lausunnossa esitetty vaatimus vähintään 12 kilometrin etäisyydestä Joutsan varalaskupaikkaan ei täyty.

Mikäli valittajien valitusoikeus määritetään hanketta varten laadittujen melumallinnusten perusteella, on tässä arvioinnissa huomioitava melumallinnuksien puutteet ja virheet. Valitusoikeus tulee olla niillä valittajilla, joiden kiinteistöillä melun suunnitteluohjearvot todennäköisesti ylittyisivät melumallinnusten virheiden korjaamisen jälkeen.

Hartolan ympäristölautakunta on antanut selvityksen, jossa se on esittänyt valituksen hylkäämistä sekä lausunut lisäksi muun ohella seuraavaa:

Rakennuslupapäätökset perustuvat lainvoimaiseen suunnittelutarveratkaisuun, jossa on käsitelty tuulivoimaloiden rakentamisen edellytykset. Hallinto-oikeuden päätöksessä mainittua tuulivoimalan nro 2 sijaintimuutosta koskeva asemapiirroksen päivitys on hyväksytty 30.11.2016.

Ilmatar Hartola Oy:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiselle. Selitystä ei ole annettu.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat vielä toimittaneet 31.3.2017 ja 31.5.2017 päivätyt lisäkirjoitukset.

Hartolan ympäristölautakunta on korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä toimittanut tuulivoimalan nro 2 sijaintimuutosta koskevan rakennustarkastajan 30.11.2016 (§ 121) tekemän päätöksen sekä siihen liittyvän asemapiirroksen.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat toimittaneet 7.9.2017 päivätyn lisäkirjoituksen.

A:n ja hänen asiakumppaneidensa vastaselitys sekä lisäkirjoitukset on lähetetty tiedoksi Hartolan ympäristölautakunnalle sekä Ilmatar Hartola Oy:lle. Hartolan rakennustarkastajan 30.11.2016 (§ 121) tekemä päätös on lähetetty tiedoksi A:lle ja hänen asiakumppaneilleen sekä Ilmatar Hartola Oy:lle.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat vielä toimittaneet 22.9.2017 päivätyn lisäkirjoituksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus oikaisee hallinto-oikeuden päätökseen liitetyn muutoksenhakuohjauksen kuulumaan seuraavasti:

Siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt valituksen tutkimatta, päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Muilta osin päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

2. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian A:n, B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n, H:n, I:n, J:n, K:n, L:n, M:n, N:n, O:n, P:n, T:n, U:n, V:n, W:n, X:n, Y:n, Z:n, Å:n, Ä:n, Ö:n, AA:n, BB:n, CC:n, DD:n, EE:n, FF:n, GG:n, HH:n, II:n ja JJ:n osalta valituslupa-asiana. Valituslupaa ei myönnetä. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua A:n ja hänen edellä mainittujen 35 asiakumppaninsa valitukseen.

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian Q:n sekä R:n ja S:n valituksesta valitusasiana.

3. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin se koskee tuulivoimalalle nro 2 myönnettyä rakennuslupaa. Hartolan ympäristölautakunnan 27.8.2015 (§ 62) tekemä päätös kumotaan ja asia palautetaan tältä osin ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

4. Valitus hylätään tuulivoimalaa nro 1 koskevaa Hartolan ympäristölautakunnan päätöstä 27.8.2015 (§ 61) koskevilta osin. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei tältä osin muuteta.

5. Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus hylätään tuulivoimalaa nro 2 koskevan rakennuslupapäätöksen osalta. Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa tuulivoimalaa nro 1 koskevan rakennuslupapäätöksen osalta.

Perustelut

1. Muutoksenhaku hallinto-oikeuden päätökseen

Maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:n 3 momentin mukaan rakennuslupa-asiassa hallinto-oikeuden päätökseen, jolla valitus on jätetty tutkimatta tai jolla ei ole muutettu valituksen kohteena ollutta viranomaisen päätöstä, saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Hallinto-oikeus on jättänyt A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen muiden kuin Q:n sekä R:n ja S:n tekemänä tutkimatta. Siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt valituksen tutkimatta, valituksen tutkiminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:n 3 momentti huomioon ottaen, että korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Ilmatar Hartola Oy:n valituksesta poistanut kaksi Hartolan ympäristölautakunnan tekemiin rakennuslupapäätöksiin sisältynyttä lupaehtoa sekä lisäksi määrännyt tuulivoimalan nro 2 sijaintia muutettavaksi. Hallinto-oikeus on siten maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla muuttanut valituksen kohteina olleita kunnan viranomaisen päätöksiä ja niillä valittajilla, joiden valituksen hallinto-oikeus on tutkinut, on oikeus hakea hallinto-oikeuden päätökseen muutosta valittamalla.

Hallinto-oikeuden päätökseen liitetty muutoksenhakuohjaus on edellä lausuttu huomioon ottaen oikaistava kuulumaan siten, että siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt valituksen tutkimatta, päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja muilta osin päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

2. Valituslupahakemuksen hylkääminen

Sen perusteella, mitä asiassa on esitetty ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:n 3 momentissa ja hallintolainkäyttölain 13 §:n 2 momentissa säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta.

3. Tuulivoimalaa nro 2 koskevan rakennuslupapäätöksen kumoaminen

Hartolan ympäristölautakunnan 8.5.2014 (§ 20) tekemällä suunnittelutarveratkaisua koskevalla päätöksellä on ratkaistu, että edellytykset kahden tuulivoimalan sijoittamiselle kysymyksessä olevalle alueelle ovat olemassa. Mainitun suunnittelutarveratkaisun ehtojen mukaan tuulivoimaloiden sijoittelussa käytetään Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa esitettyjä vähimmäisetäisyyksiä.

Uudenmaan ELY-keskus on 24.4.2014 antamassaan lausunnossa todennut, että tuulivoimalan pienin sallittu etäisyys maantiestä on voimalan kokonaiskorkeus lisättynä maantien suoja-alueen leveydellä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on rakennushakemukseen liitettyjen pääpiirustusten perusteella 203 metriä, ja maantien suoja-alueen leveydeksi on Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa todettu 20 metriä maantien keskilinjasta. Rakennettavien tuulivoimaloiden vähimmäisetäisyydeksi maantien keskilinjasta muodostuu näin ollen 223 metriä.

Tuulivoimaloiden nro:t 1 ja 2 sijainnit on esitetty 2.6.2015 päivätyssä huoltotie- ja nostoalue yleiskartassa, joka on hyväksytty rakennuslupapäätösten yhteydessä rakentamisessa noudatettavaksi. Mainitun piirustuksen mukaan tuulivoimalan nro 2 etäisyys maantiestä 6134 (Vuorenkyläntie) on noin 180 metriä. Tuulivoimalan nro 2 rakennuslupapäätöksen yhteydessä hyväksytty sijainti ei siten täytä suunnittelutarveratkaisussa asetettua ehtoa vähimmäisetäisyydestä Vuorenkyläntiehen.

Rakennusluvan hakija on rakennuslupapäätöksen tekemisen jälkeen, asian ollessa vireillä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa toimittanut hallinto-oikeudelle 1.12.2015 päivätyn muutetun hankkeen asemapiirroksena toimivan huoltotie- ja nostoalue yleiskartan, jossa tuulivoimalan nro 2 sijaintia on muutettu noin 50 metriä kauemmas Vuorenkyläntiestä.

Rakentamisessa noudatettavat pääpiirustukset hyväksytään maankäyttö- ja rakennuslain 134 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Rakennuslupapäätöksessä tarkoitetun rakennuksen sijainti on yksi keskeisistä pääpiirustuksissa esitettävistä seikoista. Huoltotie- ja nostoalue yleiskartta on tässä tapauksessa toiminut hankkeen asemapiirroksena.

Hallintotuomioistuimen tehtävänä on rakennuslupapäätöksestä tehdyn hallintovalituksen johdosta tutkia kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tekemän päätöksen lainmukaisuus. Vaikka hallintotuomioistuin voi hallintovalituksena tutkittavassa asiassa tietyin edellytyksin myös muuttaa kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tekemän päätöksen sisältöä, rakennuksen sijainti on kuitenkin sellainen rakennusluvan keskeisiin myöntämisedellytyksiin liittyvä seikka, jota ei voida muuttaa arvioimatta rakennusluvan myöntämisedellytyksiä kokonaisuudessaan uudelleen. Hallinto-oikeus ei tämän vuoksi ole voinut määrätä tuulivoimalan nro 2 sijainnin muuttamisesta.

Kun otetaan huomioon, että Ilmatar Hartolan Oy:n rakennuslupahakemuksen tarkoittama hanke ei ole ollut tuulivoimalan nro 2 sijainnin osalta ympäristölautakunnan 8.5.2014 (§ 20) tekemän suunnittelutarveratkaisun ehtojen mukainen, edellytyksiä rakennuslupahakemuksen hyväksymiselle tuulivoimalan nro 2 osalta ei ole ollut. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös on tästä syystä kumottava tuulivoimalaa nro 2 koskevalta osin ja myös Hartolan ympäristölautakunnan 27.8.2015 (§ 62) tekemä tuulivoimalaa nro 2 koskeva rakennuslupapäätös on kumottava ja asia on palautettava tuulivoimalan nro 2 sijaintimuutosta koskevan asian käsittelemistä varten Hartolan ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Hartolan rakennustarkastajan 30.11.2016 (§ 121) tekemällä päätöksellä ei ole merkitystä arvioitaessa nyt muutoksenhaun kohteena olevien päätösten lainmukaisuutta.

4. Valituksen hylkääminen tuulivoimalaa nro 1 koskevan rakennuslupapäätöksen osalta

4.1 Etäisyys Joutsan varalaskupaikkaan

Hartolan ympäristölautakunnan 8.5.2014 (§ 20) tekemän suunnittelutarveratkaisun ehtojen mukaan ennen rakennusluvan hakemista hakijan tulee toimittaa kuntaan puolustusvoimilta pyytämänsä lausunto siitä, millä ehdoilla alueelle voi rakentaa tuulivoimaa.

Rakennuslupien hakija on hankkinut puolustusvoimilta 16.10.2014 päivätyn lausunnon, jossa todetaan, että puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista Hartolan Kinkkulanmäen alueelle. Hankkeen jatkosuunnittelussa on lausunnon mukaan kuitenkin huomioitava, että Joutsan varalaskupaikkaan vähintään 12 kilometrin etäisyys säilyy.

A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen mukaan tuulivoimalat sijaitsevat varalaskupaikan keskipisteestä mitattuna 11,2 (voimala nro 1) ja 11,7 (voimala nro 2) kilometrin etäisyydellä Joutsan varalaskupaikasta. Tuulivoimalat sijoittuvat pohjois–etelä suuntaisen Valtatie 4:n länsipuolelle.

Ottaen huomioon, että tuulivoimaloiden etäisyys Joutsan varalaskupaikasta on mittaustavasta riippuen lähes 12 kilometriä, eikä asiassa esitetystä selvityksestä muutoinkaan ilmene, että tuulivoimalan nro 1 sijoittamisesta rakennuslupapäätöksessä esitetyllä tavalla aiheutuisi haittaa varalaskupaikan käyttämiselle, tuulivoimalalle nro 1 myönnettyä rakennuslupaa on tältä osin pidettävä suunnittelutarveratkaisun ehtojen mukaisena.

4.2 Meluvaikutukset

Hartolan ympäristölautakunnan 8.5.2014 (§ 20) tekemällä suunnittelutarveratkaisulla on ratkaistu, että rakennusluvan erityiset edellytykset tuulivoimaloiden sijoittamiselle kysymyksessä olevalle alueelle ovat olemassa. Suunnittelutarveratkaisu on perustunut hankkeen meluvaikutuksia koskevan arvioinnin osalta 10.12.2013 laadittuun Ramboll Finland Oy:n melumallinnukseen.

Tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevan ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaan rakennuslupaharkinnassa tarkastellaan vain toteutettavaksi valittua vaihtoehtoa. Uutta melumallinnusta ei tarvita, mikäli valittu ratkaisu on joku jo edellisessä vaiheessa tarkastelluista suunnitteluvaihtoehdoista ja valitun vaihtoehdon on todettu alittavan suunnittelu- tai tunnusarvon.

Vuonna 2013 laadittua melumallinnusta on päivitetty Ramboll Finland Oy:n 6.7.2015 laatimalla melumallinnuksella. Molemmat melumallinnukset on tehty Vestas V126-3.3 MW laitosmallilla. Vuoden 2015 mallinnus koskee kuitenkin laitosmallia, jossa on sahalaitaiset lavan jättöreunat.

Vuonna 2013 laaditussa melumallinnuksessa on käytetty lähtöarvona äänitehotasoa 107,5 dB, joka ei ole ympäristöministeriön ohjeissa 4/2012 ja 2/2014 tarkoitettu takuuarvo. Mallinnuksessa todetaan, että mallinnuksessa käytetty arvo ei ole taattu melupäästöarvo, vaan vastaavan voimalaitoksen melupäästön perusteella arvioitu arvo. Melumallinnus on kuitenkin katsottu suunnittelutarveratkaisusta päätettäessä riittävän luotettavaksi hankkeen vaikutusten arvioinnin kannalta.

Vuonna 2015 laaditussa melumallinnuksessa, joka koskee sahalaitaisilla lavan jättöreunoilla varustettua laitosmallia, mallinnuksen lähtöarvona on käytetty kokonaisäänitehotasoa 106 dB. Melumallinnuksessa todetaan, että voimalavalmistaja on antanut takuun selvityksessä mallinnettujen voimalaitosten kokonaisäänitehotasolle. Mallinnuksessa on ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 edellyttämällä tavalla otettu huomioon alueen korkeuserot ja tehty ohjeessa edellytetyt korjaukset niiden kiinteistöjen osalta, joiden korkeusero tuulivoimaloiden perustuksiin on yli 60 metriä. Mallinnuksessa todetaan, että kohteet joissa korjaus tulee kysymykseen, sijaitsevat verrattain kaukana tuulivoimaloista, eikä korjauksella ole siten olennaista vaikutusta melutasoihin.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat liittäneet valitukseensa diplomi-insinööri Denis Siposen 1.4.2016 päivätyn asiantuntijalausunnon, jossa todetaan, että vuonna 2015 laaditussa melumallinnuksessa mainitut mallinnetun laitosmallin melutietoja koskevat dokumentit eivät sisällä tietoa kyseisen laitosmallin lähtömelun takuuarvotasosta. Mainittu asiantuntijalausunto ei kuitenkaan sinällään osoita, että mallinnuksessa käytetty melutason lähtöarvo olisi virheellinen.

Hartolan ympäristölautakunnan rakennuslupapäätös 27.7.2015 (§ 61) koskee voimalamallia Vestas V126-3.3 MW. Päätöksessä ei ole yksilöity, tarkoitetaanko sileälapaista voimalamallia vai sahalaitaisilla lavan jättöreunoilla varustettua voimalamallia. Koska vuoden 2015 mallinnuksessa käytetty voimalatyyppi ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ylitä meluvaikutuksiltaan suunnittelutarveratkaisua laadittaessa arvioitua voimalatyyppiä ja kumpaakin voimalatyyppiä käytettäessä melutasot ovat melumallinnusten perusteella vakituisella asutuksella tai yksittäisten loma-asuntojen kohdalla alle 40 dB ja loma-asuntoalueiden kohdalla melutaso alittaa 35 dB, rakennuslupapäätöstä ei ole pidettävä lainvastaisena sillä perusteella, että siinä ei ole yksilöity, koskeeko rakennuslupa sileälapaista vai sahalaitaisilla lavan jättöreunoilla varustettua voimalamallia.

Kun edelleen otetaan huomioon tuulivoimaloiden meluvaikutuksista saatu selvitys kokonaisuudessaan, nyt arvioitavana olevan tuulivoimalan nro 1 rakentamisen ei voida ennalta arvioiden katsoa aiheuttavan maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettua tarpeetonta haittaa naapurille tai vaikeuttavan naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

4.3 Täydentävät perustelut ja lopputulos

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen tuulivoimalalle nro 1 myönnettyä rakennuslupaa koskevilta osin ei ole perusteita.

5. Rakennuslupapäätösten täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus

Tuulivoimalaa nro 2 koskeva ympäristölautakunnan päätös on edellä ratkaisukohdasta 3 ilmenevällä tavalla kumottu ja asia on palautettu ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Rakennusluvan hakijalle ei ole myönnetty maankäyttö- ja rakennuslain 144 §:ssä tarkoitettua oikeutta rakennustöiden aloittamiseen ennen rakennuslupapäätöksen lainvoimaisuutta, eikä rakennuslupapäätös ole muutoinkaan täytäntöön pantavissa. Täytäntöönpanon kieltämistä koskevan määräyksen antamiselle tuulivoimalan nro 2 osalta ei siten ole perusteita.

Valituksen tultua hylätyksi tuulivoimalan nro 1 rakennuslupaa koskevan ympäristölautakunnan päätöksen osalta lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa tältä osin.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Petri Hellstén.

Lyhyt ratkaisuseloste 30.10.2017/5488