Muu päätös 5803/2017

Julkinen hankinta (purku-urakka, Pohjois-Savo)

Antopäivä: 10.11.2017
Taltionumero: 5803
Diaarinumero: 3390/3/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2017:T 5803

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja Ykkös Infra Oy

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 20.6.2017 nro 361/17

Asian aikaisempi käsittely

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 23.11.2016 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Puijon sairaalan peruskorjausvaiheen purku-urakasta (PEKO 1, vaihe 2).

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kiinteistöjohtaja on 19.12.2016 tekemällään hankintapäätöksellä (102 § / 2016) valinnut purku-urakoitsijaksi halvimman tarjouksen jättäneen Pohjanmaan Erikoispurku Oy:n.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on Ykkös Infra Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta 23.1.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä (§ 9) täydentänyt kiinteistöjohtajan hankintapäätöstä siten, että Ykkös Infra Oy on suljettu tarjouskilpailusta puuttuvan tarjouksen sekä puuttuvien tarjoajan kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vuoksi, ja hylännyt hankintaoikaisuvaatimuksen muilta osin.

Markkinaoikeus on 31.1.2017 antamallaan päätöksellä numero 38/17 hylännyt Ykkös Infra Oy:n vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 500 000 euroa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa Ykkös Infra Oy on ollut valittajana ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastapuolena, on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Ykkös Infra Oy:n valituksen ja velvoittanut Ykkös Infra Oy:n korvaamaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 800 eurolla viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava määräaika tarjousten tekemiselle sekä osoite, johon tarjoukset on toimitettava.

Hallintolain 17 §:n 1 momentin mukaan asiakirja toimitetaan asiassa toimivaltaisen viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Jos asiakirjan toimittamiselle on asetettu määräaika, lähettäjän on huolehdittava siitä, että asiakirja saapuu viranomaiseen määräajassa.

Hallintolain 17 §:n 1 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 72/2002 vp s. 69) on todettu, että viranomaisella ei ole mahdollisuutta vastata asiakkaan lähettämistoimien asianmukaisuudesta eikä varmistaa niiden toimivuutta käytännössä. Näin vastuu asiakirjan toimittamisesta on asiakkaalla silloinkin, kun asiakirjan perillemeno vaarantuu lähettäjästä riippumattomasta syystä, kuten kolmannen osapuolen toimien vuoksi. Esimerkiksi postin kulussa tapahtuneet häiriöt tai lähetin laiminlyönnit asiakirjan toimittamisessa eivät poista lähettäjän vastuuta. Lähettäjä vastaa myös siitä, että viranomainen saa asiakirjan määräajan kuluessa, jos asiakirjan toimittamiselle on asetettu jokin määräaika.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla.

Asian arviointi

Tarjouspyynnön mukaan tarjoukset on tullut toimittaa sähköisesti projektipankkiin viimeistään 14.12.2016 klo 13.00.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön ohje tarjousten lähettämistavasta on ollut yksiselitteinen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajan tarjous on sinänsä toimitettu asetetussa määräajassa, mutta tarjoushinnan sisältävän tarjouslomakkeen puuttumisen vuoksi vaillinaisena.

Valittajan mukaan tarjouslomakkeen lähettämättä jättäminen on saattanut aiheutua tietoteknisestä ongelmasta tai inhimillisestä virheestä. Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjousten toimittamiseen käytetyn sähköisen SOKOPRO-järjestelmän toimittajan lausunnon mukaan järjestelmässä ei ole todettu sellaista vikaa, josta johtuen valittajan varsinainen tarjous olisi jäänyt tallentumatta järjestelmään. Hankintayksikön mukaan järjestelmän tiedoista on pääteltävissä, että sama tiedosto on ladattu kahteen eri kertaan vaikkakin eri nimillä.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan tarjoushinnan sisältävä tarjouslomake ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole lainkaan saapunut määräajassa hankintayksikön tarjouspyynnössä ilmoittamaan sähköiseen järjestelmään. Sitä vastoin hankintayksikön SOKOPRO-järjestelmästä tulostaman tallennettuja tiedostoja koskevan asiakirjan sekä valittajan toimittamien tarjousasiakirjojen perusteella valittaja on tallentanut kahteen kertaan yksikköhintaluetteloa koskevan asiakirjan, joka ei sisällä tarjoushintaa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole pääteltävissä valittajan puutteellisen tarjouksen toimittamisen johtuneen hankintayksikön vastuulla olleesta tekijästä.

Se seikka, että valittajan hankintayksikön käyttämään sähköiseen järjestelmään tallentamasta yksikköhintaluettelosta olisi jälkikäteen ollut pääteltävissä tarjoushinnan muodostumiseen liittyviä seikkoja, ei anna aihetta arvioida valittajan tarjouksen toimittamiseen liittyvän laiminlyönnin merkitystä toisin.

Markkinaoikeus siten katsoo, että hankintayksikkö on voinut tarjouksen puutteellisuuden vuoksi sulkea valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Hankintayksikön päätöksen ei myöskään voida katsoa olevan suhteellisuusperiaatteen vastainen eikä asiassa muutoinkaan ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi menettelyllään syrjinyt valittajaa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Valitus on näin ollen hylättävä.

Asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista valittajan väitteistä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Nina Korjus, Jaakko Ritvala ja Anne Mäkelä.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valitus

Ykkös Infra Oy on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus 1) kieltää valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon käsittelyn ajaksi ja ratkaisee vaatimuksen sen osalta erillisellä päätöksellä, 2) velvoittaa hankintayksikön maksamaan markkinaoikeudessa vaaditun hyvitysmaksun valittajalle sekä 3) selvittää ja tutkii koko hankintamenettelyn virheellisyyden ja ratkaisee oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden sillä perusteella. Ykkös Infra Oy on vaihtoehtoisesti vaatinut, että korkein hallinto-oikeus 4) määrää markkinaoikeuden tutkimaan asian uudelleen koko hankintamenettelyn virheellisyyden, hyvitysmaksun ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta.

Ykkös Infra Oy on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Asiaa ei ole tutkittu riittävästi tai se on jätetty osin kokonaan selvittämättä, minkä seurauksena on päädytty oikeudellisesti virheelliseen ja valittajan kannalta kohtuuttomaan ratkaisuun.

Markkinaoikeus on virheellisesti jättänyt asian hankintamenettelyn virheellisyyteen liittyviltä osin selvittämättä. Tämän seurauksena valittaja on määrätty korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Hankinnan ennakoitu arvo on ilmoitettu virheellisesti hankintailmoituksessa, hankintapäätöstä ei ole perusteltu erityisesti valittajan kohtelun osalta ja hinnanpyytämismenettelyä ei ole noudatettu tarjouspyynnön mukaisena. Käytännössä kyse on ollut osin neuvottelumenettelystä, paitsi valittajan kohdalla, jonka oikeus osallistua on evätty olemattomalla perusteella.

Vastuu tarjouksen oikeellisuudesta on tarjoajalla. Riidatonta sinänsä on, että yksi epäolennainen lomake on puuttunut lähetyksestä. Tarkemmin ottaen se on sisältynyt lähetykseen, mutta sen sisältö ei ole ollut pyydetyn mukainen. Riidatonta on myös se, kenellä on ollut halvimmat yksikköhinnat, ja se, ettei tarjousvaiheessa ole ollut tarkoituksena antaa lopullista sopimus- tai tarjoushintaa.

Markkinaoikeus ei ole ymmärtänyt tai on tulkinnut väärin tarjouksesta puuttuneen lomakkeen oleellisuutta asiassa eikä käytännössä ole edes selvittänyt sen merkitystä.

Suhteellisuusperiaate huomioon ottaen markkinaoikeuden olisi tullut pyytää hankintayksiköltä valitun tarjoajan kanssa tehdyt sopimukset ja kuvaukset hankinta-/sopimusprosessista.

Puuttunut kokonaishintalomake on merkityksetön ja epäolennainen. Tarjousten jätön jälkeen on ollut selonottoneuvottelu ja kaksi viikkoa aikaa tarkastaa määrät. Sen jälkeen sopimus on muodostunut annetuille yksikköhinnoille niiden määrien mukaan, joihin molemmat osapuolet olivat sitoutuneet. Sopimuksen ja hankintamenettelyn kannalta merkityksetön ”kokonaishinta-arvaus” on ollut peruste, jolla valittajaa ei ole virheellisesti otettu selonottovaiheeseen mukaan. Se ei voi olla hylkäysperuste, kun riidatonta on, että valittaja on esittänyt lomakkeen tilaajalle koskemattomana oikaisuvaatimusprosessissa ja antanut oleellisen hintatiedon eli yksikköhinnat. Yksikköhintojen mukaan halvimpana tarjoajana valittajalla olisi ollut mahdollisuus saada sopimus virheettömässä menettelyssä.

Hankintayksikön olisi tullut antaa valittajalle mahdollisuus toimittaa lomake. Vain siten toiminta olisi ollut tasapuolista ja avointa eikä kenenkään kohtelu olisi vaarantunut. Manipuloinnin ja määräävien hintojen muuttamiseen ei ole ollut riskiä. Yksikköhinnat ovat olleet määräävä tekijä, ja ne on toimitettu määräajassa. Hankintayksikkö ei ole edes hylännyt valittajan tarjousta, vaan on jättänyt valittajan kutsumatta selonottoon.

Markkinaoikeus on ymmärtänyt asian väärin ja jättänyt pyytämättä hankintayksiköltä urakkasopimuksen, selonottopöytäkirjan ja urakan loppuselvitysdokumentaation, jotka tulee nyt ottaa käsittelyyn.

Hankintayksikkö on kiireen takia käyttänyt yksikköhintaista prosessia selonottovaiheella, jolla se on pystynyt sinänsä ymmärrettävästi ja pätevästi nopeuttamaan prosessia. Se ei kuitenkaan oikeuta toimimaan syrjivästi ja epätasapuolisesti. Kaikilla paitsi valittajalla on ollut käytännössä mahdollisuus tarkistaa kokonaishinta edellä kuvatussa prosessissa.

Markkinaoikeuden ote on lievä sen puuttuessa hankintamenettelyiden virheellisyyteen. Virheet eivät välttämättä ole vahingossa tehtyjä, vaan sellaisia, joilla pyritään suosimaan tai syrjimään tiettyjä toimijoita.

Selitys

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja Ykkös Infra Oy velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1 289,60 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö on ilmoittanut yhtyvänsä markkinaoikeuden päätöksen perusteluihin ja lisäksi lausunut muun ohella seuraavaa:

Hankintayksikkö ei ole saanut hankintalain mukaista tarjousta valittajalta.

Tasapuolisuuden, puolueettomuuden, syrjimättömyyden, avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteet tarkoittavat muun muassa sitä, että tarjoukset avataan yhtä aikaa. Tarjoukset on tullut toimittaa hankintayksikölle sähköisesti SOKOPRO-järjestelmään. Järjestelmä turvaa tarjoajien hankintalain mukaiset oikeudet, koska se on rakennettu niin, että tarjousasiakirjat ovat katsottavissa vasta tarjousajan päättymisen jälkeen tarjousten avaustilaisuudessa. Hankintayksikkö ei voi siten suosia ketään.

Valittajan oikeusturvan varmistamiseksi on vielä tarkistettu järjestelmän toimittajalta järjestelmän toimivuus kysymyksessä olevassa tapauksessa. Järjestelmän toimittajan lausunnon mukaan järjestelmässä ei ole todettu sellaista vikaa, josta johtuen valittajan varsinainen tarjous olisi jäänyt tallentumatta järjestelmään. Asiakirjojen lähettäminen ja niiden saapuminen määräaikaan mennessä viranomaiselle on lähettäjän vastuulla.

Tarjouspyyntö on ollut hankintalain mukainen. Valittaja ei ole omasta syystään jättänyt tarjousta annetussa ajassa. Hankintayksikkö ei ole voinut pyytää valittajaa täydentämään tarjoustaan jälkikäteen, sillä menettely olisi loukannut muiden, oikeassa ajassa tarjouksen jättäneiden oikeuksia.

Pelkkä yksikköhintaluettelo ei ole tarjous, joka sisältää hankinnan hyväksymisen perusteena olevan hinnan. Asiassa ei ole oikeudellista merkitystä sillä, että valittajan tarjousaineistoon on ilmeisesti tietoteknisen tai inhimillisen virheen vuoksi tallentunut kaksi kertaa sama yksikköhintaluettelo. Tämän johdosta tarjouksesta on puuttunut hinta, jolla valittaja olisi urakan tehnyt. Tarjousasiakirjan puuttuminen on niin olennainen puute, ettei hankintayksikkö voi eikä sen pidä lähteä päättelemään valittajan muista toimitetuista liitteistä tarjouksen hyväksyttävyyttä tai edullisuutta.

Valittajan vaatimukset voittaneen tarjoajan tarjouksesta ja sen käsittelemisestä korkeimmassa hallinto-oikeudessa ovat lainvastaisia. Korkein hallinto-oikeus ei voi määrätä, että markkinaoikeus käsittelisi uudelleen koko hankintamenettelyn.

Valittaja olisi tullut suljettavaksi tarjouskilpailusta, vaikka se olisi jättänyt tarjouksen oikea-aikaisesti, koska se ei ole esittänyt selvitystä soveltuvuusvaatimusten täyttämisestä.

Vastaselitys

Ykkös Infra Oy on selityksen johdosta antamassaan vastaselityksessä kiistänyt hankintayksikön vaatimukset ja lisäksi lausunut muun ohella seuraavaa:

Valittaja on pyytänyt korkeinta hallinto-oikeutta tarkastamaan valittajan vaatimuksen 1 tilan. Vaatimus oli, että markkinaoikeuden määräämille maksuille asetetaan täytäntöönpanokielto asian käsittelyn ajaksi.

Hankintayksikön alkuperäinen valituksenalainen päätös poissulkea valittaja ei ole sisältänyt soveltuvuutta koskevaa perustetta. Väite on jo sen vuoksi vailla painoarvoa. Hankintayksikkö on pyytänyt vain tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ja yksikköhinnat tarjouksen liitteeksi. Ne ovat olleet valittajan tarjouksessa ladattuina ja tilaajavastuuraportti muutoinkin saatavilla. Vaaditut soveltuvuusselvitykset ovat siten olleet hankintayksiköllä.

Hankintayksikön projekti-insinööri ja valittajan edustaja ovat 3.1.2017 pitäneet palaverin, jossa asia on käyty läpi oikaisuvaatimuksen tueksi ja jääty riidattomaan kantaan siitä, että kokonaishintalomakkeen koskemattomuudesta voidaan olla vakuuttuneita, koska sen tulohetki valittajan omaan järjestelmään on atk-laitteilta näytettävissä. Oikeuden tulisi pyytää lausunto myös projekti-insinööriltä tai kuulla häntä kyseisestä seikasta.

Kokonais-/sopimushinta muodostuu selonottoneuvottelun jälkeen pidettävässä määrien tarkastuksessa. Kyseiset määrät kerrottuina yksikköhinnoilla ovat kokonaishinta, joka muodostaa sopimushinnan. Kokonaishintalomakkeella ei ole painoarvoa. Viimeistään oikaisuvaatimuksen jälkeen ei ole ollut enää perustetta poissulkea valittajaa. Yksikköhintalomakkeen painoarvo on suurempi ja urakoitsijan valinnan suhteen määräävä tekijä.

Virheettömässä menettelyssä hankintayksikön olisi oma-aloitteisesti tullut pyytää laskemaan alustavat määrät ja yksikköhinnat yhteensä ja toimittamaan kyseinen lomake, eli varata tarjoajalle tilaisuus tulla kuulluksi. Lomakkeella on ollut vain vertailua nopeuttava ja helpottava merkitys. Tarjoajan kuulematta jättäminen tilanteessa, jossa siihen on velvollisuus, on virhe. Hankintayksikön tulee lisäksi huomioida tarjoajan tekemät korjaavat toimenpiteet. Yksikköhintalomakkeen puuttumisella olisi ehkä perusteltua väittää olevan oleellinen vaikutus hankintapäätöksen osalta, mutta silloinkin olisi velvollisuus antaa mahdollisuus täydentää tarjousta ja tulla kuulluksi.

Oikea voittaja tulee selvittää määrätarkastuksen määrien perusteella kertomalla tarjoajien yksikköhinnat sopimukseen tulevilla määrillä ja tekemällä vertailu tarjoajien välillä. Jos määrät eivät ole muuttuneet, valittaja on varmuudella voittaja.

Toteutetun urakan asiakirjat ovat oleellisia, ja oikeuden tulisi hankkia ne käyttöönsä asian tutkimiseksi ja toimittaa myös valittajalle lausuttaviksi.

Ykkös Infra Oy:n vastaselitys on lähetetty tiedoksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle.

Lisäselvitys

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on pyynnöstä toimittanut tarjouspyyntöasiakirjoja, jotka on lähetetty tiedoksi Ykkös Infra Oy:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki Ykkös Infra Oy:n vaatimusta kieltää markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpano siltä osin kuin vaatimuksen on katsottava kohdistuvan markkinaoikeuden määräämään oikeudenkäyntimaksuun.

2. Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian. Valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöstä ei muuteta.

3. Ykkös Infra Oy määrätään vaatimus enemmälti hyläten korvaamaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1 000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

4. Lausuminen markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Tuomioistuinmaksulain 11 §:n 1 momentin mukaan maksun määräämistä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua maksun määränneeltä virkamieheltä tai viranomaiselta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Edellä todettu huomioon ottaen korkeimmalla hallinto-oikeudella ei ole toimivaltaa tutkia vaatimusta markkinaoikeuden päätöksessä määrätyn oikeudenkäyntimaksun täytäntöönpanon kieltämisestä. Ykkös Infra Oy:n tätä koskeva vaatimus on näin ollen jätettävä tutkimatta.

2. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi Ykkös Infra Oy on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla määrättävä korvaamaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen korkeimman hallinto-oikeuden kohtuulliseksi arvioimalla määrällä edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

4. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Taina Pyysaari ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Hannamaria Nurminen.

 
Julkaistu 10.11.2017