Muu päätös 6266/2017

Pysäköintivirhemaksua koskeva valituslupahakemus ja valitus (Vantaa)

Antopäivä: 8.12.2017
Taltionumero: 6266
Diaarinumero: 3450/2/16
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2017:T6266

Asia Pysäköintivirhemaksua koskeva valituslupahakemus ja valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 7.9.2016 nro 16/0769/5

Asian aikaisempi käsittely

Vantaan kaupungin pysäköinninvalvoja on 31.8.2015 kello 13.48 ja 1.9.2015 kello 13.49 määrännyt A:lle pysäköintivirhemaksun ajoneuvon X:n sallitun kuuden tunnin pysäköintiajan ylittämisestä Peijaksen sairaalan pysäköintialueella.

Vantaan kaupungin pysäköinninvalvoja on hylännyt A:n oikaisuvaatimukset.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen ja A:n pysäköinninvalvojan päätöksistä tekemät valitukset

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys seuraavasti:

A:n vaatimukset on tutkittu perustevalituksena, koska valitusta ei ole tehty pysäköinninvalvonnasta annetun lain 16 §:ssä säädetyssä määräajassa eikä vaatimuksia siten voida tutkia säännönmukaisena valituksena.

Pääasia

Tieliikenneasetuksen 21 §:n mukaan merkin 521 (pysäköintipaikka) tai 521 a–521 c (ajoneuvon sijoitus pysäköintipaikalla) yhteydessä oleva aikamäärää osoittava lisäkilpi ilmoittaa pisimmän sallitun pysäköintiajan.

Ajoneuvolle X on 31.8.2015 ja 1.9.2015 määrätty pysäköintivirhemaksut sallitun pysäköintiajan (6h) ylittämisestä Peijaksen sairaalan pysäköintialueella.

A:n mukaan hän ei ole terveydellisten seikkojen vuoksi kyennyt siirtämään ajoneuvoa. A:n mukaan sairaalan henkilökunta on antanut hänelle ohjeet, joiden mukaan mahdolliset pysäköintivirhemaksut poistetaan sairaalasta annettavan lausunnon perusteella.

Pysäköinninvalvonta on oikaisuvaatimuksen johdosta antamassaan päätöksessä todennut, että Vantaan kaupungin ja HUS:n välillä on tehty valvontasopimus Peijaksen sairaalan yksityisaluetta koskien. Sopimuksessa on sovittu, että akuutit sairastapaukset, joista sairaala antaa selvityksen, antavat perusteen oikaisuvaatimuksen hyväksymiselle. Akuutiksi ja/tai ennalta-arvaamattomaksi voidaan pysäköinninvalvonnan mukaan katsoa esimerkiksi tapaus, jossa potilas menee ensiapuun ja joutuu välittömästi leikkaukseen. Pysäköinninvalvojan mukaan A:n antamaa selvitystä ei voida pitää yllä mainitun kaltaisena tapauksena. Pysäköintivirhemaksut on lisäksi määrätty vasta viiden ja kuuden päivän kuluttua pysäköinnin alkamisesta. Pysäköinninvalvonnan mukaan A ei ole ryhtynyt koko tänä aikana mihinkään toimenpiteisiin ajoneuvon siirtämiseksi tai siirrättämiseksi.

Hallinto-oikeuden saaman selvityksen mukaan A on ollut hoidettavana sairaalassa kuuden päivän aikana. Hallinto-oikeus toteaa, että A:n voidaan näin pitkän ajan kuluessa kohtuudella edellyttää ryhtyvän toimiin ajoneuvonsa siirrättämiseksi, jos hän on itse ollut sairautensa vuoksi siihen kykenemätön. Kuljettajan velvollisuuteen kuuluu myös varautua siihen, että sallittu pysäköintiaika saattaa ylittyä. Potilaalle sairaalaan saavuttaessa annetuilla yleisillä pysäköintiä koskevilla ohjeilla ei ole sellaista merkitystä, että pysäköintivirhemaksut tulisi yksinomaan sen vuoksi poistaa.

Koska ajoneuvo on ollut huomattavan pitkän ajan pysäköitynä yli sallitun pysäköintiajan, on kyseessä ollut pysäköintivirhe, josta on voitu määrätä pysäköintivirhemaksut. Pysäköinninvalvojan päätöksiä ei ole syytä A:n esittämillä perusteilla muuttaa.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut ja

Laki pysäköinninvalvonnasta 1 § 1 momentti

Tieliikennelaki 3 §

Laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta 9 § 1 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja pysäköinninvalvojan päätökset kumotaan.

A on valituksensa perusteluina esittänyt muun ohella seuraavaa:

Ajoneuvo on pysäköity Peijaksen sairaalan henkilökunnan osoittamalla tavalla. A on tiedustellut neuvonnan päivystäjältä ja osastolta auton pysäköintiin yksityiskohtaisia ohjeita muun ohella mahdollisesta aikarajan ylityksestä. A ei missään tapauksessa halunnut jättää autoa sellaiselle paikalle, jossa tulisi sakko. Päivystäjä oli myös ilmoittanut, että jos A joutuisi osastolle ja saisi sakot niin sakot mitätöitäisiin. Päivystäjän antamalle paperille A oli laittanut yhteystietonsa ja kirjeen alueen pysäköinninvalvojaa varten. Sen jälkeen kun A oli siirretty osastolle hänelle kerrottiin, että sakko kumottaisiin osastolta saatavilla lausunnoilla. A oli luottanut henkilökunnan kokemukseen ja tietämykseen pysäköidessään hoitojensa ajaksi sakkopaikalle. A ei voinut tietää, että Vantaan kaupungin pysäköinninvalvojan ja Peijaksen sairaalan välillä on sopimus, jota Peijaksen sairaalassa potilaiden kanssa tekemisissä oleva henkilökunta ei tunne.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös HUS) Peijaksen sairaalan kiinteistön omistajana on esittänyt, että valitus hylätään.

HUS on antamassaan lausunnossa esittänyt muun ohella seuraavaa:

HUS:n Tilakeskuksen ja Vantaan kaupungin pysäköinninvalvonnan välisen pysäköintisopimuksen mukaan kaupungin pysäköinninvalvonta huolehtii Peijaksen sairaala-alueen pysäköinninvalvonnasta. Valvontasopimuksen mukaan henkilökunta-alueella autoissa tuli olla esillä henkilökunnan pysäköintikortti ja asiakasalueella pysäköintikiekko. Osastoille oli lisäksi jaettu niin sanottuja vierailijakortteja, joita osasto harkinnan mukaan saattoi jakaa potilaiden käyttöön esimerkiksi pitkäaikaisen hoidon ollessa kyseessä. Vierailijakortin käyttäjän auto tuli pysäköidä henkilökunta-alueelle.

Sopimuksessa on erikseen määritelty ne henkilöt, joilla on ollut oikeus toimia maanomistajan edustajina suhteessa pysäköinninvalvontaan. Nimetyillä maanomistajan edustajilla ei ole ollut sopimukseen perustuvaa oikeutta vaatia jo määrättyä sakkoa peruttavaksi, vaan pysäköintivirhemaksun voi kumota vain pysäköinninvalvoja.

Sairaalan vastaanotossa työskentelevällä henkilöstöllä tai sairaalan terveydenhuoltohenkilöstöllä ei ole ollut oikeutta toimia maanomistajan edustajana. HUS Tilakeskus on informoinut sopimuksen mukaisesti sairaalan henkilöstöä pysäköinninvalvonnasta ja pysäköinnin käytännöistä muun muassa intranetissä julkaistuilla tiedotteilla ja osastonhoitajille lähetetyllä informaatiolla. Jälkikäteen on hankala selvittää, miksi A ei ole saanut riittävää informaatiota pysäköinnistä sairaala-alueella. Mahdollista olisi ollut antaa esimerkiksi edellä mainittu vierailijalupa. Lisäksi henkilökunta olisi voinut auttaa ajoneuvon siirron järjestämisessä. Saadun selvityksen perusteella pysäköintivirhemaksut on määrätty HUS:n ja Vantaan kaupungin välisen pysäköinninvalvontasopimuksen ja lain mukaisesti.

Vantaan kaupungin pysäköinninvalvoja on lausunnossaan esittänyt muu ohella, että asiassa on kysymys siitä, voiko ajoneuvon pysäköidä liikennemerkkien vastaisesti yksityisalueella muun kuin maanomistajan ilmoittaessa, että tämä on sallittua. Pysäköinnissä on otettava huomioon paikalliset olosuhteet ja liikennemerkkimääräykset. Ajoneuvonsa pysäköivän on varmistettava, että pysäköinti on asianmukaista. Pysäköinnin luvallisuus perustuu liikennemerkkimääräyksiin.

Valittaja on ollut tietoinen liikennemerkkimääräyksistä pysäköidessään niiden vastaisesti. Sairaalan henkilökunnan antamat ohjeet ovat olleet vääriä eikä henkilökunta käytä maanomistajan puhevaltaa. Henkilökunta ei voi myöskään ilmoittaa, miten pysäköinninvalvoja asian ratkaisee. Ajoneuvoa pysäköivä ei voi luottaa tällaisiin neuvoihin, vaan hänen täytyy noudattaa liikennemerkkejä. Asiassa ei pitäisi olla ratkaisevaa merkitystä sillä, että kyseessä ovat olleet sairaalan henkilökunnan antamat tiedot.

Mikäli valitus hyväksytään, se tarkoittaa että maanomistajan liikennemerkein asettamat määräykset ovat merkityksettömiä tapauksissa, joissa ulkopuolinen taho antaa harhaan johtavia neuvoja. On lisäksi täysin vieras ajatus, että pysäköinti tapahtuisi muutoin kuin liikennemerkkien mukaisesti. Valittaja ei ole joutunut jättämään ajoneuvoaan äkillisten tai ennalta arvaamattomien tapahtumien johdosta aikarajoitetulle paikalle vaan harkittuaan asiaa. Lisäksi on otettava huomioon, ettei hän ole sairaalassaoloaikanaan ryhtynyt toimenpiteisiin ajoneuvon siirtämiseksi.

A on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, ettei kysymys ole ollut liikennemerkistä välittämättä jättämisestä, vaan siitä, että hänelle määrättiin kaksi pysäköintivirhemaksua, vaikka hän oli pysäköinyt sairaalan henkilökunnan ohjeiden mukaisesti kuuden tunnin aikarajoitettuun ruutuun. Tämä pysäköinti oli henkilökunnan mukaan niissä olosuhteissa oikea ratkaisu.

Pysäköinninvalvonta on esittänyt, ettei henkilökunnan ohjeilla ole mitään merkitystä, koska henkilökuntaan kuuluvat ovat ulkopuolisia tahoja. Sairaalan päivystäjä ja neuvontahenkilökunta ovat kuitenkin ainoat henkilöt, joita potilas kohtaa sairaalaan saapuessaan. HUS:n lausunnon mukaan henkilökuntaa oli tiedotettu pysäköintijärjestelyistä. Potilaita kohtaavat henkilöt eivät olleet ilmeisesti nähneet tai ainakaan omaksuneet tiedotteita. Kukaan ei useissa A:n haastatteluissa jälkikäteenkään tiennyt sairaalan ja pysäköinninvalvonnan välisestä sopimuksesta. Päivystäjä, neuvonta ja osaston henkilökunta oli A:n sairaalassa ollessa sitä mieltä, että sakkoja ei edes tule ja jos tulisi, niin ne peruttaisiin tällaisessa tapauksessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian. Valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden ja pysäköinninvalvojan päätökset kumotaan.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Pysäköinninvalvonnasta annetun lain 1 §:n mukaan mainitun lain nojalla saadaan määrätä pysäköintivirheestä pysäköintivirhemaksuun. Saman pykälän mukaan pysäköintivirhe on muun ohella tieliikennelain tai sen nojalla annetun ajoneuvon pysäköintiä tai pysäyttämistä taikka pysäköintikiekon käyttöä koskevan säännöksen tai määräysten vastainen menettely.

Tieliikennelain 28 §:n 3 momentin mukaan pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Pysäköintiä koskevat määräykset yksityisellä alueella on ilmaistava selvästi havaittavalla tavalla.

Tieliikenneasetuksen 21 §:n mukaan merkin 521 (pysäköintipaikka) tai 521 a–521 c (ajoneuvon sijoitus pysäköintipaikalla) yhteydessä oleva aikamäärää osoittava lisäkilpi ilmoittaa pisimmän sallitun pysäköintiajan.

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Jos pysäköintivirhe on tehty yksityisellä alueella, pysäköintivirhemaksua ei pysäköinninvalvonnasta annetun lain 2 §:n 2 momentin mukaan saa määrätä ilman kiinteistön omistajan tai haltijan pyyntöä tai valtuutusta.

Asiassa saatu selvitys

Saadun selvityksen mukaan A on 27.8.2015 mennyt Peijaksen sairaalan päivystysvastaanottoon. A on pysäköinyt autonsa Peijaksen sairaalan pysäköintialueelle ja tiedustellut sairaalan henkilökunnalta ohjeita ajoneuvonsa pysäköintiin siltä varalta, että sallittu pysäköintiaika tulisi ylittymään. A:n vastaanottanut päivystäjä on ohjeistanut häntä pysäköimään ajoneuvonsa sairaalan asiakaspysäköintialueelle pysäköintipaikalle, jolla pysäköinti on sallittua kuuden tunnin ajan. Päivystäjän mukaan mahdollinen pysäköintivirhemaksu poistettaisiin osastolta saatavalla lausunnolla. A oli lisäksi kirjoittanut autoon asettamaansa paperiin pysäköinnintarkastajille osoitetun viestin sairaalassa olostaan ja siitä, ettei voine siirtää autoaan. A oli lisännyt kirjeeseen myös puhelinnumeronsa, jotta häneen voitaisiin ottaa yhteyttä.

Vantaan kaupungin pysäköinnintarkastaja on 31.8.2015 kello 13.48 ja 1.9.2015 kello 13.49 määrännyt A:lle pysäköintivirhemaksun ajoneuvon X:n sallitun kuuden tunnin pysäköintiajan ylittämisestä Peijaksen sairaalan pysäköintialueella.

Pysäköinninvalvoja on hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen ja hallinto-oikeus on hylännyt A:n oikaisuvaatimuksesta tekemän valituksen.

Oikeudellinen harkinta ja johtopäätös

Peijaksen sairaala-alueen pysäköintipaikat oli merkitty tieliikennelain mukaisin liikennemerkein, joiden mukaan pysäköinnin sallittu enimmäisaika oli neljä tuntia. Näiden liikennemerkkien perusteella A:lla ei ole ollut syytä olettaa, että pysäköintiajan voi ylittää seuraamuksitta. A on kuitenkin saanut sairaalan henkilökunnalta ohjeistusta, jonka mukaan pysäköintiajan ylittämisen johdosta määrättävä pysäköintivirhemaksu saadaan kumotuksi sairaalan antamalla todistuksella. A:lla ei ole ollut syytä epäillä, ettei sairaalan henkilökunnalla ollut valtuuksia antaa asiassa ohjeistusta. Kun otetaan huomioon, ettei pysäköintialueella tai sairaalan sisätiloissa näkyvällä paikalla ollut ollut ohjeistusta siitä, mitä menettelyä noudattaen sairaala-alueelle voi pysäköidä pidemmäksi ajaksi akuuteissa sairastapauksissa, A:lla ei ollut myöskään aihetta epäillä sairaalahenkilökunnan antaman ohjeistuksen oikeellisuutta.

Edellä esitetyillä perusteilla A:lle on syntynyt hallintolain 6 §:ssä tarkoitettu oikeutettu odotus siitä, että hänen joutuessaan jäämään sairaalaan ennakoitua pidemmäksi ajaksi mahdollinen sallitun pysäköintiajan ylitys ei johda pysäköintivirhemaksun määräämiseen tai että se poistetaan sairaalan antaman lausunnon perusteella. Tämän suhteen merkitystä ei ole sillä, että tosiasiassa sairaalan henkilökunnalla ei ollut valtuuksia antaa mainitun sisältöisiä ohjeita.

Näissä oloissa korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei A ole henkilökunnan ohjeisiin luottaessaan syyllistynyt pysäköintivirheeseen. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja pysäköinninvalvojan päätökset on kumottava. Pysäköinninvalvonnalle suoritettu pysäköintivirhemaksu on ilman eri hakemusta palautettava A:lle.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä oikeusneuvokset Leena Äärilä, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio ja Leena Romppainen. Asian esittelijä Kari Nieminen.

 
Julkaistu 8.12.2017