Muu päätös 1/2018

Vesihuoltoasiaa koskeva valitus (Savonlinna)

Antopäivä: 4.1.2018
Taltionumero: 1
Diaarinumero: 74/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T1

Asia Vesihuoltoasiaa koskeva valitus

Valittaja Savonlinnan kaupunginhallitus

Päätös, jota valitus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 12.12.2016 n:o 16/0354/3

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on päätöksellään 18.8.2015 Dnro ESAELY/84/07.02/2013 Puikkari Oy:n, A:n ja B:n sekä C:n ja D:n ELY-keskukselle tekemien vireillepanoilmoitusten johdosta määrännyt vesihuoltolain 29 §:n nojalla, että Savonlinnan kaupungin tulee määrittää Kerimaan lomakeskuksen alue vesihuoltolain mukaiseksi toiminta-alueeksi vesihuoltolaitokselle. Toiminta-alueen tulee olla hyväksytty 30.6.2016 mennessä.

Etelä-Savon ELY-keskus on asettanut päävelvoitteen tehosteeksi kiinteän uhkasakon. Uhkasakon suuruus on 30 000 (kolmekymmentätuhatta) euroa. Mikäli päävelvoitetta ei noudateta, Etelä-Savon ELY-keskus voi uhkasakkolain 10 §:n nojalla tuomita uhkasakon maksettavaksi.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Savonlinnan kaupunginhallituksen valituksen ELY-keskuksen päätöksestä. Velvoitteen täyttämiselle asetettu määräaika on kuitenkin pidennetty päättymään siten, että velvoite on täytettävä 30.9.2017 mennessä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Vesihuoltolain 2 §:n 1 momentin mukaan tätä lakia sovelletaan asutuksen vesihuoltoon sekä, jollei toisin säädetä, asutukseen vesihuollon kannalta rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan vesihuoltoon.

Vesihuoltolain 6 §:n 2 momentin mukaan jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi.

Vesihuoltolain 7 §:n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi.

Vesihuoltolain 29 §:n 1 momentin mukaan valvontaviranomainen voi kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettua säännöstä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen vastaista menettelyä taikka määrätä hänet täyttämään velvollisuutensa. Pykälän 2 momentin mukaan kuntaan kohdistuvan kiellon tai määräyksen antaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pykälän 3 momentin mukaan ennen kiellon tai määräyksen antamista valvontaviranomaisen on mahdollisuuksien mukaan neuvoteltava tämän lain tai sen nojalla annettua säännöstä rikkoneen kanssa.

Vesihuoltolain 30 §:n 1 momentin mukaan valvontaviranomainen voi tehostaa 29 §:n nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella taikka että toiminta keskeytetään tai kielletään. Pykälän 2 momentin mukaan uhkasakkoon, teettämisuhkaan ja keskeyttämisuhkaan sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

Asiassa saatu selvitys

Kerimaan lomakylä

Kerimaan lomakylä sijaitsee Savonlinnan Kerimäellä. Kerimaan Lomakeskus Oy harjoittaa alueella majoitus- ja lomakylätoimintaa, ja alueella on lisäksi yksityisten henkilöiden omistamia kiinteistöjä. Asiakirja-aineiston ja karttatarkastelun perusteella alueella on noin 80 loma-asuntoa.

Alueella on voimassa Kerimäen kunnanvaltuuston päätöksellään 21.4.2008 § 14 hyväksymä Kerimaan ranta-asemakaava, jossa muun muassa on osoitettu loma-asuntojen korttelialueille (RA) rakennusoikeutta noin 34 100 kerrosneliömetriä sekä matkailua palvelevien rakennusten ja loma-asuntojen korttelialueille (RM) rakennusoikeutta vajaat 16 000 kerrosneliömetriä. Asemakaavaan sisältyvän yleismääräyksen mukaan kiinteistöjen tulee liittyä vesihuoltoverkostoon (jätevesiviemäri, vesijohto).

Kaavaselostuksen mukaan uusia RA-lomarakennuspaikkoja on merkitty hieman alle 100 kappaletta, joista osa on koko korttelin käsittäviä. Uusia loma-asuntoja voidaan arvioida tulevan RA-alueille noin 150 kappaletta ja RM-alueille muutamia kymmeniä. Kerimaan alueella on sisäinen vesi- ja viemäriverkosto, joka on liitetty Kerimäen kunnan vesi- ja viemäriverkostoon Anttolan kylän suuntaan. Kaava-alueen keskimääräiseksi vedenkulutukseksi arvioidaan 40 kuutiometriä päivässä ja huippukulutukseksi 2,4 litraa sekunnissa. Jätevesimäärän arvioidaan vastaavan vedenkulutusta.

Vesi- ja jätevesihuollon järjestäminen

Kerimäen kunnan perustama osuuskunta on rakentanut Kerimaan alueelle vesihuollon runkoverkon vuonna 1983. Runkoverkko siirtyi vuonna 1986 Paradise Keriland Oy:n omistukseen. Paradise Keriland Oy:n ajauduttua konkurssiin Puikkari Oy osti konkurssipesältä kiinteistön Kerimaa 740-565-59-7, suurimman osan alueen rakennuksista sekä alueen vesi- ja viemäriverkoston.

Asiassa saadun selvityksen mukaan verkostoon on liitetty Puikkari Oy:n omistamien kiinteistöjen lisäksi noin 70 yksityisten omistamaa kiinteistöä.

Puikkari Oy:n omistama vesi- ja viemäriverkosto on liitetty Itä-Savon Vesi Oy:n verkostoon, jonka on aiemmin omistanut Kerimäen kunta. Kerimäen kunta ja sittemmin Itä-Savon Vesi Oy on vastaanottanut Kerimaan jätevedet vuodesta 1994 lähtien ja toimittanut Kerimaahan talousveden vuodesta 2002 lähtien.

Kerimaan lomakylän aluetta ei ole määrätty yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetun lain (982/1977) 3 §:ssä tarkoitetuksi yleisen vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueeksi taikka hyväksytty vesihuoltolain 8 §:ssä tarkoitetuksi toiminta-alueeksi millekään vesihuoltolaitokselle.

Asian käsittely

Puikkari Oy Kerimaan Lomakeskus Oy:n emoyhtiönä on 16.5.2013 vaatinut Etelä-Savon ELY-keskusta muun muassa selvittämään Kerimaan alueen vesihuollon järjestelyn lainmukaisuuden ja alueen vesihuollon turvaamisen tulevaisuudessa. Myös C ja D kiinteistön Meri-Lampila II 740-565-59-4 omistajina sekä A ja B kiinteistön Meri-Lampila I 740-565-59-3 omistajina ovat toukokuussa 2013 tehneet ELY-keskukselle selvityspyynnöt alueen vesihuollon tilasta.

Kerimaan vesihuollon tilanteesta on käyty neuvotteluja 5.11.2012, 14.11.2013 ja 8.12.2013 Etelä-Savon ELY-keskuksen, Savonlinnan kaupungin, Itä-Savon Vesi Oy:n ja Puikkari Oy:n välillä. Lisäksi ELY-keskus ja Savonlinnan kaupunki ovat neuvotelleet asiasta vielä 16.4.2015. Jatkotoimenpiteistä ei ole saavutettu yksimielisyyttä.

Etelä-Savon ELY-keskus on valituksenalaisella päätöksellään velvoittanut Savonlinnan kaupungin määrittämään Kerimaan lomakeskuksen alueen vesihuoltolain mukaiseksi toiminta-alueeksi vesihuoltolaitokselle 30.6.2016 mennessä 30 000 euron suuruisen uhkasakon uhalla.

Päätöksen perusteluissa on todettu muun muassa seuraavaa. Kerimaan alueen elinkeinotoiminta, asukkaiden ja loma-asukkaiden määrä sekä terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset seikat vaativat toimenpiteisiin ryhtymistä alueen vesihuollon turvaamiseksi. Ottaen huomioon Kerimaan alueen jo toteutunut yhdyskuntakehitys sekä sen myötä ilmennyt tarve kiinteistöjen liittämiseen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin, on Kerimaan alue määritettävä toiminta-alueeksi jollekin vesihuoltolaitokselle. Vesihuoltolain mukainen kunnan huolehtimisvelvollisuus ei Kerimaan alueella ole täyttynyt sillä, että kaupungin vesihuoltolaitoksen talous- ja jätevesiverkko on rakennettu Kerimaan alueen rajalle. Neuvottelut eivät ole johtaneet siihen, että Kerimaan alueen vesihuolto olisi järjestetty vesihuoltolain 6 ja 7 §:ssä edellytetyllä tavalla. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Kerimaan alue täyttää vesihuoltolain mukaiset vesihuollon järjestämisvelvoitteen kriteerit. Koska Savonlinnan kaupunki ei ole täyttänyt sille vesihuoltolaissa säädettyä velvoitettaan, on ELY-keskuksen tullut määrätä siitä päätöksestä ilmenevällä tavalla.

Oikeudellinen arviointi

Savonlinnan kaupunki on valituksessaan vedonnut siihen, että Kerimäen kunta on huolehtinut vesihuoltolain 6 §:n mukaisista velvoitteista, kun Kerimaan alueella on alueen perustamisesta lähtien ollut sisäinen vesi- ja viemäriverkosto, johon alueen loma-asunnot on voitu liittää ja joka on liitetty kunnan omistamaan verkostoon alueen rajalla. Vesihuoltolaitoksen perustaminen ja sille toiminta-alueen määrittäminen vesihuoltolain 7 §:n mukaisesti ei ole enää tarpeen, koska vesihuollon saatavuus on turvattu muulla tavalla.

Hallinto-oikeus toteaa, että vesihuoltolain 6 §:n 2 momentin perusteella kunnan on huolehdittava, että suurehkon asukasjoukon tarpeen taikka terveydellisten tai ympäristönsuojelullisten syiden vaatiessa ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Kunnalle mainitun säännöksen mukaan kuuluvaa harkintavaltaa rajoittaa kuitenkin vesihuoltolain 7 §, jonka mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi.

Yhdyskuntakehityksellä tarkoitetaan vesihuoltolain 7 §:n yksityiskohtaisten perustelujen (HE 218/2013 vp) mukaan alkuperäisen 7 §:n (119/2001) mukaista asutuksen ja vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan kehitystä. Pykälän muuttamisen tarkoituksena on ollut edistää toiminta-alueiden ennakoivaa määrittelyä ja alueidenkäytön suunnitelmallisuutta. Suunnitellun yhdyskuntakehityksen arvioinnissa otetaan huomioon alueidenkäytön suunnitelmat sekä niiden ennakoitu toteutuminen.

Kun otetaan huomioon vesihuoltolain 7 § sekä Kerimaan ranta-asemakaavassa matkailu- tai loma-asuntokäyttöön osoitettujen rakennuspaikkojen määrä ja alueella jo toteutuneen rakentamisen määrä, hallinto-oikeus arvioi, että vesihuollon järjestäminen Kerimaan alueella edellyttää Kerimaan alueen määrittämistä toiminta-alueeksi jollekin vesihuoltolaitokselle. Kerimaan alueen vesihuollon järjestäminen edellyttää siten vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta päättämistä, eikä Kerimäen kunta tai nyttemmin Savonlinnan kaupunki ole voinut täyttää järjestämisvelvollisuuttaan ryhtymällä toiminta-alueesta päättämisen sijasta muihin toimenpiteisiin alueen vesihuollosta huolehtimiseksi vesihuoltolain 6 §:n 2 momentin nojalla.

Kun tämän lisäksi otetaan huomioon vesihuoltolain 8 §:n 1 momentti sekä 29 ja 30 §, Etelä-Savon ELY-keskus on voinut velvoittaa Savonlinnan kaupungin määrittämään Kerimaan lomakeskuksen alueen vesihuoltolain mukaiseksi toiminta-alueeksi vesihuoltolaitokselle 30.6.2016 mennessä uhkasakon uhalla.

Sillä seikalla, että Etelä-Savon ELY-keskus ei ole vaatinut Kerimäen kuntaa määrittämään Kerimaan aluetta vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi Kerimäen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman käsittelyn yhteydessä vuonna 2010, ei ole asiassa oikeudellista merkitystä.

Johtopäätös

Valituksenalaista päätöstä ei ole syytä muuttaa. Valituksen vireillä olosta johtuvan ajan kulumisen vuoksi velvoitteen täyttämiseksi asetettu määräaika pidennetään kuitenkin päättymään edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut sekä

Vesihuoltolaki 4 § 2 momentti ja 31 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Terhi Helttunen, Riikka Tiainen ja Tarja Kangasmaa, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Savonlinnan kaupunginhallitus on valituksessaan vaatinut, että Itä-Suomen hallinto-oikeuden ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökset, joilla Savonlinnan kaupunki on sakon uhalla velvoitettu määrittämään Kerimaan lomakeskuksen alue vesihuoltolain mukaiseksi toiminta-alueeksi jollekin vesihuoltolaitokselle, kumotaan.

Vaatimuksensa tueksi kaupunginhallituson uudistanut asiassa aikaisemmin esittämänsä ja lisäksi lausunut muun ohella seuraavaa:

Kerimäen kunta on huolehtinut vesihuoltolain 6 §:n mukaisista velvoitteistaan, kun Kerimaan alueella sen perustamisesta asti on toiminut Puikkari Oy:n omistama vesi- ja viemäriverkko, johon alueen loma-asunnot on voitu liittää. Puikkari Oy laskuttaa liittymiseen, kulutusmaksuihin sekä huoltoon ja korjauksiin liittyvät kustannukset alueen kiinteistön omistajilta. Alueen omistaja on vastannut vesihuollosta alueen perustamisesta lähtien. Lisäksi alueen omistaja vastaa verkon kunnosta ja ylläpidosta. Näin ollen Puikkari Oy on terveydensuojelulain nojalla talousvettä toimittava laitos. Tilanne on verrattavissa esimerkiksi vesiosuuskuntiin, jotka usein ovat samalla jonkin suuremman vesilaitoksen asiakkaita ja samalla itse talousvettä toimittavia laitoksia. Kunta on myös edistänyt vesihuollon järjestämistä rakentamalla oman verkostonsa alueen rajalle, missä se on liitetty Kerimaan sisäiseen verkostoon. Vesihuoltolaitoksen perustaminen ja sille toiminta-alueen määrittäminen vesihuoltolain 7 §:n mukaisesti ei siis ole tarpeen, koska vesihuollon saatavuus on turvattu muulla tavalla.

Kerimaan alueella on ranta-asemakaava. Alueella on loma-asuntoja ja matkailua palvelevia rakennuksia. Kaavamääräysten mukaan kiinteistöt on liitettävä vesi- ja viemäriverkostoon. Näin on myös tapahtunut ja liittyjillä on voimassa sopimukset liittymisestä Puikkari Oy:n kanssa.

Kerimaan ranta-asemakaava on alunperin laadittu ja myös myöhemmin laajennettu yksityisen maanomistajan aloitteesta ja toimesta. Kaava- alueen tiet sekä vesi- ja viemärijohdot on rakennuttanut yksityinen maanomistaja, joka on pitänyt niitä kunnossa. Tämä taho ei nyt vuosikymmenten jälkeen voi sysätä vastuuta kunnalle sillä perusteella, että tontteja on myyty eteenpäin ja vesihuoltoverkostosta ei enää haluttaisi huolehtia. Puikkari Oy laskuttaa liittyjiltä veden käyttömaksuja ja verkoston kunnossapitomaksua. Alueella ei kaavamääräysten mukaan sallita vakituista asumista.

Puikkari Oy:llä on sopimukset yksityisten kiinteistönomistajien kanssa. Itä-Savon Vesi Oy vastaa veden toimittamisesta sen ja Puikkari Oy:n verkoston liitospisteeseen. Siitä eteenpäin Puikkari Oy vastaa veden toimittamisesta yksityisille kiinteistön omistajille. Puikkari Oy on perinyt tätä toimintaa varten perusmaksuja liittyjiltä. Yhtiö on myynyt tontteja yksityisille, joten tonttien myyntihinnoissa on voitu ottaa huomioon myös muun muassa verkostojen rakentaminen.

Eräät asukkaat ovat ELY-keskukselle arvostelleet muun muassa vesihuollon maksuja ja toivoneet, että heidän kiinteistönsä liitettäisiin suoraan kunnan verkostoon. Liittäminen suoraan kunnan verkostoon ei ole teknisesti mahdollista. Vakituisia asukkaita ei Kerimaan rantakaava-alueella pitäisi olla. Tiettävästi vain yhdelle kiinteistölle on myönnetty käyttötarkoituksen muutos loma-asunnosta vakituiseksi asunnoksi.

Kerimäen kunnan vuonna 2009 laatimassa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on määritelty uusia vesilaitoksen toiminta-alueita, mutta ELY-keskus ei ollut tuolloin vaatinut Kerimaan alueelle määriteltäväksi toiminta-aluetta. Toiminnassa ei ole tapahtunut mitään sellaisia muutoksia, jotka vaatisivat nyt toiminta-alueen määrittämistä Kerimaan alueelle. Alueen vesihuolto täyttää vesihuoltolain vaatimukset.

Kiinteistön omistajien ELY-keskukselle lähettämässä kirjeessä esittämät katkokset ja häiriöt eivät ole poikkeuksellisia. Vesihuollossa tapahtuu aina jonkinasteisia häiriöitä ja katkoksia. ELY-keskuksen hallintopakkopäätöksessä on myös todettu, että vesihuollosta perittäviä maksuja ja niiden kohtuullisuutta valvoo kuluttaja-asiamies, eikä ELY-keskuksella ole siltä osin toimivaltaa.

Puikkari Oy toimittaa vettä yli 10 m3/d, joten se on terveydensuojelulain 16 §:n 4 momentin mukainen talousvettä toimittava laitos. Laitoksen on haettava toimintansa hyväksymistä kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Tällaista hyväksyntää Puikkari Oy ei ole koskaan hakenut. Terveydensuojelulain toimeenpanoa valvovat kunnan terveydensuojeluviranomainen ja aluehallintovirasto.

Maankäyttö- ja rakennuslain lähtökohta on, että ranta-asemakaava-alueilla infrarakenteiden rakentamisesta, toiminnasta ja ylläpidosta vastaavat ranta-asemakaava-alueelle sijoittuvat kiinteistöt. Sama lähtökohta ja tavoite on vesihuollon osalta vesihuoltolaissa. Kerimaan ranta-asemakaavassa on osoitettu kaava-alueen sisäiseen käyttöön johtoja ja maanalaisia johtoja varten varattuja alueen osia.

Suomessa on ainakin kymmenittäin ja Savonlinnassakin useita vastaavia ranta-asemakaavan pohjalta rakennettuja loma-asuntoalueita, joiden vesihuolto on järjestetty maanomistajan toimesta ja joille ei ole vahvistettu toiminta-alueita kunnan taholta. Vesihuollon järjestämisestä sovitaan maankäyttösopimuksissa ja määrätään alueiden kaavoissa. Toteutuessaan ELY-keskuksen vaatimus johtaisi ennakkoluonteiseen ratkaisuun, jossa ranta-asemakaava-alueella vesihuoltoon liittyvien ongelmien ilmetessä ja kärjistyessä voidaan ongelmat jättää kunnan ratkaistavaksi ja vastuulle. Tämä ei ole maankäyttö- ja rakennuslain eikä vesihuoltolain mukainen ratkaisu.

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut valituksen johdosta lausunnon.

A:lle ja B:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen Savonlinnan kaupunginhallituksen valituksen ja ELY-keskuksen lausunnon johdosta. Selitystä ei ole annettu.

C ja D ovat antaneet selityksen Savonlinnan kaupunginhallituksen valituksen ja ELY-keskuksen lausunnon johdosta.

Puikkari Oy on antanut selityksen Savonlinnan kaupunginhallituksen valituksen ja ELY-keskuksen lausunnon johdosta.

Savonlinnan kaupunginhallitus on ilmoittanut, ettei se anna vastaselitystä.

Puikkari Oy on korkeimmalle hallinto-oikeudelle 8.9.2017 saapuneessa kirjoituksessaan ilmoittanut, että Savonlinnan kaupungin hallinnoima Itä-Savon Vesi Oy on uhannut vesihuoltolain 26 §:n nojalla keskeyttää Puikkari Oy:n jäteveden vastaanottamisen Kerimaan alueelta 11.9.2017 lukien, mikäli vesihuollon maksuja ei ole suoritettu mainittuun määräpäivään mennessä. Puikkari Oy on pyytänyt, että korkein hallinto-oikeus asettaa täytäntöönpanokiellon Itä-Savon Vesi Oy:n jäteveden vastaanottamisen katkaisemiselle siihen asti, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituksenalaisen Kerimaa-alueen vesihuoltoa koskevan valitusasian.

Puikkari Oy onkorkeimmalle hallinto-oikeudelle 26.9.2017 saapuneessa kirjoituksessaan lisäksi vaatinut, että korkein hallinto-oikeus määrää hallintolainkäyttölain 32 §:n nojalla ELY-keskuksen päätöksen valituksen vireilläolosta huolimatta välittömästi täytäntöönpantavaksi ja velvoittaa Savonlinnan kaupungin noudattamaan päätöstä hallinto-oikeuden asettamassa määräajassa 30.9.2017 mennessä.

Puikkari Oy on vielä toimittanut lisäselvitystä.

C ja D ovat 17.12.2017 lähettäneet asiaan lisäkirjoituksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Puikkari Oy:n vaatimusta, että korkein hallinto-oikeus kieltää Itä-Savon Vesi Oy:n jäteveden vastaanottamisen katkaisemisen siihen asti, kunnes valituksenalainen asia on ratkaistu, ei tutkita.

Muutoin korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Velvoitteen täyttämiselle asetettu määräaika pidennetään kuitenkin päättymään 30.9.2018.

Perustelut

1. Hallintolainkäyttölain 32 §:n 1 momentin mukaan, kun valitus on tehty, valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi tai antaa muun täytäntöönpanoa koskevan määräyksen.

Puikkari Oy:n vaatimus, että korkein hallinto-oikeus kieltää Itä-Savon Vesi Oy:n jäteveden vastaanottamisen katkaisemisen Kerimaan alueelta siihen asti, kunnes valituksenalainen asia on ratkaistu, ei liity nyt ratkaistavana olevaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määräämistä koskevaan hallintopakkoasiaan. Tämän vuoksi Puikkari Oy:n mainittua vaatimusta ei tutkita.

2. Valituksenalaisessa asiassa on ratkaistavana, onko ELY-keskuksen päätös, jolla Savonlinnan kaupunki on vesihuoltolain 29 §:n nojalla velvoitettu sakon uhalla määrittämään Kerimaan lomakeskuksen alue vesihuoltolain mukaiseksi toiminta-alueeksi vesihuoltolaitokselle, lainmukainen. Tässä asiassa ei ole välitöntä oikeudellista merkitystä sillä, miten Kerimaan alueen vesihuolto on tällä hetkellä käytännössä järjestetty. Asiassa ei ole ennen pääasian ratkaisemista ollut perusteita hallintolainkäyttölain 32 § huomioon ottaen määrätä ELY-keskuksen päätöstä valituksen vireilläolosta huolimatta välittömästi täytäntöönpantavaksi.

Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Valituksen vireilläolosta johtuvan ajan kulumisen vuoksi velvoitteen täyttämiseksi asetettu määräaika on pidennettävä päättymään edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Irene Mäenpää.

 
Julkaistu 4.1.2018