Muu päätös 1003/2018

Asia Lainvoiman saaneen päätöksen purkamista koskeva hakemus

Hakija Finnlines Oyj

Päätös, jota hakemus koskee

Korkein hallinto-oikeus 21.3.2016 taltionumero 987

Asian aikaisempi käsittely

Liikennevirasto on 27.6.2014 hylännyt Finnlines Oyj:n hakemuksen 278 363 euron suuruisen tuen myöntämisestä Finnmill-nimiselle alukselle 30.7.–31.12.2013 väliseltä ajalta.

Liikennevirasto on 14.10.2014 hylännyt Finnlines Oyj:n oikaisuvaatimuksen.

Helsingin hallinto-oikeus on 4.3.2015 päätöksellään nro 15/0274/3 hylännyt Finnlines Oyj:n Liikenneviraston päätöksestä tekemän valituksen.

Korkein hallinto-oikeus on hakemuksen kohteena olevalla päätöksellään hylännyt Finnlines Oyj:n hallinto-oikeuden päätöksestä tekemän valituksen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Finnlines Oyj on korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30.12.2016 saapuneessa kirjelmässä pyytänyt, että korkein hallinto-oikeus purkaa 21.3.2016 antamansa päätöksen hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella.

Yhtiö on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti:

Liikennevirasto on jättänyt tuen myöntämättä sillä perusteella, että tukea voidaan myöntää vain siihen tukijaksoon kohdistuneista miehistökustannuksista, jonka alus on ollut kauppa-alusluettelossa. Finnlines Oyj on hakenut Finnmill-aluksen merkitsemistä kauppa-alusluetteloon 4.2.2014. Hakemuksesta selviää, että alus oli merkitty Suomen alusrekisteriin 30.7.2013. Liikennevirasto on kuitenkin hyväksynyt aluksen kauppa-alusluetteloon vasta hakemuksen saapumispäivästä 4.2.2014 lukien.

Finnlines Oyj:n tietoon on tullut, että Liikennevirasto voi merkitä aluksen kauppa-alusluetteloon takautuvasti aluksen omistajan hakemuksesta. Mikäli Liikennevirasto olisi toiminut näin, olisi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain mukaista tukea Finnmill-alukselle aikavälillä 30.7.–31.12.2013 tullut myöntää. Liikennevirasto oli kuitenkin Finnmill-aluksen osalta ilmoittanut 4.2.2014 yhtiölle, että alus voidaan merkitä kauppa-alusluetteloon aikaisintaan siitä päivästä, kun kauppa-alusluetteloon merkitsemistä koskeva hakemus on saapunut Liikennevirastoon. Mikäli yhtiöllä olisi ollut tieto, että alus on mahdollista merkitä takautuvasti kauppa-alusluetteloon, olisi yhtiö käyttänyt tämän mahdollisuuden.

Finnlines Oyj osti vuoden 2016 alussa kaksi uutta alusta ja haki niiden merkitsemistä kauppa-alusluetteloon. Liikennevirasto ilmoitti 14.12.2015, että alukset merkitään kauppa-alusluetteloon saantopäivästä 2.1.2016 lukien, vaikka hakemus alusten merkitsemisestä kauppa-alusluetteloon tehtäisiinkin vasta sen jälkeen kun alukset on rekisteröity alusrekisteriin.

Liikenneviraston tulkinta, jonka mukaan kauppa-alusluettelomerkintä on mahdollista tehdä takautuvasti vain silloin, kun merkinnän kohteena oleva alus on jo Suomen alusrekisterissä, ei perustu lakiin. Alusten merkintä kauppa-alusluetteloon tulee tehdä aluksen omistajan hakemuksesta, mutta ei ole syytä käsitellä hakemuksia eri tavalla siitä riippuen, oliko alus jo edellisen omistajan aikana merkittynä kauppa-alusluetteloon vai rekisteröidäänkö alus uutena aluksena Suomen alusrekisteriin.

Finnlines Oyj on saanut tiedon Liikenneviraston tulkinnasta vasta sen jälkeen, kun yhtiölle korkeimmassa hallinto-oikeudessa annettu vastaselitysaika oli umpeutunut, joten yhtiö ei ole voinut esittää kyseistä selvitystä sille varatussa määräajassa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus hylkää purkuhakemuksen.

Perustelut

Hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentin mukaan lainvoiman saanut päätös voidaan purkaa:

1) jos asiassa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen;

2) jos päätös perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen; tai

3) jos asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka olisi olennaisesti voinut vaikuttaa päätökseen, eikä hakijasta johdu, että uutta selvitystä ei ole aikanaan esitetty.

Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ollut kysymys siitä, onko Finnlines Oyj:lle tullut myöntää Finnmill-nimisen aluksen omistajana meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain mukaista tukea 30.7.–31.12.2013 väliseltä ajalta. Mainitun lain 10 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan, sellaisena kuin se oli voimassa asiaa ratkaistaessa, tukiviranomaisen eli Liikenneviraston tuli myöntää tuki, jos alus oli merkitty kauppa-alusluetteloon ja se oli täyttänyt kauppa-alusluetteloon merkitsemisen edellytykset sinä aikana, jolta tukea haettiin.

Kauppa-alusluetteloon tukiviranomainen merkitsee mainitun lain 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan Suomen alusrekisteriin merkityn, mainitussa kohdassa yksilöidyn lastialuksen, joka on tarkoitettu tukivuotena toimimaan kansainväliselle kilpailulle alttiissa kotimaan meriliikenteessä.

Aluksen merkitseminen kauppa-alusluetteloon on kannanotto aluksen tukikelpoisuuteen. Finnmill-alus on merkitty alusrekisteriin 30.7.2013 ja kauppa-alusluetteloon 4.2.2014 eli siitä päivästä, jolloin merkitsemistä oli haettu.

Yhtiö on perustellut purkuhakemustaan 14.12.2015 Liikenneviraston edustajalta saamallaan sähköpostiviestillä, josta saadun käsityksen mukaisesti alus voitaisiin merkitä takautuvasti kauppa-alusluetteloon. Tällöin tuki olisi voitu myöntää jo aluksen alusrekisteriin merkitsemisestä lukien.

Yhtiön hakemuksessa viitatun hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan lainvoiman saanut päätös voidaan purkaa, jos asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka olisi olennaisesti voinut vaikuttaa päätökseen, eikä hakijasta johdu, että uutta selvitystä ei ole aikanaan esitetty.

Korkein hallinto-oikeus toteaa ensinnäkin, että mainittu viesti on tullut yhtiölle 14.12.2015. Vaikka yhtiölle purettavaksi haettavaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä koskevassa oikeudenkäynnissä asetettu määräaika vastaselityksen antamiseen olikin päättynyt tätä ennen, yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus toimittaa mainittu uusi selvitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle määräajan jälkeenkin. Korkeimman hallinto-oikeuden purettavaksi haettu päätös annettiin 21.3.2016.

Toiseksi on pantava merkille asiassa sovelletun meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain 10 §:n 1 momentin 1 kohdan sanamuoto sekä mainitun lainkohdan yksityiskohtaiset perustelut (HE 115/2007 vp). Perustelujen mukaan "aluksen olisi oltava merkitty kauppa-alusluetteloon ja sen olisi täytettävä kauppa-alusluetteloon merkitsemisen edellytykset sinä aikana, jolta tukea haetaan. Tukea voitaisiin myöntää vain siihen tukijaksoon kohdistuneista miehistökustannuksista, jonka alus on ollut kauppa-alusluettelossa. Sellaisista miehistökustannuksista, jotka kohdistuvat aikaan ennen kauppa-alusluetteloon merkitsemistä tai aikaan kauppa-alusluettelosta poistamisen jälkeen, tukea ei voitaisi myöntää."

Kolmanneksi on todettava, että puheena olevaa lainkohtaa on muutettu 1.1.2018 voimaan tulleella lailla (940/2016), jonka mukaan tukiviranomaisen tulee myöntää mainitussa laissa tarkoitettu tuki, jos alus on ollut merkittynä kauppa-alusluetteloon sen ajan, jolta tukea haetaan ja se on täyttänyt kauppa-alusluetteloon merkitsemisen edellytykset sen ajan jolta tukea haetaan. Lainkohdan yksityiskohtaisten perustelujen (HE 145/2016 vp) mukaan säännöstä ehdotetaan muutettavaksi, koska voimassa olevaan lakiin sisältynyt sanamuoto on aiheuttanut tulkinnallista erimielisyyttä. "Ehdotettu lainmuutos vastaa voimassa olevaa viranomaiskäytäntöä ja hallinto-oikeuksien oikeuskäytäntöä. Säännöstä näin ollen ainoastaan täsmennetään sen aikaisemman sanamuodon aiheuttamien epäselvyyksien välttämiseksi. Tarkoituksena on siten edelleen, että jos alus on alusrekisterissä, mutta ei kauppa-alusluettelossa, alus ei ole oikeutettu tukeen."

Edellä lausuttuun nähden hakemuksen tueksi ei ole esitetty sellaisia syitä, joiden johdosta siihen, kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentti, voitaisiin suostua. Asiassa ei muutenkaan ole tullut ilmi perustetta, jonka vuoksi päätös voitaisiin purkaa. Tämän vuoksi hakemus on hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Kari Tornikoski. Asian esittelijä Tuire Taina.