Muu päätös 1069/2018

Asia Kaivoslain mukaista asiaa koskeva valitus

Valittaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 19.8.2016 nro 16/0225/1

Asian aikaisempi käsittely

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (jäljempänä Tukes) on asiakirjoista ilmenevien vaiheiden jälkeen 28.10.2015 myöntänyt kaivoslain (621/2011) nojalla AA Sakatti Mining Oy:lle malminetsintäluvan nimellä Sakatti 1–5 lupatunnuksella ML2012:0036. Luvalla on jatkettu valtausten KaivNro 7812/1–5 voimassaoloa.

Malminetsintäluvan nojalla luvanhaltijalla on oikeus omalla ja toisen maalla luvassa mainitulla alueella (malminetsintäalueella) tutkia geologisten muodostumien rakenteita ja koostumusta sekä tehdä muita kaivostoimintaa valmistelevia tutkimuksia ja muuta malminetsintää esiintymän paikallistamiseksi sekä sen laadun, laajuuden ja hyödyntämiskelpoisuuden selvittämiseksi sen mukaan kuin luvassa tarkemmin määrätään. Malminetsintälupa ei oikeuta esiintymän hyödyntämiseen.

Lupa on voimassa enintään kolme vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Sodankylän kunnassa sijaitseva malminetsintäalue on pinta-alaltaan 493,3 hehtaaria ja sijoittuu melkein kokonaisuudessaan Viiankiaavan Natura-alueelle (FI1301706) ja soidensuojelualueelle (SSA120159). Lisäksi malminetsintäalue sijoittuu myös yksityiselle luonnonsuojelualueelle (YSA200649) ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee yksityinen luonnonsuojelualue (YSA200153). Yhtiö otaksuu alueella olevan kuparia (Cu), nikkeliä (N) ja platinaryhmän metalleja.

Päätökseen sisältyvät lupamääräykset 1–13, joista lupamääräykset 1, 8, 9 osittain ja 13 osittain kuuluvat seuraavasti:

1. Määräys malminetsintätutkimusten sallituista ajankohdista ja menetelmistä, sekä malminetsintään liittyvistä laitteista ja rakennelmista

Tämän malminetsintäluvan nojalla on sallittua suorittaa seuraavia malminetsintätoimenpiteitä ja soveltaa seuraavia malminetsintämenetelmiä:

1. Geofysikaaliset tutkimusmenetelmät

Maastomittauksia sähkömagneettisilla menetelmillä:

- TEM (Time Domain Electro Magnetic)

- ML (Mooving in-Loop, mittaukset suoritetaan kaapelisilmukkaa siirtäen)

- FL (Fixed Loop, mittaukset suoritetaan suuremman silmukan sisällä)

- Tutkimukset saa suorittaa suojelualueella maastoajoneuvoa apuna käyttäen vain talvikaudella, maan ollessa roudassa ja lumipeitteinen, kuitenkin huomioiden mahdolliset poikkeukset lupamääräyksissä 9 ja 13. Tutkimukset on tehtävä hakijan esittämin vaikutuksia minimoivin toimin, tutkimussuunnitelman (liite 8) mukaisesti.

- Suuren petolinnun mahdollinen pesintä voi vaikuttaa siihen, millä alueilla koneellisesti avustettavia geofysiikan mittauksia 15.3. ja 31.7. välisenä aikana voi suorittaa (rajoitukset tarkistettava Metsähallitukselta).

2. Koneellisesti tehtävät maaperä- ja kallionäytteenotto

- Syväkairaukset sallitaan tutkimussuunnitelman (liite 8) mukaisesti, huomioiden kuitenkin mahdolliset poikkeukset lupamääräyksissä 9 ja 13. Tutkimukset on tehtävä hakijan esittämin vaikutuksia minimoivin toimin.

- Suojelualueella koneellisesti tehtävä näytteenotto on sallittua ainoastaan talvikaudella maan ollessa roudassa ja lumipeitteinen.

- Kevyttä kairauskalustoa tulee käyttää alueen herkimmissä kohteissa, joissa kairauksen tavoite on alle 600 metrin syvyydessä maanpinnasta.

- Uhanalaisten petolintujen mahdollinen pesintä voi vaikuttaa siihen, millä alueilla kairauksia 15.3. ja 31.7. välisenä aikana voi suorittaa (rajoitukset tarkistettava Metsähallitukselta).

- Koneellisesti tehtävä näytteenotto suojelualueen ulkopuolella kivennäismaalla on sallittua myös sulanmaan aikana niin, ettei aiheuteta suojelualueelle suoria tai epäsuoria kielteisiä vaikutuksia.

3. Maastoliikenne

- Maastoliikenne on sallittua suojelualueella ainoastaan talvikaudella, maan ollessa roudassa ja lumipeitteinen, ennalta ilmoitetuilla reiteillä.

- Kairakoneet tuodaan kohteelle ainoastaan suunniteltuja reittejä pitkin, kuitenkin huomioiden mahdolliset poikkeukset lupamääräyksissä 9 ja 13. Tutkimukset on tehtävä hakijan esittämin vaikutuksia minimoivin toimin.

- Kesäaikainen maastoliikenne on sallittua vain kuivilla kivennäismailla suojelualueen ulkopuolella niin, ettei aiheuteta suojelualueelle suoria tai epäsuoria kielteisiä vaikutuksia.

- Suuren petolinnun mahdollinen pesintä voi vaikuttaa siihen, millä alueilla maastoliikennettä 15.3. ja 31.7. välisenä aikana voi suorittaa (rajoitukset tarkistettava Metsähallitukselta).

(---)

8. Määräykset malminetsintää ja malminetsintäalueen käyttöä koskevista seikoista sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu kaivoslaissa kiellettyä seurausta

Malminetsintäluvan haltijan on tulpattava kairareiät, mikäli kairareiästä nousee pohjavettä maanpinnalle. Kairaputket on katkaistava mahdollisimman läheltä maanpintaa, ja kairakohteiden jätehuolto sekä siistiminen on tehtävä välittömästi töiden loputtua kohteella. Kairauksessa käytetty jäähdytysvesi on pyrittävä kierrättämään suljetussa systeemissä. Käytettävä jäähdytysvesi on otettava ensisijaisesti lähimmästä kairanreiästä. Jos kairauksessa tarvittavan käytettävän veden määrä ylittää 100 m³/vrk, on toimittava kuten vesilain (587/2011) 2 luvun 15 §:ssä todetaan. Tutkimustöitä tehtäessä on otettava huomioon ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 §:n mukainen pohjaveden pilaamiskielto. Malminetsinnästä ja muusta malminetsintäalueen käytöstä ei saa aiheutua merkittäviä muutoksia luonnonolosuhteissa eikä merkittävää maisemallista haittaa.

9. Määräykset yleisen ja yksityisen edun kannalta välttämättömistä ja luvan edellytysten toteuttamiseen liittyvistä seikoista

Vaikka tässä malminetsintäluvassa sallitut tutkimusmenetelmät eivät vaikuta laajasti ympäristöön, malminetsintäluvan haltijan on oltava kuitenkin riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Lapin ELY-keskuksen näkemys (lupapäätöksen liite 1) on, ettei malminetsintähankkeella ole merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Viiankiaavan Natura-alueen suojeluperusteisiin eikä alueen eheyteen. Metsähallituksen lausunnon (lupapäätöksen liite 6) mukaan vaikutusten kannalta keskeisten alueiden kasvi- ja lintulajistoa sekä luontotyyppien esiintymistä voidaan pitää riittävästi selvitettynä.

Malminetsintäluvan haltijan tulee esittää hyvissä ajoin ennen tutkimustöiden aloittamista tarkka tutkimussuunnitelma toimenpiteineen ja sijaintitietoineen Tukesille. Lisäksi tutkimussuunnitelma tulee toimittaa tiedoksi toimivaltaiselle Lapin ELY-keskukselle ja Metsähallitukselle. Tutkimukset on suoritettava Viiankiaavan kaivoslain mukaisten malminetsintälupien Natura-arvioinnissa esitetyin lieventävin toimenpitein ja järjestämällä arvioinnissa esitetty vaikutusten seuranta.

Liikkuminen maastoajoneuvoilla malminetsintäalueella sulanmaan aikana sallitaan ainoastaan alueen länsilaidassa suojelualueiden ulkopuolella olevilla kivennäismailla. Liikkuminen näillä kohteilla on pyrittävä suunnittelemaan niin, että olemassa olevia uria ja luontaisia aukkopaikkoja käytetään mahdollisimman paljon hyväksi. Kosteikkoalueilla liikkumista tulee välttää sulanmaan aikana myös suojelualueiden ulkopuolella.

Natura- ja soidensuojelualueella liikkuminen maastoajoneuvoilla sallitaan ainoastaan talvikautena maan ollessa roudassa ja lumipeitteinen ennalta sovittuja reittejä pitkin.

Viiankiaavan Natura-alueen länsiosassa sijaitsee yksityinen suojelualue (YSA200649), jossa mitkään malminetsintään liittyvät toimet eivät saa vahingoittaa maa- tai kallioperää.

(---)

Malminetsintäluvan haltijan on rajoitettava malminetsintä ja muu malminetsintäalueen käyttö tutkimustyön kannalta välttämättömiin toimenpiteisiin. Toimenpiteet on suunniteltava siten, että niistä ei aiheudu kohtuudella vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Malminetsintäluvan nojalla tapahtuvasta malminetsinnästä ja muusta malminetsintäalueen käytöstä ei saa aiheutua:

1) haittaa ihmisten terveydelle tai vaaraa yleiselle turvallisuudelle;

2) olennaista haittaa muulle elinkeinotoiminnalle;

3) merkittäviä muutoksia luonnonolosuhteissa;

4) harvinaisten tai arvokkaiden luonnonesiintymien olennaista vahingoittumista;

5) merkittävää maisemallista haittaa.

(---)

13. Natura-arviointi

Malminetsintä, jota suoritetaan Natura-alueella tai sen läheisyydessä, edellyttää ympäristöministeriön linjauksen mukaan Natura-arvioinnin luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesti.

Hakija on toimittanut Natura-arvioinnin Viiankiaavan Natura-aluetta koskien 8.12.2009 ja täydentänyt sitä merkittävästi kaksi kertaa. Natura-arvioinnista on suoritettu luonnonsuojelulain mukaiset lausuntomenettelyt kolme kertaa, ja niistä on saatu tarvittavat lausunnot ennen päätöksen antamista. Kaivoslupaviranomainen toteaa, että hakijan toimittaman Natura-arvioinnin pohjalta suunnitellut tutkimustoimet eivät merkittävästi heikennä Natura 2000 -alueen luonnonarvoja. Tutkimustoimet tulee suorittaa Viiankiaavan Natura-arvioinnissa esitettyjen vaikutuksia minimoivin toimin toimittaessa Natura-alueella. Lapin ELY-keskus ja aluetta hallinnoiva viranomainen Metsähallitus ovat todenneet lausunnoissaan saman asian.

Hakijan omaehtoiset rajoitukset vaikutusten vähentämiseksi

Hakija on esittänyt selityksessään (lupapäätöksen liite 8) sitoutumista merkittäviin rajoituksiin ja luopuu joistakin kaivoslain suomista oikeuksista vaikutusten vähentämiseksi. Tukes asettaa ne lupapäätökseen noudatettaviksi, koska hakija on itse niitä ehdottanut. Näillä toimilla voidaan varmistua, ettei toimista aiheudu kaivoslaissa kiellettyä seurausta Viiankiaavan Natura-alueelle. Hakija on neuvotellut ympäristöviranomaisten kanssa erilaisista seuranta- ja raportointimenetelmistä. Kaivoslain (621/2011) raportointivelvoite syntyy lain 14 ja 15 §:n tarkoittamalla tavalla.

Tukes toteaa, että hakijan esittämät rajoitukset ovat kaivoslain (621/2011) 51 §:n mukaisia, eivätkä esitetyt rajoitukset vaikutusten vähentämiseksi tässä muodossa vaaranna kaivoslain 61 §:n 2 momentin 1 kohdan tarkoittamaa tehokasta ja järjestelmällistä tutkimusta.

- Malminetsintää (timanttikairaus ja geofysikaaliset maanpintamittaukset) on sallittua toteuttaa suojelualueella vain talviaikana, maan ollessa roudassa ja lumipeitteinen. Yksityismaalla suojelu- ja Natura-alueen ulkopuolella voidaan suorittaa kairauksia myös ennen roudan ja lumen tuloa pesimäajan ulkopuolella. Näissäkin tilanteissa on luonnonsuojelulainsäädännön mukaisesti huomioitava, ettei aiheuteta suojelualueelle suoria tai epäsuoria vaikutuksia.

- Malminetsintäluvan nojalla saa kairata enintään 135 kappaletta uutta maan pinnalta lähtevää kairareikää, joista enintään 122 saa sijoittua Viiankiaavan Natura-alueelle. Kairareikiä saa haaroittaa maan pinnan alapuolella.

- Malmietsintätoimenpiteitä suoritettaessa on otettava huomioon Natura-arvioinnissa esitetyt vaikutusten lieventämiseen tähtäävät toimenpiteet. Kairareiät ja tarvittavat kulkureitit on sijoitettava malminetsintälupahakemuksen liitteenä olevan tutkimussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmasta voidaan poiketa silloin, kun vaihtoehtoisella toteuttamistavalla voidaan välttää tai vähentää vaikutuksia suojelun kohteena oleviin luonnonarvoihin.

- Kairaus on toteutettava käyttäen tekniikkaa, jossa kairauksessa syntyvä hienojakoinen kiviaines (niin sanottu kairaussoija) otetaan talteen ja kuljetetaan suojelualueen ulkopuolelle. Kairauksessa käytetty jäähdytysvesi on pyrittävä kierrättämään suljetussa systeemissä. Käytettävä jäähdytysvesi on otettava ensisijaisesti lähimmästä kairareiästä.

- Kairakoneet on ohjattava uusille kairauspaikoille käyttäen GPS:ää ja kuljetusreitit on merkittävä maastoon.

- Malminetsintään herkillä letto- ja aapasuo -luontotyypin alueilla, jotka sijaitsevat tutkimusalueen etelä-, lounais- ja koillisosassa ja joissa kairaussyvyys on alle 600 metriä, käytetään kevyttä kairausyksikköä, joka kuljetetaan moottorikelkalla.

- Kairapisteet P65, P67 ja P71 tulee poiketen tutkimusohjelmasta siirtää pois lettokuviolta vieressä sijaitsevalle kivennäismaalle.

- Kairapisteen P85 osalta luvanhaltija käyttää kevyttä kairauskalustoa vaikutusten minimoimiseksi.

- Malminetsintäalueen itäosissa (entiset valtausalueet Sakatti 2 ja 5) ei saa käyttää moottoroituja tai konevoimin toimivia laitteita eikä moottoriajoneuvoja 15.3. ja 31.7. välisenä aikana.

- Suoritetuista malminetsintätoimenpiteistä on raportoitava Metsähallitukselle ja Lapin ELY-keskukselle vuosittain. Raportoinnin yhteydessä on annettava selvitys mahdollisesti aiheutuneista maasto- ja puustovaurioista tai muista vahingoista.

- Metsähallitukselle ja Lapin ELY-keskukselle on ilmoitettava etukäteen töiden aloittamisesta alueella.

- Kairareiät on tulpattava kairauksen jälkeen sekä valvottava, ettei kairauskohdista vuoda pohjavettä.

- Kairareikien maaputket on lyhennettävä noin 0,15–0,20 metrin pituuteen sekä merkittävä selvästi puupaaluin, joissa on tunnisteet ja heijastin.

- Luvanhaltijan on selvitettävä keinotekoisten pesäpaikkojen rakentamista sekä sijoittumista Viiankiaavalle. Jos selvitykset osoittavat uusien pesäpaikkojen rakentamisen tarpeelliseksi ja mahdolliseksi, luvanhaltijan on rakennettava keinotekoisia pesäpaikkoja merikotkalle ja hiiripöllölle.

- Malmietsintätoiminnassa on huomioitava ja noudatettava luonnonsuojelulain säännöksiä kasvi- ja eläinlajien suojelusta (muun muassa luonnonsuojelulain 42 §:n nojalla rauhoitetut kasvilajit sekä luontodirektiivin liitteen IV (b) mukaiset lajit). Malmietsintätoiminnassa kiellettyjä ovat toimenpiteet, jotka johtaisivat näiden lajien heikentämiseen tai hävittämiseen malminetsintäalueella.

(---)

- Malminetsintäluvan haltijalla on maastoliikenneoikeus suojelualueella vain talvikaudella maan ollessa roudassa ja lumipeitteinen.

- Välttämätön maastoliikenne tulee tapahtua moottorikelkoilla ja tela-alustaisilla työkoneilla.

(---)

- Luvanhaltijan tulee suorittaa kasvillisuusseurantaa vuosittain kairausten ajan ja sen jälkeen joka toinen vuosi, kunnes kairauksista on kulunut viisi vuotta. Mikäli kasvillisuusvaikutuksia on tuolloin vielä havaittavissa, sovitaan jatkoseurannasta erikseen ELY-keskuksen kanssa.

- Kasvillisuuden seurantaruutuja perustetaan vähintään 15 kairauspisteelle (tai vähintään 10–15 prosentille kairauspisteistä) niin, että seuranta kattaa koko toiminta-alueen ja erilaiset kasvillisuustyypit.

- Viiankiaavan soidensuojelualueella malminetsintätoimenpiteitä voidaan suorittaa vasta sen jälkeen, kun ympäristöministeriön myöntämä soidensuojelusta annetun asetuksen (852/1988) mukainen lupa geologiseen tutkimukseen ja malminetsintään on täytäntöönpanokelpoinen.

- Luvanhaltijan tulee asettaa 20 000 euron suuruinen vakuus mahdollisen vahingon ja haitan korvaamista sekä jälkitoimenpiteiden suorittamista varten.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on 29.7.2016 tekemällään erillisellä päätöksellä antanut määräyksen lupatunnuksella ML2012:0036 olevan malminetsintälupapäätöksen täytäntöön panemiseksi yksilöidyin tutkimusmenetelmin.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin asiassa nyt on kysymys, hylännyt Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n valituksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston malminetsintäluvan myöntämistä koskevasta päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Kuulutusmenettely

Kaivoslain (621/2011) 34 §:n 2 momentin mukaan lupahakemuksessa on esitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen ja luotettava selvitys momentin 1–7 kohdassa mainituista seikoista, kuten muun muassa toiminnan ympäristö- ja muista vaikutuksista ottaen huomioon suunniteltujen toimenpiteiden laatu ja laajuus; selvitystä ei kuitenkaan vaadita siltä osin kuin vaaditut tiedot sisältyvät 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun ympäristövaikutusten arviointiselostukseen.

Pykälän 3 momentin mukaan lupahakemukseen on liitettävä muun muassa tarvittaessa selvitys luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitetusta arvioinnista. Pykälän 6 momentin mukaan tarkempia säännöksiä lupahakemuksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Malminetsintäluvan osalta lupahakemuksesta on säädetty tarkemmin kaivostoiminnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (391/2012) 12 ja 13 §:ssä.

Lain 40 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomaisen on tiedotettava malminetsintälupaa, kaivoslupaa ja kullanhuuhdontalupaa koskevasta hakemuksesta kuuluttamalla siitä vähintään 30 päivän ajan ilmoitustaulullaan sekä asianomaisten kuntien ilmoitustauluilla. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettava ainakin yhdessä toiminnan vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä, jollei asian merkitys ole vähäinen tai ilmoittaminen on muutoin ilmeisen tarpeetonta. Kuuluttamisesta säädetään muutoin julkisista kuulutuksista annetussa laissa (34/1925).

Pykälän 4 momentin mukaan tarkempia säännöksiä kuulutukseen sisällytettävistä asioista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Kaivostoiminnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (391/2012) 26 §:n mukaan kaivoslain 40 §:ssä tarkoitetusta kuulutuksesta tulee käydä ilmi ainakin:

1) hakijan nimi;

2) kuvaus hakemuksen mukaisen toiminnan laadusta, kestosta ja laajuudesta;

3) tieto alueesta, jolla hakemuksen mukaista toimintaa suoritettaisiin;

4) tieto hakemusasiakirjojen nähtävillä pidosta;

5) tieto muistutusten ja mielipiteiden jättämiseksi;

6) tieto mahdollisesta julkisesta kuulemistilaisuudesta.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan yhtiön hakemus on sisältänyt kaivoslain 34 §:n 2 ja 3 momentissa ja edellä mainitun kaivostoiminnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 12 ja 13 §:ssä mainitut tiedot ja liitteet, kuten Natura-arvioinnin. Tukes on 22.5.2015 kuuluttamista koskevassa ilmoituksessaan esittänyt kuvauksen hakemuksen mukaisesta toiminnasta ja yhtiön jo alueella suorittamista toimenpiteistä. Ilmoituksesta käy ilmi, että yhtiö on täydentänyt aikaisemmin tehtyä Natura-arviointia ja että luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen lausuntomenettely on aloitettu. Kuulutusasiakirjoihin on sisällytetty malminetsintälupahakemus sekä malminetsintäluvan jatkoaikahakemuksen ja tutkimussuunnitelman täydennys, Viiankiaavan ympäristötöiden tutkimussuunnitelma, selvitys suunnitelluista geofysikaalisista maastomittaustöistä, selvitys suunnitelluista timanttikairaustöistä, tiivistelmä Natura-arvioinnista ja malminetsintälupakartta. Kuulutusasiakirjat eivät ole olleet puutteellisia. Kuulutusmenettelyssä on noudatettu kaivostoiminnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 26 §:n säännöksiä ja asiaan osallisilla on ollut riittävät tiedot hankkeen vaikutusten arvioimiseksi ja mielipiteensä esittämiseksi myös Natura-aluetta koskevalta osin. Edellä lausuttu huomioon ottaen kuulutusmenettelyä ei voida pitää lainvastaisena tai puutteellisena sillä perusteella, että ELY-keskuksen luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettua lausuntoa ei ollut toimitettu Tukesille vielä silloin, kun malminetsintälupaa koskevasta hakemuksesta oli kuulutettu kaivoslaissa säädetyllä tavalla.

Malminetsintäluvan myöntämisen aineelliset edellytykset

Sovellettavat keskeiset säännökset

Kaivoslain (621/2011) 3 §:n mukaan sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, sovelletaan tämän lain mukaista lupa- tai muuta asiaa ratkaistaessa ja muutoin tämän lain mukaan toimittaessa muun muassa luonnonsuojelulakia (1096/1996).

Lain 10 §:n 1 momentin mukaan malminetsintäluvan nojalla luvanhaltijalla on oikeus omalla ja toisen maalla luvassa tarkoitetulla alueella (malminetsintäalue) tutkia geologisten muodostumien rakenteita ja koostumusta sekä tehdä muita kaivostoimintaa valmistelevia tutkimuksia ja muuta malminetsintää esiintymän paikallistamiseksi sekä sen laadun, laajuuden ja hyödyntämiskelpoisuuden selvittämiseksi sen mukaan kuin malminetsintäluvassa tarkemmin määrätään.

Lain 11 §:n 1 momentin mukaan malminetsintäluvan haltijan on rajoitettava malminetsintä ja muu malminetsintäalueen käyttö tutkimustyön kannalta välttämättömiin toimenpiteisiin. Toimenpiteet on suunniteltava siten, että niistä ei aiheudu kohtuudella vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Pykälän 2 momentin mukaan malminetsintäluvan nojalla tapahtuvasta malminetsinnästä ja muusta malminetsintäalueen käytöstä ei saa aiheutua muun muassa merkittäviä muutoksia luonnonolosuhteissa, harvinaisten tai arvokkaiden luonnonesiintymien olennaista vahingoittumista tai merkittävää maisemallista haittaa.

Lain 46 §:n 1 momentin mukaan malminetsintälupaa ei saa myöntää muun muassa, jos on painavia perusteita epäillä, että haetun alueen laajuuden johdosta taikka hakemuksen käsittelyn yhteydessä ilmenneistä muista syistä hakijalla ei ole edellytyksiä tai ilmeisesti tarkoitustakaan ryhtyä luvan mukaiseen toimintaan, taikka hakija on aikaisemmin olennaisesti laiminlyönyt tähän lakiin perustuvia velvollisuuksia; laiminlyöntien olennaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti laiminlyöntien suunnitelmallisuus, niiden kesto ja toistuvuus sekä laiminlyönneistä aiheutuneiden vahinkojen määrä.

Lain 52 §:n 3 momentin mukaan malminetsintäluvassa (oikeastaan kaivosluvassa) on annettava yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset momentin 1–8 kohdassa mainituista seikoista sekä 9 kohdassa tarkoitetuista muista yleisen ja yksityisen edun kannalta välttämättömistä ja luvan edellytysten toteuttamiseen liittyvistä seikoista.

Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 lukuun (Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkostoa koskevat erityissäännökset) sisältyvillä lain 65 ja 66 §:llä on pantu kansallisesti täytäntöön luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) 6 artiklan 3 ja 4 kohta.

Lain 65 §:n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnon-arvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

Pykälän 2 momentin mukaan luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on valvottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi tehdään. Viranomaisen on pyydettävä arvioinnista lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus itse on hankkeen suunnittelija tai toteuttaja, ympäristöministeriö päättää, mikä toinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa lausunnon. Ympäristöministeriön päätökseen ei saa erikseen valittamalla hakea muutosta.

Lain 66 §:n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.

Euroopan yhteisöjen neuvoston luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelua koskevan direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) 6 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarpeellisia toimenpiteitä luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentymisen sekä niitä lajeja koskevien häiriöiden estämiseksi, joita varten alueet on osoitettu, siinä määrin kuin nämä häiriöt saattaisivat vaikuttaa merkittävästi tämän direktiivin tavoitteisiin.

Artiklan 3 kohdan mukaan kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta ovat omiaan vaikuttamaan tähän alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin. Alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnista tehtyjen johtopäätösten perusteella ja jollei 4 kohdan säännöksistä muuta johdu, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset antavat hyväksyntänsä tälle suunnitelmalle tai hankkeelle vasta varmistuttuaan siitä, että suunnitelma tai hanke ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen, ja kuultuaan tarvittaessa kansalaisia.

Asiassa saatu selvitys

Anglo American Exploration B.V. on vuosina 2009 ja 2010 toimittanut työ- ja elinkeinoministeriölle valtaushakemukset, joissa on haettu valtausoikeuksia Sodankylän kunnassa osittain Viiankiaavan Natura-alueella (FI1301706) ja Viiankiaavan soidensuojelualueella (SSA120159) sijaitseville alueille. Viiankiaapa on liitetty Natura 2000 -verkostoon merkittävänä Keski-Lapin aapasuokohteena, jolla on erityisiä lajistollisia arvoja. Natura-alueen pinta-ala on 6 595 hehtaaria. Viiankiaapa on luontodirektiivin mukainen yhteisön tärkeänä pitämä alue (SCI), oikeastaan erityisten suojelutoimien alue (SAC), ja Euroopan parlamentin ja neuvoston luonnonvaraisten lintujen suojelusta antaman direktiivin 2009/147/EY (lintudirektiivi) mukainen erityinen alue, oikeastaan erityinen suojelualue, (SPA-alue). Natura-alueen suojeluperusteena ovat siellä esiintyvät yhteensä 11 luontodirektiivin liitteen I mukaista luontotyyppiä ja yhteensä 3 liitteen II lajia sekä yhteensä 12 lintudirektiivin liitteessä I mainittua lintulajia, oikeastaan 12 liitteessä I mainittua lajia ja 9 muuttavaa lajia. Haetut valtausoikeudet on sittemmin siirretty AA Sakatti Mining Oy:lle (jäljempänä yhtiö).

Alkuperäisiä, laajempia valtaushakemuksia varten on teetetty vuonna 2009 Viiankiaavan kaivoslain mukaisten valtausalueiden osalta Natura-arviointi. Arviointia on täydennetty 6.2.2013 päivätyllä Natura-arvioinnilla, jossa arviointia on täsmennetty muun muassa tutkimusmenetelmien, kasvillisuuskartoitusten, tutkimusajankohtien, laitteiden, kairauksessa syntyvän soijan ja yhtiön muiden hankkeiden osalta. Edellä mainittuja Natura-arviointeja on sittemmin täydennetty 8.4.2015 päivätyllä arvioinnilla, joka on korvannut aikaisemmin tehdyt Natura-arvioinnit. Uudessa arvioinnissa on otettu huomioon uusien selvitysten lisäksi malminetsintäsuunnitelmaan tehdyt muutokset.

Natura-arvioinnista (8.4.2015) käy ilmi muun muassa seuraavaa:

Pinta-alaltaan 489 hehtaarin suuruisista Sakatti 1–5 malminetsintäalueista sijoittuu suojelualueelle noin 343 hehtaaria, ja ne vastaavat noin 5,2 prosenttia Viiankiaavan suojelualueen kokonaispinta-alasta. Arvioinnissa on otettu huomioon alueella jo toteutettujen malminetsintätoimenpiteiden ja suunniteltujen toimenpiteiden vaikutukset. Natura-alueella toteutetuilla ja suunnitelluilla geologisilla tutkimuksilla ei ole kokonaisuutena juuri vaikutusta alueen hydrogeologiaan. Merkittävimmät vaikutukset alueen hydrogeologiaan syntyvät kairauksissa käytettävien apuaineiden kulkeutumisesta jossain määrin pinta- ja pohjavesien kautta kairareiän ympäristöön, mutta tehtyjen selvitysten perusteella apuaineita ei säily maaperässä Viiankiaavan eliöstölle haittaa aiheuttavina pitoisuuksina. Toteutettujen ja suunniteltujen kairausten ja kairaustoiminnan yhteydessä alueella kulkemisen vaikutukset ja kairaussoijasta aiheutuvat kokonaisvaikutukset rajautuvat toiminnan pistemäisen ja viivamaisen luonteen vuoksi vain pienelle osalle koko Viiankiaavan Natura-alueella esiintyvien luontotyyppien pinta-alasta. Tämän tyyppiset vaikutukset luontotyyppeihin eivät muuta luontotyypeillä elävien lajistojen elinympäristöjen ominaispiirteitä tai olosuhteita siten, että ne heijastuisivat lajien populaatiokokoon tai niiden suojelun tasoon alueella. Arvioinnin mukaan kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset palautuvat pitkällä aikavälillä (20–30 vuotta). Natura-arvioinnissa tarkemmin esitetyillä perusteilla arvioinnissa on yhteenvetona todettu, että malminetsinnällä ei ole merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Viiankiaavan Natura-alueeseen kokonaisuutena, mikäli ympäristön ja luonnonarvojen turvaamiseksi suunnitellut toimenpiteet ja työvaiheet toteutetaan erityisellä huolellisuudella.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) on antanut 8.4.2015 päivätystä Natura-arvioinnista luonnonsuojelulain 65 §:n 2 momentissa tarkoitetun lausuntonsa 25.8.2015. Lausunnossaan ELY-keskus on todennut muun muassa seuraavaa:

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tutkimussuunnitelman mukainen malminetsintähanke ei merkittävästi heikennä Viiankiaavan Natura-alueen suojeluperusteita sillä edellytyksellä, että se toteutetaan ottamalla huomioon kaikki Natura-arvioinnissa esitetyt lieventävät toimenpiteet. ELY-keskuksen lausunnossa esittämät asiat tulee ottaa lupaharkinnassa huomioon. Natura-arviointi perustuu laaja-alaisiin selvityksiin, joiden perusteella on arvioitu tutkimussuunnitelman mukaisen toiminnan vaikutukset Viiankiaavan suojeluperusteisiin. Tämä tarkoittaa, että hankkeen haitattomuudesta on voitu varmistua ennakolta vain Natura-arvioinnissa esitettyjen toimenpiteiden osalta. Näin ollen malminetsintää koskevassa lupapäätöksessä on syytä antaa tutkimusmenetelmiä ja toiminnan määriä koskevat tarkat lupamääräykset. Päätöksessä on tarpeen antaa myös lieventäviä toimenpiteitä koskevat lupamääräykset, koska johtopäätös hankkeen haitattomuudesta perustuu lähtökohtaisesti siihen, että lieventävät toimenpiteet otetaan aina toteutuksessa huomioon. Hankkeen vaikutuksista suuri osa aiheutuu kairauslaitteistojen siirtämisestä ja muusta toimintaan liittyvästä kulkemisesta. Tämän vuoksi maastoajoneuvoliikennettä koskeviin määräyksiin on syytä kiinnittää erityisesti huomiota. Viiankiaavan soidensuojelualueella tarvitaan ympäristöministeriön lupa geologiseen tutkimukseen ja malminetsintään Viiankiaavan soidensuojelualueen perustamisasetuksen (852/1988) mukaisesti. Viiankiaavan Natura-alueen länsiosassa sijaitsevalla yksityisellä luonnonsuojelualueella (YSA200649) eivät ole mahdollisia sellaiset malminetsintään liittyvät toimenpiteet, jotka vahingoittavat maa- ja kallioperää. Malminetsintähanketta koskevat tutkimussuunnitelmat tulee esittää hyvissä ajoin ELY-keskukselle ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, ja maastotöitä koskeva raportointi tulee tehdä vuosittain.

Viiankiaavan Natura-alueen hallinnasta vastaava Metsähallitus on 14.8.2015 päivätyissä lausunnoissaan esittänyt suojelualueen haltijana näkemyksiä siitä, miten toimintaa säätelemällä ja velvoittaen toteuttamaan lieventävät toimenpiteet lupaviranomainen voi varmistua siitä, etteivät alueen suojeluperusteena oleville lajeille ja luontotyypeille sekä alueen eheydelle aiheutuvat vaikutukset ole merkittävästi heikentäviä tai etteivät alueen suojelutavoitteet vaarannu malminetsintäluvan mukaisesta toiminnasta. Luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitetussa lausunnossaan Metsähallitus on todennut, että vaikutusten kannalta keskeisten alueiden kasvi- ja lintulajistoa sekä luontotyyppien esiintymistä voidaan pitää riittävästi selvitettynä. Metsähallituksen näkemyksen mukaan Natura-arvioinnissa kuvatulla toiminnalla ei heikennetä merkittävästi niitä luontoarvoja, joiden perusteella Viiankiaapa on hyväksytty Natura 2000 -verkostoon, mikäli malminetsintä toteutetaan Metsähallituksen lausunnossa ja arvioinnissa esitetyin lieventävin toimenpitein. Metsähallitus on edellyttänyt annettavaksi lupamääräyksiä muun muassa lausunnoissa tarkemmin mainituista lieventävistä toimenpiteistä, tutkimusten ajankohdista, menetelmistä, malminetsintään liittyvistä laitteista ja rakennelmista, Metsähallitukselle tehtävistä ilmoituksista ja raportoinneista, maaputkien katkaisemisesta, soidensuojelualueella toimittaessa tarvittavasta ympäristöministeriön luvasta ja maastoliikenteestä.

Oikeudellinen arvio ja johtopäätös

Niiden selvitysten perusteella, joita hallinto-oikeudelle on esitetty, ei ole todettavissa, että yhtiö olisi kaivoslain 46 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti laiminlyönyt kaivoslakiin tai lupamääräyksiin perustuvia velvollisuuksiaan. Tukes on malminetsintäluvan myöntämisen edellytyksiä ja lupamääräyksiä harkitessaan ottanut kattavasti huomioon ELY-keskuksen ja Metsähallituksen lausunnoissa esitetyn. Kun otetaan huomioon Natura-arvioinnista ilmi käyvä selvitys, ELY-keskuksen ja Metsähallituksen lausunnoissa selvitysten riittävyydestä, lieventävistä toimenpiteitä ja hankkeen vaikutuksista Natura-alueen luonnonarvoihin lausuttu sekä valituksenalaisessa malminetsintäluvassa annetut lupamääräykset, voidaan arvioida, ettei merkittäviä haitallisia vaikutuksia Viiankiaavan Natura-alueen suojeluperusteena oleville luonnonarvoille aiheudu eikä malminetsintätoiminnasta aiheudu myöskään merkittävää maisemallista haittaa.

Valituksenalaista päätöstä ei muutoinkaan voida pitää valituksessa esitetyillä perusteilla edellä mainittujen luonnonsuojelulain ja kaivoslain säännösten tai Euroopan yhteisöjen neuvoston luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelua koskevan direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) 6 artiklan 2 ja 3 kohdan vastaisena.

Yhteenveto

Edellä lausuttu huomioon ottaen syytä Tukesin päätöksen kumoamiseen ja yhtiön hakemuksen hylkäämiseen, lupamääräysten muuttamiseen tai asian palauttamiseen uudelleen käsiteltäväksi ei ole.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala, Martti Raunio ja Marja-Riitta Tuisku, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päätökset kumotaan.

Yhdistys on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Tehdyissä Natura-arvioinneissa ja ympäristöviranomaisten arvioissa ei ole otettu riittävällä tavalla huomioon Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueelle ja sen ympärille annettujen malminetsintälupien yhteisvaikutuksia. Viiankiaavan ympäristössä on valjastettu laajat alueet malminetsintään. Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueiden ulkopuolella eivät ole voimassa ne määräykset, joita on annettu varsinaiselle Viiankiaavan suojelualueelle. Esimerkiksi melu- ja häirintävaikutukset voivat olla ympärivuotisia ja ympärivuorokautisia hyvin lähelläkin Viiankiaapaa.

Hallinto-oikeus on perusteluissaan nostanut esille vain malminetsinnän määrällisiä vaikutuksia eikä ole tarkastellut laadullisia vaikutuksia eikä direktiivilajien ja -luontotyyppien suojelun tasoa. Viiankiaavalla tehtävien etsintöjen määrällistä ja laadullista tarkastelua tulee tehdä peilaten vastaavia luontotyyppejä ja lajeja uhkaaviin muihin malminetsintöihin koko Lapin alueella, koska Lapissa on useita valtaus- ja malminetsintäalueita suojelualueilla ja etenkin aapasoilla kuten Lapin ELY-keskuksen 18.3.2016 toimittamasta kartasta ilmenee. Luettelosta puuttuu muun muassa 7.7.2016 annettu malminetsintälupa Lätäsenon-Hietajoen soidensuojelualueelle.

AA Sakatti Mining Oy on rikkonut kaivoslakia ja lupamääräyksiä. Laiminlyönnit ovat erittäin vakavia, koska luvaton toiminta on tapahtunut suojelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä.

Metsähallitus Lapin luontopalvelut on 27.5.2011 tekemässään päätöksessä määrännyt muun muassa, että liikkuminen ajoneuvoilla ja työkoneilla on sallittua valmiita maastouria myöten vain kivennäismaalla ennen maaperän routaantumista niin, että toiminnassa voidaan välttää puuston, pintakasvillisuuden ja maaperän vaurioitumista. Yhdistyksen hallinto-oikeudelle lähettämistä kuvista voi nähdä, että tätä määräystä ei ole noudatettu, minkä yhtiö itsekin myöntää.

Työ- ja elinkeinoministeriö on 22.9.2010 tekemänsä valtauspäätöksen lupamääräyksessä 10 määrännyt, että tutkimustoimenpiteet on rajattava Natura-alueella sijaitsevan valtausalueen osalta siten, että tutkimuksia saa suorittaa vain talvella, jolloin maa on lumipeitteinen ja routaantunut, ja lisäksi timanttikairauksessa on käytettävä menetelmää, jossa huuhteluveden mukana kulkeutuva kairaussoija otetaan talteen ja viedään pois suojelualueelta. Kuvista näkyy, että yhtiö ei ole vienyt kairaussoijaa eikä pressuja suojelualueelta vaan jättänyt ne maisemaa pilaten luontoon.

Yhtiön 2.3.2016 antamassa vastineessa kappaleessa 26 on todettu seuraavaa: "Ensimmäinen reikä kairattiin 10.9.–7.10.2011, toinen 11.10.–11.11.2011 ja kolmas 23.11.–5.1.2012. Kaksi ensimmäistä reikää on kairattu ennen kuin maassa on ollut suojaava lumipeite."

Yhtiö on siis syväkairannut sulan maan aikana vastoin ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön lupamääräyksiä ja liikkunut soisella maalla vastoin Metsähallituksen määräyksiä.

Ympäristöministeriö on 1.12.2010 tekemässään päätöksessä määrännyt, että toiminnanharjoittaja seuraa uudistetun syväkairaustekniikan vaikutuksia ja ilmoittaa havainnoista kunkin maastokauden lopulla Metsähallitukselle ja tarvittaessa korjaa mahdollisia haittoja Metsähallituksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan on tullut kuvata tutkimuksia seuraavana kesänä kaikki kairausreiät ja toimittaa kuvat sijaintitietoineen Lapin ELY-keskukselle ja Metsähallituksen Lapin luontopalveluille.

Metsähallitus Lapin luontopalvelut on 27.5.2011 tekemässään päätöksessä määrännyt, että luvan haltijan tulee välittömästi raportoida yhteyshenkilölle havaitsemistaan ongelmista sekä maastotyön päätyttyä raportoitava. Samalla on ilmoitettava maastotöissä mahdollisesti aiheutuneista maasto- ja puustovaurioista tai muusta vahingosta.

Yhdistyksen suullisesti saamien tietojen mukaan AA Sakatti Mining Oy ei ole toimittanut ympäristöministeriön ja Metsähallituksen edellyttämiä seurantaraportteja ja vahinkoilmoituksia ja ympäristöministeriöstä saadussa viestissä on todettu, että lupaehtoja on ilmeisesti rikottu.

AA Sakatti Mining Oy on myöntänyt kairanneensa 25 viistokairausreikää maanomistajan luvalla vuosina 2012–2013. Tieto on kuitenkin virheellinen. Maanomistaja Metsähallitus on antanut yhtiölle luvan vain yhteen viistokairausreikään. Näin ollen yhtiö on kairannut 24 kertaa Natura-alueen alle ilman Natura-arviointia.

Syväkairaaminen maanomistajan luvalla ei ole kaivoslain 7 §:n tarkoittamaa vähäistä malminetsintää ja siihen olisi tullut olla kaivoslain 9 ja 11 §:n mukainen malminetsintälupa etenkin, kun yhtiö kairasi Natura-alueen alle 25 reikää.

Hallinto-oikeus ei ole päätöksessään käsitellyt yhdistyksen valituksessa esitettyä menettelyvirhettä. Tukes on muuttanut 13.6.2012 antamallaan määräyksellä työ- ja elinkeinoministeriön 22.9.2010 tekemässä valtauspäätöksessä antamaa lupamääräystä 10, kuuluttamatta asiasta julkisesti.

Lupamääräykset antavat liikaa tulkinnan varaa. On epäselvää, velvoittavatko omaehtoiset rajoitukset yhtiötä samalla tavalla kuin lupamääräykset. Tukesin menettely, jossa se vain viittaa Natura-arvioinnissa tai yhteysviranomaisen lausunnoissa annettuihin kehotuksiin, ei ole myöskään hyvän hallintotavan mukainen.

Eri viranomaisten toimivaltuudet ovat epäselviä, ja lupia esimerkiksi syväkairaukseen sulan maan aikana ovat antaneet sellaiset viranomaiset, joilla ei ole siihen valtuuksia.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se on vaatinut valituksen hylkäämistä. Lausunnossa on todettu muun ohella seuraavaa:

Lapin ELY-keskus ja Metsähallitus ovat todenneet, että Natura-arviointi ja siihen liittyvät selvitykset ovat riittäviä ja ne on tehty asianmukaisesti. Kuulemismenettelyssä ei myöskään ole tullut ilmi seikkoja, jotka osoittaisivat malminetsintätutkimusten aiheuttavan lainvastaista vahinkoa tai häiriötä Natura-alueiden luontoarvoille. Tukes on saanut yhtiöltä kaikki kaivoslain edellyttämät raportit ajallaan.

Tukes on käynyt valituksessa tarkoitetulla kohteella maastovalvontakäynnillä 6.7.2012 ja 24.5.2013. Kairapisteet sijoittuvat kivennäismaalle Kärväslammen lähelle. Kohde on määritelty Viiankiaavan Natura 2000 -luontotyyppejä kuvaavalla kartalla "ei Natura-luontotyyppiä" -kohteeksi. Kairauksille on ollut maanomistajan ja alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen eli Metsähallituksen suostumus. Tukes totesi vuoden 2012 valvontakäynnillä, että kairauskohteet olivat siistit. Vuonna 2013 vähäisetkin jäljet kairapisteillä olivat lähes kadonneet.

Tukesin tietoon ei ole tullut seikkoja, joiden perusteella yhtiö olisi menetellyt kaivoslain vastaisesti.

Tukesin päätöksen lupamääräykset ovat yksityiskohtaiset. Päätökseen on riittävällä tarkkuudella liitetty viittaukset Natura-arviointiin. Yhtiön omaehtoiset rajoitukset on otettu osaksi päätöstä lupamääräyksellä 13, jossa todetaan, että omaehtoiset rajoitukset on asetettu lupapäätökseen noudatettaviksi. Näin ollen ei jää epäselväksi, että rajoitukset velvoittavat yhtiötä samalla tavalla kuin muut lupamääräykset.

Yhtiön tekemät kairaukset ovat tapahtuneet maanomistajan ja alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen luvalla. Niitä ei ole tehty malminetsintäluvan nojalla.

AA Sakatti Mining Oy on antanut valituksen ja lausunnon johdosta vastineen, jossa se on vaatinut, että valitus hylätään. Vastineessa on todettu muun ohella seuraavaa:

Yhtiö on teettänyt Viiankiaavan länsiosan mittavan perustilakartoituksen ja täydennetyn Natura-arvioinnin vuonna 2015 luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesti. Natura-arvioinnissa on arvioitu malminetsinnän vaikutuksia direktiivilajeihin ja luontotyyppeihin, lintudirektiivin lajeihin sekä alueeseen ja sen ekologiseen eheyteen kokonaisuutena, kairareikien ja apuaineiden vaikutuksia, hydrologiaa, hydrogeologiaa sekä meluvaikutuksia.

Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueelle ja sen läheisyyteen myönnettyjen malminetsintälupien yhteisvaikutukset on myös riittävästi huomioitu vuoden 2015 Natura-arvioinnin täydennyksessä. Kuvaus muista lähialueen hankkeista ja suunnitelmista sekä tiedot näiden huomioimisesta Natura-arvioinnissa sisältyy arvioinnin kohtaan 4.

Yhteysviranomaisen Natura-arvioinnista antaman lausunnon mukaan Natura-arviointi on kokonaisuudessaan riittävä ja asianmukaisesti laadittu. Sekä Lapin ELY-keskus että Metsähallitus ovat lisäksi katsoneet, että malminetsinnällä ei todennäköisesti ole merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Viiankiaavan Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin eikä alueen eheyteen, kun tutkimukset tehdään ottaen huomioon esitetyt lieventävät toimenpiteet. Lieventävät toimenpiteet on huomioitu valituksenalaisen lupapäätöksen mukaisissa lupamääräyksissä. Malminetsintä ei lausuntojen perusteella myöskään vaaranna alueen suojelutavoitteita.

Natura-alueen ulkopuolisen malminetsinnän osalta Tukes on kyseisiä valtausalueita koskevissa lupapäätöksissään antanut muun muassa seuraavan määräyksen: "Valtaajan tulee sovittaa tutkimustoimenpiteensä siten, ettei toimenpiteillä merkittävästi heikennetä alueen lähelle sijoittuvien Natura-alueiden valinnan perusteena olevia luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä." Myös Natura-alueen ulkopuolisen malminetsinnän vaikutukset Natura-alueeseen on siten huomioitu malminetsintää koskevissa lupapäätöksissä.

Yhtiö on suorittanut kairauksia Viiankiaavalla pääosin vain talvisaikaan. Valituksessa on viitattu kairauksiin, jotka on suoritettu viranomaisten luvalla poikkeuksellisesti syksyllä ja alkutalvella 2011. Lupa on saatu neljän reiän kairaamiseen kivennäismaalla. Näistä on yhtiön tilastojen mukaan kairattu kolme. Ensimmäinen reikä kairattiin 10.9.–7.10.2011, toinen 11.10.–11.11.2011 ja kolmas 23.11.–5.1.2012. Kaksi ensimmäistä reikää on kairattu ennen kuin maassa on ollut suojaava lumipeite. Maastokäynnillä 1.10.2012 kairauksista todettiin jääneen jonkin verran jälkiä luontoon, eikä kairauksia ole tämän jälkeen tehty tai tulla tekemään talviajan ulkopuolella.

Kairapisteet sijoittuvat kivennäismaalle Metsähallituksen päätöksessä edellytetysti. Lisäksi kohde on määritelty Viiankiaavan Natura-luontotyypit -kartalla "ei Natura-luontotyyppiä" -kohteeksi. Valvontaviranomainen ei myöskään ole maastokäynneillään 6.7.2012 ja 24.5.2013 nähnyt tarvetta lisätoimenpiteisiin, ja on katsonut kairauskohteilla suoritetut jälkitoimenpiteet riittäviksi. Yhtiö ei siten ole toiminut vastoin lupaehtoja, eikä myöskään ole ilmaissut näin toimineensa.

Tukes on saanut kaikki tarvittavat kaivoslaissa edellytetyt raportit ajallaan. Vaikutustarkkailu on suoritettu asianmukaisesti, muun muassa kaikki kairausreiät on kuvattu ennen ja jälkeen kairauksen. Kesällä 2015 on lisäksi aloitettu vanhojen reikien systemaattinen kartoitus vaikutuksien ja alueen palautumisen seuraamiseksi, ja uusille rei’ille on hyväksytty oma seurantaohjelma. Tarkkailusuunnitelman osalta on toimittu yhteistyössä Lapin ELY-keskuksen ja Metsähallituksen kanssa.

Ympäristöministeriö on puolestaan 29.10.2015 antamallaan poikkeamislupapäätöksellä osaltaan vahvistanut, että se ei katso yhtiön rikkoneen toiminnassaan kaivoslakia tai lupaehtoja siten, että tämä muodostaisi kaivoslain 46 §:n mukaisen luvan myöntämisen esteen. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä koskeva väite on siten perusteeton.

Sakatissa on timanttikairattu yhteensä 165 reikää, joista viisi kairausta on haaroitettu olemassa olevasta reiästä (haaroitusta tehty yhteensä 1 017 metriä). Valtaosa (98 kappaletta, joista yksi toteutettu haaroituskairauksena) sijoittuu Viiankiaavan Natura-alueelle ja loput (67 kappaletta, joista neljä toteutettu haaroituskairauksena) Viiankiaavan Natura-alueen ja Kitisen väliin. Näistä suojelualueen ulkopuolisista rei'istä 25 on kairattu niin, että kairanreiät painuvat viistosti Natura-alueen alla sijaitsevaan kallioperään noin 100–800 metrin syvyydessä. Yhtiöllä on ollut kaivoslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu maanomistajan lupa malminetsintään, ja se on toiminut Metsähallituksen etukäteen hyväksymällä tavalla suorittaessaan kairauksia.

Yhtiö on teettänyt useita arviointeja malminetsintätyön vaikutuksista Natura-alueeseen: muun muassa Natura-arviointi vuonna 2009, Natura-arvioinnin täydennys vuonna 2015 ja Viiankiaavan hydrologiaa ja hydrogeologiaa koskevat selvitykset vuosina 2012 ja 2015. Pohjaveden laatua ja korkeutta tarkkaillaan useita kertoja vuodessa. Vuoden 2009 Natura-arvioinnissa on todettu, ettei alueella suoritetuilla tai sille suunnitelluilla tutkimuksilla ole vaikutuksia alueen hydrologiaan. Tämä olisi ainoa mahdollinen vaikutus, jonka Natura-alueen ulkopuolinen kairaus voisi aiheuttaa.

Yhtiö ei siten ole toiminut asiassa luonnonsuojelulain tai kaivoslain vastaisesti, eivätkä myöskään Tukes kaivosviranomaisena tai Lapin ELY-keskus luonnon- ja maisemansuojelun edistämisestä ja valvonnasta vastaavana viranomaisena ole tällaista todenneet. Lapin ELY-keskus on Lapin luonnonsuojelupiirin selvityspyynnön johdosta 30.5.2014 antamassaan lausunnossa todennut, että vaikutukset on arvioitu jälkikäteen laaditussa raportissa, eikä kairauksista ole aiheutunut Natura-alueelle merkittävää heikentymistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 20.9.2016 taltionumero 3912 on linjattu, että arvioitaessa kaivoslain 63 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaista malminetsintäluvan jatkamisen edellytystä merkitystä on ainoastaan malminetsintäluvan tai valtauksen voimassaolon aikaisella toiminnalla. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n valituksen katsoen, että ennen valtausoikeuksien (malminetsintäluvan) myöntämistä ilman asianmukaista lupaa suoritettu etsintätyö ei ole ollut esteenä malminetsintäluvan voimassaolon jatkamiselle.

Väärinymmärrys kairausreikien määrästä syntyi Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n 18.12.2013 Tukesille esittämän selvityspyynnön ja yhtiön pyyntöön antaman vastauksen seurauksena. Yhtiö otti vastauksessaan kantaa yhdistyksen karttaan merkitsemällä alueella vallitsevaan malminetsintätyön tilanteeseen. Yhtiö selvitti siis karttaan merkityllä alueella olleen kolme kairanreikää, joista ainoastaan yksi ylsi luonnonsuojelualueen alle. Kun Natura-alueen alle ulottuvien kairausreikien yhteismäärää koskeva väärinymmärrys kävi ilmi, yhtiö oikaisi väärinymmärryksen viivytyksettä, ja asiasta myös keskusteltiin palaverissa Metsähallituksen ja ELY-keskuksen kanssa 14.2.2014.

Kaivoslain 9 §:n 1 momentin mukaan malminetsintään on oltava malminetsintälupa, jos malminetsintää ei voida toteuttaa 7 §:n mukaan etsintätyönä tai kiinteistön omistaja ei ole antanut siihen suostumustaan. Kaivoslain esitöissä todetaan nimenomaisesti, että kiinteistön omistajan kanssa on mahdollista sopia malminetsinnästä siten, että etsintätyötä koskevia 7 §:n 1 momentissa säädettyjä rajoituksia ei ole tarpeen noudattaa.

Yhtiö on rajoittanut malminetsinnän ja malminetsintäalueen käytön tutkimustyön kannalta välttämättömiin toimenpiteisiin. Se on suunnitellut ja toteuttanut malminetsinnän nimenomaan siten, että kohteena olevilla maa-alueilla aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa. Mikään kaivoslain 9 §:ssä tarkoitetuista luvanvaraisuuden perusteista ei myöskään ole täyttynyt Natura-alueen ulkopuolelta tehdyissä viistoonkairauksissa, eikä malminetsinnästä ole aiheutunut kaivoslain 11 §:ssä kiellettyä seurausta.

Yhtiöllä on ollut kaivoslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu maanomistajan lupa malminetsintään, ja se on toiminut Metsähallituksen etukäteen hyväksymällä tavalla suorittaessaan kairauksia. Kairaukset on siten voitu kaivoslain 9 §:n nojalla suorittaa ilman malminetsintälupaa.

Valituksenalaisen päätöksen kohteena oleva malminetsintä toteutetaan siten, etteivät Viiankiaavan suojelutavoitteet ja niiden perusteella suojellut luontoarvot toimenpiteiden johdosta vaarannu. Alueelle suunnitelluista tarkan tutkimussuunnitelman mukaisista toimenpiteistä on tehty asianmukainen Natura-arviointi, joka pohjautuu huomattavan kattaviin ja seikkaperäisiin luontoselvityksiin alueella. Myös korkein hallinto-oikeus on kertaalleen ottanut asiaan kantaa ympäristöministeriön poikkeamislupaa koskevassa ratkaisussaan 25.8.2016, jossa se on muun muassa todennut, että saadun selvityksen perusteella toiminta ei vaaranna soidensuojelualueella suojeltavia luonnonarvoja.

Yhtiö on harjoittanut malminetsintätoimintaa Viiankiaavan alueella yhteensä kahdeksana vuotena ilman, että toimintaa valvovilla viranomaisilla olisi ollut tästä huomautettavaa. Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista seikkaa, jonka johdosta malminetsintäluvan voimassaolon jatkamisen edellytyksiä ja hallinto-oikeuden valituksenalaista päätöstä tulisi arvioida uudestaan.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry on antanut lausunnon ja vastineen johdosta vastaselityksen. Yhdistys on muun ohella vaatinut, että myös Turvallisuus- ja kemikaaliviraston 29.7.2016 antama täytäntöönpanomääräys kumotaan. Lisäksi yhdistys on vaatinut, että mikäli AA Sakatti Mining Oy saa luvan jatkaa malminetsintää, sen tulee raportoida jokaisen kairanreiän osalta, onko reiästä tullut paineella vettä maan pinnalle, kuinka kauan ja paljonko vettä on tullut. Yhtiö tulee myös velvoittaa pohja- ja pintaveden laadun tarkkailussa seuraamaan kairauksen apuaineena käytettyjä haitallisia aineita alkuaineseurannan lisäksi.

Lisäksi vastaselityksessä on todettu muun ohella seuraavaa:

Metsähallituksen luontopalvelut ja ELY-keskus eivät ole lupaviranomaisia vaan ne valvovat, ettei luonnonsuojelulakia ole rikottu. Tukes on lupaviranomainen ja vastaa siitä, ettei ole rikottu kaivoslakia.

Yhdistys on pyytänyt 1.9.2016 Tukesilta kaivoslain 14 §:n mukaiset selvitykset Sakatti 1–5 malminetsintäalueen tutkimustöistä ja tuloksista vuodesta 2009 lähtien. Tukes lähetti 4.7.2012 päivätyn 7-sivuisen raportin ja ilmoitti, että valitusten vuoksi yhtiöllä ei ole ollut voimassa olevaa malminetsintälupaa vuoden 2012 jälkeen eikä näin ollen muita raportteja ole.

ELY-keskukselta saadut seurantaraportit kausilta 2009–2016 näyttävät täyttävän niukasti ympäristöministeriön asettamat velvoitteet. Seurantaraportit eivät kuitenkaan kuvaa riittävällä tavalla toiminnan seurauksia ja niistä tulisi antaa tarkempaa ohjeistusta.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry on täydentänyt vastaselitystään toimittamalla lisäselvitystä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Lausuminen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Valituksen hylkääminen

Sovellettavat säännökset ja niiden esityöt

Kaivoslaki (621/2011) on tullut voimaan 1.7.2011 ja sillä on kumottu kaivoslaki (503/1965, vanha kaivoslaki).

Kaivoslain 179 §:n 1 momentin mukaan vanhan kaivoslain nojalla annettu valtausoikeus jää voimaan valtauskirjassa mainituilla ehdoilla.

Kaivoslain 179 §:n 2 momentin mukaan valtausoikeuden nojalla tapahtuvaan toimintaan sovelletaan edelleen, mitä vanhan kaivoslain 12 ja 15 §:ssä, 62 §:n 2 momentissa ja 63 §:ssä säädetään.

Kaivoslain 179 §:n 3 momentin mukaan valtausoikeuden nojalla tapahtuvaan toimintaan sovelletaan lisäksi vastaavasti, mitä sanotun lain 6, 12, 14 ja 15 §:ssä säädetään malminetsinnästä.

Kaivoslain 180 §:n 2 momentin mukaan valtausoikeuden voimassaolon jatkamiseen sovelletaan, mitä sanotun lain 61, 66 ja 72 §:ssä säädetään malminetsintäluvan voimassaolon jatkamisesta. Lupaharkinnassa otetaan huomioon vanhan kaivoslain taikka sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten laiminlyönti sovellettaessa kaivoslain 46 §:n 1 momentin 8 kohtaa. Malminetsintäluvan voimassaolon enimmäisaikaan lasketaan mukaan valtausoikeuden voimassaoloaika.

Kaivoslain 46 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan malminetsintälupaa ei saa myöntää, jos on painavia perusteita epäillä, että haetun alueen laajuuden johdosta taikka hakemuksen käsittelyn yhteydessä ilmenneistä muista syistä hakijalla ei ole edellytyksiä tai ilmeisesti tarkoitustakaan ryhtyä luvan mukaiseen toimintaan, taikka hakija on aikaisemmin olennaisesti laiminlyönyt tähän lakiin perustuvia velvollisuuksia; laiminlyöntien olennaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti laiminlyöntien suunnitelmallisuus, niiden kesto ja toistuvuus sekä laiminlyönneistä aiheutuneiden vahinkojen määrä.

Kaivoslain 61 §:n 1 momentin mukaan malminetsintäluvan voimassaoloa voidaan jatkaa enintään kolme vuotta kerrallaan siten, että lupa on voimassa yhteensä enintään viisitoista vuotta.

Saman pykälän 2 momentin mukaan malminetsintäluvan voimassaolon jatkamisen edellytyksenä on, että 1) malminetsintä on ollut tehokasta ja järjestelmällistä, 2) esiintymän hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen edellyttää jatkotutkimuksia, 3) luvanhaltija on noudattanut sanotussa laissa säädettyjä velvollisuuksia samoin kuin lupamääräyksiä ja 4) voimassaolon jatkamisesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle.

Kaivoslain 66 §:n 1 momentin mukaan malminetsintäluvan voimassaolon jatkamista varten lupaviranomaiselle on ennen luvan voimassaolon päättymistä toimitettava lupahakemus sekä lupaharkinnan kannalta tarpeelliset ja luotettavat selvitykset 61 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista seikoista. Lisäksi hakemukseen sovelletaan vastaavasti, mitä lupahakemuksesta säädetään 34 §:ssä.

Kaivoslain 72 §:n mukaan malminetsintäluvan voimassaolon jatkamista koskeva asia on käsiteltävä noudattaen vastaavasti, mitä sanotussa laissa säädetään asianomaista lupaa koskevasta lupamenettelystä, lupaharkinnasta sekä lupapäätöksestä ja sen voimassaolosta.

Vanhan kaivoslain 3 lukuun sisältyvän 12 §:n 1 momentin mukaan valtaajalla on oikeus sanotussa luvussa säädetyillä ehdoilla toimittaa valtausalueella tutkimustyötä esiintymän laadun ja laajuuden selvittämiseksi sekä tarpeen mukaan käyttää alueen ulkopuolellakin maata teitä sekä voima-, vesi- ja muita johtoja varten.

Saman pykälän 2 momentin mukaan tutkimustyö ja alueiden käyttö on rajoitettava niihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen tutkimustyön tarkoituksen saavuttamiseksi, niin kuin kuivattamiseen, kaivamiseen, koelouhintaan, syväkairaukseen, koerikastamiseen ja muuhun sellaiseen. Toimenpiteet on suoritettava siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa tai haittaa.

Hallituksen esityksessä kaivoslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 272/2009 vp) on kaivoslain 180 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että lupaharkinnassa otettaisiin huomioon myös kumottavan lain taikka sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten laiminlyönti sovellettaessa 46 §:n 1 momentin 8 kohtaa. Arvioinnissa keskeisiä olisivat kumottavan lain 3 luvun säännösten ja mahdollisesti valtauskirjassa määrättyjen ehtojen rikkominen tai laiminlyönti. Lisäksi 46 §:n 1 momentin 8 kohtaa sovellettaessa otettaisiin huomioon 179 §:n 3 momentissa mainittuihin säännöksiin perustuvien velvollisuuksien laiminlyönti.

Saatu selvitys, oikeudellinen arviointi ja lopputulos

AA Sakatti Mining Oy on hakenut 28.2.2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon saapuneella hakemuksella jatkoaikaa ensimmäisen kerran 17.8.2004 myönnettyjen valtausoikeuksien Sakatti 1–5 voimassaoloon. Työ- ja elinkeinoministeriö oli päätöksellään 22.9.2010 jatkanut kyseisten valtausoikeuksien voimassaoloa 17.8.2012 asti.

Asiassa on kysymys AA Sakatti Mining Oy:lle Turvallisuus- ja kemikaaliviraston 28.10.2015 tekemällä päätöksellä myönnetystä uuden kaivoslain mukaisesta malminetsintäluvasta, jolla on jatkettu vanhan kaivoslain nojalla myönnettyjen valtausoikeuksien voimassaoloa. Asiassa on siten tullut soveltaa kaivoslain 180 §:n 2 momentin mukaisesti mitä lain 61, 66 ja 72 §:ssä säädetään malminetsintäluvan voimassaolon jatkamisesta. Lisäksi lupaharkinnassa otetaan huomioon vanhan kaivoslain taikka sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten laiminlyönti sovellettaessa kaivoslain 46 §:n 1 momentin 8 kohtaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n valituksessa on vaadittu Turvallisuus- ja kemikaaliviraston malminetsintäluvan myöntämistä koskevan päätöksen kumoamista muun ohella sillä perusteella, että AA Sakatti Mining Oy on laiminlyönyt olennaisesti kaivoslain säännöksiä ja lupamääräyksiä. Tällaisina laiminlyönteinä valituksessa on mainittu erityisesti syksyllä 2011 Viiankiaavan Natura-alueella tehdyt kairaukset ja vuosina 2012–2013 Viiankiaavan Natura-alueen läheisyydessä tehdyt viistoonkairaukset.

Työ- ja elinkeinoministeriön 22.9.2010 antaman päätöksen liitteenä 3 olivat ministeriön antamat määräykset, joista lupamääräyksessä 10 todettiin muun ohella, että "Tutkimustoimenpiteet on rajattava Natura-alueella sijaitsevan valtausalueen osalta siten, että tutkimuksia saa suorittaa vain talvella, jolloin maa on lumipeitteinen ja routaantunut, ja lisäksi timanttikairauksessa on käytettävä menetelmää, jossa huuhteluveden mukana kulkeutuva kairaussoija otetaan talteen ja viedään pois kaivosalueelta. Puita ei saa kaataa ilman Metsähallituksen lupaa."

AA Sakatti Mining Oy on hakenut muutosta edellä mainittuun lupamääräykseen 10, ja määräystä on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päätöksellä 13.5.2012 muutettu siten, että kesäaikaiset kairaukset on sallittu osalla aluetta. Yhtiön on siten tullut noudattaa edellä mainitussa työ- ja elinkeinoministeriön päätöksessä vanhan kaivoslain nojalla asetettuja määräyksiä 13.5.2012 asti. Lupamääräyksestä 10 ei ole voitu poiketa maanomistajan luvalla siltä osin kuin kysymys on ollut tutkimustoimenpiteiden suorittamisesta Natura-alueella vain talvella. Lupamääräyksen 10 vastaisesti syksyllä 2011 sulan maan aikana tehdyt kairaukset eivät kuitenkaan ole olleet kaivoslain 46 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettuja olennaisia laiminlyöntejä, kun otetaan huomioon niiden kesto ja toistuvuus sekä laiminlyönneistä aiheutuneiden vahinkojen määrä.

Valituksessa mainitut viistoonkairaukset Viiankiaavan Natura-alueen läheisyydessä on tehty vuosina 2012–2013 eli vanhan kaivoslain mukaisten valtausoikeuksien voimassaolon päätyttyä ja nyt kyseessä olevan malminetsintälupamenettelyn aikana. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry on valituksessaan katsonut, että viistoonkairausten vaikutukset Viiankiaavan Natura-alueeseen olisi tullut arvioida luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesti. Yhdistys on viitannut näkemyksensä tueksi Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhdistykselle sen selvityspyynnön johdosta 30.5.2014 toimittamaan vastaukseen, jossa on katsottu, että kairauksissa on laiminlyöty luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arviointi.

Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen arvioinnin laiminlyöntiä ei kaivoslain 180 §:n 2 momentin siirtymäsäännöksen ja lain esitöiden perusteella voida pitää sellaisena vanhan kaivoslain taikka sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten laiminlyöntinä, jota kaivoslain 46 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetaan. Edellä mainittujen viistoonkairausten vaikutukset on arvioitu jälkikäteen 19.2.2014 laaditussa raportissa, jonka mukaan kairaukset eivät ole vaikuttaneet Natura-alueen luontoarvoihin. Lisäksi AA Sakatti Mining Oy on vuonna 2015 täydentänyt malminetsintälupahakemukseen liitettyä luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista Natura-arviointia.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet lukuun ottamatta kaivoslain 52 §:n 3 momenttia sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Korkein hallinto-oikeus toteaa selvyyden vuoksi, että kaivoslain 61 §:n 1 momentin mukaan malminetsintälupa on voimassa yhteensä enintään viisitoista vuotta, ja kaivoslain 180 §:n 2 momentin mukaan malminetsintäluvan voimassaolon enimmäisaikaan lasketaan mukaan valtausoikeuden voimassaoloaika.

2. Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus

Kaivoslain 169 §:n 1 momentin mukaan kaivosviranomainen voi perustellusta syystä hakijan pyynnöstä malminetsintäluvan voimassaolon jatkamista koskevassa päätöksessä määrätä, että luvassa yksilöityihin toimenpiteisiin voidaan valituksesta huolimatta ryhtyä lupapäätöstä noudattaen.

Kaivoslain 169 §:n 3 momentin mukaan kaivosviranomainen voi päätöksellään antaa 1 momentissa tarkoitetun määräyksen samoin edellytyksin valitusajan kuluessa tai 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä erikseen tehdystä hakemuksesta. Hakemuksen käsittelyyn sovelletaan, mitä 37–40 ja 42 §:ssä säädetään lupahakemuksen käsittelystä. Päätökseen sovelletaan, mitä 56 §:n 1 momentissa säädetään lupapäätöksen sisällöstä, 57 §:ssä lupapäätöksen antamisesta ja 58 §:ssä lupapäätöksestä tiedottamisesta. Lisäksi kaivosviranomaisen on viipymättä toimitettava jäljennös päätöksestä asianomaiselle hallinto-oikeudelle ja muutosta hakeneille. Se, joka on valittanut asianomaisesta lupapäätöksestä, voi hallinto-oikeudessa vaatia määräyksen kumoamista tai muuttamista ilman, että hänen olisi siitä erikseen valitettava.

Kaivoslain 169 §:n 4 momentin mukaan muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota 1 ja 3 momentissa tarkoitetun määräyksen tai muuttaa sitä taikka muutoinkin kieltää 1 ja 3 momentissa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanon. Hallinto-oikeuden päätöksestä täytäntöönpanoa koskevassa asiassa voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain pääasian yhteydessä.

AA Sakatti Mining Oy on 9.12.2015 tehnyt Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kaivoslain 169 §:n 3 momentissa tarkoitetun täytäntöönpanomääräystä koskevan hakemuksen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on päätöksellään 29.7.2016 määrännyt, että yksilöityihin tutkimustoimenpiteisiin voidaan valituksesta huolimatta ryhtyä lupapäätöstä noudattaen. Jäljennös päätöksestä on toimitettu viipymättä Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden valituksenalainen päätös on annettu 19.8.2016 eli ennen kuin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston täytäntöönpanomääräystä koskevan päätöksen valitusaika on päättynyt. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry on tässä tilanteessa voinut esittää Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen tekemänsä valituksen yhteydessä.

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen enemmälti lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Kari Tornikoski. Asian esittelijä Tuire Taina.