Muu päätös 1087/2018

Asia Valitus ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa tarkoitetun yhteiskäsittelyn piiriin kuuluvassa asiassa

Valittaja Varisjoen Lohi Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 8.11.2016 n:o 16/0569/3

Asian aikaisempi käsittely

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on, suoritettuaan asiassa katselmuksen, päätöksellään 12.2.2015 n:o 12/2015/1 tarkistanut Varisjoen kalankasvatuslaitokselle 21.1.2005 myönnetyn ympäristö- ja vesitalousluvan nro 7/05/1 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Laitokselle johdettavan vesimäärän, käytettävän rehumäärän, rehun fosforipitoisuuden sekä vesistöön päästettävän fosforimäärän osalta lupamääräyksiä on tiukennettu. Kasvatettava kalamäärä vuotuisena lisäkasvuna on tarkistetut lupamääräykset huomioon ottaen noin 60 000 kg.

Hakemus on hylätty siltä osin kuin siinä on pyydetty nykyisin voimassa olevien lupamääräysten mukaisen vesimäärän lisäämistä.

Lupaan on liitetty päätöksestä tarkemmin ilmenevät lupamääräykset 1–11, joista lupamääräys 3 kuuluu seuraavasti:

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt pintavesiin

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 60 000 kg vuodessa. Kalojen ruokinnassa on käytettävä mahdollisimman vähän vesistöä kuormittavia ja rehevöittäviä kuivarehulaatuja. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 240 kg vuodessa ja kasvatuskaudella enintään 2,0 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna.

Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin enintään 0,8 % ja typpipitoisuus enintään 7,0 %.

Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että kuormitus vesistöön pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Rehua ei saa yliannostella ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, Varisjoen Lohi Oy:n valituksen enemmälti hyläten muuttanut lupamääräystä 3 kasvatuksessa käytettävän kuivarehun keskimääräisen fosforipitoisuuden osalta.

Muutettuna edellä mainittu lupamääräys 3 kuuluu seuraavasti (muutokset kursiivilla):

3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 60 000 kg vuodessa. Kalojen ruokinnassa on käytettävä mahdollisimman vähän vesistöä kuormittavia ja rehevöittäviä kuivarehulaatuja. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 240 kg vuodessa ja kasvatuskaudella enintään 2,0 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna.

Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin enintään 1,0 % ja typpipitoisuus enintään 7,0 %.

Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että kuormitus vesistöön pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Rehua ei saa yliannostella ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

= = =

Lupamääräys 3

Kalankasvatuslaitos sijaitsee Suininkijärvestä laskevan Varisjoen varrella. Pintavesityypiltään Suininki kuuluu pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Varisjoki, Välijoki ja Suininginjoki on tyypitelty yhdessä keskisuuriksi kangasmaiden joiksi. Välijoen-Varisjoen-Suininginjoen aluekokonaisuuden ekologinen tila on asiantuntija-arvion mukaan erinomainen ja kemiallinen tila on hyvä. Hakemuksen mukaan laitoksella kasvatetaan kirjolohta ja siikaa ruokakalaksi ja istukkaiksi.

Laitoksen vaikutustarkkailun yhteydessä on toteutettu vesistötarkkailua yhdellä laitoksen yläpuolisella ja neljällä alapuolisella havaintopaikalla, jotka sijaitsevat noin 400 metriä, 2,2 kilometriä, 8,5 kilometriä ja 14 kilometriä laitoksen alapuolella. Laitokselle tulevan veden näytteiden perusteella Suininkijärven luusuan vesi on ollut vuosina 2005–2012 kokonaisravinteiden osalta keskimäärin karua. Korkeimmillaan pitoisuudet ovat olleet lievästi rehevän vedenlaatuluokan alarajoilla. Laitoksen alapuolisilla havaintopaikoilla kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet keskimäärin karun ja lievästi rehevän vedenlaadun rajan (15 µg/l) tuntumassa ja kokonaistyppipitoisuudet jonkin verran karun ja lievästi rehevän vedenlaadun rajan (400 µg/l) alapuolella. Alapuolisten havaintopaikkojen kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet keskimäärin noin 5 µg/l ja typpipitoisuudet noin 50 µg/l korkeampia kuin laitokselle tulevan veden pitoisuudet. Lähimmällä laitoksen alapuolisella havaintopaikalla pitoisuusnousut johtuvat suurelta osin laitoksen kuormituksen vaikutuksesta.

Mittausten mukaan laitos on vuosina 2005–2012 lisännyt Varisjoen fosforipitoisuutta keskimäärin noin 6 µg/l eli 10 µg/l:sta 16 µg/l:aan. Alivirtaamatilanteissa lisäys on tätä suurempi. Vuosina 2005–2012 laitoksen yläpuolisen havaintopaikan kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet erinomaisen ekologisen tilan tasolla, mutta laitoksen alapuoliset pitoisuudet ovat sekä fosforin että typen osalta ylittäneet erinomaisen ja hyvän ekologisen tilan raja-arvot.

Kun otetaan huomioon asiassa saatu selvitys vesistön virtaamista sekä vesistössä havaituista toiminnan vaikutuksista, hallinto-oikeus katsoo, että käytettävän rehumäärän rajoittaminen 60 000 kilogrammaan sekä vesistöön joutuvan laskennallisen fosforikuormituksen rajoittaminen on aluehallintoviraston päätöksestä ilmenevällä tavalla ollut tarpeen. Näiden osalta lupamääräyksen muuttamiseen muutoksenhakijan vaatimalla tavalla ei ole perusteita.

= = =

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 43 § 1 ja 3 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Jan Eklund ja Reeta-Kaisa Eriksson. Esittelijä Taija Randen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Varisjoen Lohi Oy on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksiä muutetaan siten, että lupamääräyksestä 3 poistetaan määräys kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrästä kokonaisuudessaan, tai toissijaisesti määrätään, että kalankasvatukseen vuosittain käytettävä kuivarehumäärä saa olla enintään 70 000 kg.

Vaatimuksensa tueksi yhtiö on uudistanut tältä osin aikaisemmin lausumansa ja on lisäksi esittänyt seuraavaa:

Hallinto-oikeus on päätynyt virheelliseen johtopäätökseen hylätessään vaatimuksen käytettävän kuivarehun määrästä. Kalankasvatuslaitos sijaitsee vesistössä, jonka tila on arvioitu hyväksi tai erinomaiseksi. Laitos sijaitsee siten alueella, jossa kalankasvatus on Euroopan vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti suositeltavaa elinkeinotoimintaa. Yhtiö on ollut vapaaehtoisesti mukana kalarehujen kehittämistyössä.

Rehumäärän rajoittamisella ei ole merkitystä, koska myös fosforikuormitukselle on määritetty yläraja. Riittävänä on siten pidettävä fosforikuormitukseen perustuvaa lupaa, eikä rehumäärälle tulisi asettaa enää rajoituksia lainkaan. Sallittu 240 kg:n fosforikuormitus mahdollistaisi jopa 80 000 kg:n kuivarehumäärän käytön vuosittain. Valittajan toimintaa on nyt rajoitettu asettamalla rajat sekä fosforikuormitukselle että kuivarehumäärälle.

Ahma Ympäristö Oy:n selvityksestä ilmenee, että vesistötarkkailua on toteutettu osin vääristä paikoista tarkkailusta vastanneen konsultin toimesta vuosina 2005–2012. Todellisuudessa osa laitoksen alapuolisen vesistötarkkailunäytepisteen V2 näytteistä on otettu välittömästi laitoksen alapuoliselta sillalta, eikä varsinaisesta V2 näytepisteestä noin 400 metrin päästä sillalta alavirtaan. Sillalta otetut näytteet eivät kuvaa näytepisteen V2 todellista tilaa, eikä niitä tule ottaa huomioon laitoksen vaikutustarkkailussa. Tarkkailujaksolla otettiin yhteensä 32 näytettä, joista sillalta otettuja näytteitä oli seitsemän. Näytepisteen V2 kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet keskimäärin hieman karun ja lievästi rehevän vedenlaadun rajan alapuolella. Tarkastelujaksolla kokonaisfosforipitoisuus on ollut laskussa. Kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet karua vastaavalla tasolla. Näytepisteen V2 vedenlaatu on ollut keskimäärin karua ja lievästi rehevää vastaavaa, eikä vedenlaatu ole laskenut kertaakaan hyvää huonommaksi.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on ilmoittanut, ettei se anna valituksen johdosta lausuntoa.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut, ettei se anna valituksen johdosta lausuntoa.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelulle on varattu tilaisuus antaa valituksen johdosta lausunto. Lausuntoa ei ole annettu.

A on antanut valituksen johdosta vastineen. A on vaatinut yhtiön valituksen hylkäämistä. Lisäksi A on vaatinut, että lupahakemus suoraan hylätään tai asia palautetaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Varisjoen Lohi Oy on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n vastineessaan esittämiä vaatimuksia hakemuksen hylkäämisestä tai asian palauttamisesta aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.

2. Yhtiön valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

1. A on esittänyt vaatimuksensa hakemuksen hylkäämisestä tai asian palauttamisesta aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi korkeimmalle hallinto-oikeudelle 20.3.2017 saapuneessa yhtiön valituksen johdosta antamassaan vastineessa valituksen tekemiselle säädetyn määräajan jälkeen. Vaatimukset on näin ollen jätettävä tutkimatta.

2. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Kirsi Kostamo. Asian esittelijä Irene Mäenpää.