Muu päätös 2660/2018

Ympäristölupaa koskeva valitus (Lappeenranta)

Antopäivä: 5.6.2018
Taltionumero: 2660
Diaarinumero: 3716/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T2660

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittajat A ja B

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 21.6.2017 nro 17/0209/2

Asian aikaisempi käsittely

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on 3.2.2016 antamallaan päätöksellä (26.1.2016 § 5) tarkistanut Sulzer Pumps Finland Oy:n räjäytyshitsauslaitokselle 2.3.2009 myönnetyn ympäristöluvan lupamääräykset. Lupamääräyksiä 1, 2, 4, 5 ja 8 on muutettu ja tarkennettu. Määräykset 6 ja 11 on poistettu tarpeettomina. Lisäksi on annettu uudet määräykset 10, 11, 12 ja 13. Toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä muutoin määrätä.

Lupamääräykset 1–5 ja 10 kuuluvat seuraavasti:

1. Räjäytyksiä saa suorittaa arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 8–16 välisenä aikana.

Räjäytyksiä ei saa tehdä juhannusaaton ja 15.8. välillä. Mikäli kuitenkin pakottavista tuotannollisista syistä räjäytyksiä on tarpeen tänä aikana tehdä, tulee niistä vähintään kahta viikkoa ennen räjäytyspäivää ilmoittaa alueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja kuntatiedotteessa sekä Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle. Näitä poikkeuksellisia räjäytyspäiviä saa olla kuitenkin korkeintaan kolme kyseessä olevana kautena.

2. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää vakinaisten asuntojen piha-alueilla A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB. Vapaa-ajan asuntojen piha-alueilla melutaso (LAeq07-22) ei saa ylittää arvoa 45 dB.

Ennen kuin verrataan mittaustuloksia melun ekvivalenttitason raja-arvoon, tulee suorittaa +10 dB:n impulssimaisuuskorjaus räjäytystapahtuman melun sille osalle, mikä on impulssimaista.

Yksittäisen räjäytyksen melutaso ei saa ylittää vakinaisten tai vapaa-ajan asuntojen piha-alueilla C-painotettua äänialtistustasoa (LCE,1s) 100 dB.

3. Räjäytyshitsauskammioon on tehtävä sellaiset melusuojaukset tai muutoin rajoitettava räjäytyshitsauksesta aiheutuvaa melua niin, että edellä mainitut melutasot eivät ylity melulle altistuvissa kohteissa. Melusuojaukset on lisäksi tarkistettava säännöllisesti toiminnan yhteydessä ja melusuojausten vauriot on korjattava ennen uusien räjäytysten suorittamista.

4. Toiminnanharjoittajan on tarkistutettava riippumattomalla asiantuntijalla räjäytyshitsauksesta aiheutuva ympäristömelu mittauksin seuraavan kerran syksyllä 2016 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein lähimmän asuinkiinteistön piha-alueella. Lisäksi melumittaukset tulee uusia, mikäli toiminnassa tapahtuu melun kannalta merkittäviä muutoksia.

Melumittaussuunnitelma tulee toimittaa ennakkoon ympäristötoimeen tarkistettavaksi.

Melumittaus tulee tehdä ympäristöministeriön mittausohjeen 1/1995: ympäristömelun mittaaminen, mukaisesti. Mittausraportti tulee toimittaa Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle kuukauden kuluessa mittauksista.

Valvontaviranomainen voi velvoittaa toiminnanharjoittajan tekemään melumittauksia, mikäli on aihetta epäillä lupamääräykset ylittävää meluhaittaa ympäristössä.

5. Toiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että toiminnan vaikutusalueella, jossa saattaa olla kuulon vaurioitumisen tai muu sellainen vaara, ei liiku ulkopuolisia henkilöitä.

Toiminnanharjoittajan on merkittävä maastoon vähintään 250 metrin säteellä räjäytyspaikasta varoalue aitaamalla ja varoitustauluin tai muilla vastaavilla näkyvillä rakenteilla. Toiminnanharjoittajan hallitseman alueen ulkopuolella maankäytön rajoituksista on sovittava maanomistajan kanssa. Räjäytyksistä on myös varoitettava lähialueella olevia selvästi kuuluvalla äänimerkillä.

(---)

10. Toiminnasta ympäristöön aiheutuvaa meluhaittaa tulee edelleen vähentää. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää keinoja, joilla ilmaan kulkeutuvaa paineaallon vaikutusta voidaan vähentää absorboimalla painevaikutusta väliaineisiin.

Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja hyödynnettävä toiminnassaan parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa toiminnan aiheuttaman melun ja tärinän edelleen vähentämiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää räjäytyksistä aiheutuvan paineaallon aiheuttaman tärinän ominaisuuksia ja ehkäisyä koskevan tietämyksen kehittymiseen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään A:n ja B:n valituksen muutoin hyläten muuttanut Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan päätöksen lupamääräyksiä 1 ja 5 ja lisännyt lupaan uuden lupamääräyksen 6. Määräykset kuuluvat muutetussa muodossaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

1. Räjäytyksiä saa suorittaa arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 8–16 välisenä aikana.

Räjäytyksiä ei saa tehdä 1.6.–31.8. Mikäli kuitenkin pakottavista tuotannollisista syistä räjäytyksiä on tarpeen tänä aikana tehdä, tulee niistä vähintään kahta viikkoa ennen räjäytyspäivää ilmoittaa alueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja kuntatiedotteessa sekä Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle. Näitä poikkeuksellisia räjäytyspäiviä saa olla kuitenkin korkeintaan kolme kyseessä olevana kautena.

(---)

5. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että toiminnan vaikutusalueella, jossa saattaa olla kuulon vaurioitumisen tai muu sellainen vaara, ei liiku ulkopuolisia henkilöitä.

Toiminnanharjoittajan on merkittävä maastoon vähintään 250 metrin säteellä räjäytyspaikasta varoalue aitaamalla tai muilla vastaavilla näkyvillä rakenteilla siten, ettei varoalueelle pääse huomaamatta kulkemaan. Varoalue on myös merkittävä varoitustauluin. Toiminnanharjoittajan hallitseman alueen ulkopuolella maankäytön rajoituksista on sovittava maanomistajan kanssa. Räjäytyksistä on myös varoitettava lähialueella olevia selvästi kuuluvalla äänimerkillä 2 minuutin ajan. Varoitusmerkinnät on tarkastettava säännöllisin väliajoin vähintään 2 kertaa vuodessa. Tarkastukset tulee merkitä vuosiraporttiin.

6. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että suunnitelma räjäytyspäivistä on yleisön saatavilla internetin kautta. Suunnitelmasta tulee ilmetä suunnitellut räjäytyspäivät sekä kunkin räjäytyspäivän osalta ainakin, onko kyse suunnitellusta räjäytyspäivästä, varmistuneesta räjäytyspäivästä vai varapäivästä. Suunnitelmasta on lisäksi ilmettävä mahdolliset säävaraukset.

Työsuunnitelmaa on päivitettävä riittävän usein siten, että tieto varmistuneesta räjäytyspäivästä on luettavissa internetistä viimeistään räjäytystä edeltävänä päivänä kello 19.00.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa: a) terveyshaittaa; b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille; c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista; d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä; e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä; f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle; tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus;

Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa; 3) 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta; 6) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria taikka olennaista heikennystä kolttien elinolosuhteisiin tai mahdollisuuksiin harjoittaa kolttalaissa tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä; 3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista; 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Ympäristöluvan lupamääräysten säännönmukainen tarkistamismenettely on poistettu 1.5.2015 voimaan tulleella uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) muutoksella (423/2015). Mainitun muutoslain (423/2015) voimaantulosäännöksen mukaan ennen lain voimaantuloa annetussa ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite raukeaa. Valvontaviranomaisen on säännöllisessä valvonnassa arvioitava uuden lain 89 §:n (423/2015) mukaisesti tällaisen luvan muuttamisen tarve viimeistään vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle. Ennen muutoslain voimaantuloa vireille tullut lupa-asia käsitellään muutoin noudattaen ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä, ei kuitenkaan kumottavaa 71 §:ää.

Asiassa saatu selvitys

Asiassa on kyse olemassa olevalle räjäytyshitsaustoiminnalle 2.3.2009 myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta.Toimintapaikan kohdalla ei ole asemakaavaa eikä maakuntakaavan tai osayleiskaavan merkintöjä. Toimintapaikka sijaitsee metsäalueella. Lähin vakituinen asutus on toimintapaikasta noin 850 metriä itään ja lähin loma-asutus noin kilometrin päässä laitoksesta etelään ja luoteeseen. Lähin Natura 2000 -alue sijaitsee noin 6 kilometriä laitoksesta lounaaseen.

Räjäytyshitsaustoiminnassa metallikappaleita hitsataan toisiinsa räjäytysaineiden avulla. Räjäytyksissä käytetään 4,5–9,5 kilon räjäytyspanoksia, satunnaisesti myös 12 ja 14 kilon panoksia. Päivittäisten räjäytysten määrä vaihtelee 4–8 välillä, maksimissaan räjäytyksiä on 12 päivässä. Räjäytyspäivien lukumäärä vaihtelee tilausten mukaan, vuosina 2011–2013 räjäytyspäiviä on ollut alimmillaan 30 ja enimmillään 57 vuodessa. Räjäytyksiä tehdään syys-toukokuussa, poikkeuksellisesti myös kesäkuun alkupäivinä. Räjäytyksiä ei voida suorittaa sadesäällä eikä lämpötilan ollessa alle -10 °C.

Räjäytykset suoritetaan noin 7 metriä korkeassa räjäytyskammiossa, jonka seinät on tehty hiekalla täytetyistä teräsputkista ja vuorattu kumimatoilla. Kammion yläosaan on asetettu autonrengaspinoja teräsverkkorakenteen päälle. Räjäytysten varoalue on merkitty varoituskyltein noin 250 metrin säteellä räjäytyspaikasta. Alueelle ei voida asentaa kävelyesteitä, koska esteet häiritsisivät varoalueelle kuuluvalla pellolla työskentelyä. Kiinteistötietojärjestelmästä saatavan ilmakuvamateriaalin perusteella peltoa on räjäytyshitsauslaitoksen pohjois- ja kaakkoispuolella.

Asiakirjoihin on liitetty useita selvityksiä toiminnan aiheuttamasta melusta:

Akukon 18.3.2014: Melua on selvitetty melumittausten 12.12.2013 ja melun mallilaskennan avulla. Tulosten perusteella mitatut ja lasketut C-äänialtistustasot eivät ylittäneet luvassa määrättyä raja-arvoa 100 dB lähimmillä taloilla. AI-enimmäisäänitason raja-arvo 85 dB ylittyi mittauksissa Pentinkylän mittauspisteessä ja alittui muissa.

Noisecontrol 5.5.2014: Kohdekäynnillä 1.4.2014 tehdyn koeräjäytyksen perusteella räjäytysäänestä oli selvästi todettavissa kimeä terävä korkeataajuinen maksimiäänitaso (LAImax) kiväärilaukauksen tyyppinen ääni sekä matalataajuinen humahdusääni (LCpeak), joihin molempiin liittyy asukkaiden kokema häiritsevyystekijä.

Noisecontrol 7.1.2015: Melun vaimentamistoimien valmistuttua 13.12.2014, suoritettiin räjäytysmelumittaukset kolmella eri räjäytystapahtumalla (9,5 kg) 23.12.2014. Mittausten perusteella melutaso oli eniten alentunut Pentinkylän mittauspisteessä (MP 2, Pentti). Äänitaso (LAImax) oli vaimentunut 89 dB:stä 64 dB:iin sekä äänitaso LCE 97 dB:stä 84 dB:iin. Aikaisemmissa mittauksissa (12.12.2013) ennen vaimennustoimenpiteitä tällä mittauspaikalla äänitasot olivat suurimmat ylittäen raja-arvon LAImax (85 dB) ollen 89 dB.

Promethor 10.3.2015: Vuoden 2014 lopulla tehtyjen meluntorjuntatoimenpiteiden tarkastelu laskennallisesti mallintamalla. Laskennat on suoritettu A-painotetulle enimmäisäänitasolle (impulssiaikavakio), yhden räjäytyksen C-painotetulle äänialtistustasolle ja päiväajan A-painotetulle keskiäänitasolle, kun räjäytyksiä on 15 kappaletta päivässä ja räjäytyspanoksen suuruus 9 kg. Mallinnuksen mukaan räjäytyshitsauksen melu vaimennustoimenpiteiden jälkeen ei ylitä toiminnalle annettuja raja-arvoja. Laskentatulokset sisältävät epävarmuutta sekä melupäästön (rajallinen määrä melupäästömittauksia) että laskentamallin (suuret tarkasteluetäisyydet) osalta.

Promethor 5.5.2015: Raportti koskee melumittauksia 14.4.2015. Tulosten perusteella hetkellinen enimmäisäänitaso (päätös 85 dB ja tulos 87 dB) ja C-painotettu äänialtistaso (päätös 100 ja tulos 102 dB) ylittyivät yhdessä mittauksessa mittauspaikalla 1 osoitteessa Ylämaantie 2837, joka sijaitsee noin 920 metrin päässä räjäytyspaikasta. Tulosten perusteella päiväajan keskiäänitaso ei ylittäisi raja-arvoa 55 dB(A) mittauspisteellä 1, vaikka räjäytyksiä olisi päivässä 135 kpl.

Noisecontrol 11.5.2015: Marras-joulukuussa 2014 toteutettiin mittava vaimennustoimenpide asettamalla räjäytyssylinterin yläosaan kannatuspalkisto, jonka päälle sijoitettiin noin 450 henkilöauton rengasta. Renkaat sijoitettiin kuuden renkaan nippuina ja niiden sisusta täytettiin mineraalivillalla. Rengasnippujen sidokset eivät kestäneet räjäytyspainetta, vaan niput levisivät kannatusverkoston päälle. Irralliset renkaat koottiin yhtenäiseksi kasaksi räjäytysputken yläpuolelle kannatuspalkiston päälle. Tämä rengaskasa toimi äänenvaimennusratkaisuna, kun tehtiin ympäristömelumittaukset 23.12.2014 ja 14.4.2015.

Mittaustulosten 14.4.2015 perusteella voidaan todeta, että samalla ruutimäärällä (noin 9,5 kg) toteutettujen räjäytysten äänitaso vaihteli MP 1:ssä (LAImax) 77 dB ja 87 dB:n välissä. Myös C-painotettu äänialtistustaso (LCE, 1s) ero vaihteli 10 dB ollen suurimmillaan 102 dB. A-painotettu keskialtistustaso (LAE, 1s) vaihteli MP 1:ssä välillä 69–76 dB. Mittaustulosten perusteella ylittyy MP 1:ssä enimmäistaso (LAImax) 2 dB:llä yhden räjäytyksen (räjäytys 2) yhteydessä ja C-painotettu äänialtistaso (LCE, 1s) 2 dB:llä yhden räjäytyksen (räjäytys 4) yhteydessä.

Noisecontrol 6.6.2015: Ruutimäärän vaikutusta ympäristömeluun on selvitetty 28.5.2015 käyttämällä 9 ja 12 kg:n ruutimääriä ja mittaamalla maksimiäänitasot (LAImax ) ja painotetut C-painotetut äänitasot (LCE) kahden kiinteistön (Ylämaantie 2830, Kirppu ja Ylämaantie 2837, A) piha-alueella.

Mittaustulosten mukaan maksimiäänitasot (LAImax) ovat jonkin verran suurempia pienemmällä (9 kg) ruutimäärällä. Vastaavasti C-painotetut (LCE ) ovat suurempia (4–6 dB) molemmissa mittauspisteissä isommalla (12 kg) ruutimäärällä. C-painotettu äänitaso sisältää enemmän matalataajuisia äänitasoja kuin A-painotettu äänitaso. Tämä matalataajuisemman äänisisällön huomioimalla voidaan päätellä, että mitatut LCE äänitasot ovat suurempia ruutimäärän kasvaessa.

Noisecontrol 3.11.2015: Edellisen mittauksen (14.4.2015) jälkeen elo-syyskuussa asennettiin räjäytyssylinterin alaosaan raskaat kumimatot irtonaisesti roikkuvina, yläpuolelle olevat rengasniput asennettiin tiiviimmin ja sylinterin yläreunaan ripustettiin renkaat ympäriinsä. Mittaukset suoritettiin 20.10.2015 ja räjäytyspanoksen massa oli 12 kg. Mittaukset tehtiin noin 500 metrin etäisyydellä räjäytyspaikasta ja kiinteistön Repomäki pihalla noin 1 000 metrin etäisyydellä.

Mitatut A-painotetut maksimiäänitasot (LAImax = 70 dB) alittivat selkeästi vaatimustason (LAImax < 85 dB). Myöskään päiväaikaisen keskiäänitason raja-arvo (LAeq klo 7-22 < 45 dB) ei tulosten perusteella ylity, vaikka räjäytystapahtumia olisi yli sata päivässä. Vähiten vaimentuu C-painotettu äänitaso. Mittauspisteessä MP 2 Repomäki C-painotetuksi äänenpainetasoksi mitattiin 95 dB LCE alittaen kuitenkin selkeästi vaatimustason 100 dB. Mittauksessa 20.5.2015 käytetty ruutimäärä oli 20 % suurempi kuin 14.4.2015 tehdyssä mittauksessa. Arviossa on lisäksi otettu huomioon impulssimaisuuskorjaus +9 dB. Suurempi ruutimäärä lisää matalataajuista (< 200 Hz) äänenpainetta.

Puolustusvoimien ohjeessa 13.7.2005 "Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi" esitetään, että C-taajuuspainotus ottaa huomioon pientaajuisen melun häiritsevyysvaikutuksia paremmin kuin A-taajuuspainotus. Saman ohjeen mukaan impulssimaisuuskorjauksena käytetään tällaisen melun osalta +9 dB ellei esitetä tarkempaa korjausarvoa.

Oikeudellinen arviointi

Hakemuksesta tiedottaminen

Ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomaisen on tiedotettava lupahakemuksesta kuuluttamalla siitä vähintään 30 päivän ajan toiminnan vaikutusalueen kuntien ilmoitustauluilla siten kuin julkisista kuulutuksista annetussa laissa (34/1925) säädetään. Kuulutus on julkaistava myös lupaviranomaisen internetsivuilla, jolloin kuulutus voi sisältää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentin estämättä toiminnanharjoittajan nimen ja toiminnan sijaintipaikan tiedot. Lisäksi kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettava ainakin yhdessä toiminnan vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä, jollei asian merkitys ole vähäinen tai ilmoittaminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta. Kuulutus on annettava erikseen tiedoksi niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

Ympäristönsuojelulain 44 §:n 2 momentin mukaan hakemusasiakirjat on pidettävä nähtävillä vähintään kuulutusajan toiminnan vaikutusalueen kunnissa.

Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 11 §:n 1 momentin mukaan lupahakemuksesta on kuulutettava sen jälkeen kun asia on riittävän yksityiskohtaisesti selvitetty.

Hakemuksesta on asianmukaisesti kuulutettu ja hakemusasiakirjoja pidetty nähtävillä 30.3.–29.4.2015. Yhtiö on täydentänyt lupahakemusta Promethor Oy:n 5.5.2015 ja Noisecontrol Oy:n 11.5.2015 päivätyillä melumittausraporteilla sekä Noisecontrol Oy:n 6.6.2015 päivätyllä lausunnolla ”Ruutimäärän vaikutus melutasoon 9 ja 12 kg:n panoksilla sekä meluvaimennusehdotukset.” Hakemuksen täydennyksenä on myös toimitettu Noisecontrol Oy:n 3.11.2015 päivätty melumittausraportti 20.10.2015 tehdyistä melumittauksista.

Hallinto-oikeus toteaa, että asianosaisella on oikeus saada nähtäväkseen kaikki asiaan liittyvät asiakirjat, siten myös ne asiakirjat, jotka luvan hakija on lupaviranomaiselle toimittanut hakemuksensa täydennyksenä. Näin ollen kyseiset täydennykset olisi tullut antaa tiedoksi asianosaisille, viranomaisille ja hakemuksen täydennys olisi tullut kuuluttaa. Kun näin ei ole asian käsittelyssä lupaviranomaisessa tapahtunut, johtaa menettelyvirhe yleensä päätöksen kumoamiseen ja asian palauttamiseen lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi.

Ympäristölautakunnan asiakirjoista ilmenee, että hallinto-oikeudessa muutoksenhakijana olevalle A:lle on lähetetty tiedoksi ainakin osa hakijan toimittamista täydennyksistä. Hallinto-oikeus toteaa, että muutoksenhakijalla on ollut mahdollisuus hallinto-oikeuteen tehdyssä valituksessa ja vastaselityksessä esittää huomautuksia tähän valitusasiaan liittyvistä hakemuksen täydennyksistä.

Edellä esitetyn perusteella ja kun otetaan huomioon, että asiassa on kyse olemassa olevan toiminnan lupamääräysten tarkistamisesta hallinto-oikeus katsoo, ettei valituksenalaista päätöstä kuulemisvirheestä huolimatta ole syytä tällä perusteella kumota ja palauttaa uudelleen käsiteltäväksi.

Kaavoituksen merkitys

Alueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava. Toimintapaikan kohdalla ei ole maakuntakaavassa merkintöjä. Ylämaan kunnan osayleiskaavassa alue on niin sanottua valkoista aluetta, johon ei kohdistu aluevarauksia. Asemakaavaa alueella ei ole. Ylämaan rantaosayleiskaava on hyväksytty Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa 18.4.2011. Kysymyksessä oleva räjäytyshitsauslaitos ei sijaitse rantaosayleiskaavan alueella. Saadun selvityksen mukaan laitoksen räjäytystoiminnasta aiheutuu melua jo rakennettujen loma-asuntojen sekä loma-asuntokäyttöön kaavoitettujen kiinteistöjen piha-alueilla. Kun otetaan huomioon lupapäätöksessä annetut toiminnan päivittäistä ajallista rajoittamista, toimintaa kesäaikana siihen hallinto-oikeuden tekemine tiukennuksineen sekä toiminnan enimmäismelua ja meluntorjuntaa koskevat lupamääräykset, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä muun ohella rantaosayleiskaavassa varattuun tarkoitukseen. Kaavoitus on ympäristönsuojelulain 12 §:n edellyttämin tavoin ennalta arvioiden riittävästi otettu huomioon lupaa myönnettäessä ja lupamääräyksiä asetettaessa.

Toiminnan meluvaikutukset

Meluselvitysten perusteella räjäytyshitsaustoiminnasta aiheutuu sekä korkea- että matalataajuista melua. Tällaisen kahden täysin eri tavalla etenevän melun vaimentaminen on erityisen haasteellista. Meluselvitysten perusteella meluhaittoja on kuitenkin onnistuttu vähentämään. Meluhaitta on kuitenkin edelleen merkittävä ja melun luonteen vuoksi erityisen häiritsevä.

Lupamääräys 1

Asiassa saadun selvityksen perusteella räjäytyspäivien määrä vuodessa riippuu työtilanteesta, joten määrä voi vaihdella ja on tosiasiassa vaihdellut vuodesta toiseen. Koska räjäytyksiä ei voida tehdä lämpötilan ollessa alle -10º C tai sateella, on räjäytyspäivien määrä jo sääolosuhteiden vuoksi rajallinen. Näistä syistä hallinto-oikeus katsoo, että räjäytyspäivien määrää ei ole perusteltua rajoittaa vuositasolla.

Räjäytyksen aiheuttama impulssimainen ääni on voimakas, häiritsevä ja yllätyksellisyytensä vuoksi aiheuttaa säikäytysvaikutuksen. Räjäytysääni on edellä esitetyistä syistä lähiasukkaille erityisen häiritsevää. Räjäytysäänen häiritsevyys korostuu kesäaikaan, jolloin ulkona oleskellaan muita vuodenaikoja enemmän. Hakemuksen mukaan räjäytyksiä tehdään syys-toukokuun aikana. Kesäkaudella räjäytyksiä ei tehdä. Toiminnanharjoittajan 4.11.2015 päivätyn ympäristötoimeen toimitetun selvityksen mukaan räjäytyksiä ei ole käytännössä tehty kesä-elokuussa. Ainoastaan joitakin poikkeuksellisia räjäytyksiä on suoritettu kesäkuun alkupäivinä. Näissä olosuhteissa hallinto-oikeus katsoo, että kohtuuttoman rasituksen sekä viihtyisyys- ja virkistyshaitan vähentämiseksi kesäaikaa koskevan toimintarajoituksen laajentaminen on tarpeellista ja mahdollista. Hallinto-oikeus on tämän vuoksi muuttanut lupamääräystä 1 siten, että räjäytyksiä ei saa tehdä 1.6.–31.8. Toiminnan kohtuuttoman hankaloittamisen estämiseksi muutetussa määräyksessä on kuitenkin säilytetty mahdollisuus poiketa kiellosta pakottavista tuotannollisista syistä.

Lupamääräys 2

Muutoksenhakijat ovat tältä osin perustelleet vaatimuksiaan puolustusministeriön ohjeella "Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi". Tuon ohjeen perusteella räjäytysmelun impulssimaisuuskorjaus on lähtökohtaisesti +9 dB, mutta se voi tapauskohtaisesti olla korkeampi. Tässä tapauksessa lupapäätöksessä on jo määrätty +10 dB:n impulssimaisuuskorjaus, eikä asiassa saadusta selvityksestä ilmene perusteita edelleen korottaa impulssimaisuuskorjausta.

Edellä mainitun ohjeen perusteella A-painotettu melun raja-arvo soveltuu C-painotettua raja-arvoa huonommin räjäytysmeluhaitan arviointiin, minkä vuoksi lupaan ei ole tarvetta lisätä raja-arvoa LAImax 85 dB. Asiassa ei ole ilmennyt perusteita asettaa melulle sekä LCE,1s että LCpeak -raja-arvoa.

Edellä esitetyn perusteella vaatimukset lupamääräyksen 2 muuttamisesta on hylättävä.

Lupamääräys 4

Lähin vakituinen asunto on noin 850 metrin päässä räjäytyshitsauslaitoksesta ja lähin vapaa-ajanasunto on noin kilometrin päässä, minkä vuoksi melun mittaamista lähimmän asuinkiinteistön kohdalla voidaan pitää riittävänä ottaen huomioon, että valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää lisämittauksia ja että räjäytystoimintaa kesäaikaan on edelleen rajoitettu hallinto-oikeuden lupamääräykseen 1 tekemällä muutoksella. Koska kyse on vakiintuneesta toiminnasta, voidaan melumittauksia pitää riittävänä toiminnan valvonnan kannalta, eikä lupaan siten ole tarvetta lisätä velvoitetta meluselvitysten laatimisesta.

Asiantuntija-arvion laatiminen päivittäisistä räjäytyskerroista eri räjäytysainemäärillä olisi käytännössä hankalaa, koska saman päivän aikana voidaan suorittaa räjäytyksiä erisuuruisilla panoksilla. Tämän vuoksi hallinto-oikeus katsoo, että valituksessa tarkoitetulla asiantuntija-arviolla ei saada merkittävää lisäarvoa meluhaitan arvioinnin kannalta.

Edellä esitetyn perusteella valituksessa esitetyt vaatimukset on lupamääräyksen 4 osalta hylättävä.

Lupamääräys 5

Vaasan hallinto-oikeus on 21.12.2011 antamallaan päätöksellä nro 11/0366/1 muun muassa määrännyt, että toiminnanharjoittajan on merkittävä maastoon vähintään 250 metrin säteellä räjäytyspaikasta varoalue aitaamalla ja varoitustauluin tai muilla vastaavilla näkyvillä rakenteilla. Määräystä on perusteltu räjäytyksistä aiheutuvalla kuulovaurioriskillä. Meluntorjunnan parannuksista huolimatta varoaluetta on pidettävä edelleen tarpeellisena. Koska toiminta-alue sijaitsee metsäalueella, on olemassa vaara, että varoalueelle kuljetaan huomaamatta esimerkiksi marjastuksen yhteydessä. Tämän vuoksi pelkkiä varoituskylttejä ei voida pitää riittävinä, vaan pääsy varoalueelle on estettävä sikäli kuin se on mahdollista peltotöitä haittaamatta. Tämän vuoksi hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräystä 5 ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Valituksessa on esitetty, että toiminnanharjoittaja ei ole noudattanut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä 21.12.2011 nro 11/0366/1 määrättyä. Tältä osin kyse on valvonta-asiasta, jota ei käsitellä ympäristölupa-asian yhteydessä.

Lupamääräys 6

Räjäytysmelun häiritsevyys johtuu osittain siitä, että melu on äkillistä eikä siitä lähtökohtaisesti anneta muuta ennakkovaroitusta kuin äänimerkki. Häiritsevyyden vähentämiseksi hallinto-oikeus on siksi lisännyt lupaan määräyksen siitä, että räjäytyspäiväsuunnitelma on saatavilla internetissä siten, että varmistuneesta räjäytyspäivästä on saatavilla tieto viimeistään räjäytystä edeltävänä iltana ja että suunnitelmasta ilmenee esimerkiksi värikoodein, onko kyse vasta suunnitellusta räjäytyspäivästä, varmistuneesta räjäytyspäivästä tai varapäivästä. Myös mahdollisten säävarausten tulee ilmetä suunnitelmasta.

Lupamääräys 10

Määräyksessä toiminnanharjoittaja on velvoitettu selvittämään, miten paineaallon vaikutusta voidaan vähentää ja seuraamaan toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Valituksessa on vaadittu, että velvoitetta tarkennetaan konkreettisella aikataululla ja tavoitteella.

Nyt kysymyksessä oleva toiminta on epätavallista ja on epäselvää, millaisilla keinoilla paineaallon vaikutusta voisi vähentää, missä määrin näiden keinojen toteuttaminen on taloudellisesti ja teknisesti mahdollista, miten tehokkaita nämä keinot tulevat olemaan ja missä aikataulussa ne on mahdollista toteuttaa. Kyse on tältä osin kehitystyöstä, jolle ei työn luonteen vuoksi voida määrätä tarkkaa aikataulua tai tavoitetta.

Yhteenveto

Toimittaessa lupapäätöksen mukaisesti hallinto-oikeuden siihen edellä tekemine muutoksineen, toiminnan on katsottava täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset vaatimukset.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Lampi, Juha Väisänen ja Raija Uusi-Niemi. Esittelijä Patrick Sahlström.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan ja asia palautetaan osittain lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi. Muutoksenhakijat on vapautettava oikeudenkäyntimaksusta.

Vaatimustensa tueksi A ja B ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Hakemuksen kuuluttamisessa on tapahtunut hallinto-oikeuden toteama menettelyvirhe. Räjäytyshitsauslaitoksesta ei ole mainintaa Ylämaan rantaosayleiskaavassa, minkä vuoksi melualueen vapaa-ajan asukkaat eivät ole havainneet kiinteistöjensä sijaintia tai vaikutusmahdollisuuksiaan suhteessa melua aiheuttavaan toimintaan.

Melumittausten (Akukon 18.3.2014) perusteella melun ekvivalenttitaso LAeq 45 dB ylittyy noin kolmen kilometrin etäisyydellä räjäytyspaikasta. Hakemuksen vireilläolosta olisi tullut tiedottaa kirjeitse vapaa-ajan asukkaille, joiden kiinteistöt sijaitsevat tällä alueella. Ympäristölupien tarkistamismenettelyn kumoamisen vuoksi vapaa-ajan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet kaventuvat entisestään.

Kuulemisvirhe on aiheuttanut vakavan vuorovaikutuspuutteen luvan tarkistamisen käsittelyssä. Lupa-asian ainakin osittainen uudelleen käsittely on välttämätöntä. Uudessa käsittelyssä tulisi selvittää nykyinen melutilanne, arvioida melusuojauksen riittävyys sekä tarkastella laitoksen meluvaikutusten arviointimenettelyn kehittämistä ja harkita uudelleen vastaavia lupamääräyksiä.

Ainoa nykyisellä melusuojauksella tehty melumittaus (20.10.2015) on tehty mittausohjeiden vastaisissa tuuliolosuhteissa. Mittausraportista poiketen tuulen suunta oli (etelä-)kaakkoinen eli mittauspisteestä pois päin melulähteen suuntaan. Myös raportissa esitetyt melusuojauksen vaikutusanalyysit ovat virheellisiä. Tuulen suunnalla on merkittävä vaikutus mittaustuloksiin. Korjaamattomina myötä- ja vastatuulitulokset eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Nykyisten suojausten riittävyys tulee arvioida tekemällä uusi meluselvitys mallinnuksineen lupaviranomaisen ohjauksessa ja valvonnassa.

Räjäytyshitsauslaitoksen toiminta vastaa vaikutuksiltaan puolustusvoimien räjäytystoimintaa. Puolustusvoimat on tutkinut räjäytystoiminnan meluvaikutuksia ja laatinut menettelytapaohjeen raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arvioimiseksi. Räjäytyshitsauslaitoksen meluvaikutuksia tulisi arvioida puolustusvoimien käyttämää menettelytapaa ja suositus- ja raja-arvoja hyväksi käyttäen.

Asia on pitkittynyt viranomaistoiminnan puutteiden vuoksi, minkä vuoksi pyydetään vapautusta oikeudenkäyntimaksusta.

Lappeenrannan lupalautakunta kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena on antanut lausunnon. Hakemusvaiheessa toimitetut lisäselvitykset ovat osa hakemusta ja valvonnallista tietoa eikä laitoksen toiminta ole oleellisesti muuttunut hakemuksen jättämisen jälkeen. Melusuojauksia on lisätty hakemuksen jättämisen jälkeen. Näin ollen melutilanne on parantunut eikä lupaviranomainen sen vuoksi katsonut tarpeelliseksi kuuluttaa hakemusta uudelleen. Tämän lisäksi tulee ottaa huomioon, että kysymyksessä on tarkistamishakemus.

Valittajille on lähetetty kaikki hakemuksen täydennykset. Vain valittaja on ollut hakemuksen vireilläoloaikana yhteydessä lupaviranomaiseen eikä laitoksen toiminnasta ole tullut valituksia muilta kuin valittajalta.

Alueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava, jossa ei ole merkintöjä laitoksen sijaintipaikan kohdalla. Ylämaan kunnan osayleiskaavassa alue on niin sanottua valkoista aluetta, johon ei kohdistu aluevarauksia. Alueella ei ole asemakaavaa. Laitos ei sijaitse 18.4.2011 hyväksytyn Ylämaan rantaosayleiskaavan alueella. Toiminnan sijoittaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä muun ohella rantaosayleiskaavassa osoitettuun tarkoitukseen, kun otetaan huomioon toiminnan ajallista rajoittamista, enimmäismelua ja meluntorjuntaa koskevat lupamääräykset. Kaavoitus on ympäristönsuojelulain edellyttämin tavoin ennalta arvioiden riittävästi otettu huomioon lupaa myönnettäessä ja lupamääräyksiä asetettaessa.

Melusuojauksia on lisätty räjäytyskammioon useaan otteeseen. Nykyisten suojausten pysyvyys olisi tarkistettu mittauksin syksyllä 2016, jos ympäristölupapäätös olisi saanut lainvoiman. Lainvoimaisen päätöksen mukaan melumittausvelvoite on kolmen vuoden välein eli seuraava mittaus tehdään vuonna 2018. Melumittaukset on raporttien mukaan tehty ympäristöministeriön ohjeen mukaan eikä lupaviranomaisella ole syytä epäillä raporttien paikkansapitävyyttä.

Lupamääräyksestä 2 poistettiin suure LAImax, koska se on sopimaton räjäytyshitsaukselle. Toiminnanharjoittajan konsultin mukaan sopivampia suureita räjäytyshitsauksen melun rajoittamiseen ovat LCE ja LAeq. ELY-keskus on katsonut lupamääräysten tarkistamishakemusta koskevassa lausunnossaan, että yksittäisen räjäytyksen melutason rajoittamiseen riittää määräys, jonka mukaan melutaso ei saa ylittää vakinaisten tai vapaa-ajan asuntojen pihalla C-painotettua äänialtistustasoa (LCE) 100 dB ja osin päällekkäinen määräys A-taajuuspainotetusta enimmäistasosta voidaan poistaa. Ympäristöministeriön ohjeen mukainen impulssimaisuuskorjaus on +5 dB.

Räjähdyshitsaustoiminnalle ei ole olemassa melua koskevia ohjearvoja. Puolustusvoimien ampumamelun aistimiseen käytetty taajuuspainotus C ja siihen annetut ohjearvot ovat sovellettavissa toimintaan. Paineaalto aiheuttaa myös tärinää, jonka osalta ei ole myöskään olemassa ohjearvoja. Ympäristölupapäätös mahdollistaa toiminnan niin, että ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia voidaan hallita ja valvoa sekä toiminnanharjoittajan että ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta.

Lappeenrannan kaupunginhallitus on antanut vastineen, jossa on viitattu lupalautakunnan lausuntoon ja siinä esitettyihin perusteluihin. Valitus tulee hylätä ja Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ja Vaasan hallinto-oikeuden päätökset pysyttää voimassa.

Sulzer Pumps Finland Oy on antanut vastineen, jonka mukaan valitus on hylättävä.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen. Nähtävilläoloajan jälkeen toimitetuilla lisäselvityksillä on pyritty todistamaan lupamääräysten täyttyminen, mitä ei kyetty tekemään julkisesti nähtävillä olleilla asiakirjoilla. Melusuojaukset on todettu kaikissa meluselvityksissä riittämättömiksi ja melun raja-arvot ylitetty mittauksissa yleisesti.

Luvan myöntämisen perusteena olevat asiakirjat ovat syntyneet pääasiassa muistutusajan jälkeen, eikä niitä ole voitu ottaa huomioon muistutusta laadittaessa. Tämä on merkittävä vuorovaikutuspuute. Se, että kukaan muu ei ole ollut yhteydessä lupaviranomaiseen tai valittanut räjäytyshitsaustoiminnasta, kuvaa juuri lupaprosessiin ja koko toimintaan liittyvää tiedon puutetta. Räjäytyshitsauslaitoksen melu- ja tärinävaikutukset ulottuvat 30–40 kiinteistölle Ylämaan rantaosayleiskaavan alueella. Tuleviin meluselvityksiin tulee sisällyttää lähialueen vapaa-ajan asuntojen meluolosuhteiden ja melusuojausten riittävyyden selvittäminen lähtökohtana vapaa-ajan asutukselle asetetut melun raja-arvot.

Ympäristötoimella ei siis ole ajantasaista tietoa räjäytyshitsauslaitoksen meluvaikutuksista eikä melusuojausten riittävyydestä lupaharkintaa ja toiminnan valvontaa varten. Huippumelutason mittaussuureen korvaaminen toisella mahdollisesti sopivammalla suureella on välttämätöntä, koska äänialtistustaso LCE ei kuvaa melutapahtumaa ja sen painehuipun meluvaikutuksia luotettavasti. Ratkaisua, jossa yksittäisen räjäytyksen hetkellisen maksimimelun raja-arvo LAImax poistetaan eikä sitä korvata toisella soveltuvammalla suureella kuten puolustusvoimien käyttämä LCpeak, ei ole perusteltu.

Lupalautakunta näyttäisi sekoittavan ampumaratamelun aistimiseen soveltuvan A-taajuuspainotuksen ja raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman melun C-taajuuspainotuksen. Räjäytyshitsaukseen liittyvätkin molemmat ominaisuudet. Räjäytyshitsausta täysin vastaavalle räjähteiden käytölle puolustusvoimat on laatinut menettelytapa- ja mittausohjeen ohjearvoineen jo vuonna 2005. Tärinävaikutukset huomioidaan nykyisin jo laajasti eri yhteyksissä kuten talonrakennustoiminnassa ja liikenneinfrahankkeissa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Tuomioistuinmaksulain 10 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntimaksun määrää asian ratkaisija, esittelijä, pöytäkirjan pitäjä, toimituskirjan antaja tai muu tehtävään määrätty virkamies. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa maksun määrää asian esittelijä. Esittelijän ratkaisu käy ilmi tästä päätöksestä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Rauno Pääkkönen ja Harri Koivusalo. Asian esittelijä Hanna Lehtinen.

 
Julkaistu 5.6.2018