Muu päätös 3850/2018

Vesivoimaoikeuksiin liittyvää vesitalousasiaa koskevat valitukset (Rautjärvi)

Antopäivä: 24.8.2018
Taltionumero: 3850
Diaarinumero: 396/1/17 ja 543/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T3850

Asia Vesitalousasiaa koskevat valitukset

Valittajat 1. Änkilän yhteisalueosakaskunta

2. Hiitolanjoen Voima Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 29.12.2016 nro 16/0337/2

Osallistumistarjousmenettely

Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 30.1.2009 päätöksillään nro 14/09/2 ja 15/09/2 velvoittanut Hiitolanjoen Voima Oy:n ryhtymään vesilain (264/1961) 3 luvun 9 §:ssä tarkoitettuihin menettelyihin Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitoksilla käyttöön otetun Änkilän kylän yhteisen vesivoiman osalta.

Vaasan hallinto-oikeus on 30.5.2011 antamillaan päätöksillä nro 11/0134/1 ja 11/0135/1 hylännyt Änkilän yhteisalueosakaskunnan ja Hiitolanjoen Voima Oy:n valitukset ympäristölupaviraston päätöksistä.

Korkein hallinto-oikeus on 15.1.2013 päätöksillä taltionumerot 154 ja 155 hylännyt Änkilän yhteisalueosakaskunnan ja Hiitolanjoen Voima Oy:n valitukset hallinto-oikeuden päätöksistä. Korkein hallinto-oikeus on muutoksenhakumenettelyyn kuluneen ajan, aluehallinnon uudistuksen ja uuden vesilain (587/2011) voimaantulon vuoksi muuttanut velvoitteita koskevia määräyksiä siten, että Hiitolanjoen Voima Oy on velvoitettu viimeistään 30.9.2013 ryhtymään vesilain (587/2011) 8 luvun 5 §:ssä tarkoitettuihin menettelyihin sekä Kangaskosken voimalaitoksella että Ritakosken voimalaitoksella käyttöön otetun Änkilän kylän yhteisen vesivoiman osalta, ellei yhtiön ja osakaskunnan kesken muusta sovita.

Hiitolanjoen Voima Oy on 30.9.2013 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt aluehallintovirastoa antamaan vesilain 8 luvun 9 §:n mukaisesti julkisen kuulutuksen, jolla kehotetaan Kangaskosken ja Ritakosken vesivoiman omistajia, joilla on oikeus osallistua voimalaitoshankkeeseen, määrättynä päivänä kirjallisesti ilmoittamaan yritykseen osallistumisestaan sekä esittämään tarvittavat selvitykset omistusoikeudestaan.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 9.1.2014 kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Rautjärven kunnassa kehottanut niitä Änkilän kylän yhteisen vesivoiman osakkaita, joille kuuluu vähintään yksi sadasosa voimalaitoksella käytettävästä vesivoimasta ja jotka haluavat osallistua hankkeeseen, viimeistään 3.3.2014 ilmoittamaan aluehallintovirastolle hankkeeseen osallistumisestaan sekä esittämään tarvittavan selvityksen osallistumisoikeudestaan. Aluehallintovirasto on lisäksi kehottanut hakijaa vesilain 8 luvun 9 §:n 2 momentin mukaisesti toimittamaan jäljennöksen kuulutuksesta kirjatussa kirjeessä tai muuten todisteellisesti muille vesivoimalaitoksella käytettävän vesivoiman osakkaille, ei kuitenkaan niille, joiden osuus kysymyksessä olevasta vesivoimasta ilmeisesti on alle sadasosa.

Änkilän yhteisalueosakaskunnan nimissä on 21.2.2014 toimitettu aluehallintovirastoon kirjelmä.

Rautjärven kunta on 26.2.2014 toimittanut aluehallintovirastoon kirjelmän.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 3.4.2014 antamallaan päätöksellä nro 46/2014/2 todennut, että se on Hiitolanjoen Voima Oy:n pyynnöstä kehottanut julkisella kuulutuksella osallistumaan oikeutettuja ilmoittamaan osallistumisestaan hankkeeseen aluehallintovirastolle. Kuulutuspyyntöön on suostuttu, koska hakemukseen liitetty selvitys on ollut vesilain 8 luvun 8 §:n mukainen. Kuulutuksen tultua suoritetuksi aluehallintovirasto on lähettänyt sille saapuneet kirjelmät hakijalle eli Hiitolanjoen Voima Oy:lle.

Pysyvän käyttöoikeuden myöntäminen vesivoimaan

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 16.9.2015 viraston ympäristölupavastuualueella vesilain (587/2011) nojalla tehdyllä päätöksellä nro 178/2015/2 myöntänyt Hiitolanjoen Voima Oy:lle pysyvän käyttöoikeuden Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitoksia varten tarvittavaan Änkilän kylän yhteisalueen osakaskunnalle (Yhteinen vesialue 689-876-4-0) ja Haamukoski-taloon (689-434-32-0) kuuluvaan vesivoimaan.

Päätöksen mukaan käyttöoikeuden saajan on maksettava asianomaisille oikeudenomistajille pysyvästä käyttöoikeudesta muille kuuluvaan vesivoimaan seuraavat kertakaikkiset korvaukset, joissa on otettu huomioon vesilain 13 luvun 11 §:n 4 momentin mukainen puolitoistakertaisuus:

Änkilän kylän yhteisalueen osakaskunta 28 667,00 €

Haamukoski-talo 10 147,20 €

Haamukoski-talon korvaus on talletettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon.

Kertakaikkiset korvaukset on maksettava kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun aluehallintoviraston päätös on saanut lainvoiman. Eräpäivästä lähtien korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään seuraavasti:

Ritakosken voimalaitos on rakennettu Viipurin läänin maaherran 23.3.1933 ja Kangaskosken voimalaitos Viipurin läänin maaherran 3.6.1925 antaman päätöksen nojalla.

Hiitolanjoen vesialue Ritakosken ja Kangaskosken kohdalla sijaitsee puoliksi Änkilän kylän ja puoliksi Koitsanlahden kylän vesialueella. Koitsanlahden puoleinen vesivoima kuuluu kokonaan Hiitolanjoen Voima Oy:lle.

Korkein hallinto-oikeus on 15.1.2013 antamillaan päätöksillä taltionumerot 154 ja 155 katsonut, että Rita- ja Kangaskosken voimalaitoksissa käytetään Änkilän yhteisalueosakaskunnan vesialueeseen kuuluvaa vesivoimaa eikä selvitystä voimalaitoksen omistajan oikeudesta tuohon vesivoimaan kokonaisuutena ole esitetty. Korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt Vaasan hallinto-oikeuden 30.5.2011 antamien päätösten lopputuloksen, joilla yhtiö on velvoitettu ryhtymään vesilain 8 luvun 5 §:ssä tarkoitettuun osallistumistarjousmenettelyyn Rita- ja Kangaskosken vesivoimalaitoksilla käyttöön otetun Änkilän kylän yhteisen vesivoiman osalta.

Hiitolanjoen Voima Oy pani 30.9.2013 vireille osallistumistarjousta koskevan hakemuksen, ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto kuulutti osallistumistarjouksen 9.1.2014. Kuulutusaikana Änkilän yhteisalueen osakaskunta ja Rautjärven kunta toimittivat aluehallintovirastoon kirjelmät, jotka aluehallintovirasto lähetti Hiitolanjoen Voima Oy:lle. Hiitolanjoen Voima Oy on katsonut, etteivät kirjelmät vastaa vesilain 8 luvun 5 §:n mukaista osallistumistarjousta ja on tämän vuoksi tehnyt hakemuksen käyttöoikeuden saamiseksi toiselle kuuluvaan Änkilän kylän yhteiseen vesivoimaan.

Maanmittauslaitoksen 24.2.2015 antaman lausunnon mukaan vesivoiman omistus Änkilän kylässä jakaantuu siten, että Haamukoski-talon omistajille kuuluu 26,143 prosenttia ja loput Änkilän osakaskunnan 689-876-4-0 osakaskiinteistöille, ellei osakaskiinteistö ole luovuttanut koskiosuuttaan eteenpäin.

Hakijan esitys pysyvästä käyttöoikeudesta muille kuuluvaan vesivoimaan määrättävistä kertakaikkisista korvauksista perustuu Ritakosken ja Kangaskosken vesivoimalaitosten yhteenlaskettuun nimellistehoon 690,03 kW, josta Änkilän kylän puolelle kohdistuu 345,015 kW, ja yksikköhintaan 75 euroa/kW. Aluehallintovirasto hyväksyy esitetyt arvot. Korvaukset on laskettu ottaen huomioon Maanmittauslaitoksen lausunnosta ilmenevät osuudet vesivoimaan (Änkilän kylän yhteisalueen osakaskunta 73,857 prosenttia ja Haamukoski-talo 26,143 prosenttia), hakijan esittämä yksikköhinta 75 euroa/kW sekä korvauksen vesilain 13 luvun 11 §:n mukainen puolitoistakertaisuus.

Muistutuksiin vastaaminen

Änkilän yhteisalueen osakaskunnan ja Rautjärven kunnan vaatimusten johdosta aluehallintovirasto on todennut, että käyttöoikeuden myöntämisen edellytykset ovat olemassa päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Korvauksen jakaantumisessa Änkilän yhteisalueen osakaskunnan ja Haamukoski-talon välillä on otettu huomioon Maanmittauslaitoksen lausunnossa todetut osuudet. Aluehallintovirasto on osallistumistarjouksen kuuluttaessaan toiminut korkeimman hallinto-oikeuden 15.1.2013 antamien päätösten edellyttämällä tavalla ja noudattaen vesilain 8 luvun 8 §:n säännöksiä. Vesilain 8 luvun 8 §:n mukaisesti kuulutushakemuksen tuli sisältää hankkeen suunnitelma, selvitys, josta käy ilmi kenelle käyttöön otettava vesivoima kuuluu sekä hankkeen kustannusarvio ilmoituksineen siitä, mikä osa kustannuksista on tarkoitettu hankkeeseen osallistuvien rahoitettavaksi. Kuulutushakemus on tuolloin sisältänyt edellä mainitun lainkohdan edellyttämät selvitykset ja kuulutusaikana saapuneet kirjelmät on toimitettu hakijalle. Koska kirjelmät eivät ole johtaneet uuden yhtiön muodostamiseen, Hiitolanjoen Voima Oy on tehnyt aluehallintovirastolle käyttöoikeutta koskevan hakemuksen, josta on tässä päätöksessä kysymys.

Aluehallintoviraston soveltamat säännökset

Vesilaki 13 luku 9 §, 11 § 4 momentti, 16 §, 17 § 4 momentti ja 19 luku 19 §

Korkolaki 4 ja 12 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kun asiassa nyt on kysymys, Änkilän yhteisalueosakaskunnan ja Rautjärven kunnan valitusten johdosta kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Vesilain 8 luvun 5 §:n 3 momentin mukaan aloitteentekijälle sekä niille, jotka siihen oikeutettuina haluavat osallistua hankkeeseen, voidaan antaa lupa voimalaitoksen rakentamiseen ja sen yhteydessä pysyvä oikeus korvausta vastaan käyttää muiden sanotun vesivoiman osakkaiden osuuksia, jos luvan myöntämisen edellytykset muutoin ovat olemassa.

Vesilain 8 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomaisen on julkisella kuulutuksella kehotettava osallistumaan oikeutettuja kirjallisesti ilmoittamaan lupaviranomaiselle osallistumisestaan hankkeeseen sekä esittämään tarvittava selvitys osallistumisoikeudestaan viimeistään kuulutuksessa määrättynä päivänä. Kuulutushakemus on kuitenkin hylättävä, jos hakemukseen liitetyn selvityksen perusteella on ilmeistä, ettei lupaa hankkeeseen voida antaa.

Vesilain 8 luvun 9 §:n 2 momentin mukaan asiakirjojen tulee olla kuulutusajan asianomaisten nähtävänä lupaviranomaisen virkahuoneistossa tai kuulutuksessa ilmoitetussa muussa paikassa. Aloitteentekijän on viivytyksettä kuulutuksen antamisen jälkeen todistettavasti toimitettava jäljennös kuulutuksesta muille käyttöön otettavan vesivoiman osakkaille, joille kuuluu vähintään sadasosa käyttöön otettavasta vesivoimasta.

Vesilain 8 luvun 9 §:n 3 momentin mukaan vesivoiman osakas, joka ei määräajassa tee 1 momentin mukaista ilmoitusta, menettää oikeutensa osallistua hankkeeseen. Sama koskee ilmoituksen määräajassa tehnyttä osakasta, joka ei 60 päivässä todisteellisen kehotuksen saamisesta allekirjoita yhtiösopimusta siihen liittyvine yhtiöjärjestyksineen tai tee 7 §:n 3 momentin mukaista pyyntöä.

Sähköisestä asioinnista viranomaisessa annetun lain 9 §:n mukaan vireillepanossa ja asian muussa käsittelyssä vaatimuksen kirjallisesta muodosta täyttää myös viranomaiselle toimitettu sähköinen asiakirja. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Jos viranomaiselle toimitetussa sähköisessä asiakirjassa on selvitys asiamiehen toimivallasta, asiamiehen ei tarvitse toimittaa valtakirjaa. Viranomainen voi kuitenkin määrätä valtakirjan toimitettavaksi, jos viranomaisella on aihetta epäillä asiamiehen toimivaltaa tai sen laajuutta.

Asiassa saatu selvitys

Asiakirjoista käy ilmi, että ennen valituksenalaisena olevaa aluehallintoviraston päätöstä Hiitolanjoen Voima Oy:n hakemukseen myöntää pysyvä käyttöoikeus Rita- ja Kangaskosken voimalaitoksilla käytettävään muille kuuluvaan vesivoimaan, on aluehallintovirasto 3.4.2014 antanut päätöksen vesilain 8 luvun 9 §:n mukaisesta osallistumistarjousmenettelystä. Änkilän yhteisalueosakaskunta, asiamiehenään Martti Myllys, on 21.2.2014 toimittanut aluehallintovirastoon osallistumistarjousilmoitukseksi nimeämänsä kirjelmän, kuitenkin ilman selvitystä yhteisalueosakaskunnan osallistumisoikeudesta hankkeeseen sekä Myllyksen valtuutusta edustaa Änkilän yhteisalueosakaskuntaa. Rautjärven kunta on 26.2.2014 toimittanut aluehallintovirastoon osallistumistarjoukseksi nimeämänsä kirjelmän, jossa kunta on ilmoittanut ehdollisen halukkuutensa osallistua Kangaskosken vesivoimalaitoshankkeeseen.

Johtopäätökset ja oikeudellinen arviointi

Änkilän yhteisalueosakaskunnan nimissä on tehty osallistumistarjousilmoitus, joten osakaskunnalla on vesilain 15 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti valitusoikeus asiassa. Valituskirjelmä on toimitettu hallinto-oikeudelle sähköpostitse Martti Myllyksen sähköpostiosoitteesta. Valituskirjelmä on sisältänyt Änkilän yhteisalueosakaskunnan ylimääräisen kokouksen pöytäkirjan 28.12.2012, jossa on uudistettu Martti Myllykselle annettu valtuutus ryhtyä parhaaksi katsomiinsa toimenpiteisiin Hiitolanjoen vesialueen ja koskivoiman osalta oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi oikeusviranomaisen suuntaan. Lisäksi kun otetaan huomioon Myllyksen toimiminen osakaskunnan asiamiehenä useassa aikaisemmassa samaa asiaa koskevassa prosessissa, ei hallinto-oikeudella ole aihetta epäillä asiamiehen toimivaltaa tai sen laajuutta edustaa osakaskuntaa tässä valitusasiassa hallinto-oikeudessa.

Aluehallintovirasto ei päätöksessään ole Rautjärven kunnan ehdollista kirjelmää ja Myllyksen kirjelmää sen osallistumistarjoukseksi nimeämisestä huolimatta ja kirjelmän eräistä sen sanamuodoista ja osallistarjouksen suostumiseen nähden eräistä vastakkaisista ilmauksista huolimatta ratkaissut sitä, onko Änkilän yhteisalueosakaskunnan ja Rautjärven kunnan kirjelmät katsottava Hiitolanjoen Voima Oy:n osallistumistarjouksen hyväksymistä tarkoittavaksi osakaskunnan ja kunnan ilmoitukseksi. Kun asia tältä osin on jäänyt aluehallintovirastossa määrittelemättömään tilaan, asiassa ei ole ollut edellytyksiä myöntää käyttöoikeuksia toisen omistamaan vesivoimaan ja määrätä niistä korvauksia.

Myllyksen oikeus tehdä osakaskunnan puolesta osallistumistarjousilmoitus tulee selvittää aluehallintovirastossa.

Koska aluehallintoviraston päätös on kumottu ja valituksenalainen asia palautettu kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, tarve lausua muista vaatimuksista raukeaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Lampi, Mauri Kerätär, Lasse Känsälä, joka on myös esitellyt asian, ja Janne Marttila.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Änkilän yhteisalueosakaskunta on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset on kumottava.

Osakaskunta on viitannut asiassa aikaisemmin esittämäänsä ja perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Hallinto-oikeus on tarpeettomasti lykännyt asian käsittelyä ja siirtänyt lopullisen ratkaisun tekemistä Hiitolanjoen Voima Oy:n hyväksi.

Hiitolanjoen Voima Oy ei ole vieläkään esittänyt uuden yhteisen yhtiön yhtiöjärjestysmallia kuten laki edellyttää. Osakaskunta ei ole siten voinut tehdä täydellistä osallistumistarjousta, kun siltä puuttuu tämä tärkeä asiakirja.

Osakaskunnan vahvistettujen sääntöjen mukaan puheenjohtaja eli Martti Myllys edustaa osakaskuntaa kaikkien oikeus- ja muiden viranomaisten suuntaan ja hänellä on oikeus yksin allekirjoittaa osakaskunnan nimissä.

Hiitolanjoen Voima Oy:llä ei ole omistusosuutta suoraan Rita- ja Kangaskoskien koskivoimaan eikä yhtiö ole edes Änkilän yhteisalueosakaskunnan osakas. Koitsanlahden puoleinen vesivoima kuuluu ainoastaan Koitsanlahden osakaskunnalle.

Maanmittauslaitos on ilmoittanut poistavansa Haamukoski-tilan omista rekistereistään tarpeettomana eikä sitä näin ollen tule ottaa huomioon millään tavalla.

Korvauksen määrän osalta aluehallintovirastoa on harhautettu esittämällä vääriin vesilain pykäliin perustuvaa korvaussummaa. Nyt on kysymys jo aiemmin rakennetusta vesivoimasta, ei uuden koskivoiman valjastamisesta eikä myöskään jo rakennetun vesivoiman lisärakentamisesta. Aikaisemmin rakennetuissa koskissa tulee koskivoiman omistajille korvata koskivoimasta vesilain 8 luvun 2 §:n mukaisesti vähintään koskivoiman vuosituoton sähkön hinta kaksikymmenkertaisena, mikä on yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.

Osakaskunnan pyrkimyksenä ei ole välttämättä olla mukana koskien vesivoiman hyödyntämisessä, mikäli Hiitolanjoen Voima Oy määrätään maksamaan koskivoimakorvauksina yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Osallistumistarjousmenettelyllä ja sen laillisuudella ei tällöin olisi mitään merkitystä. Asian siirtely viranomaisten kesken tulee lopettaa ja saada vihdoin lopullinen ratkaisu jo 17 vuotta kestäneeseen prosessiin.

2. Hiitolanjoen Voima Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin se on kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian sille uudelleen käsiteltäväksi.

Martti Myllyksen Änkilän yhteisalueosakaskunnan puolesta hallinto-oikeudelle tekemä valitus tulee ensisijaisesti jättää tutkimatta. Toissijaisesti asia tulee Änkilän yhteisalueosakaskunnan tekemän osallistumisilmoituksen osalta ratkaista siten, ettei osallistumisilmoitusta ole tehty riittävällä valtuutuksella lainmukaisesti, joten Änkilän osakaskunta on menettänyt osallistumisoikeutensa hakijan hankkeisiin. Muodollisesti ottaen kysymys on siitä, että Änkilän yhteisalueosakaskunta ei ole ilmoittanut osallistumisestaan hankkeeseen ennen määräajan päättymistä. Vaihtoehtoisesti kysymys osallistumisoikeudesta tulee palauttaa hallinto-oikeuden ratkaistavaksi muun valitusasian yhteydessä.

Rautjärven kunnan hallinto-oikeudelle tekemä valitus tulee hylätä kokonaisuudessaan ja päättää, ettei kunnalla ole osallistumisoikeutta Kangaskosken voimalaitoshankkeeseen.

Lisäksi yhtiö on vaatinut, että Martti Myllys ja Rautjärven kunta velvoitetaan korvaamaan Hiitolanjoen Voima Oy:lle korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti laillisine korkoineen.

Yhtiö on viitannut asiassa aikaisemmin lausumaansa ja perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Hallinto-oikeus on tarpeettomasti palauttanut Änkilän osakaskunnan ja Rautjärven kunnan osallistumisoikeutta koskevan kysymyksen aluehallintoviraston arvioitavaksi, koska kaikki selvitys osallistumisoikeudesta on tullut esittää vesilain 8 luvun 9 §:n mukaisesti viimeistään kuulutuksessa määrättynä päivänä sillä uhalla, että osallistumisoikeus on menetetty. Kun selvitystä ei voi kuulutusajan jälkeen enää täydentää, on hallinto-oikeudella ollut käytössään kaikki se aineisto, jonka perusteella on ratkaistava, onko valittajilla ollut oikeus osallistua hankkeeseen ja onko tämä ilmoitus tehty lainmukaisesti.

Martti Myllyksen hallinto-oikeudelle esittämä kokouksen 28.12.2012 pöytäkirjan ote ei ole allekirjoituksin oikeaksi todistettu, joten häntä olisi pitänyt vähintään vaatia täydentämään valtuutusasiakirjaansa.

Yhteisaluelain 19 §:n 2 momentin mukaan hoitokunta käyttää osakaskunnan puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä edustaa muutoin osakaskuntaa. Päätäntävalta tällaisen valtuutuksen antamisesta ei siis kuulu osakaskunnan kokoukselle, vaan suoraan lain nojalla edustusvalta kuuluu ilman poikkeuksia hoitokunnalle. Osakaskunnan kokoukset pidetään säännönmukaisesti vuosittain, joten vuonna 2012 osakaskunnan kokouksessa annetun valtuutuksen on muutenkin katsottava vanhentuneen. Lisäksi valtuutus on sanamuodoltaan niin epäselvä, ettei sitä voida pitää riittävän täsmällisenä valtuutuksena juuri tämän valituksen tekemiseen. Martti Myllyksen valitus tulee siten Änkilän osakaskunnan nimissä tehtynä jättää puuttuvan valtuutuksen vuoksi tutkimatta.

Myllyksen tekemää valitusta ei myöskään ole allekirjoitettu valittajan tai asiamiehen toimesta, joten valitus ei täytä hallintolainkäyttölain 24 §:n 3 momentin vaatimuksia ja tulee myös tällä perusteella jättää tutkimatta.

Martti Myllys toimitti kuulutusaikana aluehallintovirastoon osallistumistarjoukseksi otsikoimansa 21.2.2014 päivätyn kirjelmän, jossa hän ilmoittaa edustavansa Änkilän yhteisalueosakaskuntaa Rautjärven kunnassa. Kirjelmään ei ole kuulutusaikana liitetty minkäänlaista valtakirjaa osakaskunnalta tai osakaskunnan kokouksen tai hoitokunnan kokouksen pöytäkirjan otetta, jossa Martti Myllys olisi valtuutettu edustamaan osakaskuntaa tässä osallistumistarjousmenettelyssä. Sillä seikalla, että Myllys on liittänyt myöhemmin hakemuksen käsittelyn yhteydessä tekemäänsä muistutukseen osakaskunnan edellä mainitun allekirjoittamattoman pöytäkirjanotteen, ei voida enää myöhemmin täydentää osallistumistarjousilmoituksen kuulutusaikana jätetyn kirjelmän puutteita, vaan osallistumisoikeus on menetetty, kun minkäänlaista valtakirjaa tai muuta valtuutusta ei ole määräajassa liitetty osallistumisilmoitukseen. Ottaen myös huomioon mitä edellä Myllyksen valtuutuksesta on esitetty, on osallistumisoikeus jo puuttuvan valtuutuksen takia katsottava vesilain 8 luvun 9 §:n 3 momentin nojalla menetetyksi.

Vesilain esitöissä osakaskunnan ja vesialueen osakkaan päätäntävallan suhdetta on selkeytetty siten, että sen katsotaan olevan yksinomaan osakaskunnalla. Päätös osallistumisesta on tehtävä osakaskunnan kokouksessa yhteisaluelain 15 §:n 2 momentin mukaisella kahden kolmasosan enemmistöllä, koska kyse on vesivoiman käyttöoikeuden pysyvästä vastikkeellisesta luovuttamisesta tai vuokraamisesta yli viideksi vuodeksi ja vesialueen käyttötarkoituksen pysyvästä muuttamisesta.

Änkilän yhteisalueosakaskunnan olisi siis pitänyt tehdä määräenemmistöllä päätös osallistumisesta hakijan vesivoimahankkeeseen, jotta päätös olisi syntynyt lainmukaisessa järjestyksessä. Tällaista päätöstä Myllys ei ole lupaviranomaiselle toimittanut lain mukaisena kuulutusaikana, joten osakaskunnan osallistumisoikeus on myös tällä perusteella menetetty.

Rautjärven kunta on hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vaatinut aluehallintoviraston päätöksen kumoamista siltä osin, kun se koskee Kangaskosken voimalaitoksessa käytettävää vesivoimaa. Kunnan mukaan Hiitolanjoen Voima Oy:n olisi tullut käynnistää vesilain 8 luvun mukainen osakeyhtiön perustamismenettely valittajan kanssa, koska Rautjärven kunta katsoo olevansa oikeutettu osallistumaan hankkeeseen ja tehneensä osallistumisilmoituksen asetetussa määräajassa.

Rautjärven kunnan valitus tulee ensisijaisesti hylätä edellä osakaskunnan päätäntävallasta esitetyin perustein, koska osallistumisesta voi päättää vain osakaskunta silloin kun se on järjestäytynyt, joten vesialueen yksittäisenä osakkaana Rautjärven kunta ei voi osallistua hankkeeseen. Kunnalla ei siten ole ollut osallistumisoikeutta ollenkaan sen kuuluessa yksinomaan Änkilän osakaskunnalle. Osallistumisilmoitus on siten pätemätön.

Mikäli tulkittaisiin, että osakkaalla olisi rinnakkainen osallistumisoikeus tilanteessa, jossa osakaskunta ei ole tehnyt laillista osallistumisilmoitusta tai että kunta johtaisi oikeutensa järjestäytymättömän Haamukoski-talon osaomistuksen kautta, kunnan osallistumisilmoitusta on vaihtoehtoisin perustein tehtynä pidettävä sillä tavoin riittämättömänä, että kunnan osallistumisoikeus on joka tapauksessa vesilain 8 luvun 9 §:n 3 momentin mukaan menetetty.

Rautjärven kunnan hallinto-oikeudelle esittämä näkemys sen omistaman vesivoimaosuuden suuruudesta on perustunut kunnanhallituksen pöytäkirjassa 28.9.2015 esitettyyn laskelmaan. Laskelman mukaan Haamukoski-talon 26,143 prosentin omistusoikeus vesivoimaan jakautuisi tasan Änkilän osakaskunnan ja Koitsanlahden osakaskunnan kesken. Tämä näkemys ei pidä paikkaansa, vaan Haamukoski-talolla on 26,143 prosentin osuus nimenomaan Änkilän osakaskunnan vesivoimasta. Tämä käy yksiselitteisesti ilmi Maanmittauslaitoksen aluehallintovirastolle antamasta lausunnosta 24.2.2015 sekä sen liitteenä olevasta Haamukoski-talon osakasluettelosta (”Änkilän jakokunnasta entisen Simpeleen kunnassa SNTL:n puolelle jääneiden tilojen koskiosuuksista Rautjärven kunnan Änkilän kylään muodostettuun ”Haamukoski ”-nimiseen taloon/jm (ÄK) ja osuuksien omistajista”).

Rautjärven kunnalla ei ole yhden sadasosan omistusoikeutta Kangaskosken voimalaitoksessa hyödynnettävään koko vesivoimaan. Rautjärven kunnalla ei siten ole myöskään riittävään omistusosuuteen perustuvaa osallistumisoikeutta Kangaskosken vesivoimalaitokseen, joten kunnalla ei ole ollut osallistumisoikeutta myöskään tällä perusteella.

Rautjärven kunta on toimittanut kuulutusaikana aluehallintovirastoon 26.2.2014 päivätyn ilmoituksen osallistumisesta Kangaskosken voimalaitoshankkeeseen. Kirjelmässä esitetään kuitenkin vain ehdollinen halu osallistua vesivoiman hyödyntämiseen. Kirjelmässä kunta vaatii, että ”Etelä-Suomen aluehallintovirasto edellyttää Hiitolanjoen Voima Oy:tä laatimaan vesilain 8 luvun 8 §:n mukaisen riittävän suunnitelman Kangaskosken vesivoimahankkeesta, jonka jälkeen tulee asettaa uusi määräaika Rautjärven kunnalle lopullisen osallistumisilmoituksen jättämistä varten.”

Aluehallintovirasto ei ole suostunut Rautjärven kunnan vaatimuksiin, vaan on todennut osallistumistarjousmenettelyn tulleen lain mukaisesti suoritetuksi. Vesilain 8 luvun mukainen osallistumisilmoitus ei voi olla Rautjärven kunnan esittämin tavoin ehdollinen, joten kunta on menettänyt oikeutensa osallistua Kangaskosken voimalaitoshankkeeseen.

Vesilain 8 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti osallistumaan ilmoittautuneen on itse esitettävä tarvittava selvitys osallistumisoikeudestaan viimeistään kuulutuksessa määrättynä päivänä. Omistusoikeuden tai sen suuruuden selvittäminen viranomaisasiakirjoihin perustuen kuuluu siten osallistumisilmoituksen tekijälle eikä kuulutuksen hakijalle. Rautjärven kunta ei ole liittänyt 26.2.2014 tekemäänsä osallistumisilmoitukseen minkäänlaista esimerkiksi kiinteistörekisteritietoihin perustuvaa selvitystä omistusoikeudestaan koskivoimaan, vaan edellä esitetty laskelmakin on toimitettu kuulutusajan umpeuduttua. Osallistumisilmoitus on ollut niin puutteellinen, ettei se ole täyttänyt vesilain 8 luvun 9 §:n vaatimuksia.

Kiista Hiitolanjoen vesivoimaoikeuksista, jonka perussyy ovat sodan aikaan tuhoutuneet Viipurin lääninarkiston asiakirjat, on kestänyt jo vuosikausia. Olisi kohtuutonta prosessin viivyttämistä saattaa kysymys osallistumisilmoitusten pätevyydestä uudelleen aluehallintovirastoon arvioitavaksi varsinkin, kun lupaviranomainen ei enää kuulutusajan jälkeen voi lähettää tehtyjä ilmoituksia muutettavaksi tai täydennettäväksi.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut valitusten johdosta lausunnon, jossa se on katsonut, että hallinto-oikeuden päätös tulisi kumota. Lausunnossa on todettu muun ohella seuraavaa:

Aluehallintovirasto on vesilain 8 luvun 9 §:n mukaisesti toimittanut osallistumistarjousta koskevan kuulutuksen, koska vesilain saman luvun 8 §:n mukaiset edellytykset siihen olivat olemassa. Kuulutuksen yhteydessä aluehallintovirastoon tulleet kirjelmät on toimitettu hakijalle. Tämän jälkeen on kuulutuksen hakijan ja mahdollisten osallistumistarjousten tekijöiden välinen asia järjestää osakeyhtiön perustaminen tai muutoin sopia miten osallistuminen yhteisen vesivoiman käyttämiseen järjestetään. Tämä ei siis vesilain mukaan kuulu aluehallintoviraston toimiin.

Vesilaissa ei ole selviä säännöksiä, miten mahdollisissa erimielisyystapauksissa tulisi toimia. Vesilain 8 luvun 7 §:n 3 momenttia, johon 9 §:n 3 momentti viittaa, voisi ehkä tapauksessa soveltaa. Riita osallistumistarjouksen sisällöstä, siitä mikä on pätevä osallistumistarjous tai vastatarjous tai riittävä asiamiehen valtuutus, on riita-asian luonteinen asia, joka ei kuulu aluehallintoviraston ratkaistavaksi vaan lähinnä käräjäoikeuden.

Käyttöoikeutta on haettu yhtiön nimissä, jolloin sen osakkaaksi ottaminen voisi mahdollisesti nytkin toteutua, mikäli siitä päästään sopimukseen. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole uuden vesivoimalaitoksen rakentaminen ja yhtiön perustaminen sitä varten.

Käyttöoikeuskorvaukset on aluehallintoviraston päätöksessä määrätty vesilain mukaisesti ja ottaen huomioon Maanmittauslaitoksen lausunto vesivoiman jakaantumisesta. Omistusoikeuskysymykset vesivoiman osalta eivät kuulu aluehallintoviraston ratkaistaviin asioihin.

Rautjärven kunnanhallitus on antanut Hiitolanjoen Voima Oy:n valituksen ja aluehallintoviraston lausunnon johdosta vastineen, jossa se on vaatinut yhtiön valituksen hylkäämistä, Rautjärven kunnan osallistumisoikeudesta päättämistä koskevan vaatimuksen jättämisestä tutkimatta ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen hylkäämistä. Vastineessa on todettu muun ohella seuraavaa:

Aluehallintovirasto ei ole ratkaissut, onko Änkilän yhteisalueosakaskunnan ja Rautjärven kunnan kirjelmät katsottava Hiitolanjoen Voima Oy:n osallistumistarjouksen hyväksymistä tarkoittavaksi osakaskunnan ja kunnan ilmoitukseksi. Kun asia on jäänyt määrittelemättömään tilaan, asiassa ei ole edellytyksiä myöntää käyttöoikeuksia toisen omistamaan vesivoimaan ja määrätä niistä korvauksia.

Hiitolanjoen Voima Oy on osallistumistarjousmenettelyä koskevassa hakemuksessaan itse esittänyt, että Rautjärven kunnalla on hankkeeseen osallistumiseen vaadittava vähintään yhden prosentin omistusosuus vesivoimasta. Vesilaki ei edellytä osallistumistarjouksen hyväksymistä sellaisenaan, koska yhtiösopimus on mahdollista riitauttaa erillismenettelyllä. Aluehallintoviraston olisi tullut tulkita Rautjärven kunnan ilmoitus vesilain 8 luvun 9 §:ssä tarkoitetuksi ilmoitukseksi.

Hiitolanjoen Voima Oy on hakemuksessaan ilmoittanut Kangaskosken voimalaitoksen arvoksi 1 980 000 euroa. Kesällä 2016 ÅF-Consult Oy:n ELY-keskukselle tekemän arvonmäärityksen mukaan Kangaskosken liiketaloudellinen arvo on 1 039 766 euroa. Arvonmääritys osoittaa, että Rautjärven kunnalla on ollut aiheellinen peruste tehdä osallistumisilmoitus ehdollisena ja varautua yhtiösopimuksen riitauttamiseen.

Rautjärven kunta on yhtiön käyttöoikeushakemuksen johdosta 17.4.2015 antamassaan muistutuksessa selvittänyt omistusosuuttaan Kangaskosken vesivoimasta, joten se on tullut myös Hiitolanjoen Voima Oy:n tietoon. Hiitolanjoen Voima Oy omistaa Kangaskosken vesivoimasta 52,526 prosenttia, kun mukaan otetaan Haamukoski-talon omistusosuus, joten omistus voimalaitosyhtiöstä jakautuisi Rautjärven kunnalle 1,95 prosenttia ja Hiitolanjoen Voima Oy:lle 98,05 prosenttia.

Vesilain 8 luvun 7 §:n mukaan ratkaisuvalta osallistumistarjoukseen perustuvan yhtiösopimuksen riita-asiassa on käräjäoikeuden nimeämillä välimiehillä.

Änkilän yhteisalueosakaskunta on antanut Hiitolanjoen Voima Oy:n valituksen ja aluehallintoviraston lausunnon johdosta vastineen.

Hiitolanjoen Voima Oy on antanut Änkilän yhteisalueosakaskunnan valituksen ja aluehallintoviraston lausunnon johdosta vastineen. Yhtiö on vastineessaan katsonut, että Änkilän yhteisalueosakaskunnan nimissä tehty valitus on ensisijaisesti jätettävä tutkimatta. Toissijaisesti valitus on hylättävä, koska osakaskunnan osallistumisilmoitusta ei ole tehty lainmukaisesti ja se on menettänyt osallistumisoikeutensa hankkeeseen. Vastineessa on lisäksi lausuttu muun ohella seuraavaa:

Osakaskunnan nimissä korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdystä valituksesta ei käy ilmi, miltä osin ja millä perusteella hallinto-oikeuden päätöstä vaaditaan kumottavaksi tai muutettavaksi. Lisäksi osakaskunnan puolesta annettu valtuutus valitusten tekemiseen on vanhentunut ja sanamuodoltaan epäselvä.

Koska osakaskunnan puolesta ei ole tehty osallistumisilmoituksen asetettuna määräaikana laillisesti pätevää osallistumisilmoitusta, Hiitolan-joen Voima Oy ei ole velvollinen esittämään osakaskunnalle allekirjoitettavaksi yhtiösopimusta tai yhtiöjärjestystä.

Änkilän yhteisalueosakaskunta on antanut Hiitolanjoen Voima Oy:n vastineen johdosta vastaselityksen.

Hiitolanjoen Voima Oy on antanut Änkilän yhteisalueosakaskunnan ja Rautjärven kunnanhallituksen vastineiden johdosta vastaselityksen. Vastaselityksessä on todettu muun ohella seuraavaa:

Yhtiösopimuksen riitauttamismenettely on vasta seuraava oikeudellinen menettelyvaihe sen jälkeen, kun lainmukaisen osallistumisoikeuden on todettu olevan olemassa ja osallistumiseen oikeutettu on tehnyt osallistumisilmoituksen lain tarkoittamassa määräajassa. Elleivät nämä oikeudelliset edellytykset täyty, ei voida edetä osakassopimuksen hyväksymis- tai riitauttamisvaiheeseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on Änkilän yhteisalueosakaskunnan ja Rautjärven kunnanhallituksen valitusten johdosta kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi aluehallintovirastossa. Asia palautetaan hallinto-oikeuden uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin hallinto-oikeus ei ole lausunut sille esitetyistä vaatimuksista.

Hallinto-oikeuden tulee asian ratkaistessaan lausua myös Hiitolanjoen Voima Oy:n korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämästä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevasta vaatimuksesta.

Perustelut

Ratkaisun lähtökohtia

Etelä-Suomen aluehallintoviraston 16.9.2015 tekemä päätös on koske-nut pysyvän käyttöoikeuden myöntämistä Hiitolanjoen Voima Oy:lle Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitoksia varten tarvittavaan Änkilän kylän yhteiseen vesivoimaan.

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Änkilän yhteisalueosakaskunnan ja Rautjärven kunnanhallituksen valituksista kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian sille uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on perusteluissaan todennut, että aluehallintovirasto ei ole päätöksessään ratkaissut sitä, onko Änkilän yhteisalueosakaskunnan ja Rautjärven kunnan kirjelmät katsottava Hiitolanjoen Voima Oy:n osallistumistarjouksen hyväksymistä tarkoittavaksi osakaskunnan ja kunnan ilmoitukseksi. Hallinto-oikeus on tästä syystä katsonut, että asia on tältä osin jäänyt aluehallintovirastossa määrittelemättömään tilaan eikä asiassa näin ollen ole ollut edellytyksiä myöntää käyttöoikeuksia toisen omistamaan vesivoimaan ja määrätä niistä korvauksia.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on Änkilän yhteisalueosakaskunnan nimissä tehdyn valituksen ja Hiitolanjoen Voima Oy:n valituksen johdosta otettava kantaa siihen, onko hallinto-oikeuden tullut esittämällään osallistumistarjousmenettelyyn liittyvällä perusteella kumota aluehallintoviraston päätös ja palauttaa asia sille uudelleen käsiteltäväksi.

Osallistumistarjousmenettelyyn liittyvät säännökset ja niiden esityöt

Vesilaki (587/2011) on tullut voimaan 1.1.2012 ja sillä on kumottu vanha vesilaki (264/1961).

Vesilain 19 luvun 18 §:n 1 momentin mukaan voimalaitoksen omistaja, jolle on ennen vanhan vesilain voimaantuloa voimassa olleen lainsäädännön mukaan myönnetty lupa voimalaitoksen rakentamiseen ja siihen liittyvä määräaikainen oikeus käyttää toiselle kuuluvaa vesivoimaa, saa aloitteentekijänä tarjota muille vesivoiman osakkaille osallistumista hankkeeseen siten kuin 8 luvun 8 §:ssä säädetään. Tämä oikeus voimalaitoksen omistajalla on myös silloin, kun hänen osuutensa vesivoimasta on vähemmän kuin viidesosa.

Vesilain 19 luvun 19 §:n 1 momentin mukaan, jos voimalaitoksessa, jonka rakentamiseen on ennen vanhan vesilain voimaantuloa voimassa olleen lainsäädännön mukaan myönnetty lupa, käytetään myös toiselle kuuluvaa vesivoimaa eikä voimalaitoksen omistajan oikeudesta vesivoimaan ole määrätty tai tiettävästi sovittu, laitoksen omistajalla on sellainen oikeus, josta säädetään 18 §:ssä.

Vesilain 8 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan aloitteen vesivoiman käyttöön ottamista varten tarvittavan voimalaitoksen rakentamiseksi voi tehdä se, jolle omistusoikeuden, vesialueen osuuden luovutuksen tai vesivoiman pysyvän käyttöoikeuden perusteella kuuluu vähintään viidesosa sellaisesta vesistön osan vesivoimasta, jota tarkoituksenmukaisesti voidaan käyttää samassa voimalaitoksessa. Aloitteen voivat tehdä myös sellaiset vesivoiman osakkaat yhdessä, joille kuuluu vähintään viidesosa käyttöön otettavasta vesivoimasta. Pykälän 2 momentin mukaan, jos vesivoiman käyttöönotosta ei voida sopia, aloitteentekijän tulee tehdä osallistumista tarkoittava tarjous siten kuin 8 §:ssä säädetään niille käyttöön otettavan vesivoiman osakkaille, joille kuuluu vähintään sadasosa käyttöön otettavasta vesivoimasta.

Hallituksen esityksessä vesilainsäädännön uudistamiseksi (HE 277/2009 vp) on yhteisen vesivoiman käyttämistä koskevan 8 luvun 5 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että vanhan vesilain 3 luvun 9 §:n 4 momentin säännös muodostaa poikkeuksen yhteisaluelain mukaisesta sääntelystä, jonka mukaan yhteistä aluetta koskeva päätösvalta kuuluu ensisijaisesti yhteisen alueen osakaskunnalle. Yhteisen alueen osakaskunta voi voimassa olevan yhteisaluelain 15 §:n 2 momentin mukaisella määräenemmistöllä päättää muun muassa yhteisen alueen myymisestä, velan ottamisesta sekä osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämisestä. Osakaskunnan toimivalta ryhtyä yhteisalueen osakkaiden asemaan vaikuttaviin toimiin on varsin laaja ja se mahdollistaa muun muassa vesivoiman käyttöoikeuden pysyvän luovuttamisen yhteisalueen osakkaita sitovasti.

Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan tältä osin edelleen, että edellä mainitut näkökohdat huomioon ottaen vanhan vesilain mukainen sääntely osallistumistarjouksen tekemisestä osakaskohtaisesti ei vastaa tarkoitustaan. Sääntelystä ehdotetaan luovuttavaksi, eli jatkossa osallistumistarjous osoitettaisiin yhteisalueen osakaskunnalle, jolle kuuluisi ensisijainen päätösvalta hankkeeseen osallistumisesta. Yhteisalueen yksittäisen osakkaan intressejä suojaisivat yhteisaluelain oikeussuojamekanismit eli oikaisuvaatimus ja kanneoikeus sekä yhteisaluelain 25 §:ään sisältyvä osakkaan oikeus käyttää asiassa puhevaltaa omasta osuudestaan.

Vesilain 8 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan 5 §:ssä tarkoitettua yhteisen vesivoiman käyttämistä varten on perustettava osakeyhtiö, jollei toisin sovita. Pykälän 3 momentin mukaan osakeyhtiön yhtiösopimusta tai yhtiöjärjestyksen tekemistä koskevan erimielisyyden ratkaisemiseksi hankkeeseen osallistuvalla on oikeus pyytää käräjäoikeutta asettamaan kaksi välimiestä ja näille puheenjohtaja ratkaisemaan erimielisyydet soveltuvin osin noudattamalla, mitä välimiesmenettelystä annetussa laissa (967/1992) säädetään.

Vesilain 8 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan aloitteentekijän on tarjottava muille 5 §:n mukaan osallistumaan oikeutetuille osallistumista voimalaitoksen rakentamiseen tekemällä kuulutushakemus lupaviranomaiselle. Pykälän 2 momentin mukaan kuulutushakemukseen on liitettävä hankkeen suunnitelma, selvitys, josta käy ilmi, kenelle käyttöön otettava vesivoima kuuluu, sekä hankkeen kustannusarvio ilmoituksineen siitä, mikä osa kustannuksista on tarkoitettu hankkeeseen osallistuvien rahoitettavaksi.

Edellä mainitussa hallituksen esityksessä todetaan osallistumistarjousta koskevan 8 luvun 8 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa, että julkinen kuulutusmenettely saattaa muodostua raskaaksi sellaisten pienimuotoisten vesivoimahankkeiden osalta, joissa vesivoiman omistajia on paljon, mutta taloudelliset intressit ovat pieniä. Vesivoiman omistajan oikeudellisen aseman turvaaminen edellyttää kuitenkin menettelyn säilyttämistä nykyisenkaltaisena. Säännös vastaa lain esitöiden mukaan asiasisällöltään vesilain nykyistä 3 luvun 11 §:ää, mutta sitä on sanonnallisesti muokattu vastaamaan soveltuvin osin 7 luvun vastaavia säännöksiä.

Vesilain 8 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomaisen on julkisella kuulutuksella kehotettava osallistumaan oikeutettuja kirjallisesti ilmoittamaan lupaviranomaiselle osallistumisestaan hankkeeseen sekä esittämään tarvittava selvitys osallistumisoikeudestaan viimeistään kuulutuksessa määrättynä päivänä. Pykälän 3 momentin mukaan vesivoiman osakas, joka ei määräajassa tee 1 momentin mukaista ilmoitusta, menettää oikeutensa osallistua hankkeeseen. Sama koskee ilmoituksen määräajassa tehnyttä osakasta, joka ei 60 päivässä todisteellisen kehotuksen saamisesta allekirjoita yhtiösopimusta siihen liittyvine yhtiöjärjestyksineen tai tee 7 §:n 3 momentin mukaista pyyntöä.

Mainitussa hallituksen esityksessä todetaan osallistumistarjousta seuraavaa julkista kuulutusta koskevan vesilain 8 luvun 9 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa muun ohella, että sellainen voimalaitoksen rakentamiseen oikeutettu taho, joka olisi ilmoittanut osallistuvansa hankkeeseen, mutta ei olisi määräajassa allekirjoittanut yhtiön perustamisasiakirjoja, menettäisi oikeutensa osallistua hankkeeseen. Osallistumaan oikeutettu ei kuitenkaan menettäisi osallistumisoikeuttaan, mikäli hän panisi vireille välimiesmenettelyn osakeyhtiön perustamissopimusta tai yhtiöjärjestystä koskevan erimielisyyden ratkaisemiseksi.

Yhteisen alueen osakaskunnan osakkaan puhevallan käyttämistä koskevat säännökset

Yhteisaluelain 24 §:n 2 momentin mukaan, jos osakaskunta päättää, että yhteistä aluetta tai yhteistä erityistä etuutta koskevaa oikeudenkäyntiä tai viranomaisessa käsiteltävää asiaa ei panna vireille tai ei jatketa, taikka jollei osakaskunta muutoin valvo etuaan yhteistä aluetta tai yhteistä erityistä etuutta koskevassa, tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käsiteltävässä asiassa, osakas saa kuitenkin ajaa kannetta tai muutoin valvoa osakaskunnan etua asiassa. Mitä siinä oikeudenkäynnissä tai muutoin tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käsiteltävässä asiassa voitetaan, tulee osakaskunnan hyväksi. Muut osakkaat ovat velvollisia osallistumaan oikeudenkäynnistä tai osakaskunnan edun valvonnasta aiheutuneisiin kustannuksiin enintään siihen määrään, joka vastaa heille oikeudenkäynnistä tai edun valvonnasta tullutta hyötyä.

Yhteisaluelain 25 §:n mukaan asiassa, jossa osakaskunta on asianosaisena tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, myös osakkaalla on oikeus käyttää puhevaltaa omalla kustannuksellaan omasta osuudestaan sen estämättä, mitä 24 §:ssä säädetään.

Asiassa saatu selvitys

Hiitolanjoen Voima Oy on jättänyt aluehallintovirastolle hakemuksen vesilain 8 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun osallistumistarjousmenettelyn käynnistämiseksi siten kuin korkeimman hallinto-oikeuden 15.1.2013 antamassa päätöksessä oli edellytetty. Aluehallintovirasto on 9.1.2014 julkisella kuulutuksella kehottanut osallistumaan oikeutettuja kirjallisesti ilmoittamaan lupaviranomaiselle osallistumisestaan Hiito-lanjoen Voima Oy:n hankkeisiin siten kuin vesilain 8 luvun 9 §:n 1 momentissa säädetään.

Änkilän yhteisalueosakaskunnan nimissä on annettu 21.2.2014 päivätty vastaus osallistumistarjoukseen. Vastauksen otsikon ”Osakaskunnan osallistumistarjousilmoitus ja vastatarjousesitys kokonaisratkaisuksi” alla on todettu muun ohella seuraavaa: ”Osakaskunnan ensisijaisena pyrkimyksenä on pyrkiä sopimaan Hiitolanjoen Voima Oy:n kanssa siitä, että yhtiö lunastaisi vielä tässä vaiheessa pikaisesti prosessia osakaskunnalta vapaaehtoisin neuvotteluin Kangaskosken niin sanotun länsipuolikkaan koskivoiman kokonaan itselleen asiallisiin laskelmiin perustuen.(---) Hiitolanjoen Voima Oy:n tulee esittää allekirjoittaneelle kirjallinen sitova tarjous siitä, että he ovat valmiit lunastamaan osakaskunnalta 50 prosenttia Kangaskosken koskivoimasta lunastushintaan 1 250 000 euroa.” Vastauksessa on lisäksi vaihtoehtoisesti esitetty, että osakaskunta tarjoaa ulkopuolisille voimalaitosyhtiöille mahdollisuutta lunastaa osakaskunnan osuus.

Rautjärven kunta on antanut 26.2.2014 päivätyn vastauksen osallistumistarjoukseen. Vastauksessa on todettu, että kunnan näkemyksen mukaan Hiitolanjoen Voima Oy:n osallistumistarjous ei sisällä vesilain 8 luvun 8 §:n mukaisia selvityksiä. Kunnan mukaan voimalaitoksen arvo on noin 430 000 euroa Hiitolanjoen Voima Oy:n esittämän 1 980 000 euron sijaan. Lisäksi kunnan vastauksessa todetaan, että kunta omistaa osallistumistarjouksen mukaan 3,51 prosentin osuuden Änkilän osakaskunnan hallitsemista vesivoimaosuuksista, joten kunnalla on oikeus osallistua vesivoimalaitoshankkeeseen. Tämän jälkeen vastauksessa on todettu seuraavasti: ”Rautjärven kunta ilmoittaa ehdollisesti halukkuutensa osallistua Kangaskosken vesivoimalaitoshankkeeseen, jotta kunta ei menettäisi oikeuttaa osallistua hankkeeseen. Rautjärven kunta vaatii, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto edellyttää Hiitolanjoen Voima Oy:tä laatimaan vesilain 8 luvun 8 §:n mukaisen riittävän suunnitelman Kangaskosken vesivoimahankkeesta, jonka jälkeen tulee asettaa uusi määräaika Rautjärven kunnalle lopullisen osallistumisilmoituksen jättämistä varten.”

Aluehallintovirasto on 3.4.2014 kuulutuksen tultua suoritetuksi tehnyt päätöksen, jossa se on todennut lähettävänsä sille saapuneet Änkilän yhteisalueosakaskunnan ja Rautjärven kunnan kirjelmät hakijalle. Aluehallintoviraston päätöksessä on todettu Hiitolanjoen Voima Oy:n hakemukseen liitetyn selvityksen olleen vesilain 8 luvun 8 §:n mukainen.

Aluehallintovirasto on päätöksellään 16.9.2015 myöntänyt Hiitolanjoen Voima Oy:lle käyttöoikeuden Änkilän osakaskunnan yhteiseen vesialueeseen 689-876-4-0, jonka hallinnosta vastaa Änkilän yhteisalueosakaskunta, sekä tilaan Haamukoski 689-434-32-0, ja määrännyt pysyvästä käyttöoikeudesta maksettavista korvauksista. Aluehallintovirasto on päätöksessään viitannut asiaa edeltäneeseen osallistumistarjousmenettelyyn ja todennut, että Änkilän yhteisalueosakaskunnan ja Rautjärven kunnan kirjelmät eivät ole Hiitolanjoen Voima Oy:n mukaan vastanneet osallistumistarjousta, mistä syystä yhtiö on tehnyt hakemuksen käyttöoikeuden saamiseksi toiselle kuuluvaan Änkilän kylän yhteiseen vesivoimaan. Vastauksessaan muistutuksiin aluehallintovirasto on todennut, että kuulutusaikana saapuneet kirjelmät eivät ole johtaneet uuden yhtiön muodostamiseen.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Asiassa on varsinaisesti kysymys voimalaitoksia varten tarvittavien käyttöoikeuksien myöntämisen edellytyksistä ja näistä käyttöoikeuksista muun ohella Änkilän yhteisalueosakaskunnalle maksettavaksi määrätyistä korvauksista. Osakaskunta on 28.12.2012 pidetyssä ylimääräisessä osakasten kokouksessaan vahvistanut, että Martti Myllykselle osakaskunnan vuosikokouksessa 22.3.2000 annettu valtuutus on edelleen voimassa. Valtuutus on sen sanamuodon mukaan käsittänyt kaikki tarpeellisten korvaus- ja muiden vaatimusten esittämistä osakaskunnan puolesta oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi oikeusviranomaisten suuntaan. Korkein hallinto-oikeus tähän nähden katsoo, että Myllyksellä on ollut hallintolainkäyttölain 21 §:n 1 momentin mukainen valtuutus edustaa tässä muutoksenhakuasiassa osakaskuntaa.

Änkilän yhteisalueosakaskunta on osallistumistarjouksen johdosta aluehallintovirastolle toimittamassaan vastauksessa vaatinut Hiitolanjoen Voima Oy:tä esittämään sitovan tarjouksen osakaskunnan koskivoiman lunastamisesta. Rautjärven kunta on puolestaan omassa vastauksessaan katsonut, ettei Hiitolanjoen Voima Oy:n osallistumistarjous ole vesilain 8 luvun 8 §:ssä säädetyn mukainen, ja vaatinut, että yhtiöltä edellytetään uuden vesilain 8 luvun 8 §:n mukaisen suunnitelman laatimista. Näin ollen Änkilän yhteisalueosakaskunta tai Rautjärven kunta eivät ole aluehallintovirastolle toimittamissaan vastauksissa ilmoittaneet osallistumisestaan vesivoimahankkeeseen siten kuin vesilain 8 luvun 9 §:n 1 momentissa edellytetään. Korkein hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että vesilain 8 luvun 5 §:n esitöiden mukaan osallistumistarjous osoitetaan yhteisalueen osakaskunnalle, jolle kuuluu ensisijainen päätösvalta hankkeeseen osallistumisesta. Vesilain ja yhteisaluelain säännöksistä seuraa, että yksittäisellä osakkaalla on oikeus käyttää osallistumistarjousmenettelyssä puhevaltaa omasta osuudestaan yhteiseen vesivoimaan vain siinä tilanteessa, että osakaskunta ei osakasta sitovasti ole jo päättänyt yhteisen vesivoiman käytöstä ja osallistumisesta hankkeeseen.

Rautjärven kunnan vastaus Hiitolanjoen Voima Oy:n osallistumistarjoukseen on perustunut sen osuuksiin Änkilän osakaskunnan yhteisestä vesialueesta 689-876-4-0, jonka hallinnosta vastaa Änkilän yhteisalueosakaskunta, sekä tilasta Haamukoski 689-434-32-0. Rautjärven kunnan ja Änkilän yhteisalueosakaskunnan vastaukset osallistumistarjoukseen ovat siten perustuneet osittain samaan yhteiseen vesivoimaan. Rautjärven kunnan osallistumistarjouksen johdosta aluehallintovirastolle antamasta vastauksesta ei kuitenkaan käy ilmi, miltä osin kunta on Änkilän osakaskunnan yhteisen vesialueen ja toisaalta tilan Haamukoski yhteisen vesivoiman yksittäisenä osakkaana mahdollisesti tarkoittanut käyttää puhevaltaa osallistumistarjousmenettelyssä ja mikä on kunnan vastauksen suhde Änkilän yhteisalueosakaskunnan vastaukseen. Rautjärven kunta ei näin ollen ole esittänyt vesilain 8 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua selvitystä osallistumisoikeudestaan.

Vesilain 8 luvun 9 §:n 3 momentin mukaan osallistumisilmoituksen määräajassa tehnyt osakas, joka ei 60 päivässä todisteellisen kehotuksen saamisesta allekirjoita yhtiösopimusta siihen liittyvine yhtiöjärjestyksineen tai tee 7 §:n 3 momentin mukaista pyyntöä käräjäoikeudelle, menettää oikeutensa osallistua hankkeeseen. Lainkohtien mukaisia menettelyjä voidaan soveltaa tilanteissa, joissa aloitteentekijän ja osallistumisilmoituksen tehneen osakkaan välinen erimielisyys koskee yhteisen vesitaloushankkeen toteuttamista varten tarpeellisen osakeyhtiön perustamista. Aluehallintoviraston 16.9.2015 tekemässä päätöksessä ei ole ollut kysymys tällaisesta hankkeesta.

Änkilän yhteisalueosakaskunnan ja Rautjärven kunnan Hiitolanjoen Voima Oy:n osallistumistarjouksen johdosta aluehallintovirastolle toimittamia vastauksia ei edellä selostettu kirjelmien sisältö huomioon ottaen voida pitää vesilaissa tarkoitettuina osallistumisilmoituksina. Vaikka aluehallintovirasto ei ole ottanut päätöksessään 16.9.2015 nimenomaisesti kantaa osallistumistarjousmenettelyssä saatujen vastausten sisältöön, se on osallistumismenettelystä kuluneen ajan ja vastausten sisällön vuoksi sekä muutoin asian selvitettyyn tilaan nähden voinut päätöksellään ratkaista Hiitolanjoen Voima Oy:n hakemuksen pysyvän käyttöoikeuden saamiseksi Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitoksia varten tarvittavaan vesivoimaan. Aluehallintovirastolla ei tässä tilanteessa ole ollut velvollisuutta hankkia lisäselvitystä eikä se ole muutoinkaan voinut puheena olevan pysyvää käyttöoikeutta koskevan asian yhteydessä ryhtyä yhtiön tai muiden tahojen puolesta sellaisiin toimenpiteisiin, joita osakeyhtiön perustaminen vesivoiman käyttämistä varten edellyttää. Korkein hallinto-oikeus myös toteaa, että se on jo 26.10.2005 antamansa Ritakosken, Lahnasenkosken ja Kangaskosken voimalaitoksia koskeneen päätöksen taltionumero 2681 perusteluissa todennut, että osallistumistarjousmenettelyn jälkeen voi tulla eri päätöksellä myönnettäväksi pysyvä käyttöoikeus voimalaitoksen omistajalle korvausta vastaan niiden vesivoiman osakkaiden vesivoimaan, jotka eivät ilmoittaudu mukaan voimalaitoshankkeeseen.

Edellä lausuttu huomioon ottaen ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden ei olisi tullut esittämillään perusteilla kumota aluehallintoviraston päätöstä ja palauttaa asiaa sille uudelleen käsiteltäväksi. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava. Koska hallinto-oikeus ei ole päätöksessään vastannut kaikilta osin valituksissa esitettyihin vaatimuksiin, asia on ottamatta sitä välittömästi enemmälti ratkaistavaksi palautettava hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Jukka Horppila ja Kirsi Kostamo. Asian esittelijä Tuire Taina.

 
Julkaistu 24.8.2018