Muu päätös 4193/2018

Julkinen hankinta (väylänhoitopalvelut, Liikennevirasto)

Antopäivä: 17.9.2018
Taltionumero: 4193
Diaarinumero: 6031/3/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T4193

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja Kaplaaki Oy

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 2.11.2017 nro 656/17

Asian aikaisempi käsittely

Liikennevirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 16.2.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Vaasan alueen väylänhoitoa koskevasta palveluhankinnasta ajalle 1.8.2016–31.7.2022.

Liikennevirasto on 19.4.2016 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Meritaito Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 3 000 000 euroa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa Kaplaaki Oy on ollut valittajana, Liikennevirasto vastapuolena ja Meritaito Oy kuultavana, on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valituksen ja velvoittanut Kaplaaki Oy:n korvaamaan Liikenneviraston oikeudenkäyntikulut 2 066 eurolla ja Meritaito Oy:n oikeudenkäyntikulut 3 625 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Tarjouskilpailun kohteena on ollut Vaasan alueen väylänhoitoa koskeva palveluhankinta. Valittajan esittämien väitteiden johdosta asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko tarjouspyyntö ollut epäselvä ja onko laadulliset vertailuperusteet asetettu sekä painoarvoltaan suhteessa hintaan että sisällöltään hankintasäännösten vastaisesti. Mikäli näin ei ole, asiassa on valittajan esittämien väitteiden johdosta arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti tarjousvertailussa.

Oikeusohjeet

Asiaan sovellettavan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintalain 41 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 105 ja 106) on 62 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä, eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Sallittua ei ole esimerkiksi käyttää vertailuperusteita, jotka suosivat tiettyjä tarjoajia, edellyttävät aiempaa sopimussuhdetta hankintayksikön kanssa tai suosivat paikallista toimittajaa. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksikön harkintavaltaan voidaan puuttua vain silloin, jos valintaperusteen tai vertailuperusteiden asettamisessa on syyllistytty syrjintään. Tarjousten valinnassa käytettävillä perusteilla tulee pääsääntöisesti olla taloudellista merkitystä hankintayksikölle. Hankinnasta aiheutuville kustannuksille tulee antaa hankinnan luonteesta riippuen riittävää painoarvoa tarjousten valinnassa. Tarjouksen vertailuperusteina ei tule käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät ehdokkaiden tai tarjoajien ominaisuuksiin. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arviointi on tehtävä 52 §:n mukaisesti ennen tarjousten arviointia ja se tulee erottaa tarjousten arvioinnista. Tarjousten vertailuun tulee ottaa vain sellaisten tarjoajien tarjoukset, joilla voidaan katsoa olevan edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksien arvioinnissa ja tarjousten arvioinnissa käytettävät perusteet tulee myös erottaa toisistaan.

Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että julkista hankintaa koskevan sopimuksen täyttämisen laadukkuus voi riippua ratkaisevasti sitä täyttävien henkilöiden ammatillisista ansioista, jotka muodostuvat heidän ammattikokemuksestaan ja heidän koulutuksestaan (tuomio 26.3.2015, Ambisig, C-601/13, EU:C:2015:204, 31 kohta). Viitatussa Ambisig-ratkaisussa unionin tuomioistuin on katsonut, että immateriaalisia koulutus- ja konsultointipalveluja koskevaa hankintasopimusta tehtäessä hankintaviranomainen voi vahvistaa sopimuksen tekoperusteen, jolla voidaan arvioida sellaisten työryhmien laatua, joita tarjoajat tosiasiallisesti ehdottavat tämän hankintasopimuksen täyttämiseen, ja jossa otetaan huomioon työryhmän kokoonpano sekä sen jäsenten kokemus ja ansioluettelot (35 kohta).

Markkinaoikeus toteaa, että henkilöiden kokemusta ja osaamista koskevia seikkoja ei siis voida yleisesti pitää yksinomaan tarjoajien soveltuvuuteen liittyvinä tekijöinä. Keskeistä on, että tarjouspyynnössä riittävän selvästi yksilöidään, miltä osin tarjoajilta edellytettyjä ominaisuuksia ja pyydettyjä selvityksiä on tarkoitus käyttää tarjoajien soveltuvuusarvioinnissa ja miltä osin tarjousten vertailussa.

Tarjouspyyntö ja sen arviointi

Valittajan mukaan hankintayksikkö on asettanut tarjouspyynnön laatua koskevat vertailuperusteet siten, että tarjoajien tarjoamien palveluiden laadun arviointia ei ole voitu tehdä objektiivisesti. Valittajan mukaan laatukriteerit 2 ja 6 ovat olleet sisällöltään sellaisia, että hankintayksikön harkinnanvaraisuudelle ei ole ollut olemassa rajoja. Valittaja ei ole yksilöinyt, että jokin muu laatukriteeri olisi ollut sen käsityksen mukaan hankintasäännösten vastainen. Lisäksi valittaja on esittänyt, että hankintayksikön asettamien laatua koskevien vertailuperusteiden painoarvo suhteessa hintaan on ollut hankintasäännösten vastainen. Vielä valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja puutteellinen, koska tarjouspyynnön liitteenä olleessa toiminta- ja laatusuunnitelman sisältöä koskevassa asiakirjassa on ollut useita kysymyksiä siitä, miten joku asia tullaan suorittamaan ja koska laatukriteerin 2 osalta tarjouspyynnön liitteessä on viitattu vaadittujen tietojen osalta sellaiseen toiminta- ja laatusuunnitelman sisältöä koskevan asiakirjan kohtaan (kohta 3.2), jota ei ole ollut olemassa.

Hankintayksikön mukaan laatua koskevilla vertailuperusteilla on turvattu erityisesti kauppamerenkulun sujuvuus ja turvallisuus, eivätkä ne ole jättäneet hankintayksikölle liian suurta harkintavaltaa. Hankintayksikön mukaan tarjouspyyntö on ollut riittävän tarkka yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten saamiseksi. Kuultavan mukaan tarjouspyyntö ei ole ollut hankintasäännösten vastainen.

Tarjouspyynnön kohdan 2 ”Tarjouspyyntöaineisto” mukaan tarjouksen on tullut perustua muun ohella seuraaviin asiakirjoihin:

- Urakkaohjelma 29.1.2016,

- Toiminta- ja laatusuunnitelman sisältö 27.1.2016,

- Laadullinen vertailu -lomake (sisältää ohjeen),

- Kalustoresurssit-selvitys ja

- Väylänhoidon indeksi- ja urakkakartat (6 kpl) 29.1.2016.

Tarjouspyynnön kohdan 7.1 ”Yleistä” mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteina ovat olleet hinta 70 prosentin ja laatu 30 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnön kohdassa 7.3 ”Tarjousten hinta-arviointi” on ilmoitettu, miten tarjousten vertailuhinnat lasketaan. Tarjouspyynnön mukaan edullisin tarjous saa 70 pistettä ja muiden tarjousten hintapisteet lasketaan kaavalla: halvin vertailuhinta / kyseisen tarjouksen vertailuhinta x 70.

Tarjouspyynnön kohdassa 7.2 ”Tarjousten laadullinen arviointi” on todettu, että laadullisten vertailuperusteiden maksimipistemäärä on 20 pistettä ja että tarkemmat tiedot pisteiden jakautumisesta on esitetty tarjouspyynnön liitteenä olevassa ”Laadullinen vertailu”-lomakkeessa. Kyseisessä lomakkeessa jokaiselle laatukriteerille 1–6 on ilmoitettu erilliset pistemäärät. Tarjouspyynnön mukaan suurimman laadullisen kokonaispistemäärän saanut tarjous saa 30 pistettä ja muiden tarjousten laatupisteet pisteytetään kaavalla: kyseisen tarjouksen laadullisen vertailuperusteen pistemäärä / parhaan tarjouksen laadullisen vertailuperusteen pistemäärä x 30.

Tarjouspyynnön saman kohdan mukaan tarjousten laadullinen arviointi tehdään tarjoajan toimittaman ”Laadullinen vertailu”-lomakkeen sekä sen ”Ohje”-välilehdellä vaadittujen selvitysten ja liitteiden tietojen perusteella. Kyseisellä ”Ohje”-välilehdellä on todettu seuraavaa:

”Mikäli tarjoaja vastaa laatulomakkeella oleviin kysymyksiin siten, että se saisi laatupisteitä kyseisestä vertailukohdasta, tulee tarjoajan toimittaa tarjouksen liitteenä laatukriteeriin liittyvä selvitys, josta käy selkeästi ilmi, että tarjoaja täyttää ko. laadullisen vertailuperusteen. Laatukriteerikohtaiset vaatimukset selvityksestä ja niiden sisällöstä alla.

Vertailu perustuu lomakkeella annettuihin tietoihin ja selvityksiin. Hankintayksiköllä on oikeus vähentää tarjoajan laatulomakkeella ilmoittamia pisteitä, mikäli selvitys on puutteellinen, epäselvä tai mikäli se ei hankintayksikön arvioinnin mukaan täytä sisällöltään esitettyä vaatimusta.”

Tarjouspyynnön liitteenä olevassa ”Laadullinen vertailu”-lomakkeessa on ilmoitettu kuusi laadullista vertailuperustetta ja jokaiselle niistä erillinen pistemäärä. Valittajan viittaama laatukriteeri 2 on muotoiltu tarjouspyynnössä seuraavasti:

”Tarjoaja sitoutuu siihen, että kauppamerenkulun väylillä muiden kuin urakoitsijan havaitsemien vikojen korjaaminen pystytään tekemään 95 % turvalaitteista alle 48 tunnin sisällä ilmoituksesta. Tarjoajan tarjouksen Toiminta- ja laatusuunnitelma sisältää Ohje-välilehden kriteeriä koskevat tiedot.”

Kyseisen kohdan mukaan Kyllä-vastauksesta on saanut neljä pistettä ja Ei-vastauksesta nolla pistettä. Laadullista vertailua koskevan lomakkeen ”Ohje”-välilehden mukaan, mikäli tarjoaja on vastannut laatukriteeriä 2 koskevaan kysymykseen ”Kyllä”, tarjoajan on tullut toimittaa tarjouksen liitteenä olevan toiminta- ja laatusuunnitelman kohdassa 3.2 täsmennetyt tiedot siitä, miten tarjoaja käytännössä toimii korjausnopeuden saavuttamiseksi.

Tarjouspyynnön liitteenä olevassa ”Toiminta- ja laatusuunnitelman sisältö”-nimisessä asiakirjassa ei ole ollut kohtaa 3.2. Kyseisen asiakirjan kohdan 3.1 ”Tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelma” alakohdissa on puolestaan todettu seuraavaa:

”Tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelmassa edellytetään kuvausta urakoitsijan työnjohdon, työntekijöiden ja alihankkijoiden tavoitettavissaolojärjestelyistä (erikseen talvi- ja kesäaikana) sekä yhteystietojen ylläpidosta tilaajan järjestelmään. Urakoitsijan tulee järjestää toimintansa niin, että urakan velvoitteet esimerkiksi turvalaitevikojen korjausaikojen noudattamisesta tulee täytetyksi.

Tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelmassa edellytetään kuvausta:

- urakoitsijan ja alihankkijoiden töiden käynnistämismenettelyistä toimenpideaikojen saavuttamiseksi tarkastus-, huolto- ja vikakorjauskäynneillä.

- ilmoitus- ja muusta tiedotustoiminnasta tilaajalle (sisältäen tiedottamisen myös Turku Radioon ja VTS-keskuksiin)

- talvi- ja kesäaikana tehtäviin äkillisiin tarkastus- ja hoitotöihin ml. poikkeuksellisiin olosuhteisiin varautuminen, esim. alusliikenneonnettomuuden jälkeiset turvalaitteiden kunnontarkastukset, myrskytuhot jne.”

Viimeksi mainitun asiakirjan kohdassa 0 ”Yleistä” on todettu lisäksi seuraavaa:

”Tässä asiakirjassa on esitetty väylänhoidon alueurakan toiminta- ja laatusuunnitelman sisältöä koskevat vähimmäisvaatimukset sekä tarjousvaiheen että toteutusvaiheen suunnitelmaa täydentävän yksityiskohtaisen suunnitelman osalta. (…)

Tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelmalla arvioidaan tarjoajan laaduntuottokykyä.”

Valittajan viittaama laatukriteeri 6 on puolestaan muotoiltu tarjouspyynnön liitteenä olevassa ”Laadullinen vertailu”-lomakkeessa seuraavasti:

”Tarjoaja lupaa käyttää tarvittaessa tässä urakassa kaluston vähimmäisvaatimukset ylittävää (vara)kalustoa

- Viitta- sekä poijutöihin soveltuvaa varakalustoa (jäissäkulkukyky)

- Varakalusto viittatöihin

- Ei varakalustoa”.

Kyseisen kohdan mukaan tarjoaja on saanut kaksi pistettä, mikäli sillä on ollut sekä viitta- että poijutöihin soveltuvaa varakalustoa (jäissäkulkukyky), yhden pisteen, mikäli varakalusto on ollut ainoastaan viittatöihin, ja nolla pistettä, mikäli varakalustoa ei ole ollut. Laadullista vertailua koskevan lomakkeen ”Ohje”-välilehden mukaan, mikäli tarjoaja on vastannut kysymyksiin siten, että se saisi laadullisessa vertailussa pisteitä, on tarjoajan tullut toimittaa tarjouksen liitteessä ”Kalustoresurssit” vastausta tukevat tiedot urakassa käytettävän kaluston osalta. Kaluston käytön periaatteet on tullut olla kuvattuna toiminta- ja laatusuunnitelmassa. Saadakseen laadullisia pisteitä tarjoajalla on tullut olla esitettynä vähimmäisvaatimukset ylittävää kalustoa (varakalusto).

Tarjouspyynnön liitteenä olevan ”Urakkaohjelma”-nimisen asiakirjan kohdassa 2.9 ”Aluskalusto” on todettu kaluston vähimmäisvaatimuksina:

- Viittatöihin soveltuva alus, jolla voi käsitellä vähintään 1 200 kilogramman ankkureita;

- Poijutöihin soveltuva alus tai alusyhdistelmä, jolla voi käsitellä vähintään 10 000 kilogramman ankkureita. Käytettävän kaluston tulee pystyä toimimaan jääolosuhteissa.

Kyseisen kohdan mukaan kaluston käytön periaatteet on tullut olla kuvattuna toiminta- ja laatusuunnitelmassa ja ilmetä resurssitaulukosta.

Tarjouspyynnön liitteenä olevan ”Toiminta- ja laatusuunnitelman sisältö”-nimisen asiakirjan kohdassa 2.1.1 ”Käytettävä kalusto lisälaitteineen sekä mitoittavat suunnitelmat” on todettu, että tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelmassa on kuvattava oman ja alihankintojen kaluston määrä, laatu ja käytön periaatteet. Kyseisen kohdan mukaan kuvauksissa on tullut huomioida kesä- ja talvikauden toiminta ja kuvauksessa on tullut eritellä muun ohella, millainen on ollut urakoitsijan varakalusto.

Tarjouspyynnön liitteenä olevan ”Urakkaohjelma”-nimisen asiakirjan kohdan 1.2.1 ”Vastuu työmenetelmistä ja työnaikaisista suunnitelmista” mukaan tilaaja on edellyttänyt, että urakoitsija on tutustunut urakkakohteeseen työolosuhteiden ja urakan laajuuden selvittämiseksi ennen tarjouksen antamista.

Muista kuin edellä selostetuista tarjouspyynnön laatukriteereistä laatukriteerit 1 ja 4 ovat liittyneet tarjoajan henkilöstön tutkintoihin, työkokemukseen ja kouluttamiseen, laatukriteeri 3 on koskenut urakan työnjohdollisen vastuuhenkilön koulutusta ja työkokemusta ja laatukriteeri 5 on liittynyt merenkulun ja työturvallisuuden puutteiden havainnointiin ja sitä koskevaan ideointiin.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat. Tarjouspyyntöä ei saa kuitenkaan laatia siten, että se kohtelisi tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Kun tarjouksen valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, hinnalle on arvioinnissa annettava riittävä merkitys. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailussa.

Tarjouksen valintaperusteena on tässä tapauksessa ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet hinta 70 prosentin ja laatu 30 prosentin painoarvolla. Vertailuperusteiden maksimi- ja vertailupistemäärät on esitetty tarjouspyynnössä. Hankintayksikkö on asettanut kuusi laadullista vertailuperustetta eli laatukriteeriä, joista tarjoaja on voinut saada laatupisteitä. Laatukriteeri 2 on liittynyt turvalaitevikojen korjaamisen nopeuteen ja laatukriteeri 6 varakaluston käyttämiseen tarvittaessa. Edellä oleva on selvästi ilmennyt tarjouspyynnöstä.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajan yksilöimien tai muidenkaan hankinnassa käytettyjen laatukriteerien ei ole katsottava olleen valittajaa kohtaan syrjiviä tai epätasapuolisia. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, etteikö kysymyksessä olevassa hankinnassa olisi voitu käyttää väylänhoidon avainhenkilöiden koulutusta ja kokemusta laadullisena vertailuperusteena. Kaikki hankinnassa käytetyt laatukriteerit ovat liittyneet asianmukaisesti ja kiinteällä tavalla hankinnan kohteeseen, ja niillä on ollut merkitystä arvioitaessa, mikä tarjouksista on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjouspyyntöasiakirjoissa tarjoajien soveltuvuusvaatimukset ja tarjousten laadulliset vertailuperusteet on erotettu riittävän selkeästi toisistaan.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt laatukriteerit asettaessaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Myöskään niille annettu 30 prosentin painoarvo ei ole ollut hankinnan kohde huomioon ottaen mainittujen oikeusohjeiden vastainen.

Tarjouspyynnön väitetyn epäselvyyden osalta markkinaoikeus toteaa, että laadullista vertailua koskevassa ohjeasiakirjassa on ilmoitettu, mitä tietoja ja selvityksiä tarjoajan tulee laatukriteerien osalta esittää. Vaikka kyseisessä ohjeasiakirjassa on laatukriteerin 2 osalta viitattu sellaiseen toiminta- ja laatusuunnitelman sisältöä koskevan asiakirjan kohtaan (3.2), jota ei ole ollut kyseisessä asiakirjassa, markkinaoikeus katsoo, että valittajan on tullut, käytyään läpi kyseisen asiakirjan ja erityisesti sen kohdan 3 ”Tavoitettavissa oloon liittyvät suunnitelmat sekä toimenpiteiden käynnistäminen ja niistä tiedottaminen” alan ammattimaisena toimijana ymmärtää, mistä seikoista laatukriteerin 2 osalta on tullut esittää selvitystä.

Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole ollut laatukriteerin 2 osalta tai muutoinkaan siten epäselvä, että sen perusteella ei ole ollut mahdollista antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö ei siten ole tässäkään suhteessa menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön laatimisessa. Aihetta toisenlaiseen arvioon ei anna se, että toiminta- ja laatusuunnitelman sisältöä koskevassa asiakirjassa on valittajan esittämin tavoin kohdissa 2 ja 3 edellytetty kuvauksia siitä, miten tarjoaja tulee hoitamaan tietyt asiat. Kyseiset kysymykset eivät ole itsessään olleet vertailuperusteita. Kysymyksiin annettujen vastausten avulla on ollut mahdollista arvioida muun ohella, onko tarjoajan tarjous täyttänyt tietyt hankintayksikön määrittämät erilliset laadulliset vertailuperusteet.

Tarjousvertailun arviointi

Valittajan mukaan sen olisi tullut saada laatukriteerien 2 ja 6 osalta täydet pisteet. Hankintayksikkö ja kuultava ovat puolestaan esittäneet, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myöskään tarjouksia vertaillessaan.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen liitteenä olleesta ”Laatuarvioinnin perustelut”-nimisestä asiakirjasta ilmenee, että hankintayksikkö on antanut valittajalle laatukriteerin 2 osalta nolla pistettä, kun enimmäismäärä on ollut neljä pistettä. Perusteluina hankintayksikkö on esittänyt päätöksessään seuraavaa:

”Tarjoaja ei ole esittänyt tai täsmentänyt Toiminta- ja laatusuunnitelmassaan, miten tarjoaja käytännössä toimii korjausnopeuden saavuttamiseksi. Tämä on edellytetty ja ohjeistettu tarjouspyynnön liitteen 8 Laadullinen vertailu ja ohje välilehdellä. Tarjoajan selvityksestä ei käy mitenkään ilmi, miten tarjoaja aikoo saavuttaa normaalia korjausten vasteaikaa nopeamman tason.”

Laadullista vertailua koskevan lomakkeen ”Ohje”-välilehden mukaan, saadakseen laatupisteitä laatukriteerin 2 osalta tarjoajan on tullut toimittaa toiminta- ja laatusuunnitelmassaan tarjouspyynnön liitteenä olleessa toiminta- ja laatusuunnitelman sisältöä koskevassa asiakirjassa todetut tiedot siitä, miten tarjoaja käytännössä toimii korjausnopeuden saavuttamiseksi. Valittajan tarjouksen kohdan 3 ”Tavoitettavissa oloon liittyvät suunnitelmat sekä toimenpiteiden käynnistäminen ja niistä tiedottaminen” alakohdassa ”Tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelma” on todettu seuraavaa:

”Puhelimitse 24 h / vrk / kesällä ja talvella, sekä sähköpostitse. Tietojen päivitys tilaajan järjestelmään tehdään tilaajan ohjeistuksen mukaisesti. Tilaaja vastaa järjestelmän toimivuudesta. Työaika järjestelyt suunnitellaan niin, että Reimari vikapäivystys toimii jokaisena vuoden päivänä. Erilaisilla järjestelyillä varaudutaan myös korjaamaan vikailmoitukset urakan velvoitteiden ja lupausten mukaan. Yhteistyötä eri viiteryhmien kanssa urakoitsijan toimesta.

Pelastusviranomaisille ilmoitetaan urakkasopimuksen alussa urakoitsijan yhteystiedot (puhelimitse tavoitettavissa 24 h/vrk, ja sähköpostitse).

Työt käynnistetään tarpeen tai tilauksen mukaisen aikataulun perusteella. Tehdään asianmukaiset ja ajantasaiset ilmoitukset tilaajalle ja VTS keskukselle; tiedot työkohteesta, sukeltajien käytöstä jne. Aluksen päällikkö tekee ilmoitukset. Poikkeuksellisissa tilanteissa ryhdytään välittömästi tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin ja otetaan yhteyttä tilaajaan tässä yhteydessä. Soittolistalta saadaan nopeasti oma henkilökunta tiedotettua. Myös kriisivarautuminen ja mahdolliset jälkiseuraamukset on otettu huomioon. Laatulupauksesta kiinnipitäminen ohjaa toimintaa.”

Tarjouspyynnössä on edellytetty tietoja siitä, miten tarjoaja käytännössä toimii korjausnopeuden saavuttamiseksi. Valittaja on käyttänyt tarjouksessaan edellä todetuin tavoin muun ohella ilmaisuja ”Erilaisilla järjestelyillä varaudutaan myös korjaamaan vikailmoitukset urakan velvoitteiden ja lupausten mukaan” ja ”Laatulupauksesta kiinnipitäminen ohjaa toimintaa”. Näitä ilmaisuja voidaan pitää epämääräisinä kuvaamaan korjausnopeuden saavuttamistoimia käytännössä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa myös kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden soveltamisessa. Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä varannut oikeuden vähentää tarjoajan laatulomakkeella ilmoittamia pisteitä, mikäli tarjoajan selvitys on ollut puutteellinen, epäselvä tai mikäli se ei hankintayksikön arvioinnin mukaan ole täyttänyt sisällöltään esitettyä vaatimusta. Toiminta- ja laatusuunnitelman sisältöä koskeneen asiakirjan edellä kuvatussa kohdassa 3.1 esitetyt selvityksenaiheet huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut katsoa, että valittaja ei ole tarjouksessaan täsmentänyt, miten tarjoaja käytännössä toimii edellytetyn korjausnopeuden saavuttamiseksi. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikön ei ole katsottava myöskään menetelleen tasapuolisen kohtelun periaatteen vastaisesti tältä osin.

”Laatuarvioinnin perustelut”-nimisen hankintapäätöksen liitteen mukaan valittaja on saanut myös laatukriteerin 6 osalta nolla pistettä, kun enimmäismäärä on ollut kaksi pistettä. Varakalusto viittatöihin on voinut tuottaa yhden pisteen ja varakalusto sekä viitta- että poijutöihin (jäissäkulkukyvyllä) on voinut tuottaa kaksi pistettä. Hankintapäätöksen perusteluissa on valittajan osalta todettu seuraavaa:

”Tarjoajan tarjouksen Kalustoresurssit-liitteestä ei selviä, että tällä olisi sellaista vähimmäisvaatimukset ylittävää varakalustoa joka soveltuisi viittatöihin ja kykenisi käsittelemään poijupainoja. Käytön periaatteita ei ole myöskään kuvattu Toiminta- ja laatusuunnitelmassa.”

Laadullista vertailua koskevan lomakkeen ”Ohje”-välilehden mukaan saadakseen laatupisteitä laatukriteerin 6 osalta tarjoajan on tullut toimittaa tarjouksen liitteessä ”Kalustoresurssit” ”Kyllä”-vastaustaan tukevat tiedot urakassa käytettävän kaluston osalta. Kaluston käytön periaatteet on tullut olla kuvattuna toiminta- ja laatusuunnitelmassa.

Tarjouspyynnön liitteenä olevan ”Urakkaohjelma”-nimisen asiakirjan kohdassa 2.9 ”Aluskalusto” on todettu kaluston vähimmäisvaatimukset erikseen poijutöiden ja viittatöiden osalta.

Poijutöiden osalta vähimmäisvaatimuksena on ollut poijutöihin soveltuva alus tai alusyhdistelmä, jolla voi käsitellä vähintään 10 000 kilogramman ankkureita ja joka voi toimia myös jääolosuhteissa. Valittaja on esittänyt, että sen tarjouksessa ilmenevistä aluksista yksi valittajan oma alus (”Janet”) on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset ympärivuotisesti, yksi valittajan oma alus (”Nökö”) on täyttänyt vaatimukset avovesiaikana ja valittajan yhden alihankkijan (R-Towing Oy) alukset on täyttäneet vaatimukset ympärivuotisesti. Poijutöiden osalta asiassa on selvää, että valittajan aluksista ”Janet” on täyttänyt tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset. Laatupisteitä saadakseen tarjoajalla on tullut olla vähintään yksi toinen alus, joka on täyttänyt asetetut vähimmäisvaatimukset.

Valittajan viittaaman aluksen ”Nökö” on ilmoitettu voivan toimia ainoastaan avovesiaikana. Valittajan viittaamista alihankkijansa R-Towing Oy:n hinaajista kaksi on voinut toimia myös talviaikaan ja niissä on ollut nosturi. Nosturien nostokapasiteetiksi on ilmoitettu 12 tonnimetriä ja 10 tonnimetriä. Nostokapasiteetti on tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksessa ilmoitettu kilogrammoissa, eikä valittaja ole tarjouksessaan selvittänyt, miten sen tarjoamat nosturit täyttävät kilogrammoissa vaaditun nostokapasiteetin. Asiaa arvioidaan valittajan tarjouksesta ilmenevien tietojen perusteella, eikä valittajan markkinaoikeudessa esittämä uusi selvitys erilaisista nostotavoista vaikuta asian arviointiin.

Kuten edellä on todettu, hankintayksikkö on varannut tarjouspyynnössä oikeuden vähentää tarjoajan laatulomakkeella ilmoittamia pisteitä, mikäli tarjoajan selvitys on ollut puutteellinen, epäselvä tai mikäli se ei hankintayksikön arvioinnin mukaan ole täyttänyt sisällöltään esitettyä vaatimusta. Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut katsoa, että valittajan tarjouksesta ei ole selvinnyt, että valittajalla olisi ollut poijutöiden osalta vähimmäisvaatimukset ylittävää kalustoa eli että valittajalla olisi ollut vähintään kaksi poijutöihin soveltuvaa alusta, joilla on voinut nostaa 10 000 kilogramman ankkureita myös jääolosuhteissa. Hankintayksikkö on siten voinut katsoa, ettei valittajalla ole ollut oikeutta saada laatukriteerin 6 osalta täysiä pisteitä eli kahta pistettä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikön ei ole katsottava myöskään menetelleen tasapuolisen kohtelun periaatteen vastaisesti poijutöitä koskevan kaluston osalta.

Viittatöiden osalta tarjouspyynnössä on todettu vähimmäisvaatimuksena viittatöihin soveltuva alus, jolla voi käsitellä vähintään 1 200 kilogramman ankkureita. Valittaja on esittänyt, että sen aluksista viisi on täyttänyt vähimmäisvaatimukset. Asiassa on selvää, että valittajan aluksista ”Paukku” on täyttänyt tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset viittatöiden osalta. Laatupisteitä saadakseen tarjoajalla on tullut olla vähintään yksi toinen alus, joka on täyttänyt asetetut vähimmäisvaatimukset.

Valittajan tarjouksen liitemateriaalin mukaan valittajan viittaamista aluksista kolmessa ei ole ollut nosturia ja yhdessä (”Nökö”) on ollut nosturi. Valittajan tarjouksen liitteenä olevan kalustoresurssitaulukon mukaan aluksen ”Nökö” syväys on ollut 2,2 metriä. Hankintayksikkö on esittänyt, että ”Nökö” ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimusta mahdollisuudesta toimia alle kaksi metriä syvässä vedessä. Hankintayksikön mukaan kyseinen vähimmäisvaatimus on ilmennyt esimerkiksi tarjouspyynnön liitteinä olleista urakkakartoista ja tarjouspyynnön liitteenä olevassa urakkaohjelmassa on edellytetty, että urakoitsija on tutustunut urakkakohteeseen työolosuhteiden ja urakan laajuuden selvittämiseksi ennen tarjouksen antamista. Valittajan mukaan alle kaksi metriä syvässä vedessä toimiminen ei ole ollut kalustoa koskeva vähimmäisvaatimus ja valittajan tarjouksessa esitelty kalusto on joka tapauksessa täyttänyt myös tämän vaatimuksen. Valittaja on esittänyt markkinaoikeudelle aluksen ”Nökö” kansainvälisen mittakirjan, jonka mukaan aluksen ”Nökö” ”mallisivukorkeus yläkanteen keskilaivan kohdalla” on ollut 1,42 metriä.

Tarjouspyynnössä on erikseen lueteltu aluskalustoa koskevat vähimmäisvaatimukset viittatöiden osalta. Kyseisessä kohdassa ei ole erikseen esitetty vaatimusta toimimisesta alle kaksi metriä syvässä vedessä. Tarjoajan on tarjouspyynnön mukaan tullut tutustua kohteen työolosuhteisiin ja tarjouspyynnön liitteenä on ollut urakkaa koskevia väyläkarttoja, joihin tarjoajan tarjouksen on tullut tarjouspyynnön mukaan perustua. Myöskään kyseisistä väyläkartoista ei ole suoraan ja yksiselitteisesti ilmennyt, että viittatöitä ei ole mahdollista tehdä aluksella, jonka syväys on 2,2 metriä. Tällaista vaatimusta ei ole näin ollen katsottava esitetyn tarjouspyyntöasiakirjoissa. Aluksen ”Nökö” ei voida siten kyseisellä perusteella katsoa olevan soveltumaton varakalustoksi viittatöihin.

Kuten edellä on todettu, saadakseen laatupisteitä laatukriteerin 6 osalta tarjoajan on tullut toimittaa tarjouksen liitteessä ”Kalustoresurssit” vastaustaan tukevat tiedot urakassa käytettävän kaluston osalta ja lisäksi kaluston käytön periaatteet on tullut kuvata toiminta- ja laatusuunnitelmassa.

Valittajan tarjouksen liitteinä olevan kalustoresurssitaulukon sarakkeessa ”Käytön periaatteet tässä urakassa (missä olosuhteissa käytetään, minkälaisiin töihin ja jäissä toimintakyky)” valittaja on ilmoittanut aluksen ”Nökö” osalta seuraavaa:

”Avovesikaudella Raskaisiin väylätöihin. Soveltuu poijujen asennukseen. Käytetään myös merellä liikkuvana varastona.”

Valittajan tarjouksen liitteenä olevan toiminta- ja laatusuunnitelman kohdassa 2.1.1 ”Käytettävä kalusto lisälaitteineen sekä mitoittavat suunnitelmat” esitetyn mukaan viittojen korjaustyöt tehdään aluksella ”Paukku”. Varakalustosta kyseisessä kohdassa on todettu, että ”Varakalusto suunnitellaan siten, että siinä huomioidaan oma kalusto ja aiesopimuksilla varmistettujen alihankkijoiden kalusto” ja että ”Ne alukset, jotka eivät ole käytössä, toimivat varakalustona; esimerkiksi alukset Taimi ja Marina. Myös alihankkijan kalusto voi olla / toimia varakalustona”.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus toteaa, että valittaja on kuvannut kalustoresurssitaulukossaan sekä toiminta- ja laatusuunnitelmassaan kaluston käytön periaatteet varakaluston osalta samanlaisella tarkkuudella kuin voittanut tarjoaja. Hankintayksikkö on arvioinut voittaneen tarjoajan tarjouksen täyttäneen laatukriteerin 6 vaatimuksen viittatöiden osalta, kun taas valittajan tarjouksen ei ole katsottu täyttäneen näitä vaatimuksia.

Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole ilmennyt perusteita sille, että valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset olisi voitu tarjouspyynnön liitteenä olevassa ”Laadullinen vertailu”-lomakkeessa esitetyn pisteytystavan mukaisesti arvioida eriarvoisiksi viittatöitä koskevan vaatimuksen osalta. Hankintayksikkö on näin ollen ylittänyt harkintavaltansa tarjouksia vertaillessaan siltä osin kuin valittajan tarjous ei ole saanut samaa pistemäärää viittatöitä koskevan varakaluston osalta kuin voittaneen tarjoajan tarjous.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti tarjousten pisteytyksen osalta, kun valittajan tarjous on saanut viittatöitä koskevan vertailuperusteen osalta eri pistemäärän kuin voittaneen tarjoajan tarjous. Kun otetaan huomioon tarjouspyynnössä laatukriteerille 6 ilmoitettu pisteytystapa, hankintayksikön virhe on voinut koskea yhtä pistettä. Viittatöiden osalta valittajan olisi tullut saada yksi piste enemmän tai vaihtoehtoisesti voittaneen tarjoajan olisi tullut saada yksi piste vähemmän.

Tarjouspyynnön kohdan 7.3 ”Tarjousten hinta-arviointi” mukaan tarjoajan saamat hinta- ja laatupisteet lasketaan lopuksi yhteen ja suurimman yhteenlasketun pistemäärän saanut tarjoaja valitaan sopimustoimittajaksi.

Hankintapäätöksen mukaan valittaja on saanut yhteensä 86,7 pistettä, joista 16,7 on ollut laatupisteitä ja 70 hintapisteitä. Voittanut tarjoaja puolestaan on saanut yhteensä 88,4 pistettä, joista 30 on ollut laatupisteitä ja 58,4 hintapisteitä.

Edellä kuvattu tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen laatupisteiden laskentakaava huomioon ottaen markkinaoikeus toteaa, että mikäli valittajan tarjous olisi saanut edellä todetun mukaisesti yhden laatupisteen enemmän, valittajan tarjouksen kokonaispistemääräksi olisi muodostunut 88,3 pistettä (18,3 laatupistettä ja 70 hintapistettä). Koska tällaisessa tilanteessa kyseinen virhe ei laatupisteiden laskentakaavan mukaisesti olisi vaikuttanut voittaneen tarjoajan tarjouksen saamiin pisteisiin, sen pistemäärä olisi pysynyt samana eli 88,4 pisteessä. Hankintayksikön virheen korjaaminen hankintapäätöksessä ei siis tällä tavoin laskettuna johtaisi siihen, että valittajan tarjous olisi saanut korkeammat yhteispisteet kuin voittaneen tarjoajan tarjous. Vastaavaan johtopäätökseen päädyttäisiin, mikäli voittaneen tarjoajan olisi tullut saada laatukriteerin 6 osalta yksi piste vähemmän.

Pisteytyksen virheellä ei näin ollen ole ollut vaikutusta tarjouskilpailun lopputulokseen, eikä asiassa ole siten syytä harkita hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä, vaan valitus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Valittajan väitteet hankintamenettelyn virheellisyyksistä eivät ole pääosin menestyneet. Se, että hankintayksikkö on pisteyttänyt valittajan tarjouksen yhden laatukriteerin osalta virheellisesti, ei ole vaikuttanut tarjouskilpailun lopputulokseen. Mainitut seikat ja asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määriltään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Sami Myöhänen, Pertti Lenkkeri ja Mirva Näsi.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Kaplaaki Oy on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen ja ensisijaisesti vahvistaa, että valituksenalaisen päätöksen tarkoittamassa tarjouskilpailussa tarjouskilpailun voittanut yhtiö on Kaplaaki Oy, tai toissijaisesti palauttaa asian Liikenneviraston uudelleen käsiteltäväksi. Lisäksi Kaplaaki Oy on vaatinut, että se vapautetaan korvaamasta Liikenneviraston ja Meritaito Oy:n oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa ja että Liikennevirasto velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

Kaplaaki Oy on viitannut markkinaoikeudessa esittämäänsä ja lisäksi lausunut muun ohella seuraavaa:

Tarjouspyyntö on ollut laatua koskevien vertailuperusteiden osalta puolueellinen ja suosinut Meritaito Oy:tä. Lisäksi tarjouspyyntö on laadittu siten, että tarjotun palvelun laatua ei ole voitu arvioida objektiivisesti. Tarjouspyynnössä asetetut laadulliset vertailuperusteet ovat laadun todellisessa arvioinnissa suurelta osin toisarvoisia.

Tarjouspyynnössä laatua koskeville vertailuperusteille asetettu painoarvo on ollut suhteessa hintaan hankintalain vastainen. Tarjouspyynnössä asetettujen laadullisten vertailuperusteiden painoarvon olisi tullut olla enintään 10 prosenttia, jolloin hinnan painoarvo olisi ollut vähintään 90 prosenttia.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on ollut laatukriteeriä 2 koskeva puutteellisuus. Laatuvertailulomakkeen täyttöohjeessa on ollut maininta, että tarjoajan tulee täsmentää erästä seikkaa ”Toiminta- ja laatusuunnitelman sisältö”-asiakirjan kohdassa 3.2., vaikka asiakirjassa ei ole ollut kyseistä kohtaa. Tästä on seurannut, ettei valittaja ole voinut esittää edellä mainitun numeroinnin mukaista kuvausta, vaikka valittaja on muutoin antanut tarpeelliset tiedot. Kysymys ei näin ollen ole ollut pelkästään tarjouspyyntöasiakirjojen epäselvyydestä vaan myös puutteellisuudesta.

Tarjousten kokonaistaloudellinen edullisuus on arvioitu hankintapäätöksessä virheellisesti sillä seurauksella, että Meritaito Oy on voittanut tarjouskilpailun. Valittajan tarjouksen laatua on arvioitu virheellisesti ja tosiasioita vastaamattomin perustein laatukriteerien 2 ja 6 osalta.

Asiassa on jäänyt avoimeksi, millä perusteella valittaja on saanut laatukriteeristä 2 nolla pistettä ja Meritaito Oy neljä pistettä. Valittajan tarjouksessaan antamat tiedot ovat olleet yhdenmukaisia tarjouspyynnön kanssa. Pisteytys on tehty mielivaltaisin perustein. Liikennevirasto on eräässä aikaisemmassa väylänhoitoalueen kilpailutuksessa hyväksynyt valittajan samanlaisen palvelulupausta koskevan kuvauksen kuin mitä se ei nyt ole hyväksynyt.

Valittajan olisi tullut saada laatukriteeristä 6 kaksi pistettä valituksenalaisessa päätöksessä mainitun yhden pisteen sijaan.

Tarjousvertailussa on jätetty huomioon ottamatta Liikenneviraston tiedossa olevat Meritaito Oy:n törkeät laiminlyönnit Selkämeren väylänhoitourakassa, jonka urakka-aika päättyi 31.7.2014.

Liikennevirasto on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen ja velvoittaa Kaplaaki Oy:n korvaamaan Liikenneviraston oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

Liikennevirasto on uudistanut asiassa markkinaoikeudessa lausumansa ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Tarjouspyynnössä laatukriteerin 2 osalta ollut puutteellisuus ei ole estänyt alan ammattimaista toimijaa ymmärtämästä, mitä tietoja toiminta- ja laatusuunnitelmassa on tullut esittää. Tämä todetaan myös markkinaoikeuden valituksenalaisessa päätöksessä.

Toisin kuin Meritaito Oy:n tarjouksessa valittajan tarjouksessa ei ole esitetty laatukriteerin 2 osalta vaadittuja tietoja korjausnopeuden saavuttamisesta.

Valittajan väite, jonka mukaan se olisi saanut Liikenneviraston toisessa vastaavanlaisessa hankinnassa samansisältöisellä selvityksellä enemmän pisteitä kuin esillä olevassa asiassa, ei pidä paikkaansa, mikä selviää Liikenneviraston markkinaoikeudelle 25.10.2016 antamasta vastauksesta. Valituksessa viitattu Meritaito Oy:n aiempi sopimuksenalainen toiminta ei liity nyt kysymyksessä olevaan asiaan.

Meritaito Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan Meritaito Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1 898,75 eurolla viivästyskorkoineen.

Meritaito Oy on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hankintalaissa ei säädetä, missä suhteessa laatukriteereitä on painotettava hintaan nähden. Liikennevirasto ei ole ylittänyt harkintavaltaansa määritellessään vertailuperusteiden painoarvot tarjouspyynnöstä ilmenevällä tavalla. Vertailuperusteet ovat liittyneet läheisesti hankinnan kohteeseen ja olleet luonteeltaan syrjimättömiä. Vertailuperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja asetettu siten, etteivät ne ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Tarjouspyyntö ei ole ollut laatukriteerien osalta epäselvä tai puutteellinen.

Tarjoajia on kohdeltu tarjousten vertailussa tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Meritaito Oy:lle annetut pisteet ovat olleet linjassa tarjouspyynnön vaatimusten ja pisteytysperusteiden kanssa. Liikennevirasto on perustellusti jättänyt valittajan laatukriteerin 2 osalta pisteittä. Laatukriteerin 6 osalta valittajalla ei ole ollut oikeutta saada täysiä pisteitä, koska valittajalla ei ole tarjota vähintään kahta poijutöihin soveltuvaa alusta, joilla on 10 000 kilogramman ankkurien nostokapasiteetti myös jääolosuhteissa.

Ennen nyt kysymyksessä olevaa hankintamenettelyä toisella väylänhoitoalueella tapahtuneet Meritaito Oy:n mahdolliset virheet ja ongelmat eivät ole merkityksellisiä tässä asiassa. Vaikka vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköillä on tietyillä ehdoilla oikeus ottaa huomioon tarjoajin liittyvät mahdolliset negatiiviset kokemukset, ei Liikennevirasto ole tässä hankinnassa katsonut aiheelliseksi niin menetellä. Liikennevirasto on itse todennut, ettei Meritaito Oy ole syyllistynyt valittajan väittämään törkeään laiminlyöntiin aiemmassa Selkämeren väylänhoitourakassa.

Kaplaaki Oy on antanut selitysten johdosta vastaselityksen.

Vastaselitys ja Kaplaaki Oy:n oikeudenkäyntikulujen määrää koskeva selvitys on lähetetty tiedoksi Liikennevirastolle ja Meritaito Oy:lle.

Liikenneviraston selitys on lähetetty tiedoksi Meritaito Oy:lle.

Meritaito Oy:n selitys on lähetetty tiedoksi Liikennevirastolle.

Meritaito Oy on toimittanut Kaplaaki Oy:n vastaselityksen johdosta lisäselityksen, joka on lähetetty tiedoksi Kaplaaki Oy:lle ja Liikennevirastolle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Kaplaaki Oy määrätään korvaamaan Meritaito Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1 898,75 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Kaplaaki Oy:n ja Liikenneviraston oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.

Perustelut

1. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettamisessa mutta, toisin kuin markkinaoikeus on lausunut, ei niiden soveltamisessa. Vertailuperusteiden soveltamisessa hankintayksikkö on sidottu tarjouspyynnössä asettamiinsa vertailuperusteisiin.

Tähän nähden ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita pääasian eikä oikeudenkäyntikulujen osalta.

2. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Meritaito Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi Kaplaaki Oy on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla määrättävä korvaamaan Meritaito Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Kaplaaki Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Liikennevirastolle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta, Pekka Aalto ja Ari Wirén. Asian esittelijä Pasi Yli-Ikkelä.

 
Julkaistu 17.9.2018