Muu päätös 4295/2018

Kunnallisasiaa koskeva valitus, Multia (asianajotoimiston laskuttamisen kustannusten hyväksyminen)

Antopäivä: 21.9.2018
Taltionumero: 4295
Diaarinumero: 4244/3/16
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T4295

Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Valittaja A, Multia

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 2.11.2016 nro 16/0859/3

Asian aikaisempi käsittely

Multian kunnanhallitus on 15.9.2015 (§ 196) päättänyt hyväksyä Keski-Suomen käräjäoikeudessa 25.8.2015 järjestettyyn suulliseen valmisteluistuntoon liittyvät, Eversheds Asianajotoimisto Oy:n laskuttamat kustannukset. Kunnanhallitus on samalla päättänyt, että asianajajan mahdollisesta käytöstä jatkossa päätetään myöhemmin.

A on kunnanhallituksen päätöksestä tekemässään oikaisuvaatimuksessa vaatinut, ettei Eversheds Asianajotoimisto Oy:n laskuttamia kustannuksia hyväksytä.

Kunnanhallitus on 3.11.2015 (§ 252) hylännyt oikaisuvaatimuksen. Päätöksen perusteluissa on todettu muun ohessa, että kunnanhallitus on 9.12.2014 (§ 283) päättänyt tutkintapyynnön tekemisestä poliisille. Talousarviota joulukuussa 2014 hyväksyttäessä ei ollut tiedossa, nostetaanko rikosepäilyn johdosta syyte ja milloin se tapahtuu. Kunta sai vasta heinä–elokuussa 2015 kutsun suulliseen valmisteluistuntoon. Ennen sitä ei ollut mahdollista varautua mahdollisesti syntyviin kustannuksiin. Kunnanhallitus on käyttänyt tarkoituksenmukaisuusharkintaansa ulkopuolisen asiantuntijan saamiseksi monimutkaisessa asiassa. Kunta tulee vaatimaan oikeudenkäynnissä oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

A on valittanut kunnanhallituksen päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt A:n valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Kuntalain (365/1995) 23 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Saman lain 24 §:n 5 momentin mukaan kunnanjohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta.

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 10 §:n 2 momentissa säädetään, että milloin jollakin toisen toimessa ollen tai muuten toisen kanssa tekemänsä sopimuksen johdosta on sellainen asema, että siihen lain tai yleisen tavan mukaan liittyy määrätynlainen kelpoisuus toimia tämän puolesta, katsotaan hänet valtuutetuksi tämän kelpoisuuden rajoissa tekemään oikeustoimia.

Kuntalain (410/2015) 110 §:n 5 momentin mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.

Tosiseikat

Multian kunnanhallitus oli 9.12.2014 (§ 283) päättänyt tehdä poliisille tutkintapyynnön Poukaman keittiön hankintaan liittyvästä virkarikosepäilystä. Syyttäjä on sittemmin nostanut Multian kunnan entistä kunnanjohtajaa vastaan syytteen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Keski-Suomen käräjäoikeus on 28.7.2015 lähettänyt rikosasian asianomistajalle Multian kunnalle kutsun saapua 25.8.2015 toimitettavaan suulliseen valmisteluistuntoon. Kunnanhallituksen päätöksen 15.9.2015 § 196 esittelytekstistä ja kunnanjohtajan hallinto-oikeudelle antamasta selvityksestä ilmenee, että kunnanhallitus on kokouksessaan 18.8.2015 keskustellut asianajajan käyttämisestä ja kehottanut kunnanjohtajaa hankkimaan kunnalle asiamiehen käräjäoikeuden valmisteluistuntoa varten. Kunnanhallituksen päätöstä ei ole merkitty pöytäkirjaan.

Asiakirjoista ilmenee edelleen, että Eversheds Asianajotoimisto Oy:n asianajaja on esiintynyt Multian kunnan asiamiehenä edellä mainitussa valmisteluistunnossa. Eversheds Asianajotoimisto Oy on lähettänyt Multian kunnalle 7.9.2015 päivätyn laskun ajalla 18.8.–31.8.2015 tehdyistä toimenpiteistä. Laskutetun palkkion määrä arvonlisäveroineen on yhteensä 8 464,55 euroa. Kunnanhallitus on 15.9.2015 §:n 196 kohdalla tekemällään päätöksellä hyväksynyt laskusta ilmenevät, Keski-Suomen käräjäoikeudessa 25.8.2015 järjestettyyn suulliseen valmisteluistuntoon liittyvät kustannukset.

Oikeudellinen arviointi

Vaikka asianajopalvelujen hankintaan liittyvä päätöksenteko kunnassa olisi ollut valituksessa tarkoitetulla tavalla virheellistä, ei tästä vielä seuraa, että asianajajalle annettu toimeksianto ei sitoisi kuntaa. Kunnanjohtajalla on kuntalain mukaan oikeus käyttää kunnan puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta. Kunnanjohtajan voidaan tämän vuoksi katsoa olevan sellaisessa asemassa, johon liittyy kelpoisuus toimia kunnan puolesta sovittaessa sen puhevallan käyttämiseen liittyvästä asianajotoimeksiannosta. Tällaisen kelpoisuuden rajoissa tehty yksityisoikeudellinen oikeustoimi sitoo kuntaa, vaikka oikeustoimeen ryhtymisestä ei olisi päätetty kunnassa kuntalain ja kunnan johtosääntöjen edellyttämässä järjestyksessä. Asiassa ei edellä lausuttu huomioon ottaen ole esitetty sellaista selvitystä, joka osoittaisi asianajotoimiston kunnalle lähettämän laskun ilmeisen perusteettomaksi. Tämän vuoksi ei myöskään ole perusteita katsoa, että kunnanhallitus olisi laskun hyväksyessään ylittänyt toimivaltansa ja käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on ollut käytettävissä.

Multian kunnan sitoutuminen asianajotoimeksiantoon on edellä selostetun perusteella tapahtunut jo ennen kunnanhallituksen 15.9.2015 (§ 196) tekemää päätöstä asianajotoimiston laskun hyväksymisestä. Kuntalain 110 §:n 5 momentin säännös siitä, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota, ei vapauta kuntaa suorittamasta menoa, johon laki velvoittaa tai johon kunta on omilla toimenpiteillään jo ehtinyt sitoutua. Kunta on velvollinen suorittamaan tällaisen menon siitä riippumatta, onko sen suorittamiseen varattu talousarviossa määrärahaa. Kunnanhallituksen päätös 15.9.2015 § 196 ei tämän vuoksi ole valituksessa esitetyllä perusteella kunnan talousarviota koskevien säännösten vastainen.

Kunnanhallituksen päätös ei myöskään ole lainvastainen sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että päätöksessä ei ole mainittu laskun summaa.

Kunnanhallitus ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä sen päätökset ole valituksessa esitetyillä perusteilla muutoinkaan lainvastaisia.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallintolaki 6 ja 44 §

Kuntalaki (410/2015) 147 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet jäsenet Riitta Jokioinen, Marja Tuominen ja Jussi-Pekka Lajunen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Multian kunnanhallituksen päätökset kumotaan.

A on esittänyt vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Kunnanhallitus on hyväksynyt Keski-Suomen käräjäoikeudessa 25.8.2015 järjestettyyn suulliseen valmisteluistuntoon liittyvät asianajotoimiston laskuttamat kustannukset ilman, että kunnanhallitus on etukäteen tehnyt päätökset syyttäjän näkemykseen yhtymisestä, vahingonkorvauksen hakemisesta, käräjäoikeuteen lähtemisestä, asianajajan palkkaamisesta ja toimeksiannosta sekä valtuutuksesta kunnanjohtajalle.

Kunnanhallituksen kokouksen pöytäkirjaan 15.9.2015 (§ 196) sisältyvästä kunnanjohtajan esittelytekstistä ilmenee, että syyttäjä on kunnan tekemän tutkintapyynnön ja esitutkinnan perusteella nostanut syytteen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Vastaajana on entinen kunnanjohtaja. Esittelytekstistä ilmenee, että kunta on asianomistaja ja voi, mikäli syytteet hyväksytään, vaatia vahingonkorvauksena vahingon määrän ja asian selvittelyn aiheuttamat kustannukset.

Kunnanhallitus on tehnyt vain ja ainoastaan päätöksen tutkintapyynnön tekemisestä eli kunnanhallitus on 9.12.2014 (§ 283) päättänyt, että Multian kunta tekee välittömästi asiasta tutkintapyynnön poliisille. Päätökseen on jätetty eriävät mielipiteet. Päätöksestä ei Hämeenlinnan hallinto-oikeuden 31.3.2015 antaman päätöksen mukaan ollut oikaisuvaatimusoikeutta.

Tutkintapyynnön ja syytteen kohde selvisi viimeistään heinäkuussa 2015. Kunnanhallituksen olisi tuossa vaiheessa pitänyt kuulla asianomaista, jos kyse oli kunnan alulle panemasta tutkintapyynnöstä ja yhtymisestä syyttäjän näkemykseen. Koska asianomaisen kuulemista ei ole missään vaiheessa tehty, korkeimman hallinto-oikeuden tulee tutkia, oliko tutkintapyyntö ja syytteeseen yhtyminen Multian kunnan vai yksityishenkilöiden tekemä. Yksityishenkilöt ovat olleet valituksessa mainitut kunnanhallituksen jäsenet tutkintapyynnön ja syytteeseen yhtymisen osalta sekä kunnanjohtaja syytteeseen yhtymisen osalta. Koska päätöstä korvauksen hakemisesta ei tehty, korkeimman hallinto-oikeuden tulee myös tutkia, miten korvauksen hakeminen oli mahdollista ja hakivatko korvausta jälleen yksityishenkilöt.

Kunnanhallituksen kokouksen pöytäkirjaan 15.9.2015 (§ 196) sisältyvästä kunnanjohtajan esittelytekstistä ilmenee, että kunnan käynnistämästä esitutkinnasta ja siihen liittyvästä asianajajatarpeesta keskusteltiin kunnanhallituksen kokouksessa 18.8.2015 ja tällöin todettiin, että asian vaikeaselkoisuudesta ja monimutkaisuudesta johtuen asianajajan käyttäminen on perusteltua ja että asianomistajaa Multian kuntaa avusti asianomistajan asiamiehenä Eversheds Asianajotoimisto Oy:n asianajaja. Toimeksiannon mukaan rikosasia, asianomistajuus, erittely toimenpiteistä ja kuluista on saatu laskun mukana.

Kunnanjohtajan Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle 17.6.2016 sähköpostitse toimittamassa selvityksessä todetaan, että Multian kunnan käsityksen mukaan asianajajilla ei yleensä ole velvollisuutta esittää päämiehen edustamiseen valtakirjaa ja että toimeksiannon valmistelu käynnistyi edellä mainitussa hallituksen kokouksessa 18.8.2015 käytyjen eri vaihtoehtoja punnitsevien keskustelujen perusteella.

Toisessa kunnanjohtajan 2.7.2016 Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle lähettämässä sähköpostissa hallituksen 18.8.2015 kokouksen "keskustelusta" on todettu seuraavaa: "Hallituksen kokouksessa 18.8.2015 tehdyn yksimielisen suullisen sopimuksen perusteella, päädyttiin ratkaisuun, että asianajaja-apua käytetään kyseessä olevassa asiassa, ja asiakirja-aineistoa toimitettiin asianajajalle. 18.8.2015 kokouksessa käsitellyn ja yksimielisesti käynnistetyn prosessin kustannukset hyväksyttiin yksimielisesti kokouksessa 15.9.2015." Selvityksessä on edelleen todettu, että hallituksen kokouksissa (myös 18.8.2015 kokouksessa) on aina kunnanjohtajan tiedotusasiat, joista osa kirjataan ja osasta keskustellaan ja sovitaan, miten asiaa viedään eteenpäin esimerkiksi seuraavaan kunnanhallituksen kokoukseen mennessä usein pykälän muodossa. Selvityksen mukaan kokouksessa 18.8.2015 asianajajan käyttö kunnan etujen turvaamiseksi oli tässä suhteessa tärkein asia, ja pitkän keskustelun ja käsittelyn jälkeen kunnanjohtajalle annettiin valtuutus ja toimeksiantotehtävä turvata kunnan edut edellä kuvatulla tavalla. Kunnanjohtaja voi asemavaltuutuksen nojalla tässä yksittäistapauksessa tilanteen niin vaatiessa edustaa kuntaa, jossa kunnan etu, hallituksen kokouksessa 18.8.2015 tehdyn yksimielisen suullisen sopimuksen, valtuutuksen ja toimeksiannon nojalla, oli hankkia asianajopalveluja kunnan etujen turvaamiseksi.

Multian kunnanhallitus täydensi valittajan valituksen johdosta hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoa kokouksessaan 11.10.2016 (§ 199) seuraavalla hallituksen todistuksella: "Me Multian kunnanhallituksen jäsenet todistamme, että kunnanjohtajalle annettiin kunnanhallituksen kokouksessa 18.8.2015 suullisesti valtuudet kunnan etujen turvaamiseksi käyttää asianajajaa ja tehdä toimeksianto asianajopalveluista Keski-Suomen käräjäoikeuden valmisteluistuntoon 25.8.2015, jota asianajopalvelua hyväksyttiin vielä erikseen käytettäväksi pääkäsittelyn aikana 30.11.2015–2.12.2015." Allekirjoittajina ovat olleet hallituksen puheenjohtaja sekä valituksessa yksilöidyt hallituksen jäsenet. Asian esittelijänä mainitussa kunnanhallituksen kokouksessa toimi kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja on ilmoittanut esteellisyytensä ja jäävännyt itsensä käsiteltäessä asiaa "Poukaman keittiön hankintaan liittyvä toimitusmaksu" muun muassa kunnanhallituksen kokouksissa 21.5.2014 § 111, 9.9.2014 § 186, 9.12.2014 § 283 (tutkintapyyntö), 17.2.2015 § 34 (hallinto-oikeuden päätöksellä poistettu pykälä), 15.9.2015 § 196, 24.11.2015 § 271 (päätös asianajajapalveluiden myöhemmästä käytöstä) sekä 19.1.2016 § 11 (oikaisuvaatimuksen käsittely).

Koska kunnanjohtajan selvitykset ja kunnanhallituksen todistus on otettu huomioon Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisussa, korkeimman hallinto-oikeuden tulee tutkia, miten esteellinen ja jäävi henkilö on voinut osallistua kokouksen 18.8.2015 väitettyyn suulliseen päätöksentekoon ja toimia 11.10.2016 esittelijänä sekä todistuksen allekirjoittajana. Lisäksi tulee tutkia, onko kunnanjohtaja ollut esteellinen ja jäävi toimimaan käräjöintiin liittyvien asioiden esittelijänä sen jälkeen, kun hän edusti kuntaa elokuussa Keski-Suomen käräjäoikeudessa.

Kunnanhallituksen todistuksessa 11.10.2016 ei ole 18.8.2015 kokouksessa läsnä olleen valituksessa yksilöidyn kunnanhallituksen jäsenen allekirjoitusta. Hän on antanut lausunnon siitä, että 18.8.2015 kokouksen aikana ei hänen läsnä ollessaan puhuttu asianajajan käyttämisestä tai toimeksiannosta tai annettu suullista valtuutusta.

Kunnanhallituksen kokouksen 18.8.2015 pöytäkirjassa ei ole sellaista pykälää, missä väitetty suullinen käsittely ja päättäminen olisi voinut tapahtua - merkintää ei ole edes kunnanjohtajan tiedotusasioissa.

Hallinto-oikeuden oikeudellinen arviointi perustuu siihen, että kokouksessa 18.8.2015 olisi annettu suullinen toimeksianto ja sovittu suullisesti asioista. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Päätöksenteko kunnassa ei ole ollut pelkästään virheellistä, vaan kunnanhallitus ei ole lainkaan tehnyt päätöstä ennen valituksen kohteena olevaa päätöstä 15.9.2015. Osoituksena tästä on se, että mitään oikaisuvaatimuskelpoista päätöstä koko prosessista ei ole aiemmin tehty. Jos tietyt henkilöt ovat kokouksen 18.8.2015 jo päätyttyä kokoontuneet yksityisesti käsittelemään asiaa, kyse ei ole Multian kuntaa sitovasta päätöksestä.

Kuntalaisen tulee saada tietää, onko Hämeenlinnan hallinto-oikeuden käsitys siitä, että kunnanhallitusten ei tarvitse enää tehdä etukäteen kirjallisia pöytäkirjassa näkyviä päätöksiä kunnan tekemistä toimenpiteistä tai että tässä Multian kunnanhallituksen tapauksessa ei tarvitse tehdä päätöksiä lainkaan, myös korkeimman hallinto-oikeuden käsitys.

Multian kunnanhallitus on antanut selityksen ja vaatinut, että korkein hallinto-oikeus ensisijaisesti jättää tutkimatta A:n valituksen siltä osin kun A on valituksessaan esittänyt vaatimuksia ja perusteita, joita hän ei ole esittänyt hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa, ja valitus muilta osin hylätään. A tulee lisäksi velvoittaa korvaamaan Multian kunnan esittämät valmistelu- ja oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa sekä korkeimman hallinto-oikeudessa kummankin osalta osalta 1 500 eurolla laillisine viivästyskorkoinen.

Valittajan tulee esittää valituksensa perusteet ennen valitusajan päättymistä, eikä uusia perusteita saa esittää tämän jälkeen. A:n vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämät vaatimukset ja perusteet tulee siten jättää tutkimatta.

Multian kunnan voimassa oleva oikeusturvavakuutus korvasi kunnan oikeudenkäyntikulut vakuutusehtojen mukaisesti. Vakuutuspäätöksen kunta sai 28.10.2015.

Tutkintapyyntö eteni muiden viranomaisten toimesta kuten, sen kuuluukin edetä, ja kunta toimi sen mukaisesti, eikä prosessista erillisiä kunnan kuulemisia suoritettu. Multian kunta teki tutkintapyynnön asiasta 11.12.2014 ja esitti samassa yhteydessä korvausvaatimuksensa. Mikäli näin ei olisi menetelty, olisi tapahtunut kunnan edun vastainen laiminlyönti.

A:n väittämä siitä, että yksityishenkilöt tekivät tutkintapyynnön ja hakivat korvausta, on perusteeton ja väärä. Asiaan liittyvät selvitykset ja kunnanhallituksen todistus on otettu huomioon hallinto-oikeuden ratkaisussa. Kunnanjohtaja sai suullisen valtuutuksen toimilleen.

Hallituksen kokouksessa käydään säännönmukaisesti läpi meneillään olevia ja tulevia asioita kunnanjohtajan tiedotusasioissa tai kokouksen lopuksi. Hallitus antaa kunnanjohtajalle ohjeita meneillään olevien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon, kuten tässäkin tapauksessa.

Kunnanjohtaja voi edellä mainitun valtuutuksen ja asemavaltuutuksensa nojalla tilanteen niin vaatiessa kunnan etua turvatakseen hankkia asianajajapalveluja. Syyttäjä suositteli Multian kunnalle harkitsemaan asianajajan käyttämistä, mikäli kunnalla ei ole kokemusta oikeusprosessiin valmistautumisessa ja itse oikeusprosessista. Keski-Suomen käräjäoikeus antoi koko asiassa tuomionsa 12.2.2016. Multian kunta tyytyi annettuun tuomioon.

Asianajajan käyttämisestä keskusteltiin ja kunnanjohtaja valtuutettiin hoitamaan asia kokouksen kohdassa tiedoksiannot, ja tässä pääsääntö on, että tiedoksiantoasioita ei kirjata, joten esteellisyyttä ei kenellekään tässäkään kohdassa syntynyt.

A:n hankkima B:n lausunto on perusteeton ja väärä. Todellisuudessa B jääväsi itsensä viimeisessä pykälässä (lisäpykälä) ja poistui kokouksesta ja kokouspaikalta. Lisäpykälän jälkeen kunnanhallitus keskusteli kyseisestä kunnanjohtajan valtuutuksesta. B ei siten ole edes voinut osallistua kyseiseen keskusteluun.

Kunnanhallitus kävi kokouksen lopuksi pitkän keskustelun asianajajan käyttämisestä ja antoi yksimielisen valtuutuksen kunnanjohtajan toimenpiteille, kuten valtuuston puheenjohtajan todistuksesta ja hallituksen varapuheenjohtajan lausunnosta ilmenee.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on ratkaissut asian oikein.

A on antanut vastaselityksen.

Koko valitusprosessissa on oleellista se, tehtiinkö kunnanhallituksen kokouksen aikana 18.8.2015 Multian kuntaa sitova päätös vahingonkorvauksen vaatimisesta, suulliseen valmisteluistuntoon osallistumisesta ja asianajajan palkkaamisesta siten, että kustannukset voitiin hyväksyä maksettaviksi kunnan varoista.

Kunnan hallintosäännön mukaan asiat ratkaistaan kunnanhallituksessa kunnanjohtajan esittelystä ja tehdyt päätökset kirjataan puheenjohtajan johdolla pöytäkirjaan, jonka pöytäkirjan tarkastajat tarkastavat. Kunnanhallituksen kokouksen 18.8.2015 pöytäkirjassa ei ole mainintaa edellä mainittujen asioiden käsittelystä tai asioista sopimisesta – ei kunnanjohtajan tiedotusasioissa eikä lisäpykälissä. Kaikki kokouksessa 18.8.2015 sopimiseen viittaavat todistelut on tehty esittelijän johdolla tuon elokuun kokouksen jälkeen – osa jopa huomattavasti myöhässä vuoden 2016 ja 2017 puolella.

Kunnanhallituksen jäsenen B:n lausunto ei ole perusteeton eikä väärä. Lausunto todistaa, että kokouksen aikana ei kyseisiä asioita käsitelty. Kunnanhallituksen viimeisimmässä selityksessä on selvä ristiriita: Ensin on todettu, että asianajajan käyttämisestä keskusteltiin ja kunnanjohtaja valtuutettiin hoitamaan asia kokouksen kohdassa tiedoksiannot, ja toisaalta on todettu, että lisäpykälän jälkeen kunnanhallitus keskusteli kyseisestä kunnanjohtajan valtuutuksesta.

Selityksessä viitataan harhaanjohtavasti lisäpykälän käsittelyyn. Tuo lisäpykälä koski ainoastaan ja vain erään yhdistyksen takausasiaa, jossa B jääväsi itsensä yhdistyksen puheenjohtajan ominaisuudessa. Tuo lisäpykälä oli viimeinen kaikkien jäsenten tiedossa ollut asia kokouksen listalla, joten B poistui kokouksesta. Näin ollen puheenjohtajan on täytynyt päättää kokous, koska kaikki jäsenet eivät enää olleet saapuvilla.

Jos lisäpykälän käsittelyn ja kokouksen päätyttyä hallituksessa keskusteltiin ja sovittiin jotain, kyseessä ei ole kuntaa velvoittava kunnanhallituksen päätös vahingonkorvauksen vaatimisesta, suulliseen valmisteluistuntoon osallistumisesta tai asianajajan käytöstä sopimisesta. Palaverista ei ole kirjallisia muistiinpanoja, joten kyseessä on vain vielä läsnä olleiden yksittäisten henkilöiden keskustelutuokio.

Kunnanhallituksen selityksen liitteenä oleva valtuuston puheenjohtajan lausunto vahvistaa sen, että päätöksiä ei todellakaan tehty 15.8., oikeastaan 18.8. kokouksessa, kuten olisi pitänyt. Aikaa normaaliin päätöksentekoon olisi ollut riittävästi ennen suullista valmisteluistuntoa. Puheenjohtaja ei lausunnossaan ole perustellut sitä, miksi kyseistä asiaa ei ollut syytä lähteä valmistelemaan ennen asianajajan palkkaamista. Ainoa tarkoitus olla tekemättä pöytäkirjassa näkyviä päätöksiä oli asian salaaminen sekä oikaisuvaatimusoikeuden epääminen kuntalaisilta.

Multian kunnassa noudatettavien sääntöjen mukaan kunnan nimen virallisiin asiakirjoihin ja valtuutuksiin kirjoittaa aina kaksi henkilöä, yleensä kunnanjohtaja ja joku toinen virkamies. Asianajovaltuutuksen on kuitenkin allekirjoittanut vain kunnanjohtaja.

Kunnanjohtajan kunnan selityksen liitteeksi toimittamat huomattavasti valituksenalaista pykälää myöhemmin syntyneet asiakirjat (Kh 28.11.2016 § 232 Multian kunnan selvitys eduskunnan oikeusasiamiehelle ja 11.10.2016 200 Multian kunnan vahingonkorvauksen vaatiminen) eivät kuulu kyseessä olevan asian käsittelyyn. Sanottu materiaali tulee jättää ottamatta huomioon.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n valitusta siltä osin kuin siinä on pyydetty selvittämään C:n ja D:n esteellisyyttä.

Korkein hallinto-oikeus ei myöskään tutki Multian kunnan vaatimusta oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hallinto-oikeudessa.

2. Korkein hallinto-oikeus on muuten tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

3. Multian kunnan vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Perustelut

1. Tutkimatta jättäminen

A on vasta valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle pyytänyt selvittämään C:n ja D:n esteellisyyttä. Kun otetaan huomioon, että valittajan tulee kuntalain (365/1995) 90 §:n 3 momentin mukaan esittää mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetut valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä, sanottua vasta valitusajan päättymisen jälkeen esitettyä valitusperustetta ei voida tutkia korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Multian kunta ei ole hallinto-oikeudessa vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Tämän vuoksi kunnanhallituksen vasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassa selityksessä esittämä vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hallinto-oikeudessa on jätettävä tutkimatta.

2. Pääasia

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Multian kunnan vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta. Koska A:n ei voida katsoa esittäneen asiassa ilmeisen perusteetonta vaatimusta, häntä ei voida määrätä korvaamaan Multian kunnan oikeudenkäyntikuluja.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Timo Räbinä ja Toomas Kotkas. Asian esittelijä Riitta Kreula.

 
Julkaistu 21.9.2018