Muu päätös 290/2019

Tuulivoimaosayleiskaava (Vesanto, Oinaskylä)

Antopäivä: 1.2.2019
Taltionumero: 290
Diaarinumero: 3896/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2019:T290

Asia Yleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittajat A ja hänen asiakirjoista ilmenevät 10 asiakumppaniaan

Päätös, jota valitus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 6.7.2017 nro 17/0140/3

Asian aikaisempi käsittely

Vesannon kunnanvaltuusto on 13.6.2016 (§ 24) tekemällään päätöksellä hyväksynyt Oinaskylän tuulivoimaosayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, hylännyt A:n ja hänen kymmenen asiakumppaninsa valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet ja viranomaisohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin (204/2015) mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Pykälän 3 momentin mukaan tarkempia säännöksiä kaavan vaikutusten selvittämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin (895/1999) mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta

tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Valtioneuvoston tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista antaman asetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan asetuksessa säädetään tuulivoimaloiden melusta aiheutuvien terveyshaittojen sekä tuulivoimaloiden melusta aiheutuvan muun merkittävän ympäristönsuojelulain (527/2014) 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeellisista ulkomelutason ohjearvoista. Pykälän 2 momentin mukaan tätä asetusta sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa sekä ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä ja valvonnassa.

Saman asetuksen 2 §:n 1 kohdan mukaan melupäästön takuuarvolla tarkoitetaan tuulivoimalan laitteiston valmistajan ilmoittamaa saman tuulivoimalatyypin melupäästön hajonnasta johtuvan epävarmuuden huomioivaa varmuusarvoa. Pykälän 6 kohdan mukaan impulssimaisella melulla tarkoitetaan melua, joka sisältää kuulohavainnoin ja mittaamalla erotettavissa olevia melun haitallisuutta lisääviä toistuvia lyhytkestoisia ääniä melulle altistuvalla alueella. Pykälän 7 kohdan mukaan kapeakaistaisella melulla tarkoitetaan melua, joka sisältää kuulohavainnoin ja mittaamalla erotettavissa olevia melun haitallisuutta lisääviä toistuvia ääneksiä taikka kapeakaistaisia tai tonaalisia komponentteja melulle altistuvalla alueella.

Saman asetuksen 3 §:n mukaan tuulivoimalan toiminnasta aiheutuva melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutaso eivät saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason LAeq) ohjearvoja seuraavasti: pysyvän asutuksen, loma-asutuksen ja virkistysalueiden osalta ulkomelutaso ei saa ylittää päivällä (klo 7–22) 45 dB sekä pysyvän ja loma-asutuksen osalta yöllä (klo 22–7) 40 dB.

Saman asetuksen 5 §:n mukaan, jos tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista melulle altistuvalla alueella, valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista 3 §:ssä säädettyihin arvoihin.

Saman asetuksen 6 §:n voimaantulosäännöksen 1 momentin mukaan asetus tulee voimaan 1.9.2015. Pykälän 4 momentin mukaan asetusta ei sovelleta, jos kaava on tämän asetuksen voimaan tullessa ollut tai on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena kaavaehdotuksena julkisesti nähtävillä, eikä myöskään mainitun lain mukaiseen lupa-asiaan, joka on vireillä tämän asetuksen voimaan tullessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Asetuksen 12 §:n 1 momentin mukaan asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden todentamiseen sisämelun päivä- ja yöajan keskiäänitasoon sovelletaan liitteen 2 taulukon 1 toimenpiderajoja. Saman pykälän 2 momentin mukaan kun melu on pienitaajuista, sovelletaan yöaikaiseen meluun liitteen 2 taulukon 2 toimenpiderajoja. Pienitaajuisen melun toimenpiderajat koskevat tiloja, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Asetus on tullut voimaan 15.5.2015.

Ympäristöministeriö on antanut ympäristönsuojelulain (86/2000) 108 §:n ja 117 §:n nojalla ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta (2/2014). Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjetta voidaan hyödyntää meluvaikutusten ja melulle altistumisen arvioinnissa muun muassa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja rakennuslupaharkinnassa. Ohjeen kohdassa, joka koskee melumallinnusta yksityiskohtaisessa kaavoituksessa, todetaan, että tuulivoimaloiden koolle on ilmoitettava yksityiskohtaiset ja vaihtoehtoiset tiedot kuten tuulivoimaloiden lukumäärä ja paikat, nimellisteho, korkeus, roottorin halkaisija ja melupäästötiedot, joita voidaan käyttää tuulivoimaloiden melutason arviointiin mallintamalla. Melumallinnustarkastelu perustuu oppaan mukaan tuulivoimaloiden melupäästön ylärajatarkasteluun.

Ohjeen 2/2014 kohdassa, joka koskee melumallinnusta ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa todetaan, että tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuulivoimaloiden melumallinnuksen lähtöarvoina käytetään ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti mitattuja tai valmistajan standardin IEC TS 61400-14 mukaisesti ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön (äänitehotaso) takuuarvoja. Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa.

Asiassa saatu selvitys

Suunnittelualue sijaitsee Vesannon kunnan Oinaskylässä noin 10 kilometrin etäisyydellä Vesannon kunnan keskustasta. Suunnittelualue rajautuu Viitasaaren kunnan rajaan länsipuolella. Kaavaselostuksen mukaan hankealue on pääosin metsätalouskäytössä.

Alueella on voimassa 7.12.2011 vahvistettu Pohjois-Savon maakuntakaava 2030, johon on vahvistettu muutoksia 15.1.2014 ja 1.6.2016.

Maakuntakaavassa on osoitettu Honkamäki-Palokangas tuulivoima-alue (tv). Kaavamääräyksen mukaan merkinnällä osoitetaan potentiaaliset tuulivoima-alueet. Alueiden päämaankäyttöluokka on kuitenkin muu kuin tuulivoimaenergian tuotanto, yleisimmin maa- ja metsätalous. Rakentamismääräyksen mukaan maankäyttö- ja rakentamislain 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus ei ole voimassa tuulivoima-alueilla. Suunnittelumääräyksen 1 mukaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tai suunnittelussa tulee pyytää lausunnot asianomaisilta viranomaisilta mm. Puolustusvoimien tutkajärjestelmästä ja lentoliikenteen turvallisuusvaateista (ilmailulain 165 §:n mukainen lentoestelupa) sekä myös liikenneväylien suojaetäisyyksistä ja telemastoista johtuvista rajoitteista jo ennen tuulivoimaloiden rakennuslupaa.

Viitasaaren puolella on voimassa 14.4.2009 vahvistettu Keski-Suomen maakuntakaava sekä 16.12.2009, 11.5.2011, 5.12.2014 ja 24.9.2014 vahvistetut vaihemaakuntakaavat. Suunnittelualueen läheisyyteen ei kohdistu aluevarauksia tai kohdemerkintöjä.

Suunnittelualue on Pohjois-Konneveden ja kunnan luoteisosan järvien ja lampien rantaosayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi.

Valituksenalaisessa kaavassa on osoitettu kuusi tuulivoimaloiden aluetta (tv). Kaavamääräyksen mukaan merkinnällä osoitetaan ne alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Voimaloita voidaan sijoittaa kullekin alueelle enintään sille merkittyjen ohjeellisten paikkojen verran. Voimaloiden rakenteiden ja siipien pyörimisalueen tulee sijoittua kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Tuulivoimaloiden vähimmäisetäisyys maantiestä on oltava 230 metriä. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta. Ohjeellisilla merkinnöillä on osoitettu kullekin tuulivoimaloiden alueelle yksi tuulivoimalaitos.

Muilta osin suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Kaavamääräyksen mukaan alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen.

Suunnittelualueelle on lisäksi merkitty yhdystie (yt), nykyinen/kunnostettava pääsytie sekä ohjeellinen uusi pääsytie. Lisäksi on osoitettu ohjeellinen uusi maakaapeli, voimalinjan yhteystarve sekä energiahuollon kohde (en).

Koko osayleiskaava-aluetta koskien on annettu muun muassa seuraavat määräykset. Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään kuusi tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on noudatettava valtioneuvoston asetusta 1107/2015 tuulivoimaloiden ulkomelun ohjearvoista.

Oikeudellinen arviointi

Tuulivoimaloiden sijaintiin ja meluvaikutuksiin liittyvät valitusperusteet

Valituksessa on katsottu, että tuulivoimalat on suunniteltu liian lähelle asutusta. Melumallinnukset ovat virheellisiä. Valituksen ja sen liitteenä olevan Vesa Viljasen raportin mukaan melun kapeakaistaisuus on jätetty huomioimatta eikä melumallinnustuloksiin ole lisätty kapeakaistaisuudesta johtuvaa +5dB:n sanktiota. Mallinnuksissa ei ole myöskään käytetty mallikohtaista taattua melupäästöarvoa (LWAd) vaan on käytetty äänitehoa (LWA). Tällöin melumallinnuksessa on jätetty huomioimatta +1,5 dB:n lisäys melupäästöarvoon (LWA) ympäristöministeriön ohjeen vastaisesti. Näin ollen tuloksiin on lisättävä +6,5 dB ennen mallinnustulosten vertaamista ohjearvoihin.

Kunnanhallituksen lausunnon mukaan tuulivoimaloiden ja asutuksen väliselle etäisyydelle ei ole olemassa selviä määräyksiä. Suunnitellut voimalat sijaitsevat hyväksytyn etäisyyden päässä asutuksesta. Oinaskylän koululla ei ole ollut kunnan järjestämää opetusta vuoden 1966 jälkeen. Melumallinnuksissa ja raporteissa on käytetty ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita. Meluvaikutukset jäävät kaikkien vakituisten ja loma-asuntojen kohdalla alle 40 dB:n.

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy on antamassaan vastineessa lausunut, että melumallinnus on tehty ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti siten, että kaikkien voimaloiden yhteisvaikutus on huomioitu. Mallinnus on tehty Nordex N131 3 megawatin voimalalla, jolla on haettu myös Vesannon kunnalta tuulivoimaloille rakennuslupia. Voimalavalmistaja Nordex on antanut takuuarvon Nordex N131 3MW voimalan kokonaismeluarvolle. Kaavamateriaalissa on esitetty melun takuuarvo. Tällöin voidaan käyttää standardin ISO 9613-2 mukaisia vakioituja sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Pienitaajuisen melun laskennassa 1/3 oktaavikaistan arvoihin on lisätty 2 dBA varmuusluku, jotta voidaan standardin mukaisesti taata 1/3 oktaavikaistoista laskettava pienitaajuinen sisämelu.

Kaavaselostuksen mukaan melumallinnuksessa on käytetty koko prosessin ajan ympäristöministeriön ohjeita (2/2014). Melumallinnuksen laskennalliset tulokset ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaselostuksen mukaan luonnosvaiheen melutasoihin tulleet muutokset johtuvat valmistajan antamien takuuarvojen tarkennuksista.

Kaavaselostuksen liitteenä on 14.9.2015 päivätty Etha Wind Oy:n laatima Honkamäen tuulivoimapuistoa koskeva meluraportti. Raportin mukaan pääasiallisena laskentatyökaluna on käytetty WindPRO Ver3.0.578 ohjelmiston DECI-BEL -moduulia sekä ISO 9613-2 standardin mukaisia oletuksia ja lähtöarvoja. Pienitaajuinen melu on laskettu käyttäen R Ver3.1.1 -ohjelmistoa. Mallinnuksessa ja raportoinnissa on käytetty ympäristöministeriön ohjeita (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014). Melumallinnuksen tuloksia on verrattu valtioneuvoston asetuksen 1107/2015 mukaisiin ohjearvoihin. Rakennusten äänieristys on laskettu DSO 1284 menetelmän mukaisesti ja tuloksia on vertailtu asumisterveysasetuksessa oleviin pienitaajuista sisämelua koskeviin toimenpiderajoihin.

Raportin mukaan mallinnus on tehty Nordex N131/3000 voimalalla. Voimalan tornin korkeus on 144 metriä. Äänitehotasojen takuuarvot on saatu voimalan valmistajalta. Lähtötiedoista ilmenee, että voimalavalmistaja on taannut kokonaismeluarvon 104,5 dBA. Matalataajuisen melun laskennassa lisätään 2 dBA:ä kuhunkin 1/3 oktaavikaistaan IEC 61400-14 standardin mukaisesti, jotta saadaan Lwd arvot. Melun ei ole ilmoitettu olevan kapeakaistaista, impulssimaista tai merkityksellisesti sykkivää. Äänitehotasot on ilmoitettu 1/3 oktaavikaistoittain. Mallinnuksessa on käytetty kerrointa 0,4 maaston vaikutuksen huomioon ottamiseksi melun etenemiseen. Tarkastelupisteen korkeus on 4 metriä. Kasvillisuuden vaikutusta ei ole otettu huomioon. Mallinnuksessa on oletettu, että kaikki asunnot ovat tuulen alapuolella kaikkiin voimaloihin nähden ja tuulen nopeus 10 metrin korkeudella maan pinnasta on 8 metriä sekunnissa. Useiden voimaloiden yhteisvaikutukset on otettu huomioon. Raportin mukaan valtioneuvoston asetuksen mukaiset ohjearvot alittuvat kaikkien asuntojen sekä vapaa-ajan asuntojen kohdalla. Myöskään sosiaali- ja terveysministeriön antamia sisätilojen pienitaajuisen melun toimenpiderajoja ei ylitetä.

Hallinto-oikeus toteaa, että Suomessa ei ole sitovaa määräystä siitä, mille etäisyydelle tuulivoimalat voidaan sijoittaa lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Ympäristöhallinnon mallintamisohjeella (2/2014) on pyritty mitoittamaan riittävä suojaetäisyys tuulivoimalan ja melulle alttiin kohteen välillä.

Kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä 1.9.2015 jälkeen, asiaan sovelletaan valtioneuvoston asetusta tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Asetuksesta ilmenee, että laskennallinen melutaso tulee määritellä melupäästön takuuarvon perusteella. Takuuarvolla tarkoitetaan laitteiston valmistajan ilmoittamaa melupäästön hajonnasta johtuvan epävarmuuden huomioivaa varmuusarvoa.

Valtioneuvoston asetuksesta tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista ilmenee, että melun impulssimaisuuden tai kapeakaistaisuuden vuoksi mittaustuloksiin tehtävä korjaus koskee vain valvonnan yhteydessä tehtäviä melumittauksia. Asetusta koskevassa ympäristöministeriön perustelumuistiossa on todettu, että impulssimaisen tai kapeakaistaisen melun ilmenemistä ei yleensä pystytä huomioimaan mallinnusvaiheessa. Lisäksi perustelumuistioissa on todettu, että merkityksellistä sykintää ei voida huomioida mallinnusvaiheessa.

Etha Wind Oy:n raportissa on ilmoitettu, että laskennassa on käytetty valmistajan takaamaa kokonaismeluarvoa. Raportista ilmenee, että valmistajan ilmoituksen mukaan melu ei ole kapeakaistaista tai impulssimaista eikä merkityksellistä sykintää esiinny. Hallinto-oikeus toteaa, että valituksenalaisen kaavan kaavamääräyksessä on edellytetty, että tuulivoimaloiden toteuttamisessa on noudatettava valtioneuvoston asetusta 1107/2015 tuulivoimaloiden ulkomelun ohjearvoista. Meluraportista ja Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy:n vastineesta ilmenevät tiedot huomioon ottaen hallinto-oikeus arvioi, että melumallinnus antaa riittävät tiedot melupäästön arvioimiselle. Kapeakaistaisuudesta tai impulssimaisuudesta aiheutuvaa sanktiota ei ole tarvinnut ottaa mallinnuksessa huomioon. Huomioon ottaen lisäksi rakennuslupien myöntämistä ohjaava kaavamääräys hallinto-oikeus arvioi, että kaavaa varten on laadittu riittävät selvitykset kaavan vaikutusten arvioimiseksi.

Meluraportista ilmenee, että edellä selostetut valtioneuvoston asetuksessa olevat ohjearvot alittuvat lähimmillä melulle altistuvilla kohteilla. Myös asumisterveysasetuksen mukaiset toimenpiderajat pienitaajuiselle sisämelulle alittuvat. Hallinto-oikeus arvioi, että valituksenalaisessa kaavassa on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen elinympäristöön. Valituksenalainen kaava ei ole lainvastainen meluvaikutuksista esitetyn valitusperusteen johdosta.

(---)

Lopputulos

Valituksenalainen päätös ei ole lainvastainen valituksessa esitettyjen valitusperusteiden johdosta. Valitus on hylättävä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (419/2015) 145 §, 146 § 1 momentti ja 147 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riikka Tiainen, Jaana Malinen ja Terhi Helttunen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A:n ja hänen asiakumppaneidensa on katsottava valituksessaan vaatineen, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan.

Vaatimuksen tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Osayleiskaavaa varten laadituissa melumallinnuksissa ei ole huomioitu ympäristöministeriön ohjetta tuulivoimaloiden melun mallintamisesta (2/2014). Tuulivoimalavalmistaja Nordexin antamia standardinmukaisia (IEC 61400-11, ed 3, 2012, 61400-14) melupäästöasiakirjoja ei ole esitetty, eikä melumallinnusten oikeellisuutta näin ollen ole ollut mahdollista tarkistaa.

Vesannon kunnanhallitus on antanut selityksen, jossa se on viitannut asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittänyt valituksen hylkäämistä.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen, johon on liitetty johtava ääniasiantuntija FM Vesa Viljasen 22.10.2017 päivätty asiantuntijalausunto.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat toimittaneet omasta aloitteestaan lisäkirjelmän.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Taina Pyysaari, Jaakko Autio ja Pekka Aalto. Asian esittelijä Petri Hellstén.

 
Julkaistu 1.2.2019