Muu päätös 918/2019

Tuulivoimaosayleiskaava (Vaala, Metsälamminkangas)

Antopäivä: 14.3.2019
Taltionumero: 918
Diaarinumero: 3968/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2019:T918

Asia Yleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittajat A ja B

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 4.7.2017 nro 17/0175/1

Asian aikaisempi käsittely

Vaalan kunnanvaltuusto on 30.6.2015 (§ 32) tekemällään päätöksellä hyväksynyt Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt A:n ja B:n valituksen osin tutkimatta sekä valituksen muutoin hyläten kumonnut valtuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen osayleiskaavassa osoitetun kolmen tuulivoimalan alueen (tv-1; nrot 24, 25 ja 27) ja näille alueille osoitettujen tuulivoimalaitoksen ohjeellista sijaintia koskevien merkintöjen osalta. Hallinto-oikeus on edelleen todennut, että samalla muuttuu koko osayleiskaava-aluetta koskeva tuulivoimaloiden enimmäismäärään liittyvä kaavamääräys siten, että yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 24 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään nyt kysymyksessä olevilta osin seuraavasti:

1. Vuorovaikutus kaavoituksessa

Vuorovaikutusta kaavaa valmisteltaessa koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentin mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n 1 momentin mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Pykälän 2 momentin mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Asiakirjoista käy ilmi, että osallisilla on ollut mahdollisuus osallistua Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan valmisteluun ja lausua mielipiteensä kaavasta. Muun ohella Ojanperänkylän asukkaille on järjestetty yleisötilaisuuksia, ja Kajaanin kaupungille on varattu mahdollisuus antaa asiassa lausuntoja. Kaavahankkeesta on pidetty viranomaisneuvotteluja. Kunta on antanut kunnan kannanottoina kaavan laatijan laatimat vastineet annettuihin mielipiteisiin, muistutuksiin ja lausuntoihin. Osallisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet on turvattu toteutuneen vuorovaikutusmenettelyn kautta.

Kunta päättää itsehallintonsa nojalla kaavan sisällöstä lain rajoissa, eikä kunta ole sidottu osallistumisen ja kuulemisen yhteydessä esitettyihin kannanottoihin. Kaavan laatimiseen liittyy usein erilaisten näkemysten yhteensovittamista, eikä vuorovaikutus voi aina johtaa kaikkien esitettyjen kannanottojen huomioon ottamiseen. Valtuuston päätös ei ole lainvastainen valittajien esittämillä vuorovaikutusta koskevilla perusteilla.

2. Kaavasuunnittelun lähtökohdat

Kaavasuunnittelun lähtökohtana on ollut tuulivoimapuiston toteuttaminen Metsälamminkaan alueelle.

Suunnittelualue sijaitsee Vaalan kunnan eteläosassa. Suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolella sijaitsee Oulujärvi, itäpuolella Kajaanin kaupunki ja länsipuolella Siikalatvan kunta. Vaalan kunnan keskusta sijaitsee noin 30 kilometrin etäisyydellä kaavoitettavasta alueesta pohjoiseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1 760 hehtaaria.

Osayleiskaavan kaavaselostuksen mukaan suunnittelualue on pääosin metsätalouskäytössä ja se on laajasti ojitettu. Sinne on rakennettu metsäautoteitä. Alueella ei ole valtion tai kuntien ylläpitämiä virkistyskohteita. Suunnittelualueen lähistöllä harjoitetaan myös turvetuotantoa.

Suunnittelualue ei sijaitse asutuskeskittymien tai kylien välittömässä läheisyydessä. Kahden kilometrin säteellä suunnitelluista tuulivoimaloista sijaitsee yksi vakituinen asunto ja kuusi loma-asuntoa. Vakituinen asunto sijaitsee kaava-alueesta koilliseen ja sen etäisyys lähimpään suunniteltuun tuulivoimalaan on 1,9 kilometriä. Lähin kyläasutus on Kajaanin Ojanperän, Siikalatvan Järvikylän ja Vaalan Enonkylän alueilla noin 3–6 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueelta.

Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee kaksi Natura-aluetta. Suunnittelualueen pohjoispuolella aivan alueen vieressä sijaitsee valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan kuuluva Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alue. Rimpineva-Matilannevan Natura-alue sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueen eteläpuolella. Kumpikin Natura-alueista sisältyy Natura-verkostoon sekä lintudirektiivin että luontodirektiivin mukaisina alueina.

Alueella voimassa olevassa valtioneuvoston 29.4.2009 vahvistamassa Kainuun maakuntakaavassa 2020 suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alue kuuluu myös Oulujärven matkailun vetovoima-alueeseen (mv). Suunnittelualueen kautta kaakkois-luoteissuunnassa on osoitettu pääsähköjohto 400 kV. Maakuntakaavassa Natura-alueet on osoitettu luonnonsuojelualueina (SL) ja Natura 2000 -aluetta koskevalla merkinnällä (harmaa pisterasteri). Maakuntakaava-aluetta koskevan yleismääräyksen mukaan liito-oravien esiintymisalueiden yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja metsien käsittelyssä tulee turvata liito-oraville tärkeiden pesäpuiden ja niitä suojaavien puiden sekä liikkumisen kannalta riittävän puuston säilyminen. Suunnittelu-alueen itäpuolelle on viivamerkinnöin osoitettu 110 kV:n pääsähköjohtoja Oulujärven lähialueelle vähintään ylikunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä ohjeellinen ulkoilureitti. Maakuntakaavassa ei ole käsitelty tuulivoimatuotantoa eikä osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvia

alueita.

Ympäristöministeriö on päätöksellään 31.1.2017 vahvistanut Kainuun liiton maakuntavaltuuston päätöksen 30.11.2015, jolla on hyväksytty Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Kaavassa osoitetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet Kainuussa. Metsälamminkankaan aluetta ei ole kaavassa osoitettu tuulivoimatuotantoon. Vaalan kunta on sittemmin 1.1.2016 lukien siirretty Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan, ja Kainuun liiton maakuntavaltuusto on päättänyt, että tuulivoimamaakuntakaava ei enää koske Vaalan kuntaa.

Suunnittelualueella ei ole voimassa yleiskaavaa tai asemakaavaa.

Vaalan kunnassa on vireillä koko kunnan alueen kattavan tuulivoima-yleiskaavan laatiminen. Tuulivoimayleiskaavan pohjaksi laaditun selvityksen mukaan Metsälamminkangas on arvioitu soveltuvuudeltaan tuulivoimarakentamiseen hyvin soveltuvaksi alueeksi (luokka II). Noin 10 kilometrin etäisyydelle Metsälamminkankaan alueesta pohjoiseen ja luoteeseen on suunniteltu Naulakankaan ja Painuan kanavan (eteläinen ja pohjoinen) tuulivoiman tuotantoalueita.

Suunnittelualueen eteläpuolelle Pyhännän, Kajaanin ja Vieremän kunnan alueille on suunniteltu Piiparinmäen-Murtomäen tuulivoimapuistoa.

3. Tuulivoimaosayleiskaavan kuvaus

Yleiskaavan kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1), joka on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkkoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Metsälampi on merkitty vesialueeksi (W).

Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle on osoitettu pistekatkoviivamerkinnöillä tuulivoimalan alueita (tv-1 ja tv-3). Merkinnällä tv-1 osoitetulle tuulivoimalan alueelle on mahdollista sijoittaa yksi ja merkinnällä tv-3 osoitetulle tuulivoimalan alueelle kolme tuulivoimalaa. Tuulivoimalan aluetta (tv-1 ja tv-3) koskevien kaavamääräysten mukaan tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa 380 metriä (N2000). Yhden tuulivoimalan alueita on osoitettu kaavassa kaikkiaan kaksikymmentäyksi ja kolmen tuulivoimalan alueita kaksi. Kaavassa on esitetty kullekin tuulivoimalan alueelle sijoitettavan tuulivoimalaitoksen ohjeellinen sijainti ja tuulivoimalan yksilöivä numero.

Osayleiskaavassa on osoitettu nykyiset/parannettavat tielinjaukset, ohjeelliset rakennettavat tieyhteydet, olemassa oleva 400 kV sähkölinja, ohjeellinen uusi 110 kV sähkölinja ja ohjeellinen uusi maakaapeli. Kaavamääräyksen mukaan maakaapelit on sijoitettava ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen. Merkinnällä energiahuollon kohde (en) on osoitettu tuulivoimapuiston sähköaseman likimääräinen sijainti.

Osayleiskaavassa on aluerajausmerkinnällä luo-1 osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolla sijaitsee metsälain 10 §:n mukainen kohde. Aluerajausmerkinnällä luo-2 on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, joka on paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä elinympäristö. Luo-alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen.

Koko osayleiskaava-aluetta koskevien määräysten mukaan Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 27 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Kaavan yleismääräysten mukaan tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Lisäksi meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon voimassaolevat tuulivoimarakentamista koskevat melu-tasojen ohjearvot.

4. Vaikutusten selvittämiseen ja kaavan sisällölliseen lainmukaisuuteen liittyvät sovellettavat oikeusohjeet

4.1. Vaikutusten selvittäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (6.3.2015/204) 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Pykälän 3 momentin mukaan tarkempia säännöksiä kaavan vaikutusten selvittämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin (10.9.1999/895) mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Mainitun pykälän 2 momentin mukaan, jos yleis- tai asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitetut olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. Jos kaavan olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen maakunnan liiton alueelle, tulee vastaavasti olla yhteydessä tähän liittoon.

4.2. Yleiskaavan sisältöä koskevat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella.

Yleiskaavan sisältövaatimuksia koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä mainitussa laissa säädetään. Saman lain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena muun ohella laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Mainitun pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

4.3. Luonnonsuojelulaki

Luonnonsuojelulain 10 lukuun sisältyvät Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkostoa koskevat erityissäännökset.

Luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin (22.12.2009/1587) mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä.

Luonnonsuojelulain 65 §:n 2 momentin (19.12.2014/1259) mukaan luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on valvottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi tehdään. Viranomaisen on pyydettävä arvioinnista lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Jos elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskus itse on hankkeen suunnittelija tai toteuttaja, ympäristöministeriö päättää, mikä toinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa lausunnon. Ympäristöministeriön päätökseen ei saa erikseen valittamalla hakea muutosta.

Luonnonsuojelulain 66 §:n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos luonnonsuojelulain 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.

Luonnonsuojelulain 39 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.

Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

4.4. Lintudirektiivi

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY luonnonvaraisten lintujen suojelusta (lintudirektiivi) 4 artiklan 1 kohdan mukaan mainitun direktiivin liitteessä I mainittujen lintujen elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella.

Lintudirektiivin 4 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuilla suojelualueilla elinympäristöjen pilaantumisen tai huonontumisen sekä lintuihin vaikuttavien häiriöiden estämiseksi, jos häiriöt vaikuttaisivat merkittävästi tämän artiklan tavoitteisiin. Jäsenvaltioiden on myös näiden suojelualueiden ulkopuolella pyrittävä estämään elinympäristöjen pilaantuminen ja huonontuminen.

5. Luonnonarvojen vaaliminen ja tuulivoimarakentamisen sopeutuminen ympäristöön

5.1. Yleistä osayleiskaavan perustana olevista luontoselvityksistä ja vaikutusarvioinneista

Metsälamminkankaan tuulivoimapuistoa koskevassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoa (VE0 hanketta ei toteuteta, VE1 alueelle toteutetaan 15 tuulivoimalaa ja VE2 alueelle toteutetaan 27 tuulivoimalaa). Arviointimenettelyssä on vuosina 2013–2014 selvitetty muun ohella tuulivoimahankkeen luontovaikutuksia. Luontoselvityksissä on tarkasteltu alueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä, linnustoa, liito-oravia, lepakoita ja viitasammakkoja sekä arvioitu hankkeen vaikutuksia alueen luontoarvoille. Hankkeen vaikutuksia alueen suurpetoihin ja metsäpeuraan on arvioitu asiantuntija-arvioina. Vaikutuksia ekologisiin yhteyksiin on arvioitu karttatarkasteluin. YVA-menettelyn yhteydessä on laadittu luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi, joka on kohdistunut sekä Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien -Natura-alueeseen (FI 1200800) että Rimpineva-Matilannevan Natura-alueeseen (FI 1200923). Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on arvioitu Metsälamminkankaan tuulipuistohankkeen ja sen läheisyydessä sijaitsevien tuulipuistohankkeiden yhteisvaikutuksia muun ohella luonnonympäristöön. Arviointimenettelyn yhteydessä on laadittu suunniteltua 110 kV:n sähkönsiirtolinjaa koskeva ympäristöselvitys.

Luontoselvityksiä on täydennetty ELY-keskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 9.1.2015 ja Natura-arvioinnista 11.2.2015 antamien lausuntojen perusteella osayleiskaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Täydentävässä Natura-arvioinnissa (2015) on arvioitu Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan vaikutuksia Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien- ja Rimpineva-Matilannevan Natura-alueiden luonnonarvoille. Susien ja metsäpeuran osalta on laadittu erillisselvitykset (2015).

Osayleiskaavan kaavaselostuksessa on arvioitu kaavan luonnonympäristövaikutuksia.

5.2. Linnusto

5.2.1. Selvitykset ja vaikutusarvioinnit

Linnustoselvityksiin ovat kuuluneet pesimälinnustoselvitys (2014) sekä lintujen kevät- ja syysmuuton seuranta ja törmäysriskianalyysi (2013 ja 2014). Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-arviointiin liittyen on tehty erilliset selvitykset kaakkurista (2013) ja Natura-alueen linnustosta (2014). Täydentäviä tietoja on saatu Suomen Lintuatlaksesta, Rengastustoimistolta, Metsähallituksen petolinturekisteristä, ELY-keskuksen Hertta-tiedoista ja metsäkanalintujen osalta riistakolmioaineistoista. Uuden Natura-arvioinnin yhteydessä on täydennetty linnustovaikutusten arviointia. Kaakkuria koskevien asiantuntijalausuntojen perusteella on laadittu selvitys Natura-alueella pesivien kaakkurien törmäysriskeistä. Natura-arvioinnissa on hyödynnetty muun ohella ELY-keskukselta ja Metsähallitukselta saatuja tietoja maakotkan ja muuttohaukan pesäpaikoista, Helsingin yliopiston rengastustoimiston tietoja kalasääsken ja muiden petolintujen pesäpaikoista ja metsähallituksen pesivän maalinnuston linjalaskenta-aineistoja Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien- ja Rimpineva-Matilannevan Natura-alueilta.

Pesimälinnustoselvitykset on toteutettu kartoittamalla linnustoa hankealueella ajalla 15.5.−25.6.2014. Täydentäviä havaintoja on tehty jo aikaisemmin kevätmuuton seurannan yhteydessä. Kartoituksessa on painotettu suunniteltuja voimalapaikkoja ja niiden lähiympäristöjä, uusien tielinjausten alueita sekä tuulivoimapuiston sisäisten sähkönsiirtolinjojen lähialueita. Kartoituksen yhteydessä on selvitetty myös kanalintujen soidinpaikat ja alueella pesivät pöllölajit. Lintulajeja on pyritty havainnoimaan myös varsinaisen hankealueen ulkopuolella. Turbiinipaikkojen 24, 25 ja 27 pohjoispuolella kartoitus on ulotettu noin kahden kilometrin etäisyydelle Natura-alueelle, hankealueen länsipuolelle Rimpinevalle sekä itäpuolella Turkkisuolle ja Pikku-Turkkisuolle. Natura-alueellamaastotöitä on tehty ajalla 1.4.−6.6.2014 yhteensä noin 67 tuntia. Havaintojen tulokset on esitetty taulukkomuodossa siten, että taulukosta ilmenevät havaitut pesimälajit, niiden pari-/reviirimäärät ja kunkin lintulajin uhanalaisuusluokitus.

Pesimälinnustoselvitysten mukaan kanalinnuista kaava-alueella pesii runsaasti muun ohella teerejä. Havaituista lintulajeista yli kolmasosa kuului johonkin erityiskategoriaan. Hankealueen tuntumassa pesii kolme uhanalaista, salassa pidettävää lajia. Teeren soidinpaikkoja on löydetty Turkkisuolta ja Pikku-Turkkisuolta. Hankealueen pohjoispuolen suoalueelta on havaittu suuri teeriparvi, jossa oli yli 200 koiraslintua.

Lintujen muutontarkkailun tavoitteena on ollut saada aineistoa, jota voidaan hyödyntää arvioitaessa tuulivoimapuiston vaikutuksia hankealueen kautta muuttaviin lintuihin. Havainnoinnilla on selvitetty hankealueen kautta muuttavien lintujen yksilömääriä, lentokorkeutta ja mahdollisia muuttoreittejä hankealueilla. Muuttohavaintojen osalta kirjattiin ylös seuraavat tiedot: laji uhanalaisuusluokituksineen, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus, ohituspuoli ja -etäisyys havainnoijaan ja havainnointipisteeseen nähden sekä oliko lintu muuttava, kiertelevä tai paikallinen. Lentokorkeuden määrittelyssä käytettiin kolmeportaista asteikkoa.

Lintujen syysmuuttoa on tarkkailtu ajalla 15.8.−15.10.2013 yhteensä 17 päivänä. Tarkkailupäivät jakautuivat siten, että elokuussa oli 6, syyskuussa 7 ja lokakuussa 4 tarkkailupäivää. Havaintopaikkana toimi Turkkisuon länsipuolella sijaitseva hakkuuaukea. Lintujen kevätmuuttoa on tarkkailtu ajalla 1.4.−31.5.2014. Tarkkailupäiviä oli yhteensä 14, jotka hajautettiin muuttopäiville siten, että huhtikuussa ja toukokuussa tarkkailupäiviä oli 7. Havaintopaikkana oli hankealueen kaakkoispuolella sijaitseva Pikku-Turkkisuo. Lintujen muuttoa seurattiin auringonnoususta puoleenpäivään ja jonkin verran myös iltapäivisin. Lintujen yömuuttoa ei havainnoitu.

Linnustokartoitukseen liittyen on laadittu erillinen törmäysriskianalyysi. Analyysissä on laskettu kaikille erityiskategorioiden lajeille törmäysriski kahdesta suunnasta tarkasteltuna. Lentokorkeus on määritelty siten, että se vastaa kaikilla lajeilla törmäyskorkeutta. Analyysin mukaan saatuja tuloksia voidaan käyttää maastohavainnoinnin rinnalla arvioitaessa eri lintulajien ja linturyhmien muuttoa ja pesimäaikaista liikkumista puistoalueella sekä näiden todennäköisyyttä törmätä roottorin lapoihin. Törmäysriskianalyysin mukaan sen tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina.

Törmäysriskianalyysin mukaan suurten lintujen, kuten joutsenen, kurkien, hanhien ja monien petolintujen riski törmätä tuulivoimaloiden lapoihin on vuositasolla suurempi kuin monien varpuslintujen. Analyysin mukaan maakotkista noin yksi lintu 130:stä on vaarassa törmätä lapoihin. Muiden isojen petolintujen kuin kotkien osalta noin kahdestasadasta isosta petolinnusta yksi törmää lapoihin. Kanalintujen osalta analyysissä on todettu, että niiden törmäysriski on olematon, koska linnut liikkuvat yleisesti lapakorkeuden alapuolella.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä on laadittu melumallinnus ja varjostusmallinnus. Melumallinnuksessa on tarkasteltu melun leviämistä muun ohella Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alueelle. Laaditun melumallinnuksen mukaan melua kantautuu tuulivoimapuiston toiminnan aikana Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alueelle. Tuulivoimaloiden aiheuttama 35 dB:n melu ulottuu Iso-Rankun suolle noin 1,6 kilometrin etäisyydelle tuulivoimapuistosta sekä Kivirimmen alueelle. Natura-alueen kokonaisalasta 35 dB:n melun meluvyöhyke kattaa noin 3,6 prosenttia ja 45 dB:n meluvyöhyke noin 0,3 prosenttia. Rimpineva-Matilannevan Natura-alueelle ei ulotu meluvaikutuksia.

Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-tietolomakkeen (1998) mukaan alueen suojeluperusteisia lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat kaakkuri, kalatiira, kapustarinta, kuikka, kurki, lapinpöllö, laulujoutsen, metso, sinisuohaukka, suokukko, suopöllö ja vesipääsky sekä kolme uhanalaista salassa pidettävää lajia. Päivitettyjen tietojen mukaan uusia lajeja ovat metsähanhi, teeri ja liro. Rimpineva-Matilannevan Natura-alueen lintudirektiivin liitteen I suojeluperusteiset lajit ovat ampuhaukka, kaakkuri, kalatiira, sinisuohaukka, suokukko, vesipääsky, kapustarinta, kurki, laulujoutsen ja liro sekä yksi uhanalainen salassa pidettävä laji.

Täydentävässä Natura-arvioinnissa on tarkasteltu tuulivoimahankkeesta ja siihen liittyvästä suunnitellusta voimajohdosta aiheutuvia törmäysvaikutuksia ja muita vaikutuksia lajikohtaisesti Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien- ja Rimpineva-Matilannevan Natura-alueiden suojeluperusteisten lintudirektiivin liitteen I linnuille ja viidelle alueilla säännöllisesti muuttolintuina huomioiduille lajeille. Lisäksi on arvioitu vaikutuksia suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille ominaiseen lintulajistoon. Arvioinnissa on tarkasteltu myös Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston ja Piiparinmäen-Murtomäen tuulivoimapuistohankkeen yhteysvaikutuksia linnustolle sekä lieventäviä toimenpiteitä.

Vaikutusten arviointi on linnuston osalta perustunut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja Natura-arvioinnin yhteydessä tehtyihin selvityksiin ja analyyseihin. Osayleiskaavoitusta varten on myös pyydetty viranomaislausuntoja. Natura-arviointi on käsittänyt sekä Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien että Rimpineva-Matilannevan Natura-alueet, ja arvioinnissa on tarkasteltu myös suunnitellun sähkönsiirtolinjan vaikutuksia lintujen törmäysriskiin sekä hankkeiden yhteisvaikutuksia. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ja varjostus on selvitetty luotettavalla tavalla. Tehdyistä selvityksistä ja vaikutusarvioinneista on saatavissa sellainen ajantasainen ja riittävä selvitys, että Metsälamminkankaan tuulivoimapuistohankkeen vaikutukset linnustoon on arvioitavissa lainsäädännössä edellytetyllä tavalla.

5.2.2. Oikeudellinen arviointi linnuston huomioon ottamisesta tuulivoimaloita numerot 1−23 ja nro 26 koskevien aluevarausten osalta

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on tehtyjen selvitysten pohjalta arvioitu, että hankkeen aiheuttama melu, elinympäristöjen muutokset ja törmäysriski haittaa jonkin verran linnustoa, etenkin petolinnustoa. Myös lintujen pesimätiheydet saattavat laskea voimaloiden lähiympäristöissä. Lintuihin kohdistuvasta törmäysriskistä ei laadittujen selvitysten perusteella ole arvioitu aiheutuvan merkittävää vaikutusta yhdenkään lajin populaatioon. Hankkeen vaikutuksia lintuihin voidaan tarvittaessa lieventää voimaloiden käyttöön ja rakentamiseen liittyvillä seikoilla.

Natura-arvioinnin yhteydessä laadittujen uusien törmäysriskilaskelmien mukaan kookkaiden muuttolintulajien törmäysmäärät Metsälamminkankaan tuulivoimaloihin jäävät hyvin vähäisiksi. Muuttolinnustoselvityksen yhteydessä kerätyn aineiston perusteella lasketut törmäysarviot ovat lajista riippuen 0−0,23 yksilöä/vuodessa olettaen, että 95 prosenttia linnuista väistää turbiinit. Näin vähäisillä törmäysmäärillä ei ole arvioitu olevan populaatiotason vaikutuksia millekään alueen kautta muuttavana havaitulle lajille.

Täydentävässä Natura-arvioinnissa on uuden voimajohdon osalta todettu, että useimpien lintulajien kohdalla vaikutusten suuruus on enintään lievä ja muutaman lajin kohdalla enintään kohtalainen. Kun lieventämistoimenpiteet, kuten muun ohella huomiopallojen asentaminen voimajohtoon, otetaan huomioon, vaikutukset on arvioitu tästä lievemmiksi.

Täydentävässä Natura-arvioinnissa on Metsälamminkankaan tuulivoimapuistohankkeen ja Piiparinmäen-Murtomäen tuulivoimapuistohankkeen yhteysvaikutusten osalta arvioitu, että useisiin Rimpineva-Matilan-nevan suojeluperusteena oleviin lintuihin voi kohdistua vähäisiä heikentäviä vaikutuksia. Törmäysriskin takia kolmen Natura-alueen (Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet, Rimpineva-Matilanneva, Törmäsenrimpi-Kolkanneva) muodostamaan suojelualueverkostokokonaisuuden toimintaan voi kohdistua vähäisiä heikentäviä vaikutuksia.

Täydentävän Natura-arvioinnin yhteenvedossa on todettu, että Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alue on laaja pääosin avoimien ja rimpisten suoalueiden kokonaisuus, jonka keskeisimmät osa-alueet sijoittuvat huomattavan etäälle suunnitelluista tuulivoimaloista. Tuulivoimahankkeen mahdollisten suorien vaikutusten on arvioitu ulottuvan vain Iso-Rankun osa-alueelle. Tuulivoimahanke saattaa aiheuttaa vähäisiä epäsuoria vaikutuksia myös Natura-alueen muille osa-alueille lähinnä alueen suojeluperusteena esitetyn linnuston liikkeiden (muutto, ruokailulennot) osalta. Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alueen suojeluperusteisiin lajeihin ei hankkeesta muodostu merkittävää haittaa. Useimpien lajien kohdalla vaikutusten suuruus on enintään lievä ja muutaman lajin kohdalla enintään kohtalainen. Vesilintujen ja kahlaajien osalta alueen merkittävimmät elinympäristöt sijoittuvat Kuvajan, Rumalan, Oudonrimpien ja Kivirimmen rimpisille suoalueille. Iso-Rankun rimpisimmät osat sijoittuvat suoalueen pohjois- ja luoteisosiin, ja hankealuetta lähin avosuoalue on karumpi.

Täydentävän Natura-arvion yhteenvedossa on todettu, että Rimpinevan-Matilannevan kohdalla voimajohdon rakentamisen vaikutukset kohdistuvat ainoastaan Rimpinevan keski- ja itä- sekä koillisosassa esiintyvään lajistoon. Alueen merkittävimmät vesi- ja rantalintujen elinympäristöt sijoittuvat Rimpinevan keskiosan rimpsuoalueelle, oikeastaan rimpisuoalueelle noin 800−900 metrin etäisyydelle olemassa olevasta ja uudesta rakennettavasta voimajohdosta. Tuulivoimahankkeen ei ole arvioitu aiheuttavan haitallisia vaikutuksia yhdenkään alueen suojeluperusteena esitetyn lajin osalta. Uuden voimajohdon osalta useimpien lajien kohdalla vaikutusten suuruus on enintään lievä ja muutaman lajin kohdalla enintään kohtalainen.

Kaavaselostuksen vaikutuksien arviointia koskevan osion mukaan tuulivoimapuistohanke ei heikennä kanalintujen kannalta tärkeiden elinympäristöjen, kuten varttuneiden metsien, vähäpuustoisten soiden ja suon laiteiden säilymistä alueella, sillä voimalat ja huoltotiestö osoitetaan kaavassa pääasiassa tavanomaisille talousmetsäalueille. Tuulivoimapuiston rakentaminen aiheuttaa kanalinnuille väliaikaista häiriötä, erityisesti jos rakentaminen ajoittuu soidin- ja pesimäaikaan. Toisaalta näitä elinympäristövaikutuksia voi vähentää kanalintujen kyky sopeutua melko hyvin metsätalousalueilla tapahtuviin elinympäristöjen muutoksiin. Kaava-selostuksessa on vielä todettu, että kanalinnuille löytyy todennäköisesti korvaavia elinympäristöjä myös rakentamisalueiden ulkopuolelta.Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen häiriö on niin vähäistä, ettei sen ole arvioitu vaikuttavan teerien pesimämenestykseen alueella.

Teeri on luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (kodifioitu toisinto, lintudirektiivi) liitteessä I mainittu laji. Direktiivin liitteen I lajien elinympäristöjen suojelu on ensisijaisesti järjestetty siten, että jäsenvaltiot ovat osoittaneet näiden lajien suojelemiseen lukumäärältään ja kooltaan sopivimmat alueet (Special Protection Area, SPA, Suomessa Natura 2000-verkosto). Metsälamminkankaan tuulipuiston osayleiskaava-alueeseen ei kuulu eikä myöskään sen läheisyydessä sijaitse sellaista Natura-aluetta, jonka suojeluperusteena teeri olisi ollut valituksenalaista päätöstä tehtäessä. Osa Turkkisuosta sijoittuu kaava-alueelle. Tämä alue on osoitettu kaavassa luonnon monimuotisuuden, oikeastaan monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena, eikä sinne ole osoitettu rakentamista. Pikku-Turkkisuo sijaitsee kokonaisuudessaan kaava-alueen ulkopuolella. Kun otetaan huomioon linnustoselvityksistä ja vaikutusten arvioinnista saatava selvitys teeren esiintymisestä ja hankkeen vaikutuksista lajiin sekä kaavassa osoitettu rakentaminen ja maankäyttö, kaavassa on otettu riittävästi huomioon teeren soidinalueet.

Tehdyistä selvityksistä ja vaikutusarvioinneista saatavan selvityksen mukaan Metsälamminkankaan tuulivoimapuistohanke on toteutettavissa siten, ettei hanke aiheuta valittajien esittämillä perusteilla merkittävästi heikentäviä vaikutuksia läheisten Natura-alueiden valintaperusteina oleville lintulajeille. Osayleiskaavan on muutoinkin katsottava täyttävän tuulivoimaloita nrot 1−23 ja nro 26 koskevien aluevarausten osalta sille asetetut sisältövaatimukset linnuston huomioon ottamisen osalta. Valituksenalaisella osayleiskaavalla ei ole ratkaistu kysymystä siitä, miten tuulivoimapuiston tarvitsema voimajohto Vuolijoen sähköasemalle sijoitetaan suhteessa Rimpineva-Matilannevan Natura-alueeseen.

(---)

5.3. Metsäpeura

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä metsäpeuran esiintymistä alueella on selvitetty Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) metsäpeuran laskentatietojen perusteella. Osayleiskaavaprosessin aikana on laadittu erillinen arvio tuulivoimahankkeen vaikutuksista metsäpeuran elinympäristöihin ja alueiden käyttöön (Lotta Jaakkola 30.4.2015, jäljempänä Jaakkola 2015 A). Lisäksi on laadittu metsäpeuraa ja tuulivoimahankkeita koskevat selvitykset, joissa on arvioitu Piiparinmäen ja Murtomäen tuulivoimahankkeiden vaikutuksia metsäpeurojen elinympäristöihin (Lotta Jaakkola 20.4.2015 ja 24.5.2015, jäljempänä Jaakkola 2015 B). Näissä selvityksissä on arvioitu myös yhteisvaikutuksia Metsälamminkankaan hankkeen kanssa. Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-aluetta koskevan täydentävän Natura-arvioinnin yhteydessä on tehtyjen selvitysten perusteella arvioitu hankkeen vaikutuksia metsäpeuralle.

Jaakkolan selvityksessä 2015 A Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen vaikutuksia metsäpeurojen elinalueisiin ja metsäpeurojen elinympäristön käyttöön on tarkasteltu hankealueella ja sitä ympäröivällä neljän kilometrin vyöhykkeellä. Arvio on perustunut maastotietokanta- ja kasvupaikkaluokitustietoihin. Analyysin tulokset on esitetty taulukko- ja karttamuodossa siten, että taulukoista ilmenevät eri maankäyttöluokkia kuvaavat muuttujat ja indeksit hankealueella/tarkastelun kohteena olevalla alueella ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston rakentamisen. Karttakuvin on osoitettu tarkasteltavana olleelle alueelle tuulivoimarakentamisesta ja jo olemassa olevasta infrastruktuurista aiheutuvat vaikutusalueet. Selvityksessä on tarkasteltu myös ekologisia käytäviä Metsälamminkankaan alueella. Lähimmän tiedossa olevan metsäpeuran vasomisalueen on todettu sijaitsevan noin 6,5 kilometrin etäisyydellä hankealueen eteläreunasta.

Jaakkolan selvityksessä 2015 A on arvioitu, että tuulivoimahanke lisää vähäisessä määrin maisemarakenteen fragmentoitumista ja näin ollen vähentää metsäpeuran elinympäristöjä sekä suoran että epäsuoran vaikutuksen kautta. Hankkeen aiheuttamat suorat aluemenetykset eivät ole suuria, mutta välttämiskäyttäytymisestä aiheutuvat epäsuorat elinympäristömuutokset ovat laajempia. Yleisesti arvioituna haittavaikutukset peuroilla aiheutuvat ennen kaikkea lisääntyvästä ihmishäiriöstä. Koska tarkasteltavalla alueella on jo olemassa tiheä metsäautotieverkosto, hankkeen ei ole arvioitu aiheuttavan merkittävää ihmishäiriötä lisäävää vaikutusta. Koska peura välttää teitä ja voimajohtoja, niillä voi olla estevaikutusta eläinten kulkemiseen. Koska hankealue sijoittuu jo olemassa olevien sähkölinjojen läheisyyteen eikä alueelle tehdä uusia voimajohtolinjoja, hankkeen vaikutukset ekologisten vyöhykkeiden säilymiselle, etenkin hankealueen itäosassa, on arvioitu suhteellisen vähäisiksi.

Jaakkolan selvityksessä 2015 B on arvioitu tuulipuistohankkeiden yhteisvaikutuksia metsäpeuraan noin 90x100 kilometrin alueella. Yhteisvaikutusten arvioinnissa on käytetty Maanmittauslaitoksen yleiskartta-aineistoja, kasvupaikkaluokitustietoja, Riista- ja kalatalouden tutkimus-laitoksen metsäpeuralaskentojen tuloksia ja gps-panta-aineistoja vuosilta 2014−2015. Selvityksessä on esitetty karttamuodossa metsäpeuroille tärkeät vasonta-alueet ja infrastruktuurin peitto- ja vaikutusalueet sekä hankkeiden rakentamisaikaiset häiriövaikutusalueetja toiminnassa olevan tuulivoimapuiston häiriövaikutus 300 metrin välttämisvyöhykkeellä.

Jaakkolan selvityksessä 2015 B on Piiparinmäen, Murtomäen ja Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten osalta todettu, että vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että hankealueet sijaitsevat Oulujärven kaakkois- ja lounaispuolella sekä itäpuolella esiintyvien metsäpeurapopulaatioiden välissä. Metsälamminkankaan tuulipuisto sijaitsee nykyisillä metsäpeurojen esiintymisalueilla. Tuulipuistohankkeiden ja Iso Pajusuon turvetuotantohankkeen on arvioitu toteutuessaan kaventavan hankealueiden itäpuolella kulkevaa ekologista käytävää, mikä saattaa ohjata metsäpeurojen levittäytymistä pohjoiseen ja Oulujärven länsipuolelle sekä heikentää yhteyttä Kainuun osapopulaatioon.

Täydentävässä Natura-arvioinnissa on todettu, että tuulivoimahanke ei suoraan kavenna metsäpeuran kesälaitumia tai potentiaalisia tulevia vasomisalueita. Epäsuorat vaikutukset Natura-alueen avosoille kohdistuvat häiriö- ja välttämisvaikutuksina. Lähin edustava vasomisalue sijoittuu Kuvajalle noin 3 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimalapaikoista. Rumala ja Oudonrimmit sijoittuvat 7−8 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Arvioinnissa on katsottu, että hankkeen rakentumisen vaikutus metsäpeuran osakannalle on suuruudeltaan korkeintaan kohtalaista ja merkittävyydeltään vähäistä eli hanke ei pitkällä aikavälillä hävitä peuraa Oulujärven länsipuolen alueelta.

Kaavaselostuksessa on arvioitu kaavan vaikutuksia metsäpeuralle. Kaavaselostuksessa on todettu, että peuran istutus- ja leviämismahdollisuudet Vaalan kunnan alueella sijoittuvat suurten Natura-alueiden soiden ja Rokuanharjun jäkälälaidunten tuntumaan, jonne tuulivoimahankkeen häiriö- ja välttämisvaikutukset eivät ulotu. Eri hankkeiden yhteisvaikutusten seurauksena peuran arvioitu ekologinen käytävä kapenee. Hankkeista ne, jotka kaventavat vasomisalueita suoraan tai välttämisvaikutuksen myötä taikka ne, jotka sijoittuvat merkittäviksi arvioiduille jäkälälaitumille, ovat avainasemassa peuran elinympäristöjen vaalimisen kannalta.

Metsäpeuran elinympäristöjä ja alueiden käyttöä sekä Metsälamminkankaan tuulipuistohankkeen ja hankkeiden yhteisvaikutuksia metsäpeu-roille koskeva tarkastelu on kohdistunut laajalle alueelle Oulujärven länsipuolella. Tarkastelussa on hyödynnetty viranomaisilta saatuja tietoja metsäpeuran esiintymisestä. Selvityksissä on tunnistettu metsäpeurojen esiintyminen kysymyksessä olevalla alueella. Kun on arvioitu tuulivoimarakentamisesta peräisin olevan häiriön vaikutuksia metsäpeurojen elinympäristöjen valintaan, on hyödynnetty metsäpeuraa koskevien tutkimustulosten puuttuessa aikaisempia muilla peurasuvun eläimillä tehtyjä tutkimuksia. Tehdyistä selvityksistä ja vaikutusarvioinneista on saatavissa sellainen ajantasainen ja riittävä selvitys, että Metsälamminkankaan tuulivoimapuistohankkeen vaikutukset metsäpeuraan on voitu arvioida lainsäädännössä edellytetyllä tavalla.

Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) liitteessä II (a) tarkoitettu eläinlaji, jonka suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita (Natura-alueita). Osayleiskaavaa hyväksyttäessä metsäpeura ei ole ollut Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien tai Rimpineva-Matilannevan Natura-alueen suojeluperusteena.

Tehdyistä selvityksistä ja vaikutusarvioinneista saatavan selvityksen mukaan Metsälamminkankaan tuulivoimapuistohanke ei suoraan kavenna metsäpeuran kesälaitumia tai potentiaalisia tulevia vasomisalueita. Näin ollen ja kun otetaan muutoinkin huomioon saatu selvitys kaava-alueen ja sen ympäristön merkityksestä metsäpeuran elinympäristönä, osayleiskaavassa on katsottava otetun riittävästi huomioon metsäpeurakanta ja sen vaatimat ekologiset yhteydet.

5.4. Suurpedot

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on RKTL:ltä saatuihin lausuntoihin perustuen katsottu, että karhu, ilves, ahma ja susi liikkuvat alueella ilmeisesti vain satunnaisesti. Alueen merkityksestä suurpedoille ei kuitenkaan ole ollut tietoa. Arviointiselostuksessa on tarkasteltu tuulipuiston toiminnan aikaisten vaikutusten lisäksi rakentamisen aikaisia ja toiminnan lopettamisen vaikutuksia sekä tuulipuistohankkeiden yhteisvaikutuksia suurpedoille. Rakentamisesta ja toiminnan lopettamisesta aihetuvalla häiriöllä on arvioitu olevan heikentävää vaikutusta suurpetojen mahdollisuuksiin käyttää aluetta elinympäristönään. Arvioinnin mukaan vaikutukset eivät kuitenkaan juurikaan eroa alueella jo harjoitettavasta metsätaloudesta ja ihmistoiminnasta. Toiminnan aikaisten vaikutusten osalta voimaloiden käyttömelusta ei ole arvioitu aiheutuvan suurta haittaa. Eläimet saattavat karttaa aluetta, mutta on mahdollista, että ne myös tottuvat meluun sen ollessa jatkuvaa. Eläimille on myös todettu olevan ympäröivillä alueilla tarjolla samantyyppisiä melko yhtenäisiä metsäalueita. Tuulipuistohankkeiden yhteisvaikutusten osalta on arvioitu, että suurpetojen mahdollisuus löytää laaja häiriötön elinympäristö saattaa hiukan vaikeutua.

Osayleiskaavan vaikutusten arviointia on suden osalta täydennetty Luonnonvarakeskuksen (entinen RKTL, jäljempänä LUKE) talven 2014− 2015 susitilanteesta antaman lausunnon (Luke 2015 A) sekä Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimahankkeen yhteydessä laaditun vaikutuksia alueen susien elinympäristön käytölle koskevan arvion perusteella (Luke 2015 B). LUKE:n lausunnosta (2015 A) käyvät ilmi muun ohella Riistakeskus Kainuun ja Riistakeskus Oulun alueella liikkuvien susien määrät.LUKE:n arviossa (2015 B) on tarkasteltu Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan hankealueisiin rajoittuvia susilaumojen reviirikeskuksia sekä esitetty kartalla suden reviirikeskukset Suomessa vuosilta 2007−2015. Arviossa on lisäksi tarkasteltu tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutuksia susien reviirikäyttäytymiseen ja susikannan levittäytymiseen.

Kaavaselostuksessa on LUKE:n arvion (2015 B) perusteella todettu, että lähimmillään määritelty susilauman reviirikeskittymä sijoittuu noin viiden kilometrin etäisyydelle hankealueesta sen lounaispuolelle.GPS-aineiston perusteella määritelty laaja sudenpesiä sisältävä alue sijoittuu noin kahdenkymmenen kilometrin etäisyydelle hankealueesta lounaaseen.Metsälamminkankaan hankealue sijoittuu pohjoisimman määritellyn reviirin lievealueelle, mutta tuo reviiri ei ole aktiivisessa käytössä. Kaavaselostuksessa on arvioitu, että Metsälamminkankaan rakentuminen ei merkittävästi heikennä LUKE:n arviossa tarkastellulle alueelle sijoittuvien susilaumojen reviirikeskittymien olosuhteita. Yhteisvaikutusten kannalta oleellisena on pidetty Suomenselän ja Kainuun välisen leviämisreitin toimimista jatkossakin. Metsälamminkangas sijoittuu lähelle Oulujärveä, ja on potentiaalisempien elinympäristöjen suhteen syrjemmässä.

Kaavaselostuksessa on arvioitu, että Metsälamminkankaan lähelle sijoittuva Natura-alue on sovelias elinympäristö suurpedoille. Tuulivoimahankkeen aiheuttama tiestön lisääntyminen on vähäistä eikä siitä johtuva häiriövaikutus lisää Natura-alueelle kohdistuvaa ihmistoimintaa.

Tiedot susien reviireistä on saatu paikannusmateriaaliin perustuvista selvityksistä. Tehdyssä arviossa on lisäksi tarkasteltu yksityiskohtaisemmin Metsälamminkankaan eteläpuolen susien esiintymisalueita. Muiden suurpetojen osalta esiintymisarviot ovat perustuneet lähinnä RKLT:ltä, oikeastaan RKTL:ltä saatuihin tietoihin. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa ja kaavaselostuksessa on arvioitu hankkeen vaikutuksia susille ja muille suurpedoille sekä tuulipuistohankkeiden yhteisvaikutuksia. Karhu ja susi, jotka ovat luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja, eivät ole läheisten Natura-alueiden suojelun perusteina olevia lajeja, eikä tehtyjä selvityksiä voida pitää puutteellisina sillä perusteella, että erillisiä näitä alueita koskevia suurpetoselvityksiä ei ole tehty. Kun otetaan huomioon tehdyt selvitykset ja vaikutusarvioinnit sekä suurpetojen levinneisyysalueista saatu selvitys, kaava perustuu suurpetojen osalta sellaiseen aineistoon, jonka perusteella Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston vaikutukset suurpetoihin on arvioitavissa lainsäädännössä edellytetyllä tavalla.

Tehdyistä selvityksistä ja vaikutusarvioinneista saatavan selvityksen perusteella Metsälamminkankaan tuulivoimapuistohankkeen ei voida katsoa aiheuttavan sellaisia vaikutuksia suurpetokannoille, että niiden suotuisa kehitys vaarantuisi hankkeen johdosta.

5.5. Liito-orava, viitasammakko, saukko ja hyönteiset

(---)

Natura-arvioinnin yhteydessä on arvioitu hankkeen vaikutuksia Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alueen suojeluperusteena olevaan saukkoon. Arvioinnin mukaan hankealueella ei ole saukolle sopivia virta- tai pintavesiä, missä laji ruokailisi tai pesisi. Laajan reviirin omaava saukko saattaa silti liikkua hankealueen ojaverkostoissa. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston rakentamisella ei ole arvioitu olevan vaikutuksia saukon esiintymiseen Natura-alueella.

Valituksenalainen osayleiskaava perustuu sellaisiin selvityksiin ja arviointeihin, että niiden perusteella voidaan arvioida yleiskaavan luonnonarvojen vaalimista koskevan sisältövaatimusten täyttymistä edellä mainittujen lajien osalta. Saadun selvityksen perusteella osayleiskaava täyttää tältä osin asetetut sisältövaatimukset.

5.6. Johtopäätös

Hyväksytty osayleiskaava on perustunut sellaisiin selvityksiin ja vaikutusarvionteihin, joiden perusteella on mahdollista arvioida, onko kaavan mukainen maankäyttö asianmukaisesti sovitettavissa yhteen luonnonarvojen vaalimista ja tuulivoimarakentamisen ympäristöön sopeutumista koskevien yleiskaavan sisältövaatimusten kanssa. Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuistoa koskeva hanke on käynnistynyt alkukesästä 2015, eikä vaikutusten selvittämistä ja arviointia voida pitää puutteellisena sillä perusteella, että Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston ja Naulakankaan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu Metsälamminkankaan tuulivoimapuistoa koskevan osayleiskaavatyön yhteydessä.

Osayleiskaavan tavoitteena on ollut mahdollistaa tuulivoimarakentaminen alueella. Tämän tavoitteen toteuttaminen muuttaa väistämättä jossain määrin alueen luonnonympäristöä. Kaava-alue on pääosin jo käytössä metsätalousalueena ja alueen suot on pääosin ojitettu. Alueella vielä sijaitsevat luonnonarvoiltaan tärkeät Turkkisuon ja pienemmän suon alueet on merkitty osayleiskaavaan asiallisin kaavamerkinnöin ja -määräyksin.

Susi, karhu, viitasammakko, liito-orava ja saukko ovat luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuja eläinlajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin nojalla kielletty. Mainittu suoraan lakiin perustuva kielto on voimassa myös hanketta toteutettaessa. Linnuston osalta osayleiskaavan mahdollistama tuulivoimapuistohanke ei merkittävästi heikennä Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien eikä Rimpineva-Matilannevan Natura-alueiden niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura-verkostoon.

Hyväksytty osayleiskaava täyttää riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä ja 77 b §:ssä asetetut yleiskaavan sisältövaatimukset luonnonarvojen vaalimisesta ja tuulivoimarakentamisen ympäristöön sopeutumisesta muilta osin kuin osayleiskaavassa osoitettujen kolmen tuulivoimalan alueen (tv-1; 24, 25 ja 27) osalta.

6. Vaikutukset metsästykselle

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on hankealueen nisäkäslajiston osalta todettu, että siellä esiintyy muun ohella hirvi, jonka kesälaidunaluetta alue on.

Arviointiselostuksessa on todettu hankkeen aiheuttavan metsäalueiden pirstoutumista. Tuulipuistoaluetta ei aidata, joten ainoan esteen eläinten liikkumiselle alueella tai alueen läpi muodostavat voimalat. Alue on jo nykyisellään metsätalouskäytössä, mutta tuulivoimaloiden aiheuttama häiriö on luonteeltaan jatkuvampaa. Selostuksessa on katsottu, että eläimillä on mahdollisuus liikkua ympäristön samankaltaisilla metsäisillä alueilla, vaikka ne välttäisivätkin tuulivoimapuiston aluetta sen aiheuttaman häiriön vuoksi. Vaikutuksia ekologisiin yhteyksiin ei ole arvioitu merkittäviksi.

Kaavaselostuksessa on arvioitu, että Metsälamminkankaan hankkeella on vain vähäinen vaikutus yhtenäisten metsäalueiden pirstoutumiseen.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on tarkasteltu tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia metsästykselle. Arvioinnin mukaan rakentaminen ei estä metsästystä alueilla. Hankkeen vaikutus metsästykseen voi olla lähinnä metsästyksen mielekkyyden väheneminen, kun alueiden luonne muuttuu tuulivoimaloiden rakentamisen myötä. Haastattelujen pohjalta on arvioitu, että alueen merkitys metsästykselle ei muutu.

Kaavan mahdollistamasta rakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia arvioitaessa on tunnistettu, että hirvi käyttää aluetta kesälaidunalueenaan. Erillisen hirviselvityksen tekemistä ei ole pidettävä välttämättömänä metsästykselle aiheutuvien vaikutusten arvioimiseksi. Kun otetaan huomioon vaikutusarvioinneissa esitetty sekä se, että hyväksytyssä kaavassa ei ole osoitettu rakentamista Turkkisuolle, kaava ei ole sille asetettujen sisältövaatimusten vastainen valittajien hirvien ja kanalintujen metsästyksen osalta esittämillä perusteilla.

7. Vaikutukset lähistön kyläasutukselle ja Oulujärvelle

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä on laadittu tuulivoimapuiston ympäristömeluselvitys ja tuulivoimapuiston varjostusvaikutusten arviointi. Luotettavina pidettävissä selvityksissä on mallinnettu 27 tuulivoimalan aiheuttamat melu- ja varjostusvaikutukset. Mallinnusten mukaan melutason ohjearvot eivät ylity eikä varjostusvaikutus ulotu Ojanperänkylään, Järvikylään ja Oulujärvelle.

Tuulivoimapuistosta aiheutuvia maisemavaikutuksia on arvioitu maisema-analyysin, näkemäanalyysin ja havainnekuvien perusteella. Maisemavaikutuksia on tehtyjen arviointien pohjalta arvioitu ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa ja kaavaselostuksessa.

Maisemavaikutuksia koskevissa arvioinneissa on todettu, että eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0−5 kilometrin säteellä tuulivoimaloista. Vaikutukset ovat suurimmillaan laajoilla avotiloilla, kuten soilla, pelloilla ja vesistöillä. Oulujärven rannan tuntumassa on kuitenkin laajalla alueella noin puolen kilometrin vyöhyke, jonne voimalat eivät näy niiden jäädessä rantapuuston taakse katveeseen. Tuulivoimalat näkyvät Oulujärvelle alueelle, josta on etäisyyttä lähimpiin voimaloihin noin kuusi kilometriä. Valtaosa voimaloista jää huomattavasti tätä kauemmaksi etäisyydelle, jossa vaikutukset eivät enää ole merkittäviä. Manamansalon saari peittää osin tuulivoimaloiden näkyvyyttä järven avoimille selille. Suurin osa saaren rannoista ei avaudu tuulivoimaloiden suuntaan. Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sijoittuvat Säräisniemeen ja Manamansaloon, josta on etäisyyttä hankealueelle noin 15 kilometriä. Tältä etäisyydeltä voimalat ovat osa kaukomaisemaa eivätkä häiritse maisemakuvassa.

Kun otetaan huomioon tuulivoimaloiden sijainti, määrä ja koko, hanketta ei ole mahdollista toteuttaa aiheuttamatta muutoksia maisemakuvassa. Edellä maisemavaikutusten arvioinnista todetun perusteella hankkeen toteuttamisesta ei kuitenkaan ole odotettavissa Oulujärven maisemallisia arvoja merkittävästi vaarantavia vaikutuksia. Näin ollen ja kun tuulivoimapuistosta aiheutuvat melu- ja varjostusvaikutukset eivät ulotu Oulujärvelle, hankkeen ei voida katsoa vaarantavan Oulujärven kalastusta, virkistyskäyttöä ja matkailua.

Hyväksytty osayleiskaava ei ole sille asetettujen sisältövaatimusten vastainen niillä perusteilla, joita valittajat ovat esittäneet kaavan mahdollistaman maankäytön vaikutuksista lähistön kyläasutukselle ja Oulujärvelle.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (410/2015) 147 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala, Anne-Mari Keskitalo ja Renne Pulkkinen. Esittelijä Anni Kontturi.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin heidän valituksensa on hylätty ja että kunnanvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä kumotaan kokonaisuudessaan.

Vaatimustensa tueksi A ja B ovat uudistaneet hallinto-oikeudessa esittämänsä valitusperusteet lukuun ottamatta hyönteis- ja viitasammakko- sekä liito-oravaselvitystä ja niitä vaatimuksia, jotka hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta. A ja B ovat lisäksi esittäneet muun ohella seuraavaa:

Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto sijoittuu Rimpineva-Matilannevan ja Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura 2000 -alueiden väliselle alueelle. Ei ole olemassa tarkkaa tutkittua tietoa siitä, miten tuulivoimaloiden melu-, välke- ja valovaikutukset tai pienitaajuinen melu tulevat vaikuttamaan lintujen muutto- ja pesimäkäyttäytymiseen, suurpetoihin ja metsäpeuraan.

Osayleiskaava perustuu linnustoon, suurpetoihin ja metsäpeuraan kohdistuvien vaikutusten osalta puutteellisiin ja epäluotettaviin selvityksiin. Rimpineva-Matilannevan Natura-alueelle on toteutettava maastokäynteihin perustuva linnustoselvitys. Kainuun ELY-keskuksen toteamat puutteet Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alueen linnustoarvioinnissa on selvitettävä. Suurpetolintujen törmäysriski tuulivoimaloihin on selvitettävä samoin kuin kalasääsken ruokailulennot Oulujärvelle sekä maakotkan pesimäreviirin laajuus. Natura-arviointien pohjaksi on hankittava uusimmat saatavissa olevat tiedot Natura-alueiden linnustosta. Rimpineva-Matilannevan Natura-arvioinnissa ei ole myöskään huomioitu alueelle sijoittuvan uuden 110 kV:n sähkönsiirtolinjan linnustovaikutuksia. Valittajien esittämiä Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien alueen linnustotietoja vuodelta 2015, jotka he ovat saaneet aiemman luontoselvityksen laatineelta Vesa Hyyryläiseltä, ei ole otettu huomioon.

Luonnonsuojelulaki ja EU:n lintudirektiivi on otettava huomioon asian arvioinnissa. Osayleiskaava heikentää merkittävästi läheisten Natura-alueiden suojelun perusteina olevia luontoarvoja. Ympäristöministeriön täydentäviin Natura-arvioihin perustuvat mahdolliset muutokset Natura-alueiden suojeluperusteissa on otettava huomioon.

Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alueella on tehtävä suurpetoselvitys. Ajantasaisia tietoja susien reviireistä ja susipopulaatioiden suuruudesta ei ole otettu huomioon. Tuulivoimaloiden rakentaminen lisää ihmistoimintaa alueella merkittävästi, ja tästä johtuen suurpedot tulevat karttamaan hankealuetta ja sen ympäristöä.

Metsäpeuran osalta on tehtävä maastokäynteihin perustuva selvitys. Metsäpeuran levinneisyys ja populaatioiden koko hankealueella sekä läheisillä Natura-alueilla on selvitettävä. Myös saukon liikkuminen alueella on selvitettävä.

Tuulivoimapuiston melusta, valosta ja välkkeestä aiheutuu kohtuutonta haittaa Ojanperänkylän asukkaille. Alueen maasto on loivapiirteistä ja tuulivoimalat näkyisivät kauas Oulujärvelle. Oulujärven maisemalliset arvot sekä alueen matkailu- ja virkistysarvot vaarantuisivat merkittävästi. Myös metsästysmahdollisuudet alueella heikentyisivät merkittävästi.

Yhteisvaikutukset Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan ja Naulakankaan tuulivoima-alueiden kanssa on selvitettävä ja otettava huomioon.

A ja B ovat täydentäneet valitustaan 3.8.2017 ja 18.8.2018 toimittamillaan lisäkirjelmillä.

Vaalan kunnanhallitus on antanut selityksen, jossa se on esittänyt valituksen hylkäämistä sekä lausunut lisäksi muun ohella seuraavaa:

Laadittujen selvitysten ja vaikutustenarviointien perusteella osayleiskaavan mahdollistaman tuulivoimapuiston toteuttamisesta ei aiheudu merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueilla esiintyvien lajien populaatioihin tai alueen luontotyypeille. Melu- ja varjostusvaikutusten arviointien perusteella tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä melutasojen ohjearvoja, eivätkä varjostusvaikutukset ulotu Oulujärvelle saakka. Tuulivoimaloiden etäisyys Oulujärvelle on vähimmilläänkin noin kuusi kilometriä ja tästä johtuen hankkeen maisemavaikutukset Oulujärvelle jäävät laadittujen arviointien perusteella vähäisiksi.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen.

A ja B ovat 17.1.2018 toimittaneet omasta aloitteestaan lisäkirjelmän, jossa he ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

A:n ja B:n tietoon tullut Vaalan kunnanvaltuutetun X:n esteellisyys osayleiskaavan eri käsittelyissä on tutkittava. X on ollut myös ympäristölautakunnan jäsen. Hän on toiminut Pelson metsästysseuran puheenjohtajana vuoteen 2015 asti ja tässä tehtävässä ajanut kaava-alueelta maata omistavien metsästysseuran jäsenien etuja.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n ja B:n lisäkirjelmässä esitettyä vaatimusta kunnanvaltuuston päätöksen kumoamisesta sillä perusteella, että osayleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätöksentekoon on osallistunut esteellinen henkilö.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.

2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

1. Kuntalain (365/1995) 90 §:n 3 momentin (1375/2007) mukaan valittajan tulee esittää lainkohdan 2 momentissa tarkoitetut valitusperusteet ennen valitusajan päättymistä.

A ja B eivät ole hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vaatineet kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista sillä perusteella, että osayleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätöksentekoon on osallistunut esteellinen henkilö. Vaatimus valtuuston päätöksen kumoamisesta tällä perusteella on jätettävä vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettynä tutkimatta.

2. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannu Ranta, Taina Pyysaari, Jaakko Autio, Pekka Aalto ja Monica Gullans. Asian esittelijä Petri Hellstén.

 
Julkaistu 14.3.2019